Alfojen käsijarrut?

[VMTD]

Onneksi on hammaspyörät, nou hatä.

[ristojärvelä]

Miten niin jakohihnan varassa?

[Vito]

Noo moottorin puristuksien varassahan se on,mut puristuksia on vaan sillon kun venttiilit on ja pysyy kiinni.Kampiakselia käännettäessä yleensä nokka-akseli(t)kin pyörii ja aukoo venttiilejä
Mäessä vaihteen varassa seisotettaessa jakohihna/ketju on pykälästä ja suunnasta riippuen vedossa joko moottorin oikeaan pyörimissuuntaan tai väärinpäin ja tarpeeks mäkeä ja massaa niin on sama mikä pykälä on päällä niin kone pyörii iloisesti vaikka väärinpäin auton rullatessa mäkeä alas Jokainen päätelköön itse kuinka hyvää se tekee jakopäälle
Isot pojat kuullemma löysää jakoremmin lyhyenkin seisonnan ajaks vaikka härveli seisos pukkien päällä pelkästään sen takia,että venttiilijousien paine vetää kampiakselia ja puristaa pikkuhiljaa öljykalvoa pois kampilaakerien kauloilta

Uskaltaisin melkein väittää että yksi syy venähtäneisiin jakoketjuihin on vaihteen varassa seisottaminen
Toisin kuin Esson baarin nurkkapöydässä väitetään,niin hihna ei rakenteestaan johtuen elinaikanaan havaittavasti veny (kuluu kyllä)

[mutt]

Uskaltaisin melkein väittää että yksi syy venähtäneisiin jakoketjuihin on vaihteen varassa seisottaminen

Toisaalta, kymmeniä, ellei satoja miljoonia ketjukoneita on seisotettu vaihteen varassa vuosikymmenien aikana ongelmitta, joten pääsyy venymiseen on suunnitteluvirhe.

[insinörtti]

^ ei vika, vaan ihan suunniteltu ominaisuus?

Eihän se takaperin pyöriminen muuten mitään haittaisi, mutta laatuautoissa ketjunkiristin toimii pelkällä öljynpaineella -> takaperin pyöriminen taitaa vetää kiristimen nollille, joten ketju on melkoisen löysällä + ne löysät on vielä "vetopuolella" seuraavaa starttia odottamassa.

Toki tätäkään ongelmaa ei olisi, jos ei laatuautojen nuukat kuskit säästelisi käsijarrun käyttöä. Vaihteenhan pitäisi olla vain katastrofivarmistus.

Niijoo, ja automaateissa ei maata "ketjun varassa", kun pitää olla parkkilukko. TCT on kylläkin suunniteltu sillä viisiin, että parkkilukon voisi korvata laittamalla 1. ja peruutusvaihteen päälle. Mutku tämä ei pykälänikkairien mielestä riitä pitämään autoa paikoillaan

Mutta vastannee ainakin siihen kysymykseen, kestääkö vaihteiston rattaat niitä hurjia voimia, joita syntyy, jos autoa yritetään pitää mäessä paikallaan vaihteen varassa. Onhan tästäkin jo vääntöä käyty.

Mäkilähdöthän on joka tapauksessa kiellettyjä... ?

[Vito]

Uskaltaisin melkein väittää että yksi syy venähtäneisiin jakoketjuihin on vaihteen varassa seisottaminen

Toisaalta, kymmeniä, ellei satoja miljoonia ketjukoneita on seisotettu vaihteen varassa vuosikymmenien aikana ongelmitta, joten pääsyy venymiseen on suunnitteluvirhe.

On ne ketjut venyneet ennenkin.Ennevanahaa vaan ei ollu jokapaikassa elektroniikkaa ja asennontunnistimia ilmasemassa jos joku paikka on puol milliä pielessä ja koneet toimi siitä huolimatta ongelmitta.

[ristojärvelä]

Miten venttiilinjousien paine vetää kampiakselia?

[sämpy]

Pyrkii kääntämään nokka-akselia?

[ristojärvelä]

Kummassa on enemmän voimaa tässä tapauksessa, maan vetovoimassa vai venttiilinjousessa? Maan vetovoima vetää alas, venttiilinjousi ylös?

[sämpy]

En tiedä, mä vedän nyt kahvia..

[Vito]

Kummassa on enemmän voimaa tässä tapauksessa, maan vetovoimassa vai venttiilinjousessa? Maan vetovoima vetää alas, venttiilinjousi ylös?

Vaikuttaako maan vetovoima vaan kampiakseliin?Siinä tapauksessa kampiakseli pomppii ylös alas kaks kertaa vuorokaudessa ja täysikuun aikaan vielä enemmän

[ristojärvelä]

En edelleenkään ymmärrä, miten auton seisottaminen vaihteen varassa rasittaisi erityisesti nokkahihnaa tai jakoketjua. Käsittääkseni moottorin käydessä voima välitetään kampiakselilta nokka-akselille hammaspyörien, hammashihnan tai ketjun välityksellä. Auto ollessa pysäköitynä mäkeen vaihteen varassa, voima välittyy pyöristä tasauspyörästön,vaihdelaatikon ja kytkimen välityksellä kampiakselille, joka pyörittää nokka-akseleita. Jarruttava voima, jonka toivotaan estävän autoa lähtemästä liikkeelle liittyy nimenomaan kampiakseliin, eikä nokka-akseleihin. Jakopään kannalta on yhdentekevää syntyykö kampiakselin pyörimisliike moottorin käynnistä (kiertokangilta) vai pyöristä( mikä tapahtuu myös moottorijarrutuksessa).

[Aquatica]

^
Paitsi että etenkin VAG-vehkeissä on erityisesti kiellettyä ollut vaihteen varassa seisottaminen, koska vaurioittaa jakopäätä.
Ketju on kuitenkin kireällä vrt. normitilanne, mutta kiristin on löysä (ei öljynpainetta). Do the math jne
Ja silloin kun voima tulee moottorista kampiakselin kautta eteenpäin, on se aivan eri asia kuin se, että kampiakseli yrittää vääntää "moottorin suuntaan". Moottorijarrutuksessa toki ei pitäisi ongelmia olla, kun se öljynpaineella toimiva kiristin kiristää ketjua ja pitää sitä missä kuuluukin...

Taitaa valtaosa ketjuongelmista johtua nimenomaa siitä, että kiristin on pettänyt -> ketju löysällä -> ketju venyy (itse en tiedä miksi se ketju venyy, jos kiristin on löysällä, johtuuko pelkästään siitä että se vatkaa eestaas vai onko syynä jotain muuta?)

[Tuomas K]

silloin kun voima tulee moottorista kampiakselin kautta eteenpäin, on se aivan eri asia kuin se, että kampiakseli yrittää vääntää "moottorin suuntaan".

Saisiko saman vielä suomeksi?

[Gasolina]

Tämä onkin mielenkiintoinen keskustelu. Tuosta öljynpaineella toimivasta kiristimestä sen verran, että sillä pysyy paine vaikka moottori on sammutettu.

[ristojärvelä]

Niin on! Kyllähän Alfojen käsijarruista saa aikaan vaikka mitä!

[Aquatica]

silloin kun voima tulee moottorista kampiakselin kautta eteenpäin, on se aivan eri asia kuin se, että kampiakseli yrittää vääntää "moottorin suuntaan".

Saisiko saman vielä suomeksi?

En mä tiedä, mitä oikein yritin selittää. Tarkoitin ehkä lähinnä sitä, että voima tulee "väärästä suunnasta" sikäli kun sillä tasan mitään merkitystä on, eli ei tule palotilan suunnalta kampuralle vaan vauhtipyörältä "palotilan suuntaan" ... Tai oikeammin syynä todnäk on pelkästään se, että vetopuoli jakopäässä muuttuukin löysäksi puoleksi ja toisinpäin? (vrt. polkupyörän ketjuun; normaalisti polkiessa ketju on tiukalla yläpuolella ja löysällä alapuolella, mutta jos peräpäästä vääntää pyörimään kun polkimia yrittää pitää paikallaan, käy juuri päinvastoin)

Tämä onkin mielenkiintoinen keskustelu. Tuosta öljynpaineella toimivasta kiristimestä sen verran, että sillä pysyy paine vaikka moottori on sammutettu.

Muttakun ei. Siinä ei ole mekaanista lukitusta. Ne vermeet (siis ei ainakaan volkkari+TSI - siinä se kiristin iloisesti kyllä löystyy kun kone on hetken ollut sammuksissa, koska öljynpaineet katoaa kiristimeltä eikä mekaanista lukkoa ole), jossa se mekaaninen lukitus on onkin huolettomia.
En montaa volkkaria ole huoltopuolella nähnyt, mutta niistäkin harvoista mitä olen nähnyt melko tasan puolet oli niitä, joissa oli tämä mystinen vikakoodi "Nokka-akselin asentokulma epäsuhteellinen kampiakselin asentokulman kanssa" (tai jotain tuohon suuntaan)... Joka oli siis seurausta venyneestä ketjusta, joka oli seurausta kiristimen pettämisestä tai huonosta toiminnasta. Joo, noita volkkareita ei montaa myöskään ollut, mutta minäpä en ollutkaan Laakkosella, kuten eräs kollega.
Se kun tekee useamman ketjuvammasen TSI:n jakopään viikossa. Sieltä päästä sanoi syylliseksi usein tuon vaihteen päällä seisottamisen.

Uusitut jakopään hilppeet auttanevat jossakin määrin joissakin tapauksissa. Mutta huonoissa keisseissä mikään ei auta, vaan ketjua rempataan 30tkm välein... Ja ensimmäinen menee takuuseen, toinen vain osittain ja sitten pikkuhiljaa vähenevin määrin takuuseen. Näin siis ainakin Isolla L:llä, kuulemani mukaan.

[Polforea]

(vrt. polkupyörän ketjuun; normaalisti polkiessa ketju on tiukalla yläpuolella ja löysällä alapuolella, mutta jos peräpäästä vääntää pyörimään kun polkimia yrittää pitää paikallaan, käy juuri päinvastoin)

Tuohon vaikuttanee enemmän pyörityssuunta, eikä se, mistä kohtaa voimaa annetaan, kun se kuitenkin tulee kokoajan hihnalle/ketjulle kampuran puolelta. Jos yritetään työntää autoa taaksepäin ykkönen päällä tai eteenpäin pakki päällä, tulee hihnasta/ketjusta "löysät pois" väärältä puolelta, koska kone pyörii väärään suuntaan. Eli pakki päällä ylämäkeen ja ykkönen päällä alamäkeen ei tuota pääse tapahtumaan.

Verrokki sinänsä osuu, jos pyöritetään konetta eteenpäin työkalulla nokilta käsin - silloinkin löysät otetaan pois väärältä puolelta, kiristyvä kohta osuu juurikin kiristimen puolelle.

[sämpy]

Tässä kun vähän funtsin, niin vaihteen varassa seisotettaessa taitaa olla tosiaan venttiilinjousi joka nokkaketjun välityksellä pitää auton paikoillaan. alakertahan pyörii hereästi jos tulpat irrottaa, ja jos sinne sylintereihin jotain vastapainetta jää niin muutamassa sekunnissahan se karkaa ja sisäiset kitkat olemattomat. Joten nokka-akselithan silloin on ainoat jotka estää konetta hiljaa pyörimästä.

Ja mitä on erilaisia vaihtelevan vastuksen koneita pyöritellyt, niin kyllähän voima saattaa olla kovempi eli yleensä vetopuoli hajoaa siinä kun pistetään käyntiin, kevyemmin rullaa sitten vauhdissa eikä yleensä hajoakaan, joten alan kallistua sille puolelle että vaihteella seisottaminen käy ihan huomion arvoisesti jakopään päälle, kun näin tapahtuu 24/7 eli aina kun autolla ei ajeta.

[ristojärvelä]

"Alakerta pyörii hereästi jos tulpat irrottaa" irrotetaanko tulpat pysäköitäessä auto vaihteen varaan?

[Vito]

Mun puolesta jokainen saa pilata moottorinsa haluamallaan tavalla enkä vaivaudu kirjottamaan romaania jakopään toiminnasta ja remmien /ketjujen vaikutuksesta moottorin toimintaan.
Jakopää on kuitenkin voitelun ohella kriittisin moottorin toimintaan vaikuttava tekijä ja jos väärällä käytöllä välttämättä haluaa lyhentää sen käyttöikää niin se on ainoastaan valintakysymys.Koskaan eikä missään suositella pyörittämään moottoria väärinpäin!Se,että jakopää sen kestäisikin ei tee siitä ongelmatonta jos oikealla käytöllä kesto olisikin esim. kaksinkertainen
Nää joskus kauan sitten skannatut on vähän huonosti luettavia mut suurentamalla pitäs onnistua
http://smg.photobucket.com/user/karkin/ ... u.jpg.html
http://smg.photobucket.com/user/karkin/ ... 2.jpg.html
http://smg.photobucket.com/user/karkin/ ... 3.jpg.html
http://smg.photobucket.com/user/karkin/ ... 4.jpg.html
Nää on taas Gatesin hihnajärjestelmien suunnittelijan opuksesta
http://smg.photobucket.com/user/karkin/ ... t.jpg.html
http://smg.photobucket.com/user/karkin/ ... 1.jpg.html

Yleisesti ottaen kaikki autojen hihnavetoiset jakopäät on suunniteltu hihnajärjestelmien suunnitteluohjeiden mukaan päin persettä ja teollisuuteen tuollaisen järjestelmän tarjoava suunnittelija naurettas pihalle.Käytännössä vaan oikein tehtyä jakopäätä on jokseenkin mahdoton saada konehuoneeseen sovitettua.

Edit.Mua vähän huvittaa ihmisten huoleton/välinpitämätön "kyllä se kestää eikä sitä vesipumppua ja kiristinrullia tarvii vaihtaa"-suhtautuminen jakopään huoltoihin.
Kuitenkin kyseessä on tärkein kokonaisuus moottorin toiminnan kannalta
Ero muutaman kympin säästön ja tonneja maksavan täystuhon välillä voi olla hiuksen hieno

[sämpy]

Tulppien irrottamisella herättelin mielikuvaa, että jos poistetaan moottorin alakerralta vauhdissa syntyvä puristusvastus, niin ei siellä ole juurikaan vastusta. Ja koska palotila ei ole umpio vaan männänrenkaissa on välit, niin jos auto seisoo parkissa muutaman minuutin, niin ei siellä sylinterissä ole enää mitään painetta vastustamassa moottorin pyörimistä vaan mäntä tekee vapaasti sen liikkeen minkä moottorin yläkerta sallii, kunnes venttiilikoneisto pistää hanttiin. Ihan kuten vene josta puuttuu tappi ei uppoa suoran kun sen tiputtaa, mutta kun seisoo muutaman minuutin niin lopulta uppoaa. Tai iskaria ei voi painaa äkkiä vaikka painaisi sadalla kilolla, mutta pelkkä varren paino riittää kun jättää pystyyn pöydälle ja odottaa. Silloin kaikki paikallaan pitävä voima tulee yläkerrasta hihnan/ketjun välityksellä kampiakselille. Venttiilikoneisto on ainoa joka siellä tekee vastusta ja venttiilikoneistossa nimenomaan venttiilin jouset jotka estää nokka-akselin pyörimisen. Mikään kitkahan siellä ei estä pyörintää. Taitaa enemmän kitkaa tulla vaihteistosta.

Ei pidä yhdistää moottorin nopean pyörittämisen vastusta siihen kun auto seisoo paikoillaan. kyseessä on täysin eri voimat.

Tämän perusteella Desmokoneisto ei paljon autoa paikoillaan pitäisi? Tai on kai niissä kevyet jouset poistamassa välykset mutta eivät taida vaatia voimaa. Taikka luistiohjattu. Tai palloventtiilit. Mitenköhän multiair? Vauhdillahan tuollainen ei karkaa mutta valuuko hitaasti.

Kevyet jouset löytyy varmaan myös niistä Alfan käsijarruista.

[Abarth]

No miten selität 2-tahtikoneen vastuksen kun venttiilikoneistoa ei ole?

[sämpy]

Jos pyörität 5 astetta minuutissa, niin ei se varmaan kovin raskas ole??? älkää nyt hyvät ihmiset sekoittako puristusvastusta tähän asiaan.

[Abarth]

En nyt ole enää varma, että mistä tässä nyt väännetään, mutta se on saletti, että ajoneuvo pysyy paikallaan juurikin puristuspaineiden eikä venttiilinjousien takia.

Tai iskaria ei voi painaa äkkiä vaikka painaisi sadalla kilolla, mutta pelkkä varren paino riittää kun jättää pystyyn pöydälle ja odottaa.

Jos henkilöauton iskari on ehjä, niin se kyllä työntyy ulos eikä sisään, oli se missä asennossa tahansa.

[winorloose]

En nyt ole enää varma, että mistä tässä nyt väännetään, mutta se on saletti, että ajoneuvo pysyy paikallaan juurikin puristuspaineiden eikä venttiilinjousien takia.

Samat.

[Aquatica]

^^
Ilmeisesti alkuperäinen kiistanaihe oli siitä, että voiko vaihde päällä auton paikallaan pitäminen sammuksissa aiheuttaa vauriota koneelle? No, edelleen pysyn mielipiteessäni: Ainakin volkkarin TSI:tä voi.

[Vito]

No miten selität 2-tahtikoneen vastuksen kun venttiilikoneistoa ei ole?

Siis what the häh?
Ohjataan sitä 2-tahtikoneen kaasujen virtaustakin jollain.
Nykykoneissa ohjaukseen käytetään mitä ihmeellisempi hilavitkuttimia,elektroniikkaa,läppäventtiilejä,luisteja ja mitä vielä
Ennevanahaan kun pelkästään mäntä ohjas kanavien aukioloja niin ilman puolpuristinta isommissa crossikoneissa 100kg ukko sai seistä käynnistinpolkimen päällä eikä kone hievahtanutkaan Tietyssä vaiheessa kun mäntä on sulkenut molemmat kanavat niin ainoo paikka mistä puristus pääsee karkaamaan on männärenkaiden väli. Sit kun "viritettiin" konetta kanavia viilaamalla niin siitä tulikin vähän kuin se tulpaton mopo.
Samalla tekniikalla toimii vielä nykyisinkin useimmat moottorisahat ja isomman ilman puolipuristinta olevan sahan käyntiin saaminen saattaa kokemattomalle olla mielenkiintoinen kokemus mikäli sormet kestää

[Abarth]

Niin yritin sanoa, että se kaksitahtikoneen vastus ei johdu venttiilinjousista, joita siis ei ole, vaan puristuksista kuten nelareissakin.

[Vito]

mutta se on saletti, että ajoneuvo pysyy paikallaan juurikin puristuspaineiden takia

Se on myös saletti,että ajoneuvo ei pysy paikallaan muuten kuin tasaisella

Jos henkilöauton iskari on ehjä, niin se kyllä työntyy ulos eikä sisään, oli se missä asennossa tahansa.

Mitä nyt horiset?
Tavallinen iskari ilman jousta ei kyllä varmasti työnny ulos itsestään,kaasuiskari taas työntyy.

[Vito]

Niin yritin sanoa, että se kaksitahtikoneen vastus ei johdu venttiilinjousista, joita siis ei ole, vaan puristuksista kuten nelareissakin.

Ja mä olen yrittänyt sanoa ettei ne puristukset ole siellä sammuksissa olevassa koneessa pysyvä olotila sen kummemmin 2-tahtisissa kuin nelareissakaan

[Dio Natale]

Lusikka soppaan myös,kävimme äsken kahden miehen voimin työntämässä bussoa 1 silmässä mäessä niin ei se nyt vaan niin helposti liiku minnekään puhumattakaan yksistään.Kategoria 5 hurrikaani nyt taas on jotain muuta.Piste

[Abarth]

Tää ei tästä kummemmaksi taida muuttua...

[Dio Natale]

No ei muutu ei mutkumutku

[Vito]

Lusikka soppaan myös,kävimme äsken kahden miehen voimin työntämässä bussoa 1 silmässä mäessä niin ei se nyt vaan niin helposti liiku minnekään puhumattakaan yksistään.Kategoria 5 hurrikaani nyt taas on jotain muuta.Piste

Vitoskoneinen 20v naku ei pysy puolta minuuttia paikallaan pihassa loivassa rinteessä 1 silmässä ja jos sattuu vielä olemaan kärry perässä niin auto nytkyy välittömästi alaspäin koneen pyöriessä takaperin.Siinä ei oo vissiin puristuksia

[ristojärvelä]

Kumpi on syynä "nytkymisen", kun auto valuu alaspäin, puristusten aiheuttama vastus vai venttiilinjousien aiheuttama vastus?

[Gasolina]

^^
Ilmeisesti alkuperäinen kiistanaihe oli siitä, että voiko vaihde päällä auton paikallaan pitäminen sammuksissa aiheuttaa vauriota koneelle? No, edelleen pysyn mielipiteessäni: Ainakin volkkarin TSI:tä voi.

Volkkarihomma kuulosti kyllä erikoiselta, oli ihan pakko kysyä asiantuntijalta ja tosiaan noin se on 1.2 ja 1.4 TSI koneissa. Tuossa isommassa on huono kiristimen lukko, pienemmässä ei mitään ja jako tosiaan hyppää todella helposti moottorin nytkähtäessä vähänkin takaperin. Uusissa onkin kuulemma parempi systeemi ja hihna.

[Skodisti]

Lusikka soppaan myös,kävimme äsken kahden miehen voimin työntämässä bussoa 1 silmässä mäessä niin ei se nyt vaan niin helposti liiku minnekään puhumattakaan yksistään.Kategoria 5 hurrikaani nyt taas on jotain muuta.Piste

Vitoskoneinen 20v naku ei pysy puolta minuuttia paikallaan pihassa loivassa rinteessä 1 silmässä ja jos sattuu vielä olemaan kärry perässä niin auto nytkyy välittömästi alaspäin koneen pyöriessä takaperin.Siinä ei oo vissiin puristuksia

Takaperin pyöritettäessä puristustahtia vastaa työtahti. Kyseisillä tahdella venttiiliajoitukset on erilaiset. Kuten yllä jo todettiin, ei moottoreita tulisi pyörittää väärinpäin, eli jos perse on alamäkeen, niin silloin pakki päälle.

[Vito]

Takaperin pyöritettäessä puristustahtia vastaa työtahti. Kyseisillä tahdella venttiiliajoitukset on erilaiset. Kuten yllä jo todettiin, ei moottoreita tulisi pyörittää väärinpäin, eli jos perse on alamäkeen, niin silloin pakki päälle.

Jep
Ihmisillä vaan tuntuu yleisesti olevan sellanen käsitys ,että kun nokka alamäessä laittaa pakin päälle niin ei se ainakaan voi liikkua eteenpäin ja perse alamäkeen 1 silmässä ei voi liikkua takaperin kun ne vaihteet on liikkumissuuntaa vastaan

Eihän tässä alkujaan lienee ollut kyse siitä pysyykö auto vaihteen varassa paikallaan vai ei,vaan siitä mitä jakopää tykkää jatkuvalla rasituksella olemisesta suuntaan tai toiseen.

Volkkarihomma kuulosti kyllä erikoiselta, oli ihan pakko kysyä asiantuntijalta ja tosiaan noin se on 1.2 ja 1.4 TSI koneissa. Tuossa isommassa on huono kiristimen lukko, pienemmässä ei mitään ja jako tosiaan hyppää todella helposti moottorin nytkähtäessä vähänkin takaperin. Uusissa onkin kuulemma parempi systeemi ja hihna.

Kertooko tämä nyt sen,että nuo on ainoita moottoreita missä jakopää on rasituksella?Muissa moottoreissa merkistä riippumatta ei ole kun niissä on parempi systeemi.

[Gasolina]

Kertooko tämä nyt sen,että nuo on ainoita moottoreita missä jakopää on rasituksella?Muissa moottoreissa merkistä riippumatta ei ole kun niissä on parempi systeemi.

En osaa sanoa. Ei noissa varsinaisesti jakopää ole mitenkään erityisesti rasituksella, mutta ketjunkiristin/ohjain on suunniteltu pieleen.

[Vito]

Kertooko tämä nyt sen,että nuo on ainoita moottoreita missä jakopää on rasituksella?Muissa moottoreissa merkistä riippumatta ei ole kun niissä on parempi systeemi.

En osaa sanoa. Ei noissa varsinaisesti jakopää ole mitenkään erityisesti rasituksella, mutta ketjunkiristin/ohjain on suunniteltu pieleen.

Höh
Johan tuo lause itsessään kertoo että siellä on rasitusta kun kerran komponentit ei sitä kestä
Mikä saa teidät luulemaan ettei samat voimat vaikuta muissa moottoreissa merkistä riippumatta ja ketju/hihnajakopään komponenteista riippumatta

[ristojärvelä]

Voisitko tarkentaa, mitkä voimat ja mihin suuntaan ne vaikuttavat. Käsittääkseni pysäköitäessä auto mäkeen, voima välittyy kampiakselin kautta jakopäähän samalla tavoin kuin siinä tapausessa, että moottori on käynnissä. Keula alamäkeen 1-vaihde päällä, moottori pyörii mäen ollessa tarpeeksi jyrkkä, miten tämä tilanne eroaa siitä, että kampiakselin pyörimisliike saadaan aikaan moottorin käynnillä? Erityisesti mitä eroa sillä on jakopään kannalta?

[Vito]

Et vissiin oo lukenu tätä ketjua ja linkittämääni artikkelia,vaikka se käsittelee hihnoja niin samat pätee pääasiassa ketjujakopäähänkin.

No okei,pohdiskellaan vielä tyhmiä.
Mitä on muuttunut esim. viimosen 40v:n aikana?
Aiemmin moottorit ei ollu juurikaan moniventtiilikansilla varustettuja (moniventtiilikannet alko yleistymään vasta 80-luvun lopulla)
Autot oli +500kg kevyempiä.
Saman tilavuuksisista moottoreista otettiin jotakuinkin puolet siitä tehosta mitä nykymoottorista.
Jakopäällä pyöritettiin ainoastaan nokka-akselia(akseleita)
Autojen sähkön kulutus on kymmenkertaistunut tai enemmän
Ilmastointi yms. yms.
Vaikuttaako nää mihinkään?
No esim.Sillon kun Fiat/Lancia koneissa siirryttiin 8v kansista 16v kansiin niin venttiilijouset napattiin suoraan 8v koneesta.(noita tuplajousia hypistelleet tietää ettei ne ole ihan löysiä)>suoraan 2 kertaa enemmän vaadittavaa voimaa nokkien pyörittämiseen,päälle vähän kireämpää nokkaa=lisää vaadittavaa voimaa.Jakopääks jätettiin kuitenkin 8v:n jakopää vajaa 1000Nm:n vetolujuudella olevalla 3/4"jakoremmillä.Yllättäen jakoremmin vaihtoväli jouduttiin puolittamaan Nykyisin yleisesti käytössä olevan 1"jakoremmin vetolujuus onkin luokkaa+2500Nm.
Nykymoottoreiden jakopäät pyörittää vesipumppua ja nakukoneissa korkeapainepumppua ja mitä vielä.Näähän pyörii siellä vissiin ilman mitään vaadittavaa voimaa
Luuletteko että jakopää pyörii vaan siististi ympyrää?No ei,pyöriminen on sykäyksittäistä ja moottorin käydessä siellä on mahdottomat värinät,vapinat ja väpätykset.Katsokaa jakoremmiä moottorin käydessä,ketjujakopään katsominen voi olla vähän haastavaa,mut samat ilmiöt sielläkin tapahtuu.

Entäs öljyn ja vaihtovälin merkitys ketjujen venymiseen?Nykyisin jokainen marketin halpisöljy on 10 kertaa parempaa kuin vuosikymmenien takaiset mineraalipuurot.Vai onko?
Kyllä ne ketjut venyi ennenkin ja niitä joskus jouduttiin uusimaan samoilla kilometreillä kuin nykyisinkin.Sillon vaan ainoa ECU oli kuskien korvien välissä eikä auto mennyt limpmodeen vaan rallattavan ketjun kanssa ajettiin huolettomasti hinurin kutsumiseen asti

Valmistusmenetelmät,materiaalit, mittatarkkuudet on kehittyneet huimasti viimesten vuosikymmenien saatossa.Onko uskottavaa että tehtaat tekis tarkoituksella heikkoja osia vai onko nykymoottoreihin vaadittavien komponenttien kestävyysvaatimukset päässeet yllättämään suunnittelijat?Sitä sietääkin pohtia.

Jos kuvittelette ettei jakopäähän kohdistu mitään "erityisiä rasituksia" niin paljastan salaisuuden:
Jakopää on rasituksessa vaikka pannu seisos yksinään tallin lattialla

Uskoo ken haluaa,mut muistelkaa tätä ketjua sitten kun kirjottelette tähä ketjuun
http://www.alfabbs.fi/viewtopic.php?f=1&t=26908

[Tuomas K]

Onko uskottavaa että tehtaat tekis tarkoituksella heikkoja osia

On.

Jos resursseista piittaamatta lähdettäisiin rakentamaan kestävää, niin kyllä jokainen iso autotehdas todennäköisesti onnistuisi tekemään melko kestävää jälkeä. Niistä resursseista kuitenkin täytyy piitata jos on joku aikomus tehdä autosta sen hintainen että sen joku ostaa, ja että myyjällä jäisi leivän päälle muutakin kuin ylähuuli, ja ettei rakenteet turpoaisi mahdottoman painaviksi. Siispä tehdään niin halvalla kuin uskalletaan ja niin kevyttä kuin uskalletaan -> niin heikkoa kuin uskalletaan.

Mä en kyllä näe että onko tällä keskustelullä enää etäistäkään yhteyttä ketjun otsikkoon

[Polforea]

^On sillä taas, koska vastauksesi pätee myös jarruosiin

[Vito]

Onko uskottavaa että tehtaat tekis tarkoituksella heikkoja osia

On.

Jos resursseista piittaamatta lähdettäisiin rakentamaan kestävää, niin kyllä jokainen iso autotehdas todennäköisesti onnistuisi tekemään melko kestävää jälkeä. Niistä resursseista kuitenkin täytyy piitata jos on joku aikomus tehdä autosta sen hintainen että sen joku ostaa, ja että myyjällä jäisi leivän päälle muutakin kuin ylähuuli, ja ettei rakenteet turpoaisi mahdottoman painaviksi. Siispä tehdään niin halvalla kuin uskalletaan ja niin kevyttä kuin uskalletaan -> niin heikkoa kuin uskalletaan.

Mä en kyllä näe että onko tällä keskustelullä enää etäistäkään yhteyttä ketjun otsikkoon

Mä näen
Vertaillaas vielä vähän nykymoottorien vaatimuksia niihin vanhoihin aah niin ikuisesti kestäviin moottoreihin
Ennen tarvittavan sähkön tuottamiseen riitti hyvin alle 50A:n laturi ja sama kapea kiilahihna pyöritti vain vesipumppua ja korkeintaan ohjaustehostimen pumppua.
Nykyisin samalla hihnalla saatetaan pyörittää 150A:n laturia,ilmastoinnin kompuraa,kenties 100barin painee tuottavaa tehostimen pumppua.Pelkän laturin pyörittäminen aiheuttaa jo päänvaivaa suunnittelijoille kun edes vapaakytkimelliset laturit tai hihnasysteemit ei tahdo kestää sykkivää kuormaa.Tähän yhtälöön kun lisätään se, että suunnittelijoiden pitäs saada sovitettua paketti aina vaan pienempään tilaan niin soppa on valmis.
Montako minuuttia luulisitte noiden laitteiden pyörivän vanhalla kapealla kiilahihnalla tai pyöriskö ne sukkahousuilla niinku vanhaan hyvään aikaan?
Siis noiden pyörittäminenhän ei oikeesti vaadi voimaa ja voimahan on vaan kampiakselin pyörimistä vastustavaa voimaa eikä siis oikeasti vaikuta mihinkään

Edit. Palataas pikkasen vielä tähän "Ei siellä jakopäässä mitään erityisiä rasituksia ole"-juttuun

Nokkapyörät ja vesipumppu on ns.vapaapyöriä joita siis vedetään.Noh, pannaan koneeseen 8000rpm niin nokat pyörii 4000rpm ja vesipumppu xrpm Nostetaan jalka kaasulta mitä tapahtuu?No nokat ja vesipumppu haluais massa ja hyrrävoimiensa mukaan jatkaa pyörimistään joten nyt se remmi tai ketju joutuukin jarruttamaan noita pyöriä.Painat taas kaasua niin sama tapahtuu toisinpäin.Tämä tapahtuu ainoastaan joka kerta kun painat tai nostat kaasua.Sama koskee sit ihan kaikkia remmillä vedettäviä pyöriviä härveleitä myös apulaitepuolella Jep,ei se vaadi jakopäältä ja apulaitepuolelta juuri mitään erityistä
Vanhassa remmissä näkyy usein kiiltäviä kohti remmin selkäpuolella (jos remmin selkäpuolella vedetään vesipumppua) mikä kertoo siitä että pumppu on ns.sutinut
Voi olla että puhun taas p*skaa,tai sitten en

[VMTD]

Kyllähän noissa jutuissa järkeä on ja rauhallisella käytöllä vehkeet kestää pitempään kun nopeusvaihtelut ovat pienempiä.
Eihän minullakaan voi olla niin hyvä tuuri, että toimivat vehkeet osuisi aina minulle, vaan kun dieselillä kierrokset vaihtelee 800-2500 kierrokseen ja bensavehkeillä 800-3500 kierrokseen niin hyrrävoimatkin on pienempiä.

Käsijarrut näissä on kyllä paskoja, eihän uutena ostetussa 156:ssa toiminut käkkäri kuin ensimmäiseen talveen, suojakumit rikki ja vaippa halki. Olisko käyttäneet tehtaalla tarvikeosia? Samaa paskaa 155:n vaijerit, tosin nyt on tullut jotkut vialliset kun ovat jo 60tkm ja reilun vuoden toimineet moitteetta ja suojakumitkin ehjät.

[V6]

15 vuotta ajeltu 156silla, suojakuoret oli ekassa paskana 3 vuotta ei ikinä ongelmia, samoin tässä toisessa aina toiminut ilman ongelmia, käsijarru aina käytössä kun auto parkissa

[VMTD]

Sama se on mitä änkätään, mutta paskoja ne kuitenkin on.

[Aquatica]

No, verrattuna joihinkin toisiin merkkeihin - kyllä. Mutta jos ne vaijerit kestää parikin vuotta, niin eipä se suuri investointi ainakaan ole...