Koneliikkeen aikaan

[1300ti]

Mitä jos pysyisitte edes aiheessa vai onko tämän ketjun tarkoitus vain aiheuttaa närää mahdollisimman moneen suuntaan? Mielenkiinnolla lukisin, millaisia matching numbers -valioyksilöitä vaalitte talleissanne lapsellisen paskanjauhamisen sijaan. Ja ei, en ole ottanut itseeni mutta vähän rakentavamminkin voi edes yrittää kirjoitella kuin mustamaalata oikeiden harrastajien myynti-ilmoituksia. Sellainen urpous kuuluu ehkä Suomi24:ään mutta ei tänne.

[alum]

2600 tuli myyntiin samana vuonna kuin Suomessa autojen tuontisäännöstely päättyi. Jostakin syystä Koneliike ei tuonut näitä omaan käyttöön, vaikka ovh:kin laskettiin. Kallishan se tietysti oli ja jo uutenakin vähän vanhanaikaisen näköinen. Ehkä heräteostajia olisi löytynyt, jos katukuvassa, korjaamolla ja Vilhonkadun ikkunassa olisi näkynyt niitä. Pinin Farina teki todella tyylikkään näköisen kaksiovisen, vahinko ettei myös neliovista. Molempia olisi varmasti mennyt kaupaksi pitkälle 70-luvulle 105-sarjan tapaan.

50 vuotta sitten ostajista kilpailevat Alfa ja BMW valitsivat eri suunnat. Alfa rupesi tekemään pikkuautoa (Sud), BMW taas tuotti malleja suurenevilla moottoreilla. Tänään se on menestyvä suuryritys, Alfa taas Fiatin tai Stellantinan (?) "brändi" aussien kengurutekniikalla.

[Jiitee]

2600 tuli myyntiin samana vuonna kuin Suomessa autojen tuontisäännöstely päättyi. Jostakin syystä Koneliike ei tuonut näitä omaan käyttöön, vaikka ovh:kin laskettiin. Kallishan se tietysti oli ja jo uutenakin vähän vanhanaikaisen näköinen. Ehkä heräteostajia olisi löytynyt, jos katukuvassa, korjaamolla ja Vilhonkadun ikkunassa olisi näkynyt niitä. Pinin Farina teki todella tyylikkään näköisen kaksiovisen, vahinko ettei myös neliovista. Molempia olisi varmasti mennyt kaupaksi pitkälle 70-luvulle 105-sarjan tapaan.

50 vuotta sitten ostajista kilpailevat Alfa ja BMW valitsivat eri suunnat. Alfa rupesi tekemään pikkuautoa (Sud), BMW taas tuotti malleja suurenevilla moottoreilla. Tänään se on menestyvä suuryritys, Alfa taas Fiatin tai Stellantinan (?) "brändi" aussien kengurutekniikalla.

Sudillakin oli urheilullinen sydän, mitä ei voi sanoa juurikaan isosta osasta penaritehtaan tuotantoa.

Kyllä Alfalla toivoa on, sillä on nyt kaksi oikeasti hyvää autoa uutena myynnissä ja toivon, että Stellantis-fuusiossa
se urheilullisempikin puoli saa resurssia lisää tuotekehitykseen.
Itseäni aina on kiehtonut ja kiehtoo edelleen se, ettei Alfa Romeo anna ekonomien liikaa päsmäröidä uusien mallien tuotekehityksessä. Viva insinöörit ja muotoilijat !

[Tuomas K]

Itseäni aina on kiehtonut ja kiehtoo edelleen se, ettei Alfa Romeo anna ekonomien liikaa päsmäröidä uusien mallien tuotekehityksessä. Viva insinöörit ja muotoilijat !

Juu, niitä "järkeviä" autoja on kyllä markkinoilla valittavaksi asti. Minuun myös vetoaa se, että kaiken ei aina tarvitse olla liian järkevää ja käytännöllistä. Takaluukkuun ei tarvita kahvaa linjoja pilaamaan, eikä sisälle mukitelineitä

[Giselda]

2600 tuli myyntiin samana vuonna kuin Suomessa autojen tuontisäännöstely päättyi. Jostakin syystä Koneliike ei tuonut näitä omaan käyttöön, vaikka ovh:kin laskettiin. Kallishan se tietysti oli ja jo uutenakin vähän vanhanaikaisen näköinen. Ehkä heräteostajia olisi löytynyt, jos katukuvassa, korjaamolla ja Vilhonkadun ikkunassa olisi näkynyt niitä. Pinin Farina teki todella tyylikkään näköisen kaksiovisen, vahinko ettei myös neliovista. Molempia olisi varmasti mennyt kaupaksi pitkälle 70-luvulle 105-sarjan tapaan.

Luzzago myy tuon seuraajaa, joka oli tosin 10v myöhässä ja saman verran antiikkinen. Koneliike ja Helkama-Auto eivät tuoneet ainoatakaan, mikä sekin on vahinko. Tämä on 9000 euroa, Roomassa oli muutama kuukausi takaperin yksityisellä myynnissä samanlainen vajaalla 3000:lla. Sen olisi jo uskaltanut ostaa vain kuvien perusteellla, tappio ei olisi ollut kovin suuri. Roomassahan oli joku autoja välittävä suomalaisnainenkin. Toivottavasti tämä ei ole sama auto, vaan hintansa mukaisesti kolme kertaa parempi.

[lerppu]

^Laru, mystisten saagojen Shangri la, ei nyt näyttäydy kaikkein sympaattisimmassa valossa. Mantereenpuolelta ihmettelen vuosissa marinoituneempien forumistien käytöstä. Saarella on ilmeisesti saarelaisten tavat. Haluan kuitenkin irtisanoutua tässä havaittavasta Helsinki - maaseutu vastakkainasetteluista. Tämä toksinen asemoituminen hämmentää... Kun kiistämättä näkemystä ja tietoutta on, niin miksi sitä pitää valuttaa myrkkypullosta? Mahdollisuuksia olisi valistaa kiinnostavasta historiasta forumisteja matalammankin hevosen selästä! Lukisin niitä viisauden sanoja mieluusti ja kunnioituksella.

[Janne]

^
Hyvin sanottu. Mystisyys herättää ainakin täällä maalla kiinnostusta

[Giselda]

Jollakin Skoda-sivulla oli vuosia sitten juttu, jossa harrastaja kertoi tehneensä "pyhiinvaellusmatkan" Lauttasaareen katsomaan Koneliikkeen pääkonttoria. Se on jo jonkinmoista kiinnostusta. Maahantuoja julkaisee 10 vuoden välein vihkosta, jossa merkkihistorian ohella kerrotaan vähän omastakin toiminnasta, mikä ehkä oli toiminut innoittajana.

[Peki]

Luzzago myy tuon seuraajaa, joka oli tosin 10v myöhässä ja saman verran antiikkinen. Koneliike ja Helkama-Auto eivät tuoneet ainoatakaan, mikä sekin on vahinko. Tämä on 9000 euroa, Roomassa oli muutama kuukausi takaperin yksityisellä myynnissä samanlainen vajaalla 3000:lla. Sen olisi jo uskaltanut ostaa vain kuvien perusteellla, tappio ei olisi ollut kovin suuri. Roomassahan oli joku autoja välittävä suomalaisnainenkin. Toivottavasti tämä ei ole sama auto, vaan hintansa mukaisesti kolme kertaa parempi.

Tämä johtui kaiketi siitä, että Sein esittelyhetkellä Koneliikkeellä ei ollut maahantuontisopimusta, koska toisista merkeistä poiketen Alfa ei suostunut myymään autoja Suomeen muihin maihin toimitettavia alemmalla hinnalla. Se olisi ollut välttämätöntä ns. "Saab-lain" takia. 80-luvun alussa saavutettiin yhteisymmärrys, ja tuonti käynnistyi uudestaan. Malleja oli muistaakseni vain kolme; kaksi Giuliettaa ja GTV 2.0. Foorumillakin on ollut kuva Suuntavilkku-lehden leikkeestä. Alfa luonnollisesti päätti mitä malleja se suostui alennuksella myymään Suomeen, eivätkä 6-sylinteriset näyttäneet kuuluvan niihin. Haluttiin päästä eroon autoista, joita eniten oli odottamassa noutajaansa tehtaiden pihoilla. Sei olisi hyvin sopinut Helkaman johtoportaan työsuhdeautoiksi, vaikkei niitä muuten olisi saatukaan kaupaksi. Jos edes jokunen olisi tullut, ehkä pari majailisi vielä tänä päivänä jonkun tallissa. Olikohan muutama vuosi sitten yksi Sei tullin käytettyjen autojen tuontilistassa - ja kuva tällä foorumillakin?

[alum]

Kuutoseen liittyy hauska juttu, joka oli vuosia sitten jossain lehdessä. Suomalainen alfisti oli tavannut helsinkiläisellä huoltoasemalla italialaisen Sein. Omistaja oli ihan yllättäen ja pyytämättä tarjonnut koeajoa. On aika erikoista, että joku italialainen tulee Suomeen Alfalla, joita täällä ei ole yhtään. Kovin moni suomalainen ei ole sellaisella ajanut. Kiehtova auto, vaikka kojelaudan tyylikkyys on .... makuasia. Vahinko, että Alfa esitteli sen kymmenen vuotta liian myöhään.

[Tuomas K]

Olikohan muutama vuosi sitten yksi Sei tullin käytettyjen autojen tuontilistassa - ja kuva tällä foorumillakin?

Mobilistissa joskus esiteltiin valkoinen Sei, eli ainakin yksi täällä on ollut ja miksi ei olisi edelleenkin.

[Peki]

^ Piti oikein netistä tarkistaa, kun muistelen tämän tulleen myyntiin vasta 1962 ... ja niinhän se olikin, Genèvessä maaliskuussa. Josko tämä on taas sellainen prototipo?

2600 tuli myyntiin samana vuonna kuin Suomessa autojen tuontisäännöstely päättyi. Jostakin syystä Koneliike ei tuonut näitä omaan käyttöön, vaikka ovh:kin laskettiin. Kallishan se tietysti oli ja jo uutenakin vähän vanhanaikaisen näköinen. Ehkä heräteostajia olisi löytynyt, jos katukuvassa, korjaamolla ja Vilhonkadun ikkunassa olisi näkynyt niitä. Pinin Farina teki todella tyylikkään näköisen kaksiovisen, vahinko ettei myös neliovista. Molempia olisi varmasti mennyt kaupaksi pitkälle 70-luvulle 105-sarjan tapaan.

Edellä olevaan vielä pieni lisäys. Jostakin syystä - josta ei koskaan tullut puhetta - tuotiin kuitenkin yksi Sprint talon käyttöön. Kun Jaguar-edustus solmittiin vasta 1964, olisi luullut löytyvän ainakin kolme käyttäjää. Yksi mahdollisuus voisi olla, ettei autoa pystytty toimittamaan vielä esittelyvuonna, mikä ei Alfalle ollut aivan poikkeuksellista.

[Due Mille Seicento]

Koneliikkeen nimiin rekisteröitiin 14.6.1962 vaalea 2600 Sprint. Auto valmistui Aresen linjalta 30.4.1962. Sprint oli johdon työsuhdeautona muutaman vuoden. Vuonna 1966 sen osti firman johtaja itselleen vielä vuodeksi. Nyt eli melkein 59 vuotta myöhemmin se on edelleen liikenteessä 30 päivää vuodessa.

[Peki]

Sprint oli ilmestynyt pari kuukautta aiemmin samaiseen Genèven näyttelyyn ja oli sikäli yllättävä valinta, että 1. omistajalla oli kolme lasta eivätkä enää pieniä. Eihän sitä oikein perheautona voi pitää. Omistajanvaihdos on ollut lähinnä kirjanpidollinen juttu. Ehkä Berlinalla oli paljon pitempi toimitusaika? Tuo myynnissä oleva Berlina on mahdollisesti tehty ennen näyttelyä, myyjän kannattaisi tilata tehtaalta sen syntymätodistus.

[Duetto]

Osmo Kalpala osti harmaan 2600 Berlinan Vilhonkadun myymälän ikkunasta, auto rekisteröitiin Radiotukku Oy:lle 22.9.1962,
Toinen sininen Berlina rekisteröitiin Tampereella Pukumestarit Oy:lle 14.1.1963.

Autojen valmistusnumerot ovat lähekkäin, Kalpalan auto ainakin tuotiin ennen 15.7.1962 voimaan tullutta autoveron korotusta, jonka vaikutus Berlinan myyntihintaan oli noin 50%.
Kalpala sai auton siis vielä vanhalla hinnalla.

Kalpalan mukaan kaksi 2600 Berlinaa oli Helkaman veljesten käytössä.
Onko Berlinoita ollut kaikkiaan neljä yksilöä?

2600 Sprint autojen tuontimäärä,

Mainittu Koneliikkeen käytössä ollut 1962 mallinen auto,
Harmaa yksilö, jonka kerrotaan olleen uutena Saksassa suomalaisella omistajalla,
Punainen auto, jossa oli Borrani pinnapyörät alla (ei ole enää) ja vaalea nahkasisustus.

Mutta ovatko kaikki Koneliikkeen myymiä?

Lisätietoa kaivataan 2600 mallin autoista, samoin muistakin 50-60-luvun Alfoista.

[Evi]

Aiemminkin tuli jo näpyteltyä, että jotkut paheksuvat vanhojen Alfa-yksilöiden purkamista "varaosa-autoiksi", vaikkei siinä mitään laitonta olekaan. Valtiovaltahan jopa edistää tätä romutuspalkkiolla. Ei kuitenkaan ole asiallista poimia puhelinnumeroja joistakin vanhoista jäsenluetteloista ja soitella usein jo iäkkäillekin ihmisille ja udella heidän autoistaan. Olen kuullut hiljattain useammastakin yhteydenotosta, jossa soittaja on tivannut tietoja henkilön omistamasta vanhasta Alfasta ja varsin vaativassa sävyssä antanut ymmärtää, että puheluun vastanneella olisi ikään kuin jonkinlainen velvollisuus tietojen antamiseen. Eräs jonkun ikivanhan jäsenluettelon avulla tavoiteltu henkilö oli jo siirtynyt "ajasta ikuisuuteen", eikä puhelimeen vastannut lapsenlapsi ollut häirinnästä mitenkään mielissään. En tunne tarkemmin Suomen lainsäädäntöä, mutta esimerkiksi eräissä Keski-Euroopan maissa ihmisten ahdistelu puhelimitse on laitonta, jos he eivät ole antaneet yhteydenottoihin suostumustaan. Jäsenluetteloiden julkaisu ei nykyään ole enää laillista, eivätkä ihmiset aikanaan ole antaneet niihin nimi- ja osoitetietojaan siksi, että tuntemattomat henkilöt alkavat vuosikymmenien päästä soitella heille.

Olen ymmärtänyt tästä keskustelusta ja kuulemistani puhelinyhteydenotoista, ettei tällä "tietoja otetaan vastaan"-tosiharrastaja-ryhmällä ole mitään "kosketuspintaa" enempää Koneliikkeeseen kuin kyseessä olevaan ajanjaksoonkaan eli yksikään näistä yhteyttä ottaneista henkilöistä ei 60-luvun alussa tiennyt, mikä se Alfa Romeo tai Koneliike on. Siksi ainakin minusta tällainen puhelimitse tapahtuva varaosa-autojen kalastelu "tietojenkeruun" nimissä vaikuttaa aika arveluttavalta - myös laillisuuden kannalta. Varaosa-autoja voi koettaa ostella ihan reilustikin mm. tämän foorumin ostetaan-palstalla.

[Peki]

Osmo Kalpala osti harmaan 2600 Berlinan Vilhonkadun myymälän ikkunasta, auto rekisteröitiin Radiotukku Oy:lle 22.9.1962 ......

Taas todiste siitä, että pitäisi tarkistaa asia, jos se käy helposti, eikä luottaa muistiinsa. Kuvittelin tuon 2600 Berlinan olevan myöhempää vuosimallia, mutta autohan esiintyy ainakin CARF:n 10-vuotisjulkaisussa ja samoilta ajoilta Mobilistissakin. Arvelemastani tehtaan toimitusvaikeuksista asia ei sitten ainakaan kiikastanut.

Niitä on siis ihan oikeasti ainakin kaksi 60-luvulla tuotua? Tämän 2600:n piti olla - myöhemmän keskisuomalaisen pitkäaikaisen omistajan mukaan - Pohjoismaiden (!) ainoa. Hän ei varmaankaan ollut itse keksinyt sitä, vaan kuullut 1. omistajalta. Mobilistiin jutun kyhännyt henkilö ihmetteli jo silloin, miten muka joku voi olla niin varma, ettei tällaista autoa ole esim. Tanskassa tai Norjassa, jos vielä Ruotsin tilanne olisi jotenkin selvillä. Mutta toisti kuitenkin kuulemansa, kun naiivisti halusi uskoa ettei kukaan viitsisi tahallaan levittää tällaista puppua. Toisaalta olisi luullut jonkun tietäjän oikopäätä tai ainakin kuluneiden vuosikymmenten aikana rientäneen korjaamaan tämänkin virheen.

Hieman huvittavaa näin vuosikymmenten kuluttua, että sama henkilö, jonka mukaan auto olisi ollut ainoa Pohjoismaissa, on sitten myöhemmin selittänyt jollekin niitä olevan yksinomaan Suomessa peräti neljä. Joillekin tällainen "Suomen" tai "Euroopan ainoa" näyttää tuottavan kummallista lisäarvoa.

[alum]

Kalpalan mukaan kaksi 2600 Berlinaa oli Helkaman veljesten käytössä.
Onko Berlinoita ollut kaikkiaan neljä yksilöä?

Erikoista, että tietolähteenä on käytetty henkilöä, jolta kuitenkin parhaiten luonnistuisi tarinointi omista Alfoistaan ja niillä kilpailemisesta. Tähän luotettavammin olisi soveltunut esimerkiksi SK:n auto-osaston johtaja, myynti- tai korjaamopäällikkö. Parempi kuitenkin näin kuin että tämäkin tiedonmurunen olisi peräisin vuosikymmeniä itse keksittyjä juttuja levittäneiltä Suomen johtavalta Alfa Romeo-asiantuntijalta tai hänen pikku apulaiseltaan, etenkin kun nämä eivät taida olla niitä apusimpukka-Alfoja.

[Peki]

Näitä juttuja aina syntyy ja liikkuu. Ettei kyseessä ole yksi ja sama auto, jonka väri on erehdyksessä vaihtunut? Tummanharmaan Berlinan varakkaalla 1. omistajalla lienee tuolloin ollut useita muunkin merkkisiä autoja, joten hän olisi vajaan vuoden sisällä voinut myydä autonsa Tampereelle - vieläpä muhkealla voitolla. Haluaisin kuitenkin uskoa, että tieto edes kahdesta 2600 Berlinasta pitäisi paikkansa.

Mielenkiintoinen havainto, että auto olisi ollut 50%:n veronkorotuksen jälkeen useamman kuukauden vailla ostajaa Vilhonkadun myymälän ikkunassa vanhalla hinnalla. Luulisi jonkun kiirehtineen ostamaan sen heti seuraavana päivänä, kun tieto veron korotuksesta on julkistettu. Tällaisessa luottaisin enemmän liikkeen myyjien muisteluihin.

Tosiharrastajilla aivan ilmeisesti on kopiot silloisista kantakorteista. Edellä on annettu ymmärtää heidän lähes täydellisesti selvittäneen kenellä oli minkäkinlainen Alfa ja koska. Korteista löytyy tiedot maahantuojankin Berlinoista, ja hiukan ihmettelenkin tarvetta kysellä niistä täällä?

Uskoisin em. 1. omistajan (?) sotkevan mallit keskenään ja omaavan korkeintaan kuulopuheita maahantuojan käytössä olleista autoista, joista edes myymälähenkilökunta ei ollut täysin perillä.

[Rasvis]

Minä olen niin väsynyt tähän riidankylvämiseen ja puskista huuteluun. Jopa jouluna sama länkytys vaan jatkuu ja jatkuu.

Se joko loppuu nyt tai koko nimimerkkikatras saa jatkossa tuoda asiantuntijuuttaan julki ihan omalla hiekkalaatikollaan, jossain ihan muualla.

Ymmärretty?