2002-2003 JTS tehohävikki
Valvoja: Moderators
Ihan näin kiivaan keskustelun väliin hieman luokituksista.
SAE luokitus ei määrittele öljyn laatua.
API ja ACEA luokitukset taas määrittelevät juurikin moottoriöljyn laadun.
Kannattaa tarkistaa purnukoista aina kyseiset luokitukset, jotka mainitaan myös auton käyttöohjekirjassa.
Edit: Niin ja oma mielipide kyseiseen asiaan on se, että suoraruiskutteisen moottorin polttoaineen syöttöprosessissa ei polttoaine ehdi kunnolla kaasuuntua ennen paloprosessia.
SAE luokitus ei määrittele öljyn laatua.
API ja ACEA luokitukset taas määrittelevät juurikin moottoriöljyn laadun.
Kannattaa tarkistaa purnukoista aina kyseiset luokitukset, jotka mainitaan myös auton käyttöohjekirjassa.
Edit: Niin ja oma mielipide kyseiseen asiaan on se, että suoraruiskutteisen moottorin polttoaineen syöttöprosessissa ei polttoaine ehdi kunnolla kaasuuntua ennen paloprosessia.
The best argument against democracy is a five-minute conversation with the average voter.
- JiiTeeÄssä
- Viestit: 1175
- Liittynyt: 30 Marras 2008, 11:25
- Car(s): .
Baijerilainen takatuuppari
ex 159 1.9 JTDm -10
ex 159sw 2.4 JTDm -07
ex 159 2.4 JTDm -06
ex 156 2.0 jts -03
ex 156 2.0 ts -98 - Paikkakunta: Kempele
Sehän tässä niin hauskaa onkin että JTS manuaali ohjeistaa käyttämään vain 10w-60 öljyä, suositus Selenia Racing. Ei mitään mainintaa ACEA yms. hyväksynnöistä, toisin kuin muiden öljyjen kohdalla muihin 156:sen koneisiin.
Selenia Racing öljylle et löydä mistään mitään muuta kuin jonkun Fiatin oman luokituksen. Ja nämä firmathan siis ovat kumpikin Italiasta ja naimisissa keskenään.
Mutta ilmeisesti ACEA A3/B3 ja parempi A3/B4 tai API SL luokitus pitäisi olla passeli. A1/B1 ja A5/B5 luokitukset taas ovat matalaviskositeetin öljyille, joten niitä varmaan pitää välttää.
http://www.acea.be/images/uploads/files ... _Final.pdf
Selenia Racing öljylle et löydä mistään mitään muuta kuin jonkun Fiatin oman luokituksen. Ja nämä firmathan siis ovat kumpikin Italiasta ja naimisissa keskenään.
Mutta ilmeisesti ACEA A3/B3 ja parempi A3/B4 tai API SL luokitus pitäisi olla passeli. A1/B1 ja A5/B5 luokitukset taas ovat matalaviskositeetin öljyille, joten niitä varmaan pitää välttää.
http://www.acea.be/images/uploads/files ... _Final.pdf
ACEA on eurooppalaisten autonvalmistajien yhteistyöjärjestö. API taitaa noista olla se käytetympi.
API-luokitus SM taisi tulla käyttöön käyttöön 2004, joten sen luulisi tuohon JTS-moottoriin käyvän.
Pisaroina palava bensiini ei pala yhtä puhtoisesti tai täydellisesti, kuin täysin homogeenisessa seoksessa.
API-luokitus SM taisi tulla käyttöön käyttöön 2004, joten sen luulisi tuohon JTS-moottoriin käyvän.
Pisaroina palava bensiini ei pala yhtä puhtoisesti tai täydellisesti, kuin täysin homogeenisessa seoksessa.
The best argument against democracy is a five-minute conversation with the average voter.
Pyynnöstänne..kterkkila kirjoitti:Tai miten olisi se hiekkahoonaus koneen käydessä, mitä joku jenkki oli yrittänyt![]()
![]()
Missäs se linkki nyt olikaan..

- Liitteet
-
- audisand.JPG
- (55.13 KiB) Tiedosto ladattu 4944 kertaa
^Tuo taitaa olla se oikea syy. Mutta mietin tässä, että miksi vain jotkut JTS-moottoreista pääsee tuohon kuntoon? Vai onko ne kaikki yhtä tukkeessa?
Oisko mahdollista, että evaporaatiota (haihtumista) esim. kylmäkäynnistyksissä ei ehdi kunnolla tapahtua ennen sytytystä ja sen takia varsinkin suomessa karstaa muodostaa erityisen paljon?
Mielengiintosta...
Oisko mahdollista, että evaporaatiota (haihtumista) esim. kylmäkäynnistyksissä ei ehdi kunnolla tapahtua ennen sytytystä ja sen takia varsinkin suomessa karstaa muodostaa erityisen paljon?
Mielengiintosta...

The best argument against democracy is a five-minute conversation with the average voter.
Niin, yksi syy saattaa olla suurehko yht'aikainen venttiilien aukiolo (sisäinen EGR), ja toinen tämän moottorin "perusongelma", mäntien ja männänrenkaiden ohi tapahtuva öljynkulutus! Se miksi tehdas suosittelee öljyksi tähän moottoriin kuumana "jäykkää"Selenia Racing 10W/60, johtuu juuri tästä öljynkulutusongelmasta, kuumassa moottorissa 60 on yksinkertaisesti jäykempää kuin esim 30, ja sitä ei kulu sen takia.
Fiat Lubrificanti on muuten itsenäinen öljy-yhtiö, joka itsenäistyi 1976, mutta he tekevät kaikki ensiasennusöljyt Fiat konsernille, autoista kaivinkoneisiin, eikä sillä ole jälkimarkkinointiketjua (huoltoasemia tms). Siitä johtuu että joistain heidän purkeistä puuttuu minimitason ilmaisema ACEA tai API luokitus, koska öljyt on luokiteltu vain omille merkeille. Fiatin ja uusimmissa tuotteissa myös GM:n luokitus aina löytyy, ja se on valmistajan luokitus omille moottoreilleen.
Niin, ja GDI (JTS) moottoreissa palotilan lämpötila on alhaisempi, joten silläkin voi olla oma osansa tähän karstaongelmaan.
Fiat Lubrificanti on muuten itsenäinen öljy-yhtiö, joka itsenäistyi 1976, mutta he tekevät kaikki ensiasennusöljyt Fiat konsernille, autoista kaivinkoneisiin, eikä sillä ole jälkimarkkinointiketjua (huoltoasemia tms). Siitä johtuu että joistain heidän purkeistä puuttuu minimitason ilmaisema ACEA tai API luokitus, koska öljyt on luokiteltu vain omille merkeille. Fiatin ja uusimmissa tuotteissa myös GM:n luokitus aina löytyy, ja se on valmistajan luokitus omille moottoreilleen.
Niin, ja GDI (JTS) moottoreissa palotilan lämpötila on alhaisempi, joten silläkin voi olla oma osansa tähän karstaongelmaan.
EGR on suurin syyllinen ja sen myötä alhainen palolämpötila...Tietääkö Seppo voiko 2.0 JTS:än Egr:än tulpata ilman vikakoodien tuloa...?
..eli niin että venttiili liikkuu ja on tyytyväinen toimintaansa mutta ei päästä nokea ja karstaa imusarjaan/venttiilille lasittumaan bensajämän kanssa, kun ei ole sitä bensasuihkua sitä pois huuhtomassa.
Esim JTD koneisiin homman vopi tehdä osittain, hankaliin olosuhteisiin (Suomi?) saa korjaussarjan jolla EGR:n läpivirtausta kuristetaan mutta ei tukita kokonaan kuitenkaan..
Sisu Diesel työkonemoottoreissa, ainakin 6-sylinterissä n 150-170hp teholuokassa, joita on tällä hetkellä esim uusimman Massey-Fergusonin nokalla egr toiminto tehdään kokonaan venttiiliajoituksella, overlapilla ilman erillistä egr venttiliä...*.
..eli niin että venttiili liikkuu ja on tyytyväinen toimintaansa mutta ei päästä nokea ja karstaa imusarjaan/venttiilille lasittumaan bensajämän kanssa, kun ei ole sitä bensasuihkua sitä pois huuhtomassa.
Esim JTD koneisiin homman vopi tehdä osittain, hankaliin olosuhteisiin (Suomi?) saa korjaussarjan jolla EGR:n läpivirtausta kuristetaan mutta ei tukita kokonaan kuitenkaan..

Sisu Diesel työkonemoottoreissa, ainakin 6-sylinterissä n 150-170hp teholuokassa, joita on tällä hetkellä esim uusimman Massey-Fergusonin nokalla egr toiminto tehdään kokonaan venttiiliajoituksella, overlapilla ilman erillistä egr venttiliä...*.
Diesel Volvoissa (VAG tdi) on monet tehneet EGR tulppauksen leikkaamalla pellistä sopivan palan EGR laipan väliin. Tiivisteet vaan molemmin puolin. Uudemmissa malleissa aiheuttaa lambda-valon syttymisen, siihenkin taisi joku jippo olla tarjolla (www.volvolandia.com/svf). Dieselissä tulppaus tehdaan useimiten siksi, että saadaan mustat sauhut vähenemään kiihdyttäessä ja estetään imusarjan karstoittuminen. Haittana on hitaampi lämpeneminen talvella.
- JiiTeeÄssä
- Viestit: 1175
- Liittynyt: 30 Marras 2008, 11:25
- Car(s): .
Baijerilainen takatuuppari
ex 159 1.9 JTDm -10
ex 159sw 2.4 JTDm -07
ex 159 2.4 JTDm -06
ex 156 2.0 jts -03
ex 156 2.0 ts -98 - Paikkakunta: Kempele
JTS-moottorissa ei tosiaan ole erillistä EGR-venttiiliä, kuten edellä tuli esille, vaan ns. sisäinen EGR jolla alennetaan typen oksideja vaikuttamalla sylinteriin jäävien pakokaasujen määrään. Eli pakoventtiili suljetaan todellä myöhään, jolloin venttiilit ovat yht'aikaa auki hyvän tovin.
Joo, vanhimmassa 2.0 TS 16v (155 ja GTV/Spider) moottorissa oli erillinen EGR, josta tehdas luopui myöhemmin 156/166 jne. mallissa.
Erikoista tässä on myös se, että laihaseostoimintaa ei ole enää 159 mallissa käytössä?
Joo, vanhimmassa 2.0 TS 16v (155 ja GTV/Spider) moottorissa oli erillinen EGR, josta tehdas luopui myöhemmin 156/166 jne. mallissa.
Erikoista tässä on myös se, että laihaseostoimintaa ei ole enää 159 mallissa käytössä?
- JiiTeeÄssä
- Viestit: 1175
- Liittynyt: 30 Marras 2008, 11:25
- Car(s): .
Baijerilainen takatuuppari
ex 159 1.9 JTDm -10
ex 159sw 2.4 JTDm -07
ex 159 2.4 JTDm -06
ex 156 2.0 jts -03
ex 156 2.0 ts -98 - Paikkakunta: Kempele
No niin, ei näyttäisi tehohävikki ainakaan kuluneista nokista johtuvan. Mielestäni noissa ei näy juuri yhtään kulumista, jos seuraa tuota reunan viistettä niin se ei kapene kuin juuri havaittavasti aivan nokan etupinnalla missä tietysti kuluminenkin on kovinta. Jos vertaa zarren kuviin niin niissä puuttui jo tavaraa ihan reilusti ja viiste oli hävinnyt kokonaan + vähän lisääkin. Näillä on siis ajettu vajaa 100tuhatta, vaikea uskoa että ne seuraavan 50 matkalla edes menevät yhtä huonoiksi kuin zarrella, oliskohan zarren koneessa ollut aina liian ohuet öljyt tai käynyt kuivana..?
Kyselin öljyistäkin, tällä on ajettu viimeistä 12kk lukuunottamatta oikeilla öljyillä, joten ne saattaa vaikuttaa kulumiseen mutta karstaa varmaan on koska ne tehot on hukassa. Jos niitä on koskaan ollutkaan... Mutta nyt on taas 10w-60 Castrol Edget sisällä.
Mutta seuraavaksi endoskooppi tähystykseen karstaa tutkimaan, tekeekö ne noita jossain korjaamoilla vai menenkö yhteispäivystyksen jonoon?

Kyselin öljyistäkin, tällä on ajettu viimeistä 12kk lukuunottamatta oikeilla öljyillä, joten ne saattaa vaikuttaa kulumiseen mutta karstaa varmaan on koska ne tehot on hukassa. Jos niitä on koskaan ollutkaan... Mutta nyt on taas 10w-60 Castrol Edget sisällä.
Mutta seuraavaksi endoskooppi tähystykseen karstaa tutkimaan, tekeekö ne noita jossain korjaamoilla vai menenkö yhteispäivystyksen jonoon?


Nokat on hienossa kunnossa, pintakarkaisu kunnossa. Enduskooppi olisi kova sana, niitä vaan on niin harvoilla korjaamoilla. Kannattaa tehdä soittokierros laadukkaampiin liikkeisiin, sillä ehkä säästäisi turhan avaamisen. Muistan kerran yhden ruostesuojafirman esitelleen kotelotutkimista enduskoopilla, niiltä voisi myös saada apua?
- JiiTeeÄssä
- Viestit: 1175
- Liittynyt: 30 Marras 2008, 11:25
- Car(s): .
Baijerilainen takatuuppari
ex 159 1.9 JTDm -10
ex 159sw 2.4 JTDm -07
ex 159 2.4 JTDm -06
ex 156 2.0 jts -03
ex 156 2.0 ts -98 - Paikkakunta: Kempele
^^Uskomatonta muuten miten hyviä kuvia saa kamerakännykällä nykyään. Semijärkkärilläni en pystynyt täyttökorkin aukosta kuvaamaan kun salama on niin kaukana objektiivista. Mutta N5800 Xpressmusic myös tarkentaa tosi lähelle.
Tarkoitus olisi vielä avata venakoppa että näkisi kaikki nokat. Uskon että karstaa on joten sittenhän ne näkee viimeistään kaikki kun kannen irroittaa. Löysin muuten tällaisen ketjun, jos sitä karstaa pitää irroitella niin tuo Dremel kiilloitus näyttäisi lupaavalta, tulisi myös samalla hyvä kiilto ja 180hv taattu
Eli ensin otetaan dremelin hiomaterillä ja lopuksi kiillotellaan tahnalla. Jos tuohon ei sitten uusikaan karsta niin nopeasti tartu. Mitä mieltä ollaan?:
http://www.ocf.fi/forum/viewtopic.php?p ... 24e6b7d26a

Tarkoitus olisi vielä avata venakoppa että näkisi kaikki nokat. Uskon että karstaa on joten sittenhän ne näkee viimeistään kaikki kun kannen irroittaa. Löysin muuten tällaisen ketjun, jos sitä karstaa pitää irroitella niin tuo Dremel kiilloitus näyttäisi lupaavalta, tulisi myös samalla hyvä kiilto ja 180hv taattu

Eli ensin otetaan dremelin hiomaterillä ja lopuksi kiillotellaan tahnalla. Jos tuohon ei sitten uusikaan karsta niin nopeasti tartu. Mitä mieltä ollaan?:
http://www.ocf.fi/forum/viewtopic.php?p ... 24e6b7d26a

Suorasuihku, niin pisaroitumista ei tapahdu, sen pohjalta kiillottaminen tuskin haittaa.jeQQ kirjoitti:Kiillottamisestahan on aika paljon puolin ja toisin keskustelua. Itselle jäänyt kuva, että siinä vaiheessa kun tahna pitäisi laitta, niin lopettaa homman, seos kuulemma pisaroituu helpommin ns. "peilikiiltävällä" pinnalla.. Tiedä häntä.
VMP
Oiskohan ihan hullu idea tehdä JTS:än nokkien ajoitus TS:än lukoilla, pakonokkaa vähän aikasemmalle..vaan ns. sisäinen EGR jolla alennetaan typen oksideja vaikuttamalla sylinteriin jäävien pakokaasujen määrään. Eli pakoventtiili suljetaan todellä myöhään, jolloin venttiilit ovat yht'aikaa auki hyvän tovin.

- JiiTeeÄssä
- Viestit: 1175
- Liittynyt: 30 Marras 2008, 11:25
- Car(s): .
Baijerilainen takatuuppari
ex 159 1.9 JTDm -10
ex 159sw 2.4 JTDm -07
ex 159 2.4 JTDm -06
ex 156 2.0 jts -03
ex 156 2.0 ts -98 - Paikkakunta: Kempele
polttoaineen rikki
JTS moottori ei ole voitu valmistaa ennenkuin markkinoille tuli rikitöntä bensaa. Moottorin palolämpötila on ilmeisesti liian alhainen rikin polttamiseen. Olisiko karstoittumiseen, öljyn polttamisen lisäksi, syynä rikkipitoinen bensa?
Re: polttoaineen rikki
Mun mielestä karstoittuminen voisi ennemminkin johtua siitä että polttoaine ruiskutetaan suoraan palotilaan, eikä imusarjaan. Tällöin bensa ei pääse huuhtelemaan imuventtiilejä, jotka karstoittuvat näin ollen helpommin. Voin toki olla väärässäkin.pappa kirjoitti:Olisiko karstoittumiseen, öljyn polttamisen lisäksi, syynä rikkipitoinen bensa?
- JiiTeeÄssä
- Viestit: 1175
- Liittynyt: 30 Marras 2008, 11:25
- Car(s): .
Baijerilainen takatuuppari
ex 159 1.9 JTDm -10
ex 159sw 2.4 JTDm -07
ex 159 2.4 JTDm -06
ex 156 2.0 jts -03
ex 156 2.0 ts -98 - Paikkakunta: Kempele
Nyt on katsottu kaikki nokat samalla kun uusin vuotavan venttiilikopan tiivisteen, ei huomattavaa kulumista. Imunokat oli kaikki vähintään yhtä hyviä kuin nuo joista oli kuvia aiemmin öljyntäyttöaukosta kuvattuna. Pakopuolella oli himpun verran enemmän kulumaa, mutta ei mitään ihmeellistä. Hmm.., miksihän pakopuolella, eikös pakopuolen nostokin ole pienempi. No, enivei.
Karstojen katsominen jää myöhemmälle, melkoinen savotta taitaa olla imusarjan irroittaminen että näkisi kanaviin, pakoputkesta pätkä pois että pääsee alhaalta moottorin takaa irrottamaan imupuolen osia, kertakäyttöinen korkeapaine bensaputki pitää irroittaa jne. Taidan odottaa nokkaremmin vaihtoon ja varautua sitten samalla koko kannen irrotukseen niin ei tarvi kahdesti purkaa. Näin ainakin ohjeissa, liikkuisikohan se imuboksi tarpeeksi paljon taakse vain irrottamalla ne 4 kumiputken pätkää, niin että sais imusarjan irti?
Endoskooppiasiasta tuli mieleen että olisikohan Autotohtoreilla noita? Pitäisi olla kai joku sivulle katsova malli jos tulpanreiästä tähystää, muutenhan ei venttiilejä näe. Netissä ei ole vielä sellaista tullut vastaan, suoraan katsovia kyllä.
Karstojen katsominen jää myöhemmälle, melkoinen savotta taitaa olla imusarjan irroittaminen että näkisi kanaviin, pakoputkesta pätkä pois että pääsee alhaalta moottorin takaa irrottamaan imupuolen osia, kertakäyttöinen korkeapaine bensaputki pitää irroittaa jne. Taidan odottaa nokkaremmin vaihtoon ja varautua sitten samalla koko kannen irrotukseen niin ei tarvi kahdesti purkaa. Näin ainakin ohjeissa, liikkuisikohan se imuboksi tarpeeksi paljon taakse vain irrottamalla ne 4 kumiputken pätkää, niin että sais imusarjan irti?
Endoskooppiasiasta tuli mieleen että olisikohan Autotohtoreilla noita? Pitäisi olla kai joku sivulle katsova malli jos tulpanreiästä tähystää, muutenhan ei venttiilejä näe. Netissä ei ole vielä sellaista tullut vastaan, suoraan katsovia kyllä.
- Antijape
- Viestit: 758
- Liittynyt: 20 Maalis 2005, 11:05
- Car(s): Ei alfaa. Ex 159 SW 3.2 Q4, 156 2.0 JTS ja 147 2.0 TS
Auto kävi vakaajien vaihdossa ja pyysin samalla katsomaan/putsaamaan imukanavat. Hyvä uutinen oli se ettei ne sitten loppujen lopuksi edes kovin karstoittuneet olleet (kuva albumissa). Huonon puolelle menee työmäärä joka oli 4h vaikka veikkailivat 2h. Tähän päälle imusarjan tiiviste joka piti hakea DA:sta hintaan 101€!
Noh, nyt on joka tapauksessa katsottu ja tuon perusteella ei näiden karstoittuminen taida ihan selviö olla. Onko sitten yksilökohtaista, öljykohtaista vai mistä ikinä sitten mahtaakaan johtua. Ajettuna nyt 90tkm, joista ainakin viimeiset 40tkm TWS:llä.

- JiiTeeÄssä
- Viestit: 1175
- Liittynyt: 30 Marras 2008, 11:25
- Car(s): .
Baijerilainen takatuuppari
ex 159 1.9 JTDm -10
ex 159sw 2.4 JTDm -07
ex 159 2.4 JTDm -06
ex 156 2.0 jts -03
ex 156 2.0 ts -98 - Paikkakunta: Kempele
Niin no, tuossahan ei ole imukanavia pöydällä kuin osan matkaa. Vai katsottiinko kannen imukavana ja venttiilien kunto samalla? Näkeekö venttiililautasille asti edes paljaalla silmällä jos on imusarja irti? Kansi ja venttiili ovat paljon kuumempia kuin tuo imusarja ja niihin se karsta kai tiukimmin kertyy.
Kun ei se ilma pillistäkään tule yhtään paremmin kuin mitä se ahtain reikä antaa myöten. Tai vesi hanasta. Tässä tapauksessa se on just tuo venttiilin välitön ympäristö.
Kun ei se ilma pillistäkään tule yhtään paremmin kuin mitä se ahtain reikä antaa myöten. Tai vesi hanasta. Tässä tapauksessa se on just tuo venttiilin välitön ympäristö.
- Antijape
- Viestit: 758
- Liittynyt: 20 Maalis 2005, 11:05
- Car(s): Ei alfaa. Ex 159 SW 3.2 Q4, 156 2.0 JTS ja 147 2.0 TS
Näinhän se on. Varmuudella en pysty sanomaan kun en osannut kysyä, mutta siihen ymmärrykseen jäin että koko helahoito käytiin läpi. Tai ainakin selitin mitä epäilen ja pyysin katsomaan asian "kunnolla, loppuun asti". Se mitä oikeasti on tehty jää arvailujen varaan, kun ei kerran ole kuin tuo yksi kuva...JiiTeeÄssä kirjoitti:Niin no, tuossahan ei ole imukanavia pöydällä kuin osan matkaa. Vai katsottiinko kannen imukavana ja venttiilien kunto samalla? Näkeekö venttiililautasille asti edes paljaalla silmällä jos on imusarja irti? Kansi ja venttiili ovat paljon kuumempia kuin tuo imusarja ja niihin se karsta kai tiukimmin kertyy.
Kun ei se ilma pillistäkään tule yhtään paremmin kuin mitä se ahtain reikä antaa myöten. Tai vesi hanasta. Tässä tapauksessa se on just tuo venttiilin välitön ympäristö.