Lambda-anturin jännitevaihtelu?
Valvoja: Moderators
- TeroV.
- Viestit: 438
- Liittynyt: 03 Maalis 2003, 15:47
- Car(s): 156 SW TS 1.8 2000
156 SW 2.4 JTDm 20V 2005
Lancia Delta 2.0 Multijet 2008 - Paikkakunta: Ylöjärvi
Lambda-anturin jännitevaihtelu?
Potilas on 1995-mallinen Alfa 155 vanhemmalla 8V-alumiinipadalla ja katilla varustettuna.
Vuosikatsastus olisi taas ajankohtainen ja sitä varten käväisin pakokaasutestissä jo etukäteen. Testissä ilmeni, että saastetta tulee pakoputken päästä liian paljon: HC:t ovat tyhjäkäynnillä kohollaan, CO:t rajojen puitteissa ja kierroksilla HC:t kohdallaan, mutta CO sallittuja rajoja suurempi. Vaihdoin ensimmäisen mittauskierroksen jälkeen paikallaan olleen tarvikelambda-anturin originaaliin Boschiin ja tulpat uusiin Lodgeihin. Uusintatestauksessa oireet olivat käytännössä täysin samat, anturin/tulppien vaihdolla ei ollut minkäänlaista vaikutusta. Tämän jälkeen kokeilin vielä tältä foorumiltä löytämääni vinkkiä ja laitoin huohotuksen imukanavasta suoraan luontoon. Arvot putosivat jonkun verran, mutteivat vieläkään ole kohdallaan. Viimeisimmän mittauksen tulokset:
Tyhjäkäynnillä (859 rpm): CO 0,49%, HC 92 ppm, lambda 1,028
Kierroksilla (2131 rpm): CO 0,62%, HC 70 ppm, lambda 1,016
Katalysaattori on tarvikemallia, jonka asensin suunnilleen samoista oireista johtuen viime kesänä tapahtuneen rekisteröintikatsastuksen aikaan. Uudella katilla auto menikin nippa nappa raja-arvoista läpi. Ajelin tyytyväisenä kilvitetyllä autolla ja laitoin päästömurheet n. vuoden kestäneen seisonnan piikkiin. Katin kennosto on silmämääräisesti arvioiden edelleen OK, joten luulisin sen olevan kunnossa – mitään käyntihäiriöitä tms. ei tarvikekatin käyttöaikana ole sattunut, jotka olisivat johtaneet katin tuhoutumiseen. Autossa ei ole ollut mitään käytössä havaittavia oireita, tyhjäkäynti tasainen, bensankulutus 18 tkm:n aikana koko ajan 7-8 litran välillä. Öljynkulutus on 230000 km ajetulle ketjujakopää-TS:lle käsittääkseni ihan kohtuullista, eli 2-3 litraa/10000 km. Ajo on pääasiassa maantie/moottoritieajoa, tavanomaisesti tuollaisia 30 kilometrin siivuja. Sylinterien puristuspaineet ovat OK, Bilteman mittarilla mitattuna 0,8 bar haarukassa ja samaa luokkaa toisen vastaavan auton kanssa. Eli venttiilivuodosta tai männänrenkaista homma ei todennäköisesti ole kiinni.
Rupesin selvittelemään asiaa vähän tarkemmin tänään. Mittailin digitaalisella yleismittarilla lambdan jännitettä auton käydessä (ja liittimien ollessa kiinni – mittaus kumisuojien puolelta). Vertailin vars. ajoautoni ja vastaavan 1992-mallisen varaosabiilin jännitearvoja ja huomasin niissä selkeän eron: ajoauton käydessä tyhjäkäyntiä lambdan tuleva jännite vaihtelee koko skaalallaan eli 0-1V välillä eikä kierroksien vaihtelulla tunnu olevan mitään vaikutusta oskillointiin. Vaikea ymmärtää, miten tuollainen vaihtelu voisi säätää seosta hallitusti mihinkään suuntaan.
Varaosa-155:ssa, jossa on nyt kiinni ajoautoni ex-lambda-anturi (siis tarvike) anturin jännite vaihtelee tyhjäkäynnillä 0,4-0,55V välillä. Kierroksia lisätessä tasaisesti ei vaihtelu oikeastaan muutu (lähellä 0,5V mennään). Kierroksilta takaisin tyhjäkäynnille palatessa jännite käy hetkellisesti noin 0,6:ssa, mutta palaa muutamassa sekunnissa heilumaan takaisin välille 0,4-0,55V. Jos aktiivihiilipurkin (musta purnukka keulassa hanttarin puolella) vieressä olevan alipainekellon näköisen osan liittimen ottaa irti, putoaa jännite 0,4V:iin ja moottorin käynti muuttuu selvästi vaivalloisemmaksi.
Tuntuisi yhtäkkiä siltä, että varaosa-auton lambda toimii oikein ja ajoauton virheellisesti. Voisikohan joku vahvistaa tai perustellusti kumota tämän käsityksen? Jos ajoauton lambda toimii väärin, niin mistähän se mahtaisi johtua? Itse anturista se ei taida tässä tapauksessa olla kiinni. Ensimmäisenä mieleeni tuli maadoituksen puutteellisuus; pitäisiköhän kokeilla pakoputken ja samalla lambdan lisämaadoitusta? Voihan olla, että joku liitin on irti tai hapettunut, mutta koska niitä on melkoinen määrä, vinkit olisivat tarpeen. Ilmamäärämittarin ympäristö ja akkukotelon takana olevat releiden ja sulakkeiden liitokset kannattanee ainakin käydä läpi? Onko muuten lambdan korkea jännite rikkaan seoksen merkki ja matala laihan vai toisinpäin?
Vuosikatsastus olisi taas ajankohtainen ja sitä varten käväisin pakokaasutestissä jo etukäteen. Testissä ilmeni, että saastetta tulee pakoputken päästä liian paljon: HC:t ovat tyhjäkäynnillä kohollaan, CO:t rajojen puitteissa ja kierroksilla HC:t kohdallaan, mutta CO sallittuja rajoja suurempi. Vaihdoin ensimmäisen mittauskierroksen jälkeen paikallaan olleen tarvikelambda-anturin originaaliin Boschiin ja tulpat uusiin Lodgeihin. Uusintatestauksessa oireet olivat käytännössä täysin samat, anturin/tulppien vaihdolla ei ollut minkäänlaista vaikutusta. Tämän jälkeen kokeilin vielä tältä foorumiltä löytämääni vinkkiä ja laitoin huohotuksen imukanavasta suoraan luontoon. Arvot putosivat jonkun verran, mutteivat vieläkään ole kohdallaan. Viimeisimmän mittauksen tulokset:
Tyhjäkäynnillä (859 rpm): CO 0,49%, HC 92 ppm, lambda 1,028
Kierroksilla (2131 rpm): CO 0,62%, HC 70 ppm, lambda 1,016
Katalysaattori on tarvikemallia, jonka asensin suunnilleen samoista oireista johtuen viime kesänä tapahtuneen rekisteröintikatsastuksen aikaan. Uudella katilla auto menikin nippa nappa raja-arvoista läpi. Ajelin tyytyväisenä kilvitetyllä autolla ja laitoin päästömurheet n. vuoden kestäneen seisonnan piikkiin. Katin kennosto on silmämääräisesti arvioiden edelleen OK, joten luulisin sen olevan kunnossa – mitään käyntihäiriöitä tms. ei tarvikekatin käyttöaikana ole sattunut, jotka olisivat johtaneet katin tuhoutumiseen. Autossa ei ole ollut mitään käytössä havaittavia oireita, tyhjäkäynti tasainen, bensankulutus 18 tkm:n aikana koko ajan 7-8 litran välillä. Öljynkulutus on 230000 km ajetulle ketjujakopää-TS:lle käsittääkseni ihan kohtuullista, eli 2-3 litraa/10000 km. Ajo on pääasiassa maantie/moottoritieajoa, tavanomaisesti tuollaisia 30 kilometrin siivuja. Sylinterien puristuspaineet ovat OK, Bilteman mittarilla mitattuna 0,8 bar haarukassa ja samaa luokkaa toisen vastaavan auton kanssa. Eli venttiilivuodosta tai männänrenkaista homma ei todennäköisesti ole kiinni.
Rupesin selvittelemään asiaa vähän tarkemmin tänään. Mittailin digitaalisella yleismittarilla lambdan jännitettä auton käydessä (ja liittimien ollessa kiinni – mittaus kumisuojien puolelta). Vertailin vars. ajoautoni ja vastaavan 1992-mallisen varaosabiilin jännitearvoja ja huomasin niissä selkeän eron: ajoauton käydessä tyhjäkäyntiä lambdan tuleva jännite vaihtelee koko skaalallaan eli 0-1V välillä eikä kierroksien vaihtelulla tunnu olevan mitään vaikutusta oskillointiin. Vaikea ymmärtää, miten tuollainen vaihtelu voisi säätää seosta hallitusti mihinkään suuntaan.
Varaosa-155:ssa, jossa on nyt kiinni ajoautoni ex-lambda-anturi (siis tarvike) anturin jännite vaihtelee tyhjäkäynnillä 0,4-0,55V välillä. Kierroksia lisätessä tasaisesti ei vaihtelu oikeastaan muutu (lähellä 0,5V mennään). Kierroksilta takaisin tyhjäkäynnille palatessa jännite käy hetkellisesti noin 0,6:ssa, mutta palaa muutamassa sekunnissa heilumaan takaisin välille 0,4-0,55V. Jos aktiivihiilipurkin (musta purnukka keulassa hanttarin puolella) vieressä olevan alipainekellon näköisen osan liittimen ottaa irti, putoaa jännite 0,4V:iin ja moottorin käynti muuttuu selvästi vaivalloisemmaksi.
Tuntuisi yhtäkkiä siltä, että varaosa-auton lambda toimii oikein ja ajoauton virheellisesti. Voisikohan joku vahvistaa tai perustellusti kumota tämän käsityksen? Jos ajoauton lambda toimii väärin, niin mistähän se mahtaisi johtua? Itse anturista se ei taida tässä tapauksessa olla kiinni. Ensimmäisenä mieleeni tuli maadoituksen puutteellisuus; pitäisiköhän kokeilla pakoputken ja samalla lambdan lisämaadoitusta? Voihan olla, että joku liitin on irti tai hapettunut, mutta koska niitä on melkoinen määrä, vinkit olisivat tarpeen. Ilmamäärämittarin ympäristö ja akkukotelon takana olevat releiden ja sulakkeiden liitokset kannattanee ainakin käydä läpi? Onko muuten lambdan korkea jännite rikkaan seoksen merkki ja matala laihan vai toisinpäin?
Mittaus tulokset kannattaa mitata analoogisella mittarilla. Olen nähny joissain kilpureissa "säädettäviä" antureita, eli potikka anturin välissä. Ajatuksena "katsastussäätö/muu" joissain tarvike kateissa kylmänä päästöt on kamalat ja kuumana ei tule juuri mitään läpi (evo cat )ko. katti on aika kallis mutta kestävä. Enää en kylläkään muista kummin päin arvot säätyy mutta periaate menee niin kuin meinasit.
Jaguar X
Toyota Hiace TDIC
Scenic dti
Polaris
Toyota Hiace TDIC
Scenic dti
Polaris
- TeroV.
- Viestit: 438
- Liittynyt: 03 Maalis 2003, 15:47
- Car(s): 156 SW TS 1.8 2000
156 SW 2.4 JTDm 20V 2005
Lancia Delta 2.0 Multijet 2008 - Paikkakunta: Ylöjärvi
Kiitos graafeista! Ajoauton kaltaista heilumista on ykkösanturissasi, vaihteluvälikin on suunnilleen samanlainen. Oskilloinnin nopeudesta on vaikea sanoa, kun käytössä on vain yksinkertainen digiyleismittari, mutta alue on noin 100 mV-900 mV, jossa lukema heiluu.
Jotain yhteyttä lambdan jännitteen ja kaasun käyttöön sain aikaan ajoautossanikin melko pitkällä kierrätyksellä, jonka jälkeen tyhjäkäynnille palatessa lukema pysyi korkealla, jossain 700-800 mV kieppeillä parin sekunnin ajan. Tämän jälkeen alkoi taas tasainen heittely puolelta toiselle.
Kylmästä kun auton käynnistää, niin lambdan arvot nousevat tasaisesti noin 600 mV:iin, jonka jälkeen alkaa oskillointi. Ilmeisesti johtuu anturin lämpenemisestä tuo tasainen jännitteen nousuvaihe? 155:n lambdahan on lämmitetty ja tuo lämmitys myös toimii (voi todeta kömpimällä heti kylmäkäynnistyksen jälkeen auton alle ja kokeilemalla kädellä anturia - lämpenee muuten erinomaisen nopeasti.
Sen tuossa vielä tarkistin, että lambdan johdotukset konetilasta hanttarin jalkatilassa oleville "aivoille" ovat kunnossa. Ilmamäärämittarinkin vaihdoin kokeeksi varaosa-autosta ajoautoon, mutta ainakaan Lambdan käyttäytymiseen tuolla vaihdolla ei ollut mitään merkitystä. Saattaapa siis olla, että näillä tutkimuksilla tuntuisi ajoauton lambdan käyttäytyminen olevan normaalia. Huomenna menen tarkistuttamaan pakokaasuarvot ennen ja jälkeen katalysaattorin, sittenpä tietää varmuudella, onko katti entinen vai puskeeko Alfa myrkkyjä luontoon sillä tahdilla, ettei kat ehdi niitä syömään.
Ennen pakokaasutestausta kannattaisi varmaan tsekata vielä että onko tähän yksilöön tehty jotain lastuviritystä. Voisiko sellaisesta johtua kuvatun kaltaiset ongelmat pakokaasuissa? Mistä lastuvirityksen tunnistaa 155 8V:stä?
Jotain yhteyttä lambdan jännitteen ja kaasun käyttöön sain aikaan ajoautossanikin melko pitkällä kierrätyksellä, jonka jälkeen tyhjäkäynnille palatessa lukema pysyi korkealla, jossain 700-800 mV kieppeillä parin sekunnin ajan. Tämän jälkeen alkoi taas tasainen heittely puolelta toiselle.
Kylmästä kun auton käynnistää, niin lambdan arvot nousevat tasaisesti noin 600 mV:iin, jonka jälkeen alkaa oskillointi. Ilmeisesti johtuu anturin lämpenemisestä tuo tasainen jännitteen nousuvaihe? 155:n lambdahan on lämmitetty ja tuo lämmitys myös toimii (voi todeta kömpimällä heti kylmäkäynnistyksen jälkeen auton alle ja kokeilemalla kädellä anturia - lämpenee muuten erinomaisen nopeasti.
Sen tuossa vielä tarkistin, että lambdan johdotukset konetilasta hanttarin jalkatilassa oleville "aivoille" ovat kunnossa. Ilmamäärämittarinkin vaihdoin kokeeksi varaosa-autosta ajoautoon, mutta ainakaan Lambdan käyttäytymiseen tuolla vaihdolla ei ollut mitään merkitystä. Saattaapa siis olla, että näillä tutkimuksilla tuntuisi ajoauton lambdan käyttäytyminen olevan normaalia. Huomenna menen tarkistuttamaan pakokaasuarvot ennen ja jälkeen katalysaattorin, sittenpä tietää varmuudella, onko katti entinen vai puskeeko Alfa myrkkyjä luontoon sillä tahdilla, ettei kat ehdi niitä syömään.
Ennen pakokaasutestausta kannattaisi varmaan tsekata vielä että onko tähän yksilöön tehty jotain lastuviritystä. Voisiko sellaisesta johtua kuvatun kaltaiset ongelmat pakokaasuissa? Mistä lastuvirityksen tunnistaa 155 8V:stä?
- Alfistipohjoosesta
- Viestit: 4579
- Liittynyt: 03 Maalis 2003, 11:14
- Car(s): Ex: Alfetta sedan, 33, 75 Turbo, Sprint, 164 ts, 166 t.s
Alla: Spider -88. "Hopeinen kuu" , 159 2.4 Qrtr SW -09 - Paikkakunta: Loimaa
- Viesti:
- Seiska5mma
- Viestit: 1275
- Liittynyt: 30 Syys 2003, 18:56
- Paikkakunta: Vaasa
En ole mikään moottori-inssi enkä ruuvaa moottoreita kuin pakon edessä, mutta käännän sattumalta juuri nyt erään virityssoftan ohjeita. Tekstiä ei ole täällä duunissa, mutta muistelisin, että Lambda-antureilla on erilaisia nopeusarvoja, joilla on tekemistä sen testauskierron kanssa, mitä systeemi tekee (Loop). Eli systeemi ottaa lambdalta sen tuottaman arvon, käy säätämässä syötöt ja tsekkaa lambdalta, että toimiko. Jos lambda on liian hidas, ei se ehdi mukaan ja oskillointia on luvassa. Lambdan piti muistaakseni ehtiä 3 x s mittauskiertoon ollakseen tyydyttävä.
Lambdan suoritusarvot on syötetty ecuun. Jos anturi ei ole ohjelmoidun kaltainen, menee systeemi sekaisin.
Äkkiä tulisi mieleen, että joko anturi ei olekaan alkuperäinen, tai sitten - juuri kuten tässä jo arveltiin - on autossa lastu, johon joku on syöttänyt eri arvot.
Tuo kaasulta päästö ja lukemien muuttuminen hetkeksi 0,6-arvoon, jonka jälkeen ne tipahtavat seuraavaan tilaan, taisi/saattaa olla ilmiö, jonka nimeä en muista, mutta jonka käänsin "näennäislaihaksi" ja jota varten on oma säätökartta, joka kytekytyy määrätyksi ajaksi (sekunti tai sen osia). Ilmiö tarkoittaa, että järkkä luulee koneen käyvän laihalla, ja erillisellä säätökartalla estetään Lambda-järkkää (Closed loop) rikastamasta seosta "turhaan".
Tähän ei kannata uskoa. Kirjoittaja ei ole sisäistänyt kirjoittamaansa. Samalla amatöörin viisaudella kirjoittaja voikin helposti arvella, että noin "uuteen" autoon paras keino on käydä vaikka Muukkosella pistämässä ECU ja Lambda synkkaan - eli lastuttamassa. Säädetäänhän niitä kaasareitakin.
Lambdan suoritusarvot on syötetty ecuun. Jos anturi ei ole ohjelmoidun kaltainen, menee systeemi sekaisin.
Äkkiä tulisi mieleen, että joko anturi ei olekaan alkuperäinen, tai sitten - juuri kuten tässä jo arveltiin - on autossa lastu, johon joku on syöttänyt eri arvot.
Tuo kaasulta päästö ja lukemien muuttuminen hetkeksi 0,6-arvoon, jonka jälkeen ne tipahtavat seuraavaan tilaan, taisi/saattaa olla ilmiö, jonka nimeä en muista, mutta jonka käänsin "näennäislaihaksi" ja jota varten on oma säätökartta, joka kytekytyy määrätyksi ajaksi (sekunti tai sen osia). Ilmiö tarkoittaa, että järkkä luulee koneen käyvän laihalla, ja erillisellä säätökartalla estetään Lambda-järkkää (Closed loop) rikastamasta seosta "turhaan".
Tähän ei kannata uskoa. Kirjoittaja ei ole sisäistänyt kirjoittamaansa. Samalla amatöörin viisaudella kirjoittaja voikin helposti arvella, että noin "uuteen" autoon paras keino on käydä vaikka Muukkosella pistämässä ECU ja Lambda synkkaan - eli lastuttamassa. Säädetäänhän niitä kaasareitakin.
- Alfistipohjoosesta
- Viestit: 4579
- Liittynyt: 03 Maalis 2003, 11:14
- Car(s): Ex: Alfetta sedan, 33, 75 Turbo, Sprint, 164 ts, 166 t.s
Alla: Spider -88. "Hopeinen kuu" , 159 2.4 Qrtr SW -09 - Paikkakunta: Loimaa
- Viesti:
Itsellä käsitys että moottori toimii niin että seosta muutetaan jatkuvasti ts.lambda antaa käskyn rikastaa ja ohjainlaite tekee niin ja joutuu tilanteeseen että menee liian rikkaalle ja sen jälkeen ruvetaan laihentamaan ja sitten ollaan taas rikastamassa.Sykli on niin nopea ja tarkka että tuloksena tulee "tasalaatuista" tuubaa.Mites se taas oli? Vaikuttiko katti tuohon lambda arvoon?Työmaalla oli kerran Korselo josta ei millään löytynyt vikaa väärään lambdaan ja korjauksena oli vastaavanlaisen auton viereen otto ja osa kerrallaan vaihto kunnes tuli kuntoon.Lambdan vieressä oli "näkymätön" hiushalkeama ja toisesta autosta pakosarjan vaihdon jälkeen tuli kuntoon.Eli tapa löytää vikoja tuokin.Tosin "kaikki" muut keinot jo käytetty siihen mennessä.
Co on toisaalta korkea...miten on lämpötila-anturin laita?Senhän sais mitattua samalla yleismittarilla.Imuvuodot?
Co on toisaalta korkea...miten on lämpötila-anturin laita?Senhän sais mitattua samalla yleismittarilla.Imuvuodot?
Spider, 159 SW 2.4,(ex. GTV6, 166 t.s, 164 t.s, 75 Turbo, 33, Alfetta ja Sprint)
- TeroV.
- Viestit: 438
- Liittynyt: 03 Maalis 2003, 15:47
- Car(s): 156 SW TS 1.8 2000
156 SW 2.4 JTDm 20V 2005
Lancia Delta 2.0 Multijet 2008 - Paikkakunta: Ylöjärvi
Kävin tänään testauttamassa katin suorituskyvyn. Tulos: . Kierrätettiin oikein huolella kone ja katti kuumaksi, alkoi jopa öljynlämpömittarin viisari nousemaan tapistaan selvästi irti. Alkuun näytti siltä, että katti heräisi eloon ja tyhjäkäyntilukemat olivatkin raja-arvojen sisällä. Kierroksilla ei CO:ta saatu millään kuriin. Lopulta sukellettiin auton alle ja kokeiltiin kaasun pitoisuus myös ennen kattia tekemästäni testausyhteestä mallia "M10 mutteri". Arvot täsmälleen samat, eli pöttö on todellakin pimeä. Syytä en vain tiedä, mitään väärinkäytöksiä ei ole tullut tehtyä tämän katin ollessa kiinni. Sinänsä huojentavaa oli kuulla arvio, että muu tekniikka on kunnossa, kun vehje oli vähällä mennä kat-auton päästörajoihin käytännössä ilman kattia. Tulee kyllä mieleen, että on mahdollista, että asentamani tarvike-kat oli viallinen jo ostettaessa, koska ongelmia oli jo viime kesänä pöntön ollessa aivan uusi. Noh, laitoin jo alkuperäisen kaltaisen (sopii siis paikalleen ilman hitsailuja) katin tilaukseen - 480e + tiivisteet... Hitsattava tarvikepönttö maksaa 150e, mutta nyt ei viitsi enää kikkailla.
Lambdan jännitteen tuleekin tosiaan heilua nopeassa tahdissa edestakaisin, varmistin asian pakokaasumittauksia tehneeltä Bosch-autosähköasiantuntijalta. Jännitteen vaihtelun tahtia on mahdotonta digitaalisella yleismittarilla nähdä, eikä siitä saa selvää varmaan analogisellakaan mittarilla sen kummemmin. Vaatisi varmaan oskilloskoopin, jotta jännitteen heiluntaa voisi ihmetellä kunnolla.
Pakosarjan hiushalkeamaa en edes etsinyt, osin siitä syystä, että 155:ssa lambda-anturi on auton pohjassa vasta juuri ennen kattia. Kat-pöntön etulaipan tiivisteen vuotoa kyllä epäiltiin syylliseksi näihin oireisiin, mutta sen vaihdolla ei ollut mitään vaikutusta. Onko muuten olemassa jotain hyvää kikkaa pakosarjan hiushalkeaman löytämiseen? Merkittävät halkeamat varmaan löytää joko kuunnellen tai kaipa halkemaan pitemmällä jaksolla tulee joku nokiraita tms, josta sen voi paljain silmin nähdä.
Lambdan jännitteen tuleekin tosiaan heilua nopeassa tahdissa edestakaisin, varmistin asian pakokaasumittauksia tehneeltä Bosch-autosähköasiantuntijalta. Jännitteen vaihtelun tahtia on mahdotonta digitaalisella yleismittarilla nähdä, eikä siitä saa selvää varmaan analogisellakaan mittarilla sen kummemmin. Vaatisi varmaan oskilloskoopin, jotta jännitteen heiluntaa voisi ihmetellä kunnolla.
Pakosarjan hiushalkeamaa en edes etsinyt, osin siitä syystä, että 155:ssa lambda-anturi on auton pohjassa vasta juuri ennen kattia. Kat-pöntön etulaipan tiivisteen vuotoa kyllä epäiltiin syylliseksi näihin oireisiin, mutta sen vaihdolla ei ollut mitään vaikutusta. Onko muuten olemassa jotain hyvää kikkaa pakosarjan hiushalkeaman löytämiseen? Merkittävät halkeamat varmaan löytää joko kuunnellen tai kaipa halkemaan pitemmällä jaksolla tulee joku nokiraita tms, josta sen voi paljain silmin nähdä.