75 TS turbottaminen
Valvoja: Moderators
- Italian Stallion
- Viestit: 791
- Liittynyt: 03 Maalis 2003, 10:32
- Car(s): 2 x Alfa Romeo 147 Collection -08 , Vespa PK 80 -83 (ex Alfa 166x2, 156 1.8 sw, 75 Ts -88, Lancia Delta 1.3 -89, Autobianchi A112, Fiat Pandax6, Punto EVO, Fiat 850x2)
- Paikkakunta: Rovaniemi
- Viesti:
75 TS turbottaminen
Aiheesta on puhuttu ainakin kerran aiemminkin, mutta mielestäni en löytänyt sieltä seuraavia perusasioita. Poikkeaako 75 TS jotenkin alustaltaan ja jarruiltaan 75 turbosta? Tämä siis siksi, että mitä muutoksia vaati TS, jotta siihen saa ruuvata releet kiinni. Onko jollakin oikeasti TS luvallisesti ahdettuna? Sopiiko 1.8 turbon pakosarja yms. kamppeet TS:n, vai pitääkö ne hankkia jostain viripajalta? Jos nuo ovat jotain erikoisvempeleitä, ovatko ne myös sen hintaisia? Matalapaine ahtaminen kiinnostaisi kyllä. Mielestäni TS-kone on jo valmiiksi miellyttävä ja pirteä jokapäiväiseen ajeluun, mutta muutama kymmentä lisäpollea ei varmaan ainakaan haittaisi menoa.
Re: 75 TS turbottaminen
TereAlfa75Ts kirjoitti:Aiheesta on puhuttu ainakin kerran aiemminkin, mutta mielestäni en löytänyt sieltä seuraavia perusasioita. Poikkeaako 75 TS jotenkin alustaltaan ja jarruiltaan 75 turbosta? Tämä siis siksi, että mitä muutoksia vaati TS, jotta siihen saa ruuvata releet kiinni. Onko jollakin oikeasti TS luvallisesti ahdettuna? Sopiiko 1.8 turbon pakosarja yms. kamppeet TS:n, vai pitääkö ne hankkia jostain viripajalta? Jos nuo ovat jotain erikoisvempeleitä, ovatko ne myös sen hintaisia? Matalapaine ahtaminen kiinnostaisi kyllä. Mielestäni TS-kone on jo valmiiksi miellyttävä ja pirteä jokapäiväiseen ajeluun, mutta muutama kymmentä lisäpollea ei varmaan ainakaan haittaisi menoa.
Molempien mallien omistajana näyttäisi alusta kokolailla samalta paitsi: Turbossa paksummat etujouset (sauvat), samoin Turbon vetoakselit näyttäisivät paksummilta. Jarrut ovat samat.
Konetilassa sijoittelumielessä ei pitäisi suurempia ongelmia tulla. Pissapojan säiliö on siirrettävä jonnekkin muualle. Ohjaustehostimen kanssa tulee kyllä pikku ongelmia turbon kohdalla. Ainakin noissa vanhemmissa Turboissahan tuota tehostinta ei ole ollenkaan. Olen kyllä nähnyt Turbon, jossa ohjaustehostinkin oli paikallaan mutta ahdasta oli ja ilmamäärämittarit yms. kilkkeet olivat siinä autossa siirretty kokonaan toiselle puolelle konetta. Voihan tuon tehostimen purkaa poiskin, hommaat tilalle tavallisen tehostamattoman ohjausvaihteen, niitä on varmaan tämänkin saitin ukoilla nurkat väärällään!! Pikkuisen joutuu vääntämään ratista lujemmin kaupunkiolosuhteissa muttei mikään paha. Pidäppä porukat tietoisena miten projekti edistyy.
- 90
- Viestit: 7983
- Liittynyt: 27 Helmi 2003, 23:32
- Car(s): --------------------
Giulia super -17,
166 3.2 -99
164 3.0 autom -88
QP IV V6 evoluzione -00
Neckar jagst 770 - 65 - Paikkakunta: pohjois-pohjanmaa
- Viesti:
Re: 75 TS turbottaminen
juu..lisäksi eroja mm:kardaanissa, mutta tuostahan selviää kun pistää vauhtipyörän TS:stä..Coupe kirjoitti:TereAlfa75Ts kirjoitti:Aiheesta on puhuttu ainakin kerran aiemminkin, mutta mielestäni en löytänyt sieltä seuraavia perusasioita. Poikkeaako 75 TS jotenkin alustaltaan ja jarruiltaan 75 turbosta? Tämä siis siksi, että mitä muutoksia vaati TS, jotta siihen saa ruuvata releet kiinni. Onko jollakin oikeasti TS luvallisesti ahdettuna? Sopiiko 1.8 turbon pakosarja yms. kamppeet TS:n, vai pitääkö ne hankkia jostain viripajalta? Jos nuo ovat jotain erikoisvempeleitä, ovatko ne myös sen hintaisia? Matalapaine ahtaminen kiinnostaisi kyllä. Mielestäni TS-kone on jo valmiiksi miellyttävä ja pirteä jokapäiväiseen ajeluun, mutta muutama kymmentä lisäpollea ei varmaan ainakaan haittaisi menoa.
Molempien mallien omistajana näyttäisi alusta kokolailla samalta paitsi: Turbossa paksummat etujouset (sauvat), samoin Turbon vetoakselit näyttäisivät paksummilta. Jarrut ovat samat.
Konetilassa sijoittelumielessä ei pitäisi suurempia ongelmia tulla. Pissapojan säiliö on siirrettävä jonnekkin muualle. Ohjaustehostimen kanssa tulee kyllä pikku ongelmia turbon kohdalla. Ainakin noissa vanhemmissa Turboissahan tuota tehostinta ei ole ollenkaan. Olen kyllä nähnyt Turbon, jossa ohjaustehostinkin oli paikallaan mutta ahdasta oli ja ilmamäärämittarit yms. kilkkeet olivat siinä autossa siirretty kokonaan toiselle puolelle konetta. Voihan tuon tehostimen purkaa poiskin, hommaat tilalle tavallisen tehostamattoman ohjausvaihteen, niitä on varmaan tämänkin saitin ukoilla nurkat väärällään!! Pikkuisen joutuu vääntämään ratista lujemmin kaupunkiolosuhteissa muttei mikään paha. Pidäppä porukat tietoisena miten projekti edistyy.
TS:n laatikko kestää kyllä ja onhan siinä tietenkin parhaat välitykset..
Re: 75 TS turbottaminen
Tere taas90 kirjoitti:juu..lisäksi eroja mm:kardaanissa, mutta tuostahan selviää kun pistää vauhtipyörän TS:stä..Coupe kirjoitti:TereAlfa75Ts kirjoitti:Aiheesta on puhuttu ainakin kerran aiemminkin, mutta mielestäni en löytänyt sieltä seuraavia perusasioita. Poikkeaako 75 TS jotenkin alustaltaan ja jarruiltaan 75 turbosta? Tämä siis siksi, että mitä muutoksia vaati TS, jotta siihen saa ruuvata releet kiinni. Onko jollakin oikeasti TS luvallisesti ahdettuna? Sopiiko 1.8 turbon pakosarja yms. kamppeet TS:n, vai pitääkö ne hankkia jostain viripajalta? Jos nuo ovat jotain erikoisvempeleitä, ovatko ne myös sen hintaisia? Matalapaine ahtaminen kiinnostaisi kyllä. Mielestäni TS-kone on jo valmiiksi miellyttävä ja pirteä jokapäiväiseen ajeluun, mutta muutama kymmentä lisäpollea ei varmaan ainakaan haittaisi menoa.
Molempien mallien omistajana näyttäisi alusta kokolailla samalta paitsi: Turbossa paksummat etujouset (sauvat), samoin Turbon vetoakselit näyttäisivät paksummilta. Jarrut ovat samat.
Konetilassa sijoittelumielessä ei pitäisi suurempia ongelmia tulla. Pissapojan säiliö on siirrettävä jonnekkin muualle. Ohjaustehostimen kanssa tulee kyllä pikku ongelmia turbon kohdalla. Ainakin noissa vanhemmissa Turboissahan tuota tehostinta ei ole ollenkaan. Olen kyllä nähnyt Turbon, jossa ohjaustehostinkin oli paikallaan mutta ahdasta oli ja ilmamäärämittarit yms. kilkkeet olivat siinä autossa siirretty kokonaan toiselle puolelle konetta. Voihan tuon tehostimen purkaa poiskin, hommaat tilalle tavallisen tehostamattoman ohjausvaihteen, niitä on varmaan tämänkin saitin ukoilla nurkat väärällään!! Pikkuisen joutuu vääntämään ratista lujemmin kaupunkiolosuhteissa muttei mikään paha. Pidäppä porukat tietoisena miten projekti edistyy.
TS:n laatikko kestää kyllä ja onhan siinä tietenkin parhaat välitykset..
Voimansiirtopuolella todellakin Turbossa on vakiona 2-levyinen kytkin 3 litraisen tapaan. Vakio 2TS:n kytkin saattaa kyllä luistaa, jos sen jättää paikalleen. Ehdotan sintterilevyn vaihtoa, jos et löydä mistään 3-litraisen kytkintä. Noita sintterilevyjä rakentelevat/toimittavat kyllä monet rallivehkeisiin erikoistuneet pajat. Löytyisikö Muukkoselta?
Re: 75 TS turbottaminen
Jos on Ouluun asiaa, niin tuu käymään kylässä. Ideasta voisi keskustella päivät pitkät. Itselläni on luvat TS:ssä turbolle. Alustan erona on kallistuksenvakaajat etu 24mm/22mm turbo/ts, eivät vääntösauvat. Vääntösauvat ovat 23,4mm. Jos alustaan jotain tekee, niin vääntösauvat menee molemmissa vaihtoon.Alfa75Ts kirjoitti:Aiheesta on puhuttu ainakin kerran aiemminkin, mutta mielestäni en löytänyt sieltä seuraavia perusasioita. Poikkeaako 75 TS jotenkin alustaltaan ja jarruiltaan 75 turbosta? Tämä siis siksi, että mitä muutoksia vaati TS, jotta siihen saa ruuvata releet kiinni. Onko jollakin oikeasti TS luvallisesti ahdettuna? Sopiiko 1.8 turbon pakosarja yms. kamppeet TS:n, vai pitääkö ne hankkia jostain viripajalta? Jos nuo ovat jotain erikoisvempeleitä, ovatko ne myös sen hintaisia? Matalapaine ahtaminen kiinnostaisi kyllä. Mielestäni TS-kone on jo valmiiksi miellyttävä ja pirteä jokapäiväiseen ajeluun, mutta muutama kymmentä lisäpollea ei varmaan ainakaan haittaisi menoa.
Pakosarjat eivät kai sovi, koska pakoaukot ovat eri kulmassa jolloin TS:ssä systeemistä tulisi leveämpi. Turbon vakiopakosarja ei liene optimaalinen miltään kantilta. Eikös virtaus pitäisi saada pyörimään sytytysjärjestyksessä?
Pissapojan säiliön voi korvata litran vetoisella ja jo mahtuu. Kesäautossa joku 8 litran pänikkkä on vaan ylimääräistä painoa. Talviautoksi näistä ei kuitenkaan ole.
Eniten askarruttaa mäntien jäähdyttäminen öljyllä ja öljynpaineen riittävyys. Lieneekö tarpeellista matalapaineversiossa? Jos purkamani koneen männät olivat alkuperäiset, ne olivat kestäneet 0,5 bar 9:1 puristuksilla sulamatta. Mutta pitäisi se nyt Alfassa olla, kun Fiatissakin on.
Sytytysennakon säätö ja riittävä bensansaanti ei onnistu vakiokamppein kovin pitkälle. Motronicista voi tietty laittaa 92 ohjelman päälle, mutta se tiputtaa ennakkoa koko kierroslukualueelta.
Nokan ajoituksen säätöä overlapille pitäisi ehkä rajoittaa. Toisaalta tekisi mieli leikkiä tuolla ajoituksen säädöllä kun se kerran on.. Uusia nokkia ei olisi varaa hankkia, mutta jos noita vanhoja kääntämällä?
Ilmamäärämittari pitäisi samalla heittää niin kaus kuin jaksaa ja laittaa paineanturi ennen kaasuläppää.
- Italian Stallion
- Viestit: 791
- Liittynyt: 03 Maalis 2003, 10:32
- Car(s): 2 x Alfa Romeo 147 Collection -08 , Vespa PK 80 -83 (ex Alfa 166x2, 156 1.8 sw, 75 Ts -88, Lancia Delta 1.3 -89, Autobianchi A112, Fiat Pandax6, Punto EVO, Fiat 850x2)
- Paikkakunta: Rovaniemi
- Viesti:
Tarvitseeko sinun muuttaa alustasta mitään, vai saitko turbo-luvat ihan noin vain (tuntuisi nimittäin uskomattomalta, sillä olemmehan sentään Suomessa)? Jouset ja jarrut ovat varmaan riittävät ihan noinkin (taakse olen jo laittanut hieman jäykemmät ja matalammat jouset) ja laatikon välitykset tuntuvat sopivilta (lähtee kuin hauki rannasta). Akselit luultavasti myös kestävät, kunhan pitää järjen päässä. Kytkinlevy joutaa tosiaan vaihtoon ja sintteriä tarjoaa ainakin Mopo-sport, eikä hintakaan tainnut olla kuin 100€ pintaan. Mistä näihin löytää sitten soveltuvan pakosarjan?
Luvat on hommattu jo 90-luvun alussa rekisteriotteessa moottorityyppi: A, ahdettu, mutta ei kai tuossa ole ongelmia, jollei ole kat-malli, jolloin pitää olla todistettavasti vähäpäästöinen. Vaan pitääkö nykyisin asentaa se kat kuitenkin?
Alusta on vakio, hiukan madallettu. Kyllähän se maantieajoon riittää. Ei oo noi radatkaan kovin lähellä...
Pakosarjahan se on ensimmäinen ongelma. On tuo mitoittaminenkin vielä hakusessa. Löytyi yksi ruotsalainen insinöörityö aiheesta, pitää lukea. Teettämiseksi se menisi kuitenkin.
Jos lähtee laskemaan puristuksia, niin kuparinen kannentiiviste voisi riittää miedoilla paineilla. Männillä tietenkin paras. Fiat/Lancia turbossa olis sama 84mm halkaisija, löytyisköhän noista halpoja kokeilumäntiä (niiden jotka palaa, jos seokset ja sytkä pielessä. Tällaisiakin keskeltä matalia olisi (säästäisivät ylintä männänrengasta): Putket ja kansi olisi ilmeisesti uritettava liekkirenkaille jne.. "Täyspaine" turbossa tulee noita kriittisiä tekijöitä lisää. Ja ohjelmoitavaa boxia kysyy joka tapauksessa, jos isommin jotain muuttaa.
No tämä on vasta suunnitteluasteella.
Alusta on vakio, hiukan madallettu. Kyllähän se maantieajoon riittää. Ei oo noi radatkaan kovin lähellä...
Pakosarjahan se on ensimmäinen ongelma. On tuo mitoittaminenkin vielä hakusessa. Löytyi yksi ruotsalainen insinöörityö aiheesta, pitää lukea. Teettämiseksi se menisi kuitenkin.
Jos lähtee laskemaan puristuksia, niin kuparinen kannentiiviste voisi riittää miedoilla paineilla. Männillä tietenkin paras. Fiat/Lancia turbossa olis sama 84mm halkaisija, löytyisköhän noista halpoja kokeilumäntiä (niiden jotka palaa, jos seokset ja sytkä pielessä. Tällaisiakin keskeltä matalia olisi (säästäisivät ylintä männänrengasta): Putket ja kansi olisi ilmeisesti uritettava liekkirenkaille jne.. "Täyspaine" turbossa tulee noita kriittisiä tekijöitä lisää. Ja ohjelmoitavaa boxia kysyy joka tapauksessa, jos isommin jotain muuttaa.
No tämä on vasta suunnitteluasteella.
Viimeksi muokannut Jarno, 15 Joulu 2003, 15:37. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: 75 TS turbottaminen
Onko kaikissa V6:ssa ja Turboissa 2-levykytkin? Itse en ole kummastakaan vielä avannut muuta v6:ssa jo luistaa toisinaan.Coupe kirjoitti:Tere taas
Voimansiirtopuolella todellakin Turbossa on vakiona 2-levyinen kytkin 3 litraisen tapaan. Vakio 2TS:n kytkin saattaa kyllä luistaa, jos sen jättää paikalleen. Ehdotan sintterilevyn vaihtoa, jos et löydä mistään 3-litraisen kytkintä. Noita sintterilevyjä rakentelevat/toimittavat kyllä monet rallivehkeisiin erikoistuneet pajat. Löytyisikö Muukkoselta?
Noita kilpamallikytkimiä tekee muistaakseni mm. PO Riihimäen suunnalla.
Re: 75 TS turbottaminen
muukkoselta löytyy hintaa oli muistaakseni jotain 1500mummooCoupe kirjoitti:Tere taas90 kirjoitti:juu..lisäksi eroja mm:kardaanissa, mutta tuostahan selviää kun pistää vauhtipyörän TS:stä..Coupe kirjoitti: Tere
Molempien mallien omistajana näyttäisi alusta kokolailla samalta paitsi: Turbossa paksummat etujouset (sauvat), samoin Turbon vetoakselit näyttäisivät paksummilta. Jarrut ovat samat.
Konetilassa sijoittelumielessä ei pitäisi suurempia ongelmia tulla. Pissapojan säiliö on siirrettävä jonnekkin muualle. Ohjaustehostimen kanssa tulee kyllä pikku ongelmia turbon kohdalla. Ainakin noissa vanhemmissa Turboissahan tuota tehostinta ei ole ollenkaan. Olen kyllä nähnyt Turbon, jossa ohjaustehostinkin oli paikallaan mutta ahdasta oli ja ilmamäärämittarit yms. kilkkeet olivat siinä autossa siirretty kokonaan toiselle puolelle konetta. Voihan tuon tehostimen purkaa poiskin, hommaat tilalle tavallisen tehostamattoman ohjausvaihteen, niitä on varmaan tämänkin saitin ukoilla nurkat väärällään!! Pikkuisen joutuu vääntämään ratista lujemmin kaupunkiolosuhteissa muttei mikään paha. Pidäppä porukat tietoisena miten projekti edistyy.
TS:n laatikko kestää kyllä ja onhan siinä tietenkin parhaat välitykset..
Voimansiirtopuolella todellakin Turbossa on vakiona 2-levyinen kytkin 3 litraisen tapaan. Vakio 2TS:n kytkin saattaa kyllä luistaa, jos sen jättää paikalleen. Ehdotan sintterilevyn vaihtoa, jos et löydä mistään 3-litraisen kytkintä. Noita sintterilevyjä rakentelevat/toimittavat kyllä monet rallivehkeisiin erikoistuneet pajat. Löytyisikö Muukkoselta?
Kannattaa varmaan tsekata josko löytyis joltain valmistajalta kynsitiivistettä tai prätkätyyppisiä monilamellisia kansipahveja välttyisi ylimääräiseltä koneistukselta.
Toimivan kompleksin saa myös vakiosta pahvista jos asentaa liekkirenkaan (halvimman renkaan saa muuten kätevästi tehtyä tavallisesta ML sähköjohdosta josta juottaa päät yhteen) juuri vakiopahvin metallirenkaan keskelle tai heti renkaan taakse jos pahvissa on erilliset renkaat , lohkoon tosin täytyy ura tehdä.
Paras ratkaisu on jyrsiä sylinteriputkien yläreunaan kanttiselle messinkirenkaalle ura ja sorvata sopiva rengas , vakiopahvista vain leikata kaikki turha pois , ei pahvi petä ensimmäiseksi.
Pakosarjasta puheenollen , jos niillä olisi muutan kappaleen menekki niin vanha malliksi ja vapaan tilan mitat solmulle niin äkkiähän sellainen saadaan väännetyksi kromattuna tai ilman ?
Toimivan kompleksin saa myös vakiosta pahvista jos asentaa liekkirenkaan (halvimman renkaan saa muuten kätevästi tehtyä tavallisesta ML sähköjohdosta josta juottaa päät yhteen) juuri vakiopahvin metallirenkaan keskelle tai heti renkaan taakse jos pahvissa on erilliset renkaat , lohkoon tosin täytyy ura tehdä.
Paras ratkaisu on jyrsiä sylinteriputkien yläreunaan kanttiselle messinkirenkaalle ura ja sorvata sopiva rengas , vakiopahvista vain leikata kaikki turha pois , ei pahvi petä ensimmäiseksi.
Pakosarjasta puheenollen , jos niillä olisi muutan kappaleen menekki niin vanha malliksi ja vapaan tilan mitat solmulle niin äkkiähän sellainen saadaan väännetyksi kromattuna tai ilman ?
Sprint 1,7 qv 4x4 twincharger
Re: 75 TS turbottaminen
jaahas, tietääkseni missään 75 alfassa ei ole kakslevystä... noihan tuli ekoihin gtv6:iinGAMMA500 kirjoitti:Onko kaikissa V6:ssa ja Turboissa 2-levykytkin? Itse en ole kummastakaan vielä avannut muuta v6:ssa jo luistaa toisinaan.Coupe kirjoitti:Tere taas
Voimansiirtopuolella todellakin Turbossa on vakiona 2-levyinen kytkin 3 litraisen tapaan. Vakio 2TS:n kytkin saattaa kyllä luistaa, jos sen jättää paikalleen. Ehdotan sintterilevyn vaihtoa, jos et löydä mistään 3-litraisen kytkintä. Noita sintterilevyjä rakentelevat/toimittavat kyllä monet rallivehkeisiin erikoistuneet pajat. Löytyisikö Muukkoselta?
Noita kilpamallikytkimiä tekee muistaakseni mm. PO Riihimäen suunnalla.
- Alfaholic -
- Rolle
- Site Admin
- Viestit: 7738
- Liittynyt: 27 Helmi 2003, 18:48
- Car(s): RRS + F20
- Paikkakunta: Kirkkonummi
Saanko kysyä näin mistään mitään tietävänä että miksi joku lähtee turbottamaan kun 1.8 Turboa saa valmiina eikä ole kuulemma mikään turha pata, tai ainakin lohko kestää.
Harrastuksena toki ymmärrän, kateellisena vaan taas itken. Jari64 muistaakseni mainitsi että tuo 1.8 turbon pakosarja on aivan peestä (ei siis mitä "pee":tä vastaan ), joten sitä ei paljoa kannata mallia ottaa?
Harrastuksena toki ymmärrän, kateellisena vaan taas itken. Jari64 muistaakseni mainitsi että tuo 1.8 turbon pakosarja on aivan peestä (ei siis mitä "pee":tä vastaan ), joten sitä ei paljoa kannata mallia ottaa?
- Abarth
- Viestit: 3093
- Liittynyt: 02 Maalis 2003, 09:14
- Car(s): 5 kpl.
-75 T-spark
-75 T-spark/1.8 Tbo
-Alfetta Gt
-Giulia Gtj6
-Grand Voyager 3.3 - Paikkakunta: Riihimäki
Noita turbotekniikoita tai -autoja on yksinkertaisesti niin harvassa.Rolle kirjoitti:Saanko kysyä näin mistään mitään tietävänä että miksi joku lähtee turbottamaan kun 1.8 Turboa saa valmiina eikä ole kuulemma mikään turha pata, tai ainakin lohko kestää.
Harrastuksena toki ymmärrän, kateellisena vaan taas itken. Jari64 muistaakseni mainitsi että tuo 1.8 turbon pakosarja on aivan peestä (ei siis mitä "pee":tä vastaan ), joten sitä ei paljoa kannata mallia ottaa?
Harrastelu ja uteliaisuus on varmasti toinen syy.
Ja 1.8 turbon vakiopakosarja on samanlainen säälittävä valurautaklöntti, kuin esim. BMW:n m40 -moottoreissa (jos joku tietää), joten siitä on turha mallia ottaa.
juke..mulle nää jurvan rallihirmut on ehdotellu et pitäis tehä semmonen pakosarja et lohkon ja turbon väliin tulis mahdollismmanpitkä matka...et turbo olis lähellä maatasoa ja siitä suunnilleen suora putki pihalle...kuulostaa maallikon korviin kybäidealta mut en tiä sitten asiantuntijoitten mielipidettä olis kiva tiätää...yks jurvanseppä mulle senmielellään tekis
- 90
- Viestit: 7983
- Liittynyt: 27 Helmi 2003, 23:32
- Car(s): --------------------
Giulia super -17,
166 3.2 -99
164 3.0 autom -88
QP IV V6 evoluzione -00
Neckar jagst 770 - 65 - Paikkakunta: pohjois-pohjanmaa
- Viesti:
ei muuta kuin kokeilemaan jarski...jarski kirjoitti:juke..mulle nää jurvan rallihirmut on ehdotellu et pitäis tehä semmonen pakosarja et lohkon ja turbon väliin tulis mahdollismmanpitkä matka...et turbo olis lähellä maatasoa ja siitä suunnilleen suora putki pihalle...kuulostaa maallikon korviin kybäidealta mut en tiä sitten asiantuntijoitten mielipidettä olis kiva tiätää...yks jurvanseppä mulle senmielellään tekis
ralli/sprinttimiehet yleensä tietävät mitä puhuvat..
Siinä on kyllä itua ettei turbo ole liian lähellä lohkoa kosa 2 ja 3 pytty käy muutenkin kuumempana kuin ulommaiset mutta tuosta miksi ahdin pitäisi olla lähellä maatasoa (lähinnä vaakatasossa kylläkin) ja suora putki ? rallipuolella vehkeissä on kyllä "suora putki" mut sillä tarkoitettiin putkea ilman vaimentajia. Epäilen onko sillä suurtakaan merkitystä onko pakopesän jälkeisessä putkessa mutki vaiko ei. Oletetaan että ahdin kiikkuu lähellä maata ja annat pelille kenkää niin että turbo hehkuu punaisena , ajat vesilätäkköön niin kuinka käy ? täystuho .
Sprint 1,7 qv 4x4 twincharger
juu vissiin pitää ajaa jurvaanturvaan keväällä ja kattella mitä tapahtuu...
no ainakaan maalareita niistä ei saa tekemälläkään kokemusta löytyy..olisin sen välikoppasen maalannu tipunväriseks ite telallaki paremmin no enpähän maksanu mitää ja tuli soppelia kuntoharjotusta jurvan gasthaussissa sinäiltana
no ainakaan maalareita niistä ei saa tekemälläkään kokemusta löytyy..olisin sen välikoppasen maalannu tipunväriseks ite telallaki paremmin no enpähän maksanu mitää ja tuli soppelia kuntoharjotusta jurvan gasthaussissa sinäiltana
no mut ainahan voi jonku "kurapellin" laittaaJuke kirjoitti:Siinä on kyllä itua ettei turbo ole liian lähellä lohkoa kosa 2 ja 3 pytty käy muutenkin kuumempana kuin ulommaiset mutta tuosta miksi ahdin pitäisi olla lähellä maatasoa (lähinnä vaakatasossa kylläkin) ja suora putki ? rallipuolella vehkeissä on kyllä "suora putki" mut sillä tarkoitettiin putkea ilman vaimentajia. Epäilen onko sillä suurtakaan merkitystä onko pakopesän jälkeisessä putkessa mutki vaiko ei. Oletetaan että ahdin kiikkuu lähellä maata ja annat pelille kenkää niin että turbo hehkuu punaisena , ajat vesilätäkköön niin kuinka käy ? täystuho .
Miten tuosta matalalla sijaitevasta turbosta saadaan öljyt sumppuun?
Jos turbon pistää tuliseinän kohdille "jalkatilaan" (peltitöitä) niin imuputket menee kyllä pitkiksi (ainakin ilmasta ilmaan välijäähdyttimellä) ja siitä tulee vaan viivettä ja ylimääräistä lämpöä ilmaan.
Jos pakoputket turbolle on saman mittaiset, niin ei luulisi turbon sijoituksen vaikuttavan moottorin sisäisiin lämpötilaeroihin.
Jos turbon pistää tuliseinän kohdille "jalkatilaan" (peltitöitä) niin imuputket menee kyllä pitkiksi (ainakin ilmasta ilmaan välijäähdyttimellä) ja siitä tulee vaan viivettä ja ylimääräistä lämpöä ilmaan.
Jos pakoputket turbolle on saman mittaiset, niin ei luulisi turbon sijoituksen vaikuttavan moottorin sisäisiin lämpötilaeroihin.
.... niin..sans se.. mut taidan kuitenki antaa jurvalaisten soosata...Jarno kirjoitti:Miten tuosta matalalla sijaitevasta turbosta saadaan öljyt sumppuun?
Jos turbon pistää tuliseinän kohdille "jalkatilaan" (peltitöitä) niin imuputket menee kyllä pitkiksi (ainakin ilmasta ilmaan välijäähdyttimellä) ja siitä tulee vaan viivettä ja ylimääräistä lämpöä ilmaan.
Jos pakoputket turbolle on saman mittaiset, niin ei luulisi turbon sijoituksen vaikuttavan moottorin sisäisiin lämpötilaeroihin.
ohan tuo ny ol jo niin kauan pukeilla
Eipä tuosta Bellin kirjasta paljoa ole apua pakosarjan suunnitteluun. Lähinnä siellä esitellään erilaisia materiaalivalintoja(ja tietenkin jenkkityyliin: "käykää ostamassa se valmis valurautasarja sillä se kestää"). Toisaalta monesti mainitaan "equal-length"-sarjan olevan paras, mutta mitään ohjeita ei anneta. Mahtaisiko joku siis tietää tarkempia suunnitteluperusteita tuollaiselle erillisputkiselle 4-1-pakosarjalle? Tai jopa 4-2-1, jos se jotain oleellista etua tarjoaisi. Tuo viimeksimainittu löytyy ainakin jostain Sierra Cosworth-koneesta, mutta kovin mutkainen näyttäisi moinen olevan.Jarno kirjoitti:Jos pakoputket turbolle on saman mittaiset, niin ei luulisi turbon sijoituksen vaikuttavan moottorin sisäisiin lämpötilaeroihin.
Tosiaan nuo valmiit turbotekniikat ovat hieman hankalia saada. Toisaalta näkisin TS:n teknisesti parempana kohteena virittelylle: iskutilavuus, kansi, tuplatulppasysteemi ja imunokanajoitus. Mutta ennen kaikkea tuo auto on minulle harraste, joten eihän tästäkään projektista voi liian helpolla itseään päästää :-) Mitäpä tässä ikinä pystyisi tekemään, mikäli kaikki pitäisi tehdä rationaalisesti. Pitäis varmaan käydä joku ooppeli hakemassa ajoautoksi :-(Rolle kirjoitti:Saanko kysyä näin mistään mitään tietävänä että miksi joku lähtee turbottamaan kun 1.8 Turboa saa valmiina eikä ole kuulemma mikään turha pata, tai ainakin lohko kestää.
Harrastuksena toki ymmärrän, kateellisena vaan taas itken. Jari64 muistaakseni mainitsi että tuo 1.8 turbon pakosarja on aivan peestä (ei siis mitä "pee":tä vastaan :silly: ), joten sitä ei paljoa kannata mallia ottaa?
Juu, pistetäänpäs nyt tuo pakosarjansuunnitteluprojekti pystyyn, jos ja kun kiinnostuneita alkaa olla enemmänkin. Kaipa tuossa samaa perustaa voisi käyttää vaikka eivät ne aivan suoraan turbon ja TS:n välillä sopisikaan(siis eivät sovi: http://autos.groups.yahoo.com/group/alf ... sage/11992 ). Ainakin teoriatietoa asian suhteen voisi yrittää jostain kaivella(jos jollain vaikka olisi valmiita pointtereita johonkin päin nettiä?).
- Seiska5mma
- Viestit: 1275
- Liittynyt: 30 Syys 2003, 18:56
- Paikkakunta: Vaasa
Sivulla http://www.jpc.se/ kohdassa referenser löytyy 2-litrainen kone turbotettuna. Ei vakio, kuten tavataan sanoa.
2lit ALFA ts, JE pistons kolvar 10,0 komp, Autoverdi vevstakar, Monosleeve cylinderfoder, Motorblocket ombyggt med hel gördel till ram lager istället för lösa ramlager överfall gjord i 7075 fortalaluminum, Weavertorrsumps pump, Polerad orig alfa vevaxel, Kent kams stålkam mar (308 grader, 426” in och 314 grader ,441” ut) Kmotion ventilfjä drar, Ferrea rostfria ventiler, titaniumretainers. Topplocket portat i sammarbete med Andrew Wood i en superflow flödesbänk
2lit ALFA ts, JE pistons kolvar 10,0 komp, Autoverdi vevstakar, Monosleeve cylinderfoder, Motorblocket ombyggt med hel gördel till ram lager istället för lösa ramlager överfall gjord i 7075 fortalaluminum, Weavertorrsumps pump, Polerad orig alfa vevaxel, Kent kams stålkam mar (308 grader, 426” in och 314 grader ,441” ut) Kmotion ventilfjä drar, Ferrea rostfria ventiler, titaniumretainers. Topplocket portat i sammarbete med Andrew Wood i en superflow flödesbänk
http://decibel.tky.hut.fi/public/alfa/g ... m=5&pos=54
tässä vähän mallia tee-se-itse-miehiltä
sarja on hitsattu metritavarasta..
tässä vähän mallia tee-se-itse-miehiltä
sarja on hitsattu metritavarasta..
- Alfaholic -