Tyhmiä kysymyksiä 159:stä (ja muut 939:t)

[tennis]

Autonavaimet.fi

[Tuomas K]

Jos autoliike maksaa sen avaimen, niin tottakai se kannattaa tilata automaattisesti merkkiliikkeestä. Ei mitään järkeä nähdä ylimääräistä vaivaa säästääkseen autoliikkeen rahoja.

[Ohranja]

Kiitos vinkeistä takalasin suhteen!

[DaKyy]

Italiasta tilattu käytetty apurunko oli kyllä perin hyvässä kunnossa. Pientä osumaa tullut kuljetuksessa, mutta ruostepaikat oli vielä yhden käsin sormilla laskettavissa. Ei tarvitse ruveta koko runkoa puhaltamaan puhtaaksi, vaan kemikaalit riittänee mekaanisen poiston ohella näiden putsaamiseen. Uutta maalia pintaan ja vähän massaa niin voi lykätä auton alle.

[TeroL]

Takalasin pyyhkijä

Minulla lakkasi toimimasta takalasin pyyhkijä. Vika ilmeni siten, että pyyhkijä liikkui noin puoleen väliin ja pysähtyi. Onko arvauksia vian syystä ja onko tuo moottori helppo irroittaa?

Mulla sama tilanne.. suojakumi ilmeisesti heikko kohta ja vettä pääsee pyyhkijän moottoriin. Täytyy varmaan huollon yhteydessä korjauttaa.

On helppo irroittaa. En muista ihan tarkkaan miten meni, mutta jotenkin näin: Takakontin muovi irti. Siinä se moottori jo näkyy. Siitä pultit auki. Sitten läpän alla, siinä pyyhkimen juuressa on yksi pultti. Se irti ja sitten varovasti nitkuttelee pyyhkijän irti. Moottorin liitin irti. Moottorista kansi irti ja puhdistelemaan. Minulla pysähtyi samalla tavalla. Siellä on ruostetta rattaissa ja sen takia jumittuu.
Itse väänsin ylemmän pidikkeen irti. Näin pääsin puhdistamaan ja kääntämään rattaita käsin. Lopuksi rasvaa reilusti ja kansi kiinni.

Edit. Joo. Yritin lisätä kuvia, mutta enpä tainnut osata.

[oidipus]

Italiasta tilattu käytetty apurunko oli kyllä perin hyvässä kunnossa. Pientä osumaa tullut kuljetuksessa, mutta ruostepaikat oli vielä yhden käsin sormilla laskettavissa. Ei tarvitse ruveta koko runkoa puhaltamaan puhtaaksi, vaan kemikaalit riittänee mekaanisen poiston ohella näiden putsaamiseen. Uutta maalia pintaan ja vähän massaa niin voi lykätä auton alle.

Paljonko oli hinta , osa + toimitus . Laitatko vielä tilausosoitteen . Olisi myös mukava nähdä kuvia asennuksesta .

[DaKyy]

Paljonko oli hinta , osa + toimitus . Laitatko vielä tilausosoitteen . Olisi myös mukava nähdä kuvia asennuksesta .

mitä kautta tilasit? Subito.it vai joku muu?

Tämä oli eBayn kautta, https://www.ebay.co.uk/itm/TELAIO-Culla ... 3818568220

Täältä tilasin, hintaa oli 135e tuolla apurungolla, ja toimituskulut UPS:n kautta 120e.

[Tuomas K]

Sanokaas, kuinkas iso riski on isojötsin jakopää? Onko niissä paljon yksilöeroja? Ja voiko jakopään oletettavaa elinikää ennakoivasti pidentää jotenkin? Kiristimestä kai ainakin on evoluutioversioita olemassa.

[oidipus]

Sanokaas, kuinkas iso riski on isojötsin jakopää? Onko niissä paljon yksilöeroja? Ja voiko jakopään oletettavaa elinikää ennakoivasti pidentää jotenkin? Kiristimestä kai ainakin on evoluutioversioita olemassa.

Kun vaihtaa jakopään osat huolto-ohjelman mukaan niin riski on minimoitu , mitään poppakonstia ei ole .

[Tuomas K]

Huolto-ohjelma ei taida tuntea jakopäälle vaihtoväliä ja osatkin taitaa marmoritiskillä kustantaa lähemmäs viisi tonnia eli ei sitä ole tarkoitettu säännöllisesti vaihdettavaksi.

[oidipus]

Huolto-ohjelma ei taida tuntea jakopäälle vaihtoväliä ja osatkin taitaa marmoritiskillä kustantaa lähemmäs viisi tonnia eli ei sitä ole tarkoitettu säännöllisesti vaihdettavaksi.

Ketjun liiallisen venymisen ja vaihtotarpeen ilmoittaa tässä tapauksessa nokka-akselien ja kampiakselin suhdetta mittaavat sensorit jotka sytyttävät moottorin häiriövalon .
On oletettavaa että ainakin 250 tkm pitäisi päästä , voi kestää pitempäänkin , vaikea ennakoida .

[Polforea]

Sehän se, että sytyttävät häiriövalon vasta kun homma on vastassa, eikä oikein varottele etukäteen.

Pääsääntöisesti isojötsin jakopäitä on kolmea mallia:
-Niitä, jotka on tulossa vaihtokuntoon
-Niitä, jotka on vaihtokunnossa
-Niitä, jotka on hiljattain vaihdettu

Ensimmäisissä on lonkalta arpapeliä, onko ensioireisiin matkaa 10 vai 150tkm vai jopa enemmän, eli tietty riski on olemassa ja sen kanssa voi elää, tai ottaa varman päälle ja lähteä jompaan kumpaan jälkimmäisistä kasteista.

Mutta jos farmari kelpaa, niin tiedossa on yksi konerempattu, viime syksystä asti omistajallaan ajossa oleva yksilö, joka saattaisi olla myynnissä. Siinä olisi jakopäänkin riski aika pitkälti minimoitu.

[Tuomas K]

Farkkuhan se on tuo nykyinen tupaöljypoltinkin eli korimalli sinänsä ei aiheuta vastustusta. Asian harkinta tosin on vielä aikalailla alkuvaiheessa, mutta bensakoneiseen autoon olisi joka tapauksessa aikomus siirtyä.

Mikä on se tekninen syy ketjun venymiselle noissa? Väärä mitoitus toki kai perimmältään, mutta johtuuko ketjun venyminen lenkkien kulumisesta vai mistä? Ja mahtaisiko huollon tasolla ja määrällä olla yhteyttä ketjun elinikään? Eli esimerkiksi tiheämmät öljynvaihdot tai joku tietty öljylaatu, tai vaikka RVS?

[oidipus]

Farkkuhan se on tuo nykyinen tupaöljypoltinkin eli korimalli sinänsä ei aiheuta vastustusta. Asian harkinta tosin on vielä aikalailla alkuvaiheessa, mutta bensakoneiseen autoon olisi joka tapauksessa aikomus siirtyä.

Mikä on se tekninen syy ketjun venymiselle noissa? Väärä mitoitus toki kai perimmältään, mutta johtuuko ketjun venyminen lenkkien kulumisesta vai mistä? Ja mahtaisiko huollon tasolla ja määrällä olla yhteyttä ketjun elinikään? Eli esimerkiksi tiheämmät öljynvaihdot tai joku tietty öljylaatu, tai vaikka RVS?

Ketjussa on kyse enemmän venymisestä kuin kulumisesta joten tiheällä öljynvaihtovälillä tai RVS-pinnoitteella jolla on vaikutusta vain laakeri- tai sylinteripintoihin ei ole sanottavaa vaikutusta ketjun hoitoon .
Se on vaan tosi että ainakin kerran on jakopääremppa tehtävä moottorin elinkaaren aikana .

[Gasolina]

Mitkä ketjun osat venyy; lenkit, tapit vai rullat?

[oidipus]

Mitkä ketjun osat venyy; lenkit, tapit vai rullat?

Tapit kuluvat ja lenkit venyvät ja nokka-akselien rattaat sekä laahaimet kuluvat eli koko paketti "väljenee" niin kuin myös kaikki liikkuvat osat moottorissa .
Kun nokka-akselien ja kampiakselin toleranssi ylittyy sensorit välittävät tiedon ja moottorin vikavalo syttyy .
Tiedän tapauksia että on ajettu lähes vuosi vikavalon palaessa ja korjattu vasta seuraavaan katsastukseen .
Se mahdollisuus että ketju katkeaisi on häviävän pieni mutta alkuaan pieni rapina varsinkin startatessa alkaa kuitenkin häiritä sen verran että yleensä tulee jakopääremppa tehtyä hyvissä ajoin .
Vanhimmissa 3.2 malleissa remppahinta alkaa olla jo n. puolet auton arvosta mutta "minkäs teet" .

[AUFA]

Sanokaas, kuinkas iso riski on isojötsin jakopää? Onko niissä paljon yksilöeroja? Ja voiko jakopään oletettavaa elinikää ennakoivasti pidentää jotenkin? Kiristimestä kai ainakin on evoluutioversioita olemassa.

Mikä on "isojötsi" ?

[ristojärvelä]

JTS 3,2 löytyy Brerasta ja 159:sta.

[Tuomas K]

Mikä on "isojötsi" ?

JTS eli tuttavallisemmin jötsi. Ja isojötsi toki isoin JTS mitä on tehty.

Ei ehkä kaikkien tuntema nimi, mutta asian suhteen harrastuneet tunnistanevat nimityksen, ja heiltä ne mielenkiintoisimmat ja hyödyllisimmät neuvotkin on odotettavissa

[Tuomas K]

Mitkä ketjun osat venyy; lenkit, tapit vai rullat?

Tapit kuluvat ja lenkit venyvät ja nokka-akselien rattaat sekä laahaimet kuluvat eli koko paketti "väljenee" niin kuin myös kaikki liikkuvat osat moottorissa .

Siellä on toki monta kuluvaa paikkaa, mutta ihanko oikeasti ne lenkit venyvät?

[Mikael J]

Onko arvon väellä tietoa miten paljon JTS koneet keräävät karstaa imupuolen venttiileihin? Bensan sekaan kaadettavat lisäaineet menevät bensan mukana suoraan palotilaan, joten eikös imuventtiilit jää puhdistumatta? Onko kukaan kokeillut mekaanista puhdistusta?
Netistä löytyy 159 2.2 imusarjan irroitus.

https://www.youtube.com/watch?v=qCIpQHb2bSU
https://www.youtube.com/watch?v=eF2upZfpMlI

[DaViega]

Mikä on se tekninen syy ketjun venymiselle noissa? Väärä mitoitus toki kai perimmältään, mutta johtuuko ketjun venyminen lenkkien kulumisesta vai mistä? Ja mahtaisiko huollon tasolla ja määrällä olla yhteyttä ketjun elinikään? Eli esimerkiksi tiheämmät öljynvaihdot tai joku tietty öljylaatu, tai vaikka RVS?

2.2 san vain laadukasta, normit täyttävää Castrolia, nekin 1v (14-17tkm) välein. jakopää kesti kilometrit välillä 79900-155000. Alkeperäinen jakopää kesti noin samat kilsat, eli ensimmäinen vaihto oli juuri tuo 79tkm kohdalla. Sitä en tiedä mitä osia vaihtoivat ensimmäisellä keralla, tuskin kuitenkaan ketjupyöriä - eik

Öljyjen "turha" vaihtaminen ei ainakaan dramaattisesti vaikuta jakopään kestvyyteen minun mielestä.

keksivät uusia nimityksiä mille milloinkin, ei niiden perässä pysy. Hyvä jos itsekkään -.-

[oidipus]

Onko arvon väellä tietoa miten paljon JTS koneet keräävät karstaa imupuolen venttiileihin? Bensan sekaan kaadettavat lisäaineet menevät bensan mukana suoraan palotilaan, joten eikös imuventtiilit jää puhdistumatta? Onko kukaan kokeillut mekaanista puhdistusta?
Netistä löytyy 159 2.2 imusarjan irroitus.

https://www.youtube.com/watch?v=qCIpQHb2bSU
https://www.youtube.com/watch?v=eF2upZfpMlI

Imuventtiilien karstoittuminen on lähes olematonta pakoventtiileihin verrattuna , eivätkä nekään karstoitu merkittävästi jos moottori on kunnossa .
Nykyisin on bensiinissä liuotusainetta ( etanoli ) itsessään joten mitään bensiinin lisäaineita ei tarvita .
Videossa putsattiin imupuolen kanavia , itse venttiilien putsaus onnistuu kunnolla vain sylinterin kannen avaamalla .
Vanha rallimiesten putsauskonsti palotiloille on isoilla kierroksilla vesisumua imukanaviin niin johan lähtee karstat , tosin voi olla moottorin viimeinen "palvelus" jos karstaa lähtee kerralla liikaa ja jää pakoventtiilien väliin .
Elikkä ei kannata olla huolissaan imuventtiilien karstoittumisesta .
Esim.oma 2.2 JTS tuottaa täydet tehot km-lukemalla 265000 ja kulutus 7.2 l/100km maantiellä satasen nopeudella .

[Huttu]

Alfa 2.4 jtd jätti ensimmäisen kerran tänä vuonna tielle, matka katksesi tällä kertaa jäähdyttimen muovisen koneen etupuolella sijaitsevan ilmausruuvin antautumiseen. Onko tietoa millaisella ruuvilla voisi alkuperäisen korvata? Toinen tyhmä kysymys koskee saman koneen imuläppien tunkkaamista auki-asentoon. Silmä ei meinaa osua imupuolen läppien visustoon, missä operaatio pitäisi suorittaa. Onkohan tätä tehty foorumilaisten toimesta?

[Mikael J]

Imuventtiilien karstoittuminen on lähes olematonta pakoventtiileihin verrattuna , eivätkä nekään karstoitu merkittävästi jos moottori on kunnossa .
Nykyisin on bensiinissä liuotusainetta ( etanoli ) itsessään joten mitään bensiinin lisäaineita ei tarvita .
Videossa putsattiin imupuolen kanavia , itse venttiilien putsaus onnistuu kunnolla vain sylinterin kannen avaamalla .
Vanha rallimiesten putsauskonsti palotiloille on isoilla kierroksilla vesisumua imukanaviin niin johan lähtee karstat , tosin voi olla moottorin viimeinen "palvelus" jos karstaa lähtee kerralla liikaa ja jää pakoventtiilien väliin .
Elikkä ei kannata olla huolissaan imuventtiilien karstoittumisesta .
Esim.oma 2.2 JTS tuottaa täydet tehot km-lukemalla 265000 ja kulutus 7.2 l/100km maantiellä satasen nopeudella .[/quote]

Kiitos infosta!

[JiiTeeÄssä]

Alfa 2.4 jtd jätti ensimmäisen kerran tänä vuonna tielle, matka katksesi tällä kertaa jäähdyttimen muovisen koneen etupuolella sijaitsevan ilmausruuvin antautumiseen. Onko tietoa millaisella ruuvilla voisi alkuperäisen korvata? Toinen tyhmä kysymys koskee saman koneen imuläppien tunkkaamista auki-asentoon. Silmä ei meinaa osua imupuolen läppien visustoon, missä operaatio pitäisi suorittaa. Onkohan tätä tehty foorumilaisten toimesta?

Ilmausruuvi on M10 x 1.25, siihen vaan metallinen pultti kupariprikalla tilalle, jos tulee siihen alumiiniseen putkeen. Noita samojahan on muuallakin ainakin lämppärin kennolle menevän putken päällä koneen takana, mutta tuossa alkuperäinen tuntuu kestävän, ainakin pitempään.

Sitten se vivusto, löytyy koneen takalaidalta imusarjan päältä, videossa näkyy. Vivustoa liikuttavalta moottorilta irrotetaan yhdystanko ja moottori jätetään heilumaan itsekseen. Vivusto siirretään keulasta katsottuna vasemmalle ja lukitaan siihen. ÄLÄ tee niinkuin videossa nippusiteella vaan lukitse kunnolla. Itsellä on löytynyt edellisen omistajan aikana siisti reikä johon ruuvattu puuruuvi ottaa sopivasti imusarjaan kiinni ja lukitsee tangon. Ja vähän ajan päästä läpät ei varmaan enää haluakaan kääntyillä mihinkään kun ovat olleet samassa asennossa.
https://www.youtube.com/watch?v=oKAFDPXMXj0

Ps. oletan että tarkoitat 159 2.4jtdm:ää kun tähän ketjuun kirjoitit. Jos taas autosi on 156 2.4jtd niin siinä noita läppiä ei taida ollakaan, mutta viestisi on vähän väärässä paikassa.

[Ruokoton]

Sen verran tänne sekaan huutelen, että kyllä Alfa Romeon aiemmassa suorasuihkutusmoottorissa imuventtiilien karstoittuminen oli todellinen ongelma ja samaa ongelmaa on muilakin valmistajilla ollut suorasuihkutusmoottoreissa. Se miten pesevää polttoaine on, ei tähän vaikuta kun ei se koskaan ole kontaktissa imuventtiilien kanssa tässä rakenteessa. Ratkaisevaa on millaisia määriä öljyhuuruja joutuu imukanaviin.

Siitä en tiedä kuinka voimakas tuo ilmiö on 2.2 ja 3.2 JTS:ssä, ilmeisesti ei kovin, kun en ole keskustelua aiheesta nähnyt.

[oidipus]

Sen verran tänne sekaan huutelen, että kyllä Alfa Romeon aiemmassa suorasuihkutusmoottorissa imuventtiilien karstoittuminen oli todellinen ongelma ja samaa ongelmaa on muilakin valmistajilla ollut suorasuihkutusmoottoreissa. Se miten pesevää polttoaine on, ei tähän vaikuta kun ei se koskaan ole kontaktissa imuventtiilien kanssa tässä rakenteessa. Ratkaisevaa on millaisia määriä öljyhuuruja joutuu imukanaviin.

Siitä en tiedä kuinka voimakas tuo ilmiö on 2.2 ja 3.2 JTS:ssä, ilmeisesti ei kovin, kun en ole keskustelua aiheesta nähnyt.

Voimakas karstoittuminen vähentää ilmanvirtausta ja saa seossuhteen huonoksi joka näkyy päästöissä ja lisääntyneenä kulutuksena .
Mikäli päästöt on hyvät kulutus normaali ja tehot tallella niin karstoittumisesta ei kannata olla huolissaan.
Normaali huohottaminen joka johdetaan imusarjaan ei karstoita merkittävästi , mistään muualtahan "rasvaa" ei voi tulla , taitaa olla enemmän diesel mallien ongelma .

[Polforea]

Normaali huohottaminen joka johdetaan imusarjaan ei karstoita merkittävästi , mistään muualtahan "rasvaa" ei voi tulla , taitaa olla enemmän diesel mallien ongelma .

Taikasanat Exhaust Gas Recirculation lyhenevät kivasti muotoon EGR. Mainittavasti pienempi ongelma kuin dieseleissä, mutta kyllä se bensakoneessakin vie karstaa sinne imupuolelle.

Olen vähän pohtinut pientä ruiskutussuutinta imusarjaan - sopivasti kun ruiskuttelisi, pesisi siitä plenumiin ammuttava bensa imuventtiileitä ja lambdakorjaus hoitaisi seoksen. Ei olisi välttämättä paha rasti.

[Tuomas K]

^Vesi-metanoliruisku. Pitää paikat puhtaana ja on katu-uskottava

Ja kyllä se EGR on ainakin 156:n jötsissä aikalailla merkittävä osa ongelmaa, kun EGR paistaa huohotusmähmät kiinni imukanaviin ja -venttiileihin. Uudemmissa ei tuota ongelmaa taida olla.

[Ruokoton]

https://www.youtube.com/watch?v=PS8riAae_bM kuivakka selitys aiheesta, kera kuvamuotoisten esimerkkien. Netistä löytyy runsaasti lisää materiaalia. Ongelma on todellinen, mutta jos se ei ole erityisen paha näissä GM-sukuisissa moottoreissa, iloitaan siitä.

107t mailia ajetun 2.0 JTS:än (ei siis koske 159 mallia suoraan) kansi ja venttiilit: http://crap.wapoc.com/jtsrebuild/ - erityisesti: http://crap.wapoc.com/jtsrebuild/4.jpg

[Polforea]

^^Totta, mutta sitä pitäis tankata erikseen. Bensasuutin menis samasta tankista

[Ranttall]

Alfassa ilmeisesti vuotaa ilmastoinnin lauhduttimen kenno. Mistä kannattaisi tilailla mahdollisimman luotettavasti ja etenkin edullisesti? Onko vaihtotyönä millainen?

Auto siis 2.2 JTS.

[Gasolina]

Sen verran tänne sekaan huutelen, että kyllä Alfa Romeon aiemmassa suorasuihkutusmoottorissa imuventtiilien karstoittuminen oli todellinen ongelma ja samaa ongelmaa on muilakin valmistajilla ollut suorasuihkutusmoottoreissa. Se miten pesevää polttoaine on, ei tähän vaikuta kun ei se koskaan ole kontaktissa imuventtiilien kanssa tässä rakenteessa. Ratkaisevaa on millaisia määriä öljyhuuruja joutuu imukanaviin.

Siitä en tiedä kuinka voimakas tuo ilmiö on 2.2 ja 3.2 JTS:ssä, ilmeisesti ei kovin, kun en ole keskustelua aiheesta nähnyt.

Voimakas karstoittuminen vähentää ilmanvirtausta ja saa seossuhteen huonoksi joka näkyy päästöissä ja lisääntyneenä kulutuksena .
Mikäli päästöt on hyvät kulutus normaali ja tehot tallella niin karstoittumisesta ei kannata olla huolissaan.
Normaali huohottaminen joka johdetaan imusarjaan ei karstoita merkittävästi , mistään muualtahan "rasvaa" ei voi tulla , taitaa olla enemmän diesel mallien ongelma .

Miten kanavien ja venttiilien karstoittuminen vaikuttaa seokseen?

[arv]

Alfassa ilmeisesti vuotaa ilmastoinnin lauhduttimen kenno. Mistä kannattaisi tilailla mahdollisimman luotettavasti ja etenkin edullisesti? Onko vaihtotyönä millainen?

Auto siis 2.2 JTS.

https://spareto.fi/t/vehicles/alfa-rome ... /lauhdutin

Tuossa muutama viesti aiemmin joku kysyi samaa 2,4 JTDm:stä, ei liene kovin erilainen vaihtotyö...
http://www.alfabbs.fi/viewtopic.php?p=602617#p602617

[Ranttall]

Kiitos. Mitä eroa noilla on/mikä kannattaisi tilata kun hinnat ovat kuitenkin 85-200€?

[FinPat]

Mikä on "isojötsi" ?

JTS eli tuttavallisemmin jötsi. Ja isojötsi toki isoin JTS mitä on tehty.

Olisiko 2.2 JTS sitten "Keski-Jötsi" ja 1.9 JTS "Pikku-Jötsi"?

[oidipus]

Sen verran tänne sekaan huutelen, että kyllä Alfa Romeon aiemmassa suorasuihkutusmoottorissa imuventtiilien karstoittuminen oli todellinen ongelma ja samaa ongelmaa on muilakin valmistajilla ollut suorasuihkutusmoottoreissa. Se miten pesevää polttoaine on, ei tähän vaikuta kun ei se koskaan ole kontaktissa imuventtiilien kanssa tässä rakenteessa. Ratkaisevaa on millaisia määriä öljyhuuruja joutuu imukanaviin.

Siitä en tiedä kuinka voimakas tuo ilmiö on 2.2 ja 3.2 JTS:ssä, ilmeisesti ei kovin, kun en ole keskustelua aiheesta nähnyt.

Voimakas karstoittuminen vähentää ilmanvirtausta ja saa seossuhteen huonoksi joka näkyy päästöissä ja lisääntyneenä kulutuksena .
Mikäli päästöt on hyvät kulutus normaali ja tehot tallella niin karstoittumisesta ei kannata olla huolissaan.
Normaali huohottaminen joka johdetaan imusarjaan ei karstoita merkittävästi , mistään muualtahan "rasvaa" ei voi tulla , taitaa olla enemmän diesel mallien ongelma .

Miten kanavien ja venttiilien karstoittuminen vaikuttaa seokseen?

Polttoaine tulee suoraan palotilaan ja ilmaa tulee karstaisen venttiilin kautta liian vähän niin rikkaallehan se menee , karstahan on venttilissä imukanavan puolella .

[oidipus]

https://www.youtube.com/watch?v=PS8riAae_bM kuivakka selitys aiheesta, kera kuvamuotoisten esimerkkien. Netistä löytyy runsaasti lisää materiaalia. Ongelma on todellinen, mutta jos se ei ole erityisen paha näissä GM-sukuisissa moottoreissa, iloitaan siitä.

107t mailia ajetun 2.0 JTS:än (ei siis koske 159 mallia suoraan) kansi ja venttiilit: http://crap.wapoc.com/jtsrebuild/ - erityisesti: http://crap.wapoc.com/jtsrebuild/4.jpg

Luulisi tuollaisten karstojen myötä moottorin tehon pudonneen ainakin neljänneksen ja huohotuksen imusarjaan on täytynyt melkoinen , toimivasta moottorista ei tuollaista karstamäärää voi löytyä .

[Polforea]

Olisiko 2.2 JTS sitten "Keski-Jötsi" ja 1.9 JTS "Pikku-Jötsi"?

Kyllä, ainakin minä olen nuokin jossain ääneen lausunut.

Polttoaine tulee suoraan palotilaan ja ilmaa tulee karstaisen venttiilin kautta liian vähän niin rikkaallehan se menee , karstahan on venttilissä imukanavan puolella .

Meneekö sittenkään, kun ruiskutettavia polttoainemääriä lasketaan ilmamassasta ja korjataan vielä lambdan perusteella?

[oidipus]

Olisiko 2.2 JTS sitten "Keski-Jötsi" ja 1.9 JTS "Pikku-Jötsi"?

Kyllä, ainakin minä olen nuokin jossain ääneen lausunut.

Polttoaine tulee suoraan palotilaan ja ilmaa tulee karstaisen venttiilin kautta liian vähän niin rikkaallehan se menee , karstahan on venttilissä imukanavan puolella .

Meneekö sittenkään, kun ruiskutettavia polttoainemääriä lasketaan ilmamassasta ja korjataan vielä lambdan perusteella?

Karstasta ei näytä olevan mitään haittaa kun lambda ja ilmamassamittari hoitaa homman , hyvä niin . Toisenlaisen tapauksen olen kokenut kun jouduin ajamaan hetken ilman ilmansuodatinta ja moottori sai liikaa ilmaa niin eipä korjausta tullut , laihalle meni , nykimistä ja tehoista putosi vähintään kolmannes , vikavaloja ei syttynyt . Suodattimen myötä tehot palasivat .

[Ranttall]

Kiitos. Mitä eroa noilla on/mikä kannattaisi tilata kun hinnat ovat kuitenkin 85-200€?

Olisiko tähän jollain neuvoa niin voisi laitella huomenna tilaukseen? Tai mistä mahdollisesti voisi etsiä oikean osanumeron?

[Tuomas K]

Voimakas karstoittuminen vähentää ilmanvirtausta ja saa seossuhteen huonoksi joka näkyy päästöissä ja lisääntyneenä kulutuksena .
Mikäli päästöt on hyvät kulutus normaali ja tehot tallella niin karstoittumisesta ei kannata olla huolissaan.
Normaali huohottaminen joka johdetaan imusarjaan ei karstoita merkittävästi , mistään muualtahan "rasvaa" ei voi tulla , taitaa olla enemmän diesel mallien ongelma .

Miten kanavien ja venttiilien karstoittuminen vaikuttaa seokseen?

Polttoaine tulee suoraan palotilaan ja ilmaa tulee karstaisen venttiilin kautta liian vähän niin rikkaallehan se menee , karstahan on venttilissä imukanavan puolella .

Sillä tuleeko bensa suoraan palotilaan vai imukanavaan ei ole merkitystä seossuhteeseen.

Ei se myöskään mene rikkaalle vaikka olisi karstaiset kanavat. Ilmamäärä mitataan moottoriin mennessä ja lambdalla vielä valvotaan seossuhdetta.

107t mailia ajetun 2.0 JTS:än (ei siis koske 159 mallia suoraan) kansi ja venttiilit: http://crap.wapoc.com/jtsrebuild/ - erityisesti: http://crap.wapoc.com/jtsrebuild/4.jpg

Luulisi tuollaisten karstojen myötä moottorin tehon pudonneen ainakin neljänneksen ja huohotuksen imusarjaan on täytynyt melkoinen , toimivasta moottorista ei tuollaista karstamäärää voi löytyä .

Ja toimivista moottoreista kuitenkin löytyy tuollaisia karstoja ihan rutiininomaisesti. Ei se tarvitse edes mitään poikkeuksellista huohotusta.

Polttoaine tulee suoraan palotilaan ja ilmaa tulee karstaisen venttiilin kautta liian vähän niin rikkaallehan se menee , karstahan on venttilissä imukanavan puolella .

Meneekö sittenkään, kun ruiskutettavia polttoainemääriä lasketaan ilmamassasta ja korjataan vielä lambdan perusteella?

Karstasta ei näytä olevan mitään haittaa kun lambda ja ilmamassamittari hoitaa homman , hyvä niin . Toisenlaisen tapauksen olen kokenut kun jouduin ajamaan hetken ilman ilmansuodatinta ja moottori sai liikaa ilmaa niin eipä korjausta tullut , laihalle meni , nykimistä ja tehoista putosi vähintään kolmannes , vikavaloja ei syttynyt . Suodattimen myötä tehot palasivat .

"Toisenlainen tapaus" menee puhtaasti anekdoottien puolelle kun ei kerrota mikä se "toisenlainen" auto oli, ja mitä siitä tarkalleen ottaen puuttui. Normaalisti ilmamäärämitatut ja lambdaohjatut moottorit pystyvät sopeutumaan kohtalaisen isoonkin eroon ilmamäärässä. Pelkkä suodattimen puuttuminen sinänsä ei vaikuta ilmamääriin juurikaan, joten ongelman juuri tuskin oli siinä kohtaa.

[DaKyy]

Mitenkä syylärin flektien tulisi toimia, kun MES:n kautta niitä ohjaa? Flektit kyllä lähtee päälle, mutta vain sekunnin parin ajaksi, sammuvat ja lähtevät taas uudestaan päälle. Jotenkin olettaisin että jos ne MES:n kautta päälle laittaa, ne päällä myös pysyvät. Releet kuumenee? Jos kone on käynnissä, MES ei suostu flektejä päälle ohjaamaan.

[Waverunner]

Kysymys:

Alfa 159, 2,4 jtdm vm 2007.

Kyselin aikaisemmin tuosta TSI öljynvaihdosta. Siis tässä vaiheessa ettei kahvit mene väärään kurkkuun tarkoitan tuolla TSI:llä ”Tee Se Itse” öljynvaihtoa.

1) pohjalevy piti irrottaa. Onko sen jälkeen tuo öljysäiliön proppu missä? Voiko siitä erehtyä?

2) mitä öljyä tuohon pitäisi ostaa ja kuinka paljon?


KIITOS!

[Polforea]

Karstasta ei näytä olevan mitään haittaa kun lambda ja ilmamassamittari hoitaa homman , hyvä niin .

On siitä haittaa, mutta ei vaikutusta seossuhteeseen ilmamassaohjatun ruiskun kanssa. MAP+IAT+TPS -ohjauksella, jossa anturit on ennen karsta-aluetta, voisi ollakin havaittava vaikutus, mutta silloinkin mahdollinen lambda korjaa tilanteen, jos sellainen on olemassa.

OBD:stä voi katsella bensatrimmejä (STFT / LTFT), niistä näkee paljonko lambdan perusteella seosta korjataan.

Toisenlaisen tapauksen olen kokenut kun jouduin ajamaan hetken ilman ilmansuodatinta ja moottori sai liikaa ilmaa niin eipä korjausta tullut , laihalle meni , nykimistä ja tehoista putosi vähintään kolmannes , vikavaloja ei syttynyt . Suodattimen myötä tehot palasivat .

Kerro ihmeessä lisää, niin koetetaan löytää syytä, mutta kehtaan täysin varmaksi todeta, että pelkän suodattimen puuttumisen takia ei ruiskuauto laihalle mennyt, jotain muutakin siellä taatusti oli.

Kyselin aikaisemmin tuosta TSI öljynvaihdosta. Siis tässä vaiheessa ettei kahvit mene väärään kurkkuun tarkoitan tuolla TSI:llä ”Tee Se Itse” öljynvaihtoa.

1) pohjalevy piti irrottaa. Onko sen jälkeen tuo öljysäiliön proppu missä? Voiko siitä erehtyä?

Öljypohjassa, muistaakseni taaksepäin. Jos alhaalta katsellessa osaat erottaa toisistaan moottorin ja vaihdelaatikon, on moottoriöljyn tyhjennysproppu se moottorin alin tyhjennysproppu.

[söde]

Kyllä isojötsi imusarjan ja -kanavat karstaa ja on ollut keskusteluakin täällä sivuilla aiheesta.
Kaikki suoraruiskut sen tekee, kun ei ole bensa pesemässä huohotusöljyä sieltä pois.
Olisiko keräyslaatikossa ideaa, eli ei ruiskisi sitä huohotusöljyä enään imuputken kautta takaisin kiertoon??

Itse hoidin puhdistuksen alan liikkeestä myytävällä ja ko. tehtävään tarkoitetulla aiheella.
Pikkasen meinasi vaan mennä tietolaatikko sekaisin puhdistuksen aikana. Maailma oli täynnä savua ja reilusti, kun öljy lähti liikkeelle, moottorin vihdoin ja viimein käynnistyttyä (sai sahata kyllä tovin.) Parhaimmillaan oli "hill holder" tietokoneen mukaan pois käytöstä ja luistonestokin??

[DaKyy]

Kysymys:

Alfa 159, 2,4 jtdm vm 2007.

Kyselin aikaisemmin tuosta TSI öljynvaihdosta. Siis tässä vaiheessa ettei kahvit mene väärään kurkkuun tarkoitan tuolla TSI:llä ”Tee Se Itse” öljynvaihtoa.

1) pohjalevy piti irrottaa. Onko sen jälkeen tuo öljysäiliön proppu missä? Voiko siitä erehtyä?

2) mitä öljyä tuohon pitäisi ostaa ja kuinka paljon?


KIITOS!

1. Kuva otettu keulasta, eli proppu osoittaa auton keulaa päin. Kuusiokolo, en nyt muista kokoa ulkoa

2. Itse laitoin tuota Motonetin halvinta GM-litkua. https://www.motonet.fi/fi/tuote/590015/ ... -5l-dexos2 Jossainpäin tätä foorumia väittivät, että FiLaRo:ssa käyttäisivät samaa. Tiedä sitten mikä on totuus, mutta jos vaihtelee säännöllisesti niin eiköhän toimi siinä missä muutkin. Vaihdoin suodattimen (suodatin on siinä muovikotelossa öljytikun vieressä) myös itse ja tuuppasin öljyä yhden 5l kannun. Hetken käytön jälkeen öljytason ilmaisin oli puolivälissä ja lisäsin vielä ~0.4l lisää. Nyt näyttää täyttä.

[arv]

Kiitos. Mitä eroa noilla on/mikä kannattaisi tilata kun hinnat ovat kuitenkin 85-200€?

Olisiko tähän jollain neuvoa niin voisi laitella huomenna tilaukseen? Tai mistä mahdollisesti voisi etsiä oikean osanumeron?

Ei oo mulla ainakaan neuvoa tuohon.

Osanumero löytyy vaikkapa tuolta:
http://www.pekidi.com/navi?FORCED=TRUE& ... M=LANGUAGE#

[Waverunner]

Kysymys:

Alfa 159, 2,4 jtdm vm 2007.

Kyselin aikaisemmin tuosta TSI öljynvaihdosta. Siis tässä vaiheessa ettei kahvit mene väärään kurkkuun tarkoitan tuolla TSI:llä ”Tee Se Itse” öljynvaihtoa.

1) pohjalevy piti irrottaa. Onko sen jälkeen tuo öljysäiliön proppu missä? Voiko siitä erehtyä?

2) mitä öljyä tuohon pitäisi ostaa ja kuinka paljon?


KIITOS!

1. Kuva otettu keulasta, eli proppu osoittaa auton keulaa päin. Kuusiokolo, en nyt muista kokoa ulkoa

2. Itse laitoin tuota Motonetin halvinta GM-litkua. https://www.motonet.fi/fi/tuote/590015/ ... -5l-dexos2 Jossainpäin tätä foorumia väittivät, että FiLaRo:ssa käyttäisivät samaa. Tiedä sitten mikä on totuus, mutta jos vaihtelee säännöllisesti niin eiköhän toimi siinä missä muutkin. Vaihdoin suodattimen (suodatin on siinä muovikotelossa öljytikun vieressä) myös itse ja tuuppasin öljyä yhden 5l kannun. Hetken käytön jälkeen öljytason ilmaisin oli puolivälissä ja lisäsin vielä ~0.4l lisää. Nyt näyttää täyttä.

No nyt oli upea viesti, suuret kiitokset.

Katsotaan jos vaikka onnistuisin jos työkalut löytyy mökiltä.