75 2.0 TS Viritys?

[pandomar]

Eli haluaisin tietää näistä takaveto alfojen nelos koneista. Eritoten TS koneesta. Puristussuhteet? Iskunpituus/poraus?, Kampisuhde? Sekä koneiden välisistä eroista. Kenties keskenään yhteensopivista osista? Miten olette näitä virittäneet ja millaisella menestyksellä? Mitä nämä koneet kestävät jne, jne....

[gYdEbUh]

Näin pikakommenttina, että näiden nelosten sisuksissa ei ole helppoa tehonkasvua itämässä. 75 TS on suhtessa harvinainen lohkon/kannen viritysaihio. 1.8 Turbossa on asiallista värkkättävää.
globalcar.com sisältää ainakin joitain tiedustelemiasi faktoja, paikkaansapitävyydestä en mene takuuseen.

[Gasolina]

TS koneen puristussuhde 10:1, isku x poraus 88.5x84mm, iskusuhde on vähän päälle yhden. TS ja TC(Nord) koneissa ei taida virittämisen kannalta tarpeellisia yhteensopivia osia pahemmin olla. Kestävän moottorin maineessa nuo molemmat ovat.

[Nouko88]

TC moottorista käy kiertokanget TS:ään jolla saadaan puristussuhdetta nostettua. Kanget n. 1mm pidemmät.

[pandomar]

Tuo kampisuhde jäi viellä uupumaan, eli kiertokangen mitta / iskunpituus.
Tuo kampisuhdehan on ongelma esim fiatin 2.0 TC koneissa (liian lyhyt kiertokanki suhteessa iskunpituuteen). Vollessa passeli 1,8 ja toyota gt:ssä myös passeli 1,75. Tosin luulisi alfassa olevan myös jotain tuota luokkaa. Nuo TC:n kanget TS koneeseen olisi varmaan fiksu veto vaparissa , kaks kärpästä samalla iskulla Mitäs eroja 2.0TS ja 1.8 turbo koneessa, muutakuin koko ja turbo? onko tuo 1.8 kenties muutenkin roukempaa tekoa. Löytyykö TS moottoriin valmiita lastuja ja mitä niillä saa irti?
Paljon tyhmiä kysymyksiä, mutta tietämättömän on parempi kysellä

Nuo 1,8 turbot lienee hieman kiven alla. Tuon 2.0 TS.n ahtaminen on taas jo varmaan kalliimpi projekti. Vaikka AUTOT ovat takavetoisia ja turbollisia, voi olla että mahdollisessa tulevaisuuden projektissa joutuisn luopumaan omista mielipiteistä

[Grendel]

TS kiertokanki 156 mm ja TC 157

[Abarth]

Nuo 1,8 turbot lienee hieman kiven alla. Tuon 2.0 TS.n ahtaminen on taas jo varmaan kalliimpi projekti.

Kyllä tosta turbostakin saa vaihtaa melkein kaiken saman, kuin tessustakin jos meinaa vähän enemmän tehoja saada, eli männät, turbon, coolerin/kokoojasäiliön, ruiskun + suuttimet, pakosarjan, kannen porttaus ym, ym.

[pandomar]

Millä ahtimella tuo 1,8 turbo on varustettu? Luulisi vakio turbolla irtoavan sentään hiukan reilu 200hp.

[gYdEbUh]

Garrett T03 vesijäähyllä ja 2.5" downpipella. Eli sama kun Cosworth Sierrassa. Toinen puoli katsoa asiaa tuohon Abartin näkökantaan on, että ne tehot mitkä turboon saa ilmaiseksi eli ahtoja nostamalla, joutuu TS:n tekemään älyttömästi ropellusta.

[Abarth]

No juu, kyllä sillä vakioturbolla 200 pitäis saada irti, jopa 260-280. Mutta niihin lukemiin ei päästä vakiocoolerilla, suuttimilla ja pakosarjalla. Niillä vakiokamoilla vois olla joku 220 maksimi.

1.8 T:stä toki saa halvemmalla 200 irti, kuin Sparkista, mutta jos Sparkin koriin hankitaan ensin se turbon tekniikka + leimalle vaadittavat muut kikkareet, katsastetaan ja viritetään se niin kyllä sekin jotain maksaa.

Kannattaa harkita tarkasti, että mitä haluaa.


Pilkkua viilatakseni Cosworthissa ja Delta Integralessa on TO3b, jossa on suurempi kompurasiipi, kuin Alfan TO3:ssa. Tuotto riittää n 300hv asti.

[1300ti]

Aloita lukemalla foorumien lisäksi tämä erikoisen hyvä opus!

Jim Kartalamakis: How to Power Tune Alfa Romeo Twin-Cam Engines for Road & Track, Speedpro Series, mm. Alfamer myy edullisesti.

Kirja tosin keskittyy pääosiin muihin kuin Twin Spark eli 105-116 -sarjan Nord koneisiin, mutta hyvin systemaattisesti alkaen lievistä virityksistä aina rajuihin kisakoneisiin. Alfan 105-sarjan 2-litraisesta nelitulppaisesta on saatu 200-230 hv kisakäyttöön ja turbolla taannoin Englannissa ratakäyttöön 450 hv, mutta noin 160-180 hv on sellainen kustannustehokas katuautoon sopiva tavoite. Sen yli on TOSI kallista!

Tsekkaa myös http://www.autocomponenti.com/kjm/twin_ ... series.htm niin löydät kivoja vinkkejä ja osia T.S. -moottorin muuttamisesta ja rakentamisesta, mm. 45 mm kaasareille, jne.

Ei nyt ollut suoraan tessuasiaa, mutta itselläkin on ikuisuussuunnitelmissa GTJ 2.0TS tekniikalla (projektin palikat on, muttei vielä aikaa...), joten odotan mielenkiinnolla hankkeesi etenemistä!

[1300ti]

Niin ja kiehtovaa olisi tehdä Lancian tavoin, että käyttäisi Fiat/Lancia Volumex-remmiahdinta alakierroksille ja turbo yläkierroksille!

Nyt kylläkin vireillä vain 128 1.6 Tempran tekniikalla, no, tulee siinäkin tuplasti paukkua vakioon ja auto on sellainen 600 kg retrokikkare

[Alfieri]

Sallitaanko tähän pieni laajennus? Noin ikäänkuin vapaastihengittävien muistolle? Näyttää, että iskutilavuuden pienennys ja ahtaminen on päivän trendi.

Mitenkä tuo 2,0 TS pärjää noin ylipäätään vertailussa. 150 tai 155 vaikuttaa ihan käypäiseltä saavutukselta noin niin kuin kaupasta osetettavalle autolle. Yleisesti on todettu (tuossa edelläkin), että kohtuullisin ponnistuksin voidaan kiristää 10-20 hv.

Hondan kiertävät koneet lienevät omaa luokkaansa. S2000.n 2-litraisesta irtosi autoliikkeen pihasta lähdettäessä 240 hv (se ei tainnut enää mennä ekoraameihin, joten sitä ei ole saatavana). Type R menee (yli vai tasan?) 200 hv, mitä on kai pidettävä aika kunnioitettavana lukemana. [virtuaalinen hatunnosto]

Mutta noin yleisesti ottaen siis, jos autotehdas tarvitsee 150 hv tehokkaampaa moottoria, niin tavallissimmin ratkaisuna on ahtaminen tai iskutilavuuden kasvattaminen yli 2kahden litran? Eli ei ole tessulla mitään hävettävää, vaikka moottorin suunnittelusta on jo enemmänkin kuin tovi...

[Gasolina]

Niin ja kiehtovaa olisi tehdä Lancian tavoin, että käyttäisi Fiat/Lancia Volumex-remmiahdinta alakierroksille ja turbo yläkierroksille!

Eikös Alfalla ollut jo 60-70-lukujen vaihteessa kahdella hydraulivetoisella ahtimella varustettu versio? Sellaista vaan väsäämään.


Joo, TS taisi aikanaan olla jopa tehokkain 8-venttiilinen 2litrainen. Kannesta löytyy muuten aika paljon yhtäläisyyksiä 8-venttiiliseen GTAm-moottoriin, josta tehoja otettiin 208hp/7000r/min(versioita lienee tosin ollut monia)

Nykyään ei taida enää kannattaa kovin tehokkaita vapareita rakentaan kuin imago syistä. Turbolla on kustannukset ja käyttöominaisuudet helpompi pitää hallinnassa.

[kterkkila]

Ostin tuon kirjan joku aika sitten kun sitä kehuttiin, ja kun kannessa komeilee twin sparkki. Enpä tajunnut katsoa noin tarkkaan tuota pientä tekstiä alareunassa "not twin spark".. Arvatkaas jurppiko?

[Grendel]

V. 2 kirjassa pitäisi olla tessukin.

[Rasvis]

^ Joo, on siinä, mutta pääpaino on edelleen Nordissa.

[pandomar]

Joo ei tässä oo päätetty viellä että turbolla vai ilman. Kyllähän joku 160-170 vapari hevostakin jo autoa vie. Tässä vaan pohdin että luopuakko rata volvon raakileesta ja ostaa alfa 75 harrasteautoksi jolla voi ajella ihan siviili ajoakin. No kuume on kova ja aika näyttää mihin päädyn, molempia ei voi pitää. Kun ei ole varaa kuitenkaan sarjoissa kilpailla voisi se tietty olla halvempaa/helpompaa ajaa alfa tarpeen tullessa radalle kuin rahdata volle trailerilla. Tosin alfa tarvii ilmeisesti kipeämmin osia jotka ovat viellä paljon kalliimpia kuin vollen osat. Toki hyllystä löytyy kaikki vollen turbo (to3) cooleri moottorin ohjaus ja muut tarvikkeet joita "ehkä" vois alfaan soveltaa. Tuo alfa se vaan kiehtoo de dion ratkaisuineen ja sillä "käsiteltävyydellä" katseltuani juutuubista kuinka alfa etenee kuin kiskoilla. Vollen tekniikka taas on tuttua kestävää ja halpaa, varmasti yksi halvimmista kohtuu nopeista "rata autoista". Taitaa olla kaksi aika eri maailmaa alfat ja vollet.

Olen myös sitä mieltä että tuolla TO3 ahtimella pääsee mukavasti sinne 220hp lukemiin, mutta 300hp on jo ihan liikaa tuolle ahtimelle. Ja tuo 220 on melko riittävä mulle. Vollen cooleri on isompi mutta kestää paineita max 1,2bar jos kunnolla sitäkään.
Olisko kellään antaa "reseptejä" eli mitä on tehnyt ja kuinka paljon on tullut tehoja?

[Grendel]

Jos mielii vain harrastaa eikä ole kauheasti ratakokemusta niin suosittelisin kyllä vaparia. Turbon tekeminen tehokkaaksi JA helpoksi ajaa ei ole ihan pikkujuttu.

Toisaalta turbosta saa kyllä paremman teho/hintasuhteen väkisinkin.
Volvosta saa halvempia hepoja kuin alfasta mutta ajo-ominaisuudet on alfassa helposti paremmat.
Muista että jos virität yli parisensataa heppaa niin alfan eikä volgankaan jarrut riitä radalle joten kulut lisääntyvät.

Oma GTV on mitattu vanhalla TC koneella noin 180 heppaiseksi ja sillä ehtii Ahveniston ihan normirenkain 1'35 aikoihin. Siitä sitten lisärahalla tehoa ja aikaa paremmaksi.

Tuollaisen koneen resepti on:
Porttaus, puristus-suhde, Nokat, pakosarja ja säätö

Meillä on tekeillä muutama kone joiden speksit suunnilleen:
2.0 TS - 190 hp - kansi, nokat, männät, säätö
1.8 T - 350 hp - kansi, nokat, ahdin, ruisku
2.0 V6 T - 400 hp - kannet, ahdin, ruisku
1.8 TS - 210 hp - kaikki
3.5 24V - 350 hp - kannet, männät, nokat, ruisku

Järjestettynä kulujen mukaan. Noin 2-6 tonnia per kone. Kesällä tiedetään millaisia tehoja oikeasti saadaan.

[Abarth]

Tässä vaan pohdin että luopuakko rata volvon raakileesta ja ostaa alfa 75 harrasteautoksi jolla voi ajella ihan siviili ajoakin. No kuume on kova ja aika näyttää mihin päädyn, molempia ei voi pitää. Kun ei ole varaa kuitenkaan sarjoissa kilpailla voisi se tietty olla halvempaa/helpompaa ajaa alfa tarpeen tullessa radalle kuin rahdata volle trailerilla. Tosin alfa tarvii ilmeisesti kipeämmin osia jotka ovat viellä paljon kalliimpia kuin vollen osat.

Laita Volle kiertoon ja hanki vaikka 75 TS. Se on hyvä harrasteauto niin tavalliseen sunnuntaiajoon, kuin ratapäivillekin. Osat on kohtuullisen hintaisia ja niitä saa ihan kivasti.
Mikään rakettihan se ei vielä noilla tehoilla ole, mutta kun alustaa hieman parantelee niin kyllä silläkin radalla ajelee ihan mielikseen.

Mun mielestä 75 TS on oiva valinta ensimmäiseksi harraste-Alfaksi.

[pandomar]

Pitänee laittaa mietintä myssy päähän. Lähes ruosteeton se ainakin saisi olla, tai no niin ruosteeton kuin vanha alfa voi olla. Sellaset noin 170hp vois olla mukavan verran tessusta, ensi hätään. Tuntuu tuo 180hp olevan yleinen rahallinen kipuraja 2.0 vapareissa myös vollessa. Jos alfalla pääsee 1'35 aikoihin affenistolla 180hp avulla on se vallan rittävä suorituskyky minulle. (jos vertailee vaikka roadsport B aikoihin) Pitäneen nyt vollen kone laittaa kuntoon ja moottoripyörän kone kasaan ennen kuin rupeen tekemään suurempia johtopäätöksiä. Pitää varmaan yrittää olla seuraamatta tätä foorumia vähän aikaa. Nuo projekti 75 alfa ketjujen seurailu ja lueskelu alkaa vääristämään tervettä harkinta kykyäni

[Carlos]

..Nuo projekti 75 alfa ketjujen seurailu ja lueskelu alkaa vääristämään tervettä harkinta kykyäni

[1300ti]

Se on kyllä myönnettävä, että Volvon tekniikka kestää ajoa miljoonia kilometrejä, osien hinnat on ihan erilaiset ja koneet sietävät järjetöntäkin viritystä, pääkaupunkiseudulla liikkuu mm. museoauton näköinen valkea Amazon yli 250 hv B21:sellä ja rähjäinen sika-ahdettu 240 sellaisilla yhä hurjemmilla tehoilla, että hirvittää.

Eli itseäni kyllä kiehtoo myös vanhojen Wheels-lehtien 140-sarjan vulvat teddykarvoineen ja motivlackeineen, myönnetään. Mutta kromimangelsit ja lokinsiipikikat on jo liikaa.

[kterkkila]

Jos alfalla pääsee 1'35 aikoihin affenistolla 180hp avulla on se vallan rittävä suorituskyky minulle. (jos vertailee vaikka roadsport B aikoihin)

Ei se Volvokaan vastaavalla tehopainosuhteella ja samoilla alustamuutoksilla paljoa jää, joten ei kannata kuitenkaan olettaa liikoja pelkästä merkin vaihdosta.

[pandomar]

Jos alfalla pääsee 1'35 aikoihin affenistolla 180hp avulla on se vallan rittävä suorituskyky minulle. (jos vertailee vaikka roadsport B aikoihin)

Ei se Volvokaan vastaavalla tehopainosuhteella ja samoilla alustamuutoksilla paljoa jää, joten ei kannata kuitenkaan olettaa liikoja pelkästä merkin vaihdosta.

Ei varmasti jääkkään, merkin vahdon syynä ei olekkaan lisä vauhti. Uskon jopa että volvossa on parempi hinta/nopeus suhde kun haetaan 1'35 ja sitä matalampia aikoja.Sen vahva kankisen vinokoneen (.<--85'& 88'-->) virityksessä saa mennä riittävän pitkälle ennen kun pitää ruveta sisuskaluja vaihtamaan. Alfa olisi harrasteautona ehkä mielekkäämpi ja "erikoisempi".

[kterkkila]

Hyvä että odotukset ovat realistisia. Onhan Alfoissa extrana sitä jotain

[Jarno]

TS-kannessa näyttää imukanava siltä kuin olisi porattu palotilan reikä imusarjaan kaartuvaan osaan nähden epäkeskeisesti. Eli venttiilin ja ohjurin väliseen tilaan jää porauksesta terävät kulmat. Oletteko työstäneet noita loivemmiksi, vai haetaanko tällä pyörteilyä?

Toisekseen näyttäisi, että seeti on aika lailla saman kokoinen halkaisijaltaan kuin kanavan alku. Joskus nähnyt että seetin jälkeen olisi kapeampi kurkku. En uskalla tuohon seetiin koskea vingulla, vaikka tekisi mieli pyöristää sitä kanavaan sopivammaksi.
Kartalamakis mainitsi kirjassaan, että seetikulma olisi vakiossa 45 astetta, mutta useampi kulma olisi parempi. Näyttää että tässä on jo kaksi kulmaa valmiina. Liekö tarkoittanut vanhempaa Nordia?

Palotilan puolella voisi hiukan pyöristää imuventtiilin kolon reunoja?

[ristojärvelä]

Meillä ( Me= minä touhuilen tallissa, vaimo odottelee kotona) on menossa sellainen projekti, jossa Alfetta sedaniin laitetaan 75 TS tekniikka, moottoriin harkittiin aluksi turboa, mutta siitä luovuttiin, moottoriin tuleekin Nordin pitemmät kiertokanget, kanavia hiukan siistitään, vakionokat, venttiilien lautasia hiukan muotoillaan, kevyempi vauhtipyörä ja myöhemmin, jos jostakin löytyy kohtuuhintaiset läppärungot sekä ilmamäärämittarin tilalle vähemmän virtausta rajoittava ilmamassamittari. Mitään varsinaista tehotavoitetta ei ole, autosta tehdään ratapäivillekkin soveltuva ajokki, jolla voi myös käydä automatkailemassa. Varsinaiseen otsikon kysymykseen vastauksena: Katso mitä Alfaholics tarjoaa tessuun, sieltä voisi löytyä tehotavoitteisiisi sopivia palikoita, myös alustan osia.

[ristojärvelä]

Tosi mukava kuulla, että joku on kiinnostunut Alfoista harrastusmielessä. Tässä kuitenkin hiukan realismia peliin; transakseli-Alfat ovat jo siinä iässä, että ruosteettoman löytäminen on vaikeaa. Lisäksi moottorin virittämisen lisäksi kannattaa varautua ainakin seuraavien asioden korjaamiseen: Kardaani kumeineen ja laakereineen, moottorin ja vaihteiston kannatinkumit, kytkinakselin laakerit ja itse kytkin, vaihteiston synkronointirenkaat (ainakin 2 ja 3 vaihde ), vaihteensiirtovivuston nivelet, perävälityksen säätö, takajarrut, takapyörien laakerit ja pyöräntuennan puslien vaihto uretaanipusliin. Kaikki edellämainitut ovat sellaisia hommia, jotka kannattaa huolehtia kuntoon heti aluksi. Turnauskestävyyttä siis tarvitaan, että pääsee siihen vaiheeseen jossa vaan nautitaan Alfasta.

[Jarno]

Ei mulla ollut tavoitteena kuin vähän siistiä kanavia, jos pääsisi edes siihen 148 hv:aan. Tuskin näissä niin paljon oli vakiona. Toki tosiporttaajat suurentaa kaiken niin, ettei katukäytön pyörintänopeuksilla tapahdu enää mitään, mutta luulisi että joku osaa kertoa onko parempi pitää näpit kokonaan erossa "venttiilitaskusta". Kolmikulmahionnan voisi seeteihin kuitenkin teettää.

[ristojärvelä]

Juttelin kerran TS-koneita rakennelleen ja niihin perehtyneen herran kanssa ja hän suositteli kanavien siistimistä, eli valumöykkyjen poistamista sekä terävien kulmien pyöristämistä kanavien venttiilien puoleisesta päästä. Kanavien perusmuoto on hyvä, mutta sarjavalmistuksessa ei ole mahdollista viimeistellä kanavia, joten niihin jää virtausta haittaavia kulmia ja möykkyjä. Varsinainen porttaaminen sen viimeisenkin hevosvoiman löytämiseksi taitaakin sitten olla ammattilaisten hommaa. Katselin viime syksynä Ferrarimuseossa näytteillä olevia V8 neliventtilikansia, niiden viimeistely näytti olevan samaa tasoa kuin Alfan TS koneissa. Ollaanko jo eksytty liian kauas ketjun alkuperäisestä kysymyksestä?

[Jarno]

Kansi jätetty pajalle. Mitään tarkkoja mittoja koneistettavien tiivistyspintojen leveyksiksi ei oikein löytynyt. Päädyin sitten tällaisiin, (joskin hyviä vinkkejä vielä kuunnellaan):
1,5 mm imu (vaikka Kartalamakis ainakin TC:lle ehdotteli 0,9...1,2 arvoja.)
2,5 mm pako (koska Porsche 944 turbossa muutti speksin 2.0 mm:sta 2,5 mm:iin ja Jimin kirjasta en mitään tarkkaa arvoa löytänyt. Kertoi vain läppäyksestä 1,8 mm:iin)

Paras linkki twin sparkista, mitä löysin: valve seat dimensions

Tuossa mainittu 1,27 mm ja 1,8 mm. No pitänee vielä soittaa pajalle, jospa Jimiin sitten voisi luottaa...

[Alfistipohjoosesta]

Mulla oli täysin vakio t.s ja 200tkm ajettuna oli kaverin tekun lopputyössä missä mittasivat forte aineiden vaikutusta ohivuotoon, kulutukseen ja tehoon. Kyllä tuo puski sen 150hv tekun dynossa. Eli ehkä eivät ole kauheasti pyöristelleet tehoja. Oma kokemus tuosta t.s koneesta erittäin positiivinen. Joku sais laittaa mun Spideriin sellaisen.

[jknracing]

Olikos niin että virityksen kannalta paras 8v TS kansi on se esim suorasytytyksellä varustetussa 155:ssa ollut kansi? Imukanava on pystymmässä, siis suoremmassa venttiilin lautaseen nähden?

[Tuomas K]

Mulla oli täysin vakio t.s ja 200tkm ajettuna oli kaverin tekun lopputyössä missä mittasivat forte aineiden vaikutusta ohivuotoon, kulutukseen ja tehoon. Kyllä tuo puski sen 150hv tekun dynossa.

Mahtaako noita tuloksia löytyä mistään, tai satutko itse muistamaan minkäsuuntaisia tuloksia saivat?

[Jarno]

Joo-o. Kansi kävi koneistamolla. Seetien leveyksistä olisi vähän sanomista. Imupuolella oli melko lailla sovitut 1,5 mm, mutta pakoseeti oli yhtä leveä, vaikka lopuksi 2,0 mm pyydettiin. Kannattaako tehdä mitään, vai yritänkö läppäämällä saada vähän leveämmäksi tuota pakopuolta? Kenties takaisin pajalle. Seeti on sisämitaltaan noin 35,0 mm, joten eihän tuohon 45-asteen kulmaan 38 mm venttiilillä paljon yli 2 mm pitopintaa saa. Ja syvemmälle menee, jos leventää yrittää. Nyt kun olisi hyvä kuva vakiosta tallella, koska näyttää että pitopinnan kulma olisi jyrkempi ts. lähempänä kanavan kulmaa. Eli lähellä seetin ulkoreunaa on mielestäni yksi uusi kulma. Pitää tuo vielä yrittää todentaa. Hankala mittailla noin lyhyistä pinnoista. Sanoi mestarikoneistaja ettei venttiilin ja seetin kulmiin tehty eroa, vaikka monesta paikasta voi löytää maininnan asteen erosta.

Tuleeko venttiilien tiiviys testata jouset kasattuna, vai ilman jousia? Kansi oli nurinpäin ja ilman jousia ainakin sinol meni useammasta kanavasta läpi, vesi vähän vähemmän mutta noin 1 tippa / minuutti kuitenkin. Voisi ehkä testata merkkausmaalilla vielä ottaako kauttaaltaan yhteen. Vähän noita joutuu painamaan, ettei valo loista läpi. Lainasin vaimon kadmiumin punaista öljyväriä ja maalasin seetit. Sitten napautin venttiilin kiinni ja kyllä sieltä tasainen rantu jäi kokeiltuihin venttiileihin. Pakopuolelle ei jäänyt jälkeä aivan venttiilin reunaan asti.

Vittuillakseen olivat vääntäneet neljä nokkalaakeripukkien pinnapulttia kierteen kohdalta pihdeillä irti. Mistähän noitakin löytäisi. Noiden tarkoitus on kai myös keskittää pukki.