Koneliikkeen aikaan

[alum]

Nykypuuhastelua seuratessa juolahti mieleen, että foorumilla on kovin vähän Alfan ensimmäiseen maahantuojaan liittyviä muisteluja, alla pari esimerkkiä vuosien takaa:

Täysin off topic, mutta tuosta suorituksesta tuli mieleen legendaarinen huoltokokemus 90-luvun alusta Larun Essem-huollosta (muistattekkos muuten sen hunajaisella äänellä puhelimeen vastanneen naishenkilön: essem huoltooo...)

Pikku vinkki, aikoinaan Essem huollon (miehet muistaa- pojat välttämättä ei ) Alfa-guru antoi neuvon: voitele se ison "kuningasmutterin" kierre esim. grafiittirasvalla ja sen jälkeen kiristys momenttiin....

Vaikka foorumilaisissa ei juurikaan ole silloista henkilökuntaa ja asiakkaita, täälläkin voi ehkä satunnaisesti vierailla lukemassa joku, jolla on näistä omakohtaisia muistoja. Vähän aikaa sitten täällä oli kuva vanhasta Giuliasta, joka nimim:n vanhemmilla on tai oli ollut. Ehkä sekin oli ostettu Vilhonkadulta ja huollettu Vattuniemenkadulla ja tästä on jotakin jäänyt mieleen?

[ristojärvelä]

Ensimmäiseen Alfaani, 74- vuosimallin Alfettaan tuli haettua muutaman kerran osia. Käväisin myös katselemassa käytettyjä Alfoja alakerran autokaupassa, mutta kauppoihin en kertaakaan päätynyt.

[gtvaj]

Heh...nyt kun luin tuon ekan postauksen, alkoi korvissa soida tuo "essem huoltoooo" ja äänen sävynkin saan mieleeni

Tuli soiteltua kohtuu useinkin muistaakseni, myin silloin Alfa (ja mitsu) osia Tampereella

-aj-

[Giselda]

Muistan myös hyvin tuon puhelinkeskuksen hoitajan. Taisi istua omassa lasikaapissaan siinä huollon ulko-oven vieressä. Ehkä ruotsi äidinkielenä, koska puheessa oli lievä korostus. Siihen aikaan oli paljon ruotsinkielisiä asiakkaita. Muutenkin palvelu oli aina kohteliasta, eikä naisasiakkaitakaan katsottu nenänvartta pitkin, vaikkei ainakaan minulla ollut ammattisanasto ihan hallussa.

[Peki]

Koneliikkeen korjaamo aloitti Vattuniemenkatu 13:ssa 50-luvun puolivälissä, jolloin huollettavia Alfoja ei vielä ollut tungokseksi asti eli ei myöskään tarvinnut pelätä käden väsyvän muita Alfoja tervehtiessä, mitä nyt ehkä skodailevaa tuttua henkilökuntaa tuli vastaan. Myynti säilyi Rautatientorilla. Vasta seuraavalla vuosikymmenellä muut edustukset alkoivat kilpailla tiloista ja huollon ajoista päämerkin eli Skodan kanssa, jonka myynti autokaupan vapauduttua alkoi yhä enemmän painottua maaseudulle.

[AnonimoAlfapiloti]

Mielestäni normaalia palvelua, ei mitään poikkeuksellista loistoa, eikä moitteitakaan.
Kokemusta on lähinnä osien ostosta ja myymäläpuolella renkaiden potkimisesta.

[berliina]

Lauttasaaressa -80 luvulla minua n.20 vanhempi myyjä varaosia ostaessa neuvoi risojen osien irrottamisessa . Esim. Giulian v-laatikon puslan irrottamisessa . lyö vaan hylsyllä kyllä se irtoaa eikä mikään hajoa .Felician osia hain -66 vuonna r-torin lafkasta.

[Peki]

^^ Niin, ihan tarkkaan ottaen - eli jos aivan hiuksenhienoinen pilkunviilaus sallitaan - tuossahan on 1980-luvun puolivälistä lähtien kyse jo Lauttasaaren Autokeskuksesta, ei enää varsinaisesti Koneliikkeestä. Tuo kommentti vaikuttaa kovin vaatimattomalta ottaen huomioidaan kuinka kovin tietäväisen oloisesti muuten olet eri tahoilla tarinoinut Koneliikkeestä ja sen aikaisista Alfa-asioista.

[Evi]

Lauttasaaren korjaamolla oli kaksi asentajaa, jotka pääsääntöisesti huolsivat Alfat. En laita tähän heidän nimiään, koska se ei ole hyvien tapojen mukaista. Asiakkaat kyllä tietävät, kenestä on kyse. Ja auto tuntui aina paremmalta heidän jäljiltään. Vaatimaton ja ystävällinen korjaamopäällikkö, todellinen vanhan ajan herrasmies, kuunteli aina kärsivällisesti selostuksen auton ongelmista, vaikka se usein oli luokkaa "edestä kuuluu jotain ylimääräistä ääntä". Eikä hän koskaan edes vihjannut vian olevan "penkin ja ratin välissä" - vaikka näin pari kertaa sattuikin. Hän oli kuulemma aikanaan osallistunut moniin ralleihin, ja kerrottiin hänen ajaneen kilpa-Alfalla Keimolan moottoristadionillakin, itse hän ei näillä kehuskellut.

[alum]

Ketjun alussa oleva Koneliikkeen logo on varmasti jäänyt kaikille mieleen automainoksista, joita ei ainakaan Alfan osalta ollut mitenkään liian usein. Mainonta oli ilmoituskooltaan ja määrältään kovin vaatimatonta, jos sitä vertaa vaikka nykyiseen Helkama-Autoon. Useimmin sen taisi nähdä Hesarin autosivuilla, jossa oli kai viikoittain ilmoitus Vilhonkadun myymälän vaihtoautoista. Yksinkertainen logo, teksti erikoisella fontilla mustalla pohjalla. En muista esimerkiksi Italkonin/ Delta Auton logoa, muilla maahantuojilla sellaista ei ole tainnut ollakaan. Logo on vanha, ainakin vuodelta 1945 ellei vanhempikin.

... itse hän ei näillä kehuskellut.

Ei kukaan .... huolto- tai korjaamopäällikkö ... kuten eivät asentajatkaan, koskaan kehuskelleet millään "Koneliikkeen kilpatallin päällikön tai -mekaanikon arvonimillä. Niitä ovat tainneet vuosien saatossa käyttää aivan muut tahot, joilla ei ollut Lauttasaaren korjaamon kanssa mitään tekemistä.

[Giselda]

Pisti silmään hauska löytö - varmaankin sota-ajalta. Metro-Auton ilmoituksessa on aivan samanlainen tausta, ja fonttikin vähän sinne päin. Ehkä ei kyseessä ole plagiointi, voihan tuo olla saman mainostoimiston tekemä ja ehkä kopioitu vaikka Ameriikasta. Mutta kumpi oli ensin - muna vai kana?

[Oleino]

Kuinkahan paljon Suomessa myytiin Alfoja "Koneliikkeen aikaan"? Nykyisellään myynti laahaa aika surullisissa lukemissa, mutta ei Alfa Romeo tainnut ihan myyntitilaston kärkeä hätyytellä tuolloinkaan? Olisi ihan mielenkiintoista verrata taannoisia myyntilukuja nykytilanteeseen.

[Satakuusnelonen]

Ei noita fontteja tuolloin ollut montaa mistä valita.

[PePe]

Kuinkahan paljon Suomessa myytiin Alfoja "Koneliikkeen aikaan"? Nykyisellään myynti laahaa aika surullisissa lukemissa, mutta ei Alfa Romeo tainnut ihan myyntitilaston kärkeä hätyytellä tuolloinkaan? Olisi ihan mielenkiintoista verrata taannoisia myyntilukuja nykytilanteeseen.

Minulla on sellainen muistikuva että seiskavitosia ja kolmekolmosia olisi myyty yhteensä nelisen sataa vuodessa.

[Peki]

^ Toisessa ketjussa on aiemmin ollut rekisteröintilukuja. En usko varhaisimpien paikkansapitävyyteen, mutta 1960-80-luvut antavat kuvan ainakin suuruusluokasta. Määrät eivät ole vertailukelpoisia nykyisiin, koska ns "kekkoslovakialaisena" aikana autojen verotus oli paljon nykyistä korkeampi, eivätkä Alfat silloin olleet jokamiesluokan autoja.

[alum]

^^ Jos 70-luvulla parhaimmillaan päästiin noin 100-200 Alfan myyntiin, omien muistelujen mukaan se olisi ollut suuruusluokaltaan vain kymmenesosa Bemarien myynnistä. Toisaalta jos tänä päivänä Alfoja tulisi maahan uusina ja käytettyinä 1/10 Bimmerituonnista, tilanne taitaisi olla aikalailla valoisampi nykyiseen 1 uusi + muutama käytetty verattuna.

[jargon]

Itseäni on mietityttänyt -84 33:sen takalasin tarra: Alfa Romeo Baltic Autosta.
Onko Baltic Auto ollut Suomen Koneliikkeen jälleenmyyjä? Missäpäin?

[seppo]

Ainakin Alfa Romeo Svenskan aikana 1989 oli myyjänä Baltic-Auto, Valurinkatu 1 Helsinki. Eikös se ole Delta-Auto Hertsikan tontti!

[Peki]

Sellainen muistikuva on, että Baltic-Auto olisi ensin ollut Kampissa Hietalahden-, Kalevan-, Eerikin- ja Abrahaminkatujen rajaamassa korttelissa - Kalevankatu 53? Jostain piirimyyjäluettelosta tms tuo löytyisi, muttei ole nyt käden ulottuvilla. Tämä oli aikaa, jolloin useimmat liikkeet eivät vielä olleet nykyisen kaltaisia palatseja. Toimi siinä hetkisen, muutti sitten tilanahtauden takia Herttoniemeen, kunnes fuusioitiin Lauttasaaren Autokeskukseen.

[Macela]

Seppo sieltä laittoikin jo Valurinkadun mutta jaan tämän kuitenkin.

1989


Koko mainos (75)

[berliina]

Baltic-auto oli kampissa tuli käytyä -84 . Clubin kokous oli valurinkadulla Palmen murhan aikaan . Lapsuuden kaveri oli töissä Baltic -autossa . Juttelin kokouksen aikana hänen kanssaan oli masentunut maailman menosta ja suunnitteli maasta muuttoa .

[Peki]

Tämä oli Alfat mediassa-otsikon alla. Muistan tuon onnettomuuden. Se herätti silloin aika paljon huomiota ja keskustelua. Luulin sen tapahtuneen kesällä. Nastarenkaista huolimatta Giulia on lähtenyt sivuluisuun ja törmännyt kylki edellä tienviittaan, ja ainakin silloin kerrottiin auton katkenneen kahtia. Jonkun silminnäkijän mukaan nopeus oli ollut todella kova. Tuolloin ei vielä ollut yleisiä nopeusrajoituksia, vaikka muistelenkin tuossa kohtaa jo olleen tiekohtaisen rajoituksen. Henkiin jääneitä ei tainnut olla.

[alum]

^ Linkin seuraava kuva on varsin osuva näkymä "wanhalta hywältä ajalta" kekkoslovakialaisesta Suomesta, oletettavasti Nurmijärventieltä. Linjan 46 bussi matkalla kaupungin rajalle, mistä maaseutu alkoi. Vantaalla ei siihen aikaan ollut juuri muuta kuin Seutulan lentokenttä. Alfat eivät vielä olleet kansanautoja (macchine di popolo), vaan ihmiset, joista englantilaiset kohteliaasti käyttävät nimitystä "ordinary people", ajelivat kuvan tyypillisillä autoilla; Mosse, Datsun 100A, kuplavolkkari, Corolla, Fiat 127, Escort, Taunus, Imp, Viva, Warre ja mitä tuosta löytyneekään. Hieman huvittavaa onkin se, että nykyään monet ivailevat esimerkiksi Skodia unohtaen, että heidän omat isänsä ja isoisänsä saattoivat aikoinaan ajella sellaisen takatuuppariversiolla.

[1300ti]

Ompa karmea kuva.

Lauantain Hesariin oli poimittu elokuvateatterien ilmoituksia vuodelta 1970. Ehkä joku teistä muistaa käyneensä myös Unioninkadun Alfaromeossa katsomassa Navaronen tykit? Vai veikö Easy Rider voiton?

[dnapekko]

Laatuelokuvia ollut tarjolla samaan aikaan

[Peki]

Ompa karmea kuva.

Lauantain Hesariin oli poimittu elokuvateatterien ilmoituksia vuodelta 1970. Ehkä joku teistä muistaa käyneensä myös Unioninkadun Alfaromeossa katsomassa Navaronen tykit? Vai veikö Easy Rider voiton?

Kerro toki enemmän elokuvamuistoistasi vuodelta 1970.

[Jiitee]

Ompa karmea kuva.

Lauantain Hesariin oli poimittu elokuvateatterien ilmoituksia vuodelta 1970. Ehkä joku teistä muistaa käyneensä myös Unioninkadun Alfaromeossa katsomassa Navaronen tykit? Vai veikö Easy Rider voiton?

Kerro toki enemmän elokuvamuistoistasi vuodelta 1970.

Laadukas rainatarjonta tuolloin tosiaan.
Navaronen tykit tuli katsottua vasta telkkarista...
70-luvulla Etelä-Savossa lähin teatteri maalla oli
60 km:n päässä.


OT Hmm..eiköhän tuo kuittailu kannata lopettaa.
Alfoja voi harrastaa kaiken ikäiset säätyyn ja varallisuuteen
katsomatta ja ei liene oikeaa ja väärää tapaa harrastaa...

[Oleino]

OT Hmm..eiköhän tuo kuittailu kannata lopettaa.
Alfoja voi harrastaa kaiken ikäiset säätyyn ja varallisuuteen
katsomatta ja ei liene oikeaa ja väärää tapaa harrastaa...

Ääni tälle. En tiedä mitä mahtaa taustalla olla, enkä välttämättä välitä edes tietääkään. Muutamat (ilmeisen pitkään?) Alfoja harrastaneet nimimerkit tähän tuntuvat välillä kuitenkin sortuvan, ja kohdistavan kuittailunsa muutamaan (ei yhtä pitkään, mutta jonkun kymmenen vuotta harrastaneeseen?) henkilöön. Tämä on sangen kurjaa, koska mielenkiintoiset aiheet kuten tämäkin ketju menettävät ainakin omalta kohdaltani mielenkiinnon hyvin äkkiä kun aletaan kuittailemaan epäasialliseen sävyyn.

Mutta enpä sotke tätä aihetta sen enempää offtopicilla.

[1300ti]

Minä niin mieleni pahoitin... Noh, kun kerran pyydät, niin minusta tuo teatterin nimi on kuitenkin aika mainio, vaikka omat elokuvakokemukseni alkavat vasta jostain Tintti haijärvellä -näytöksestä 80-luvun alussa Humalistonkadu Dominossa. Sinne kyllä taidettiin mennä Berlinalla, joka oli kai ostettu jo takaisin, eli joskus 1983 tai -84? vai olikohan meillä sittenkin silloin Triumph 2000, Audi 100, Ässäkupla vai Glas GT silloin vielä. ET:nkin näin vasta toisella kierroksella 1986 Forumissa, silloin joku takanaoleva poika oksensi karkkinsa elokuvan leikkaussalikohtauksessa vierustoverini päälle.

Ahdasmielisyys, tuo elämän suola?

Pannaan vielä hymiöitä kun olen kuulemma junnu

[alum]

Koneliikkeellä oli lyhyen aikaa 1964-67 myös Jaguarin edustus, ja se olikin Alfan kanssa rinnakkain laitettuna vaikuttava näky Vilhonkadun liikkeessä. Huvittavana yksityiskohtana voi todeta, että jossakin Jaguar-kerhon sivuilla on tänäkin päivänä teksti, missä ainoastaan kerrotaan Jaguarin olleen "melkoinen outolintu Koneliikkeen varsin Skoda-voittoisessa autotarjonnassa". Tämä sisältänee ikävän sävyisen vihjauksen, että se olisi ollut teknisesti jotenkin liian vaativa Koneliikkeen huollolle. Siinä unohdetaan täysin muut merkit, kuten Alfa, Glas, NSU ja Isuzu, jotka epäilemättä olivat teknisesti korkeammalla tasolla tai ainakin monipuolisempia kuin BMC:n silloiset merkit. On hieman surullista, jos merkkikerhossa tunnetaan erinomaisen pätevästi merkin historia ja saavutukset, muttei sen vaiheita Suomessa.

[Giselda]

... Siinä unohdetaan täysin muut merkit, kuten Alfa, Glas, NSU ja Isuzu ...

Mikä ei kuulua joukkoon?

[Evi]

^ Joukko-opin mukaan tämä ei kuulu joukkoon.

[alum]

Noinhan tuo on. NSU:n tilalla voisi olla Magirus. NSU:n maahantuojana toimi Helkama Oy ja sillä taisi olla oma sopimushuoltokin Helsingissä - (Hakaniemen Autohuolto tms?). Oliko syynä verotus vai jonkun päämiehen vaatimus? Ei tullut aikanaan kysyttyä. Edustuksen jälkeen niitä huollettiin Lauttasaaressakin, mutta silloin ei enää ollut Jaguariakaan. Jonkunlaiselta kummajaiselta tuntui edeltäjä Suomen Maanviljelijäin Kauppa, mutta sillä oli puolestaan hyvät kontaktit rikkaisiin kartanonomistajiin. SK:n edustuksissa oli tavoitteena saavuttaa tarjonta kaikkiin hintaluokkiin (nykyisin kai puhuttaisiin niistä segmenteistä). 60-luvulla Alfa sopi hyvin siihen Jaguarin ja Glasin väliin.

[Duetto]

Tässä on pari Helkaman mainosfilmiä:


https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elo ... uva_105187

https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elo ... uva_127652


Elokuva Juokse kuin varas, jossa Alfa Romeo on aika hyvin esillä.

https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elo ... uva_117654

[Evi]

^ Tämä alkaa vauhdikkaalla kilpailupätkällä, tietäjät tietenkin tietänevät ketkä, missä ja milloin. Korjaamolla näkyy tuttu auto.
Asentaja sen sijaan tuntematon, olisikohan kuvausta varten lavastettu?

[Duetto]

Kyseessä on Jyväskylän Suurajot 1963 Eino Kalpala / Aatos Wassman tuloksena yleiskilpailun 12. sija.

Kaverille pitäisi edelleen löytää tuollaiseen 102-sarjan 2000 Berlinaan osia, tai kokonainen varaosa-auto.

Lisäksi keräämme tietoa Suomeen uutena tuoduista Alfoista 1951-1965, tarkoituksena on saada listattua tuodut autot, vuosittain ja malleittain,
tämä on jo varsin pitkällä, mutta aukkoja on, erityisesti Uudenmaan alueella olleista autoista.
Otamme kiitollisina vastaan kaikkea saatavilla olevaa tietoa ja aikakauden valokuvia.

[Evi]

Itselläni on tällaisessa aika vanhanaikainen näkemys. Jos esimerkiksi vanhempieni entinen Alfa on selvinnyt 60-vuotiaaksi, en soisi sen enää kaikkien näiden vuosien jälkeen joutuvan varaosaksi. Tämän ikäisiä on muutenkin niin vähän jäljellä, että toivoisi niiden säästyvän tuholta. Mieluummin päätyvän osaavalle entisöijälle, jonka ei tarvitse hajottaa lopullisesti muutamaa autoa kootakseen niistä yhden ajokelpoisen.

Jokainen saa tietenkin tehdä omaisuudelleen mitä haluaa. Autojahan ne vain ovat, eivät edes kissoja. Viherihmiset ovat innoissaan jokaisesta tuhotusta autosta, ja onhan niistä maksettu romutuspalkkioitakin. Sveitsissä purettiin aikanaan osiksi kaksi 8c2900:sta, mikä herätti pahennusta ulkomaillakin. Olisi kuitenkin aika hassua, jos sillä amerikkalaiskentsulla olisi marskin Mersun lisäksi Aatun tai Saksan-Villen Mersu, ja sitten marskin auto paloiteltaisiin varaosiksi.

Useimmat, joilla on vaikkapa lapsuusmuistoja vanhoista Alfoista, eivät luultavasti haluaisi edistää harvojen jäljellä olevien joutumista henkilöille, jotka keräävät tietoja vielä mahdollisesti löytyvistä lahdattaviksi sopivista. Tai sitten (iäkkäämmistä) ihmisistä, jotka eivät tunne autonsa arvoa ja joilta voisi yrittää ostaa sen pilahinnalla. Koska tällaista on tapahtunut, on aika ymmärrettävää, etteivät kaikki halua antaa autoistaan tai itsestään tietoja tai kuvia tuntemattomille, kun eivät tiedä kenelle ja mihin käyttöön ne päätyvät.

Ja nuo autot tietoineen on aikanaan jo listattu maahantuojan toimesta, joten mistään uudesta hankkeestahan ei ole kyse.

[1300ti]

Niin siis ilmeisesti tämä kyseinen yksilö on juuri vaihtanut omistajaa ja tarkoituksena on jatkaa maalausvaiheeseen jääneen Alfan entisöintiä pieteetillä vuosien taltiointijakson jälkeen. Autosta on kateissa listoja, penkkejä ja muita osia, joita ei saa käytännössä kuin huonommasta aihiosta. Korin peltityöt on siis tehty ja kyseessä on hyvin ryhdikäs aihio. Sopiva osienluovuttaja olisi ollut myytävänä Nettivaraosassa Vaasan suunnalla pari vuotta sitten, mutten ole onnistunut löytämään mihin ilmoituksen tallensin. Italiasta ehkä Capasso Ricambista voisi löytyä jotain tuurilla, tai Stolzelta Hollannista.

Se nyt vaan on niin, että merkittävä osa ajokuntoisista vanhoista ja osin myös uudemmistakin Alfoista seisoisi yhä keskeneräisinä aihioina tai olisi romutettu, ellei purkuosia olisi ollut jonkun toimesta saatavissa. Jos kyseessä on sama 2000 kuin oletan, sen mukana on kulkeutunut myös viininpunaisen 2600 Touringin konepelti, missähän loput autosta jäi matkasta?

Toisaalta, netti muutti kaiken kun vain uusi tai uustuotanto-osa kelpaa, esimerkiksi ilmoittelin hyvistä alkuperäisistä XK120:n korin osista foorumeilla ja raahasin niitä Talvi-Heikkiin, mutta eipä kiinnostanut Jaguar-harrastajia kun olivat liian halpojakin.

[alum]

Jonkinlainen - jos ei nyt virstanpylväs niin ainakin vuoden kohokohta - oli 1970-luvulla ensimmäisen ja ainoan Montrealin myynti. Malli oli kuitenkin ihan eri hintaluokassa kuin muut Alfat. Se oli suuruusluokaltaan, en muista tarkkaan, 120.000 mk eli 20.000 euroa, ja sillä sai noin neljä Giuliaa.

Auton tilannut konsuli oli vanha asiakas. Siksi tuntuukin kummalliselta, minkä vuoksi tuolla aiemmin mainittiin, että ostaja olisi jotenkin epäillyt Koneliikkeen kykyä huoltaa sitä. Tämä oli kaiketi jälleen jonkun myöhempien aikojen asiantuntijan sepittämää. Nyt se on näköjään poistettu sieltä ja hyvä niin. Toimitusjohtaja innostui autosta ja ilmoitti saman tien, että Auto73-näyttelyyn tulee sitten hänen Montrealinsa, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Auto olisi ollut osaston yleisömagneetti ja mahdollisesti haluttu ostaa jo näyttelyssä, kuten kävi useimmille muiden merkkien erikoismalleille. Vaikka hinta oli kulunutta sanontaa käyttäen tähtitieteellinen, löytyi kuitenkin sellaisiakin potentiaalisia ostajia, joille sillä ei ollut mitään merkitystä. Montreal toki oli mukana Koneliikkeen Alfa-esitteessä, ja löytyihän se saksalaisesta Automodelle-Katalogistakin, mutta Alfan omistajia lukuunottamatta sen voi sanoa olleen suomalaisille täysin tuntematon. Helsinkiläisalfistit pääsivät ihailemaan sitä, jos sattuivat Lauttasaaren korjaamolle sen ollessa huollossa. Niitä olikin silloin tiiviimmin, kun Alfojen huoltoväli oli 6000 km.

[Evi]

Muistan korjaamopäällikön tarinoinnin Montealista. Ajokorttia ei vielä ollut omasta Alfasta puhumattakaan. En silloin oikein sisäistänyt sen hienoa tekniikkaa neljine nokka-akseleineen, mutta 200 hevosta kaksipuolikkaasta moottorista kuulosti vaikuttavalle, kun amerikkalaisissa tarvittiin vähintään kaksinkertainen koko. Renkaat näyttivät valtavan leveiltä. Olihan se varsin eksoottinen näky, kun muilla merkeillä ei oikeastaan ollut mitään vastaavaa - no ehkä E-type - eikä modenalaisia vielä ollut kuin pari kappaletta. Tosiaan vahinko tuo autonäyttely, itsekin jälkiviisaasti väittäisin, että olisi saatu myytyä. Se oli kuitenkin Alfalle menestys, 4000 kpl oli ihan hyvä valmistusmäärä, ja Keski-Euroopassa ne eivät olleet niinkään ainutlaatuinen näky.

[Peki]

Kun tuo kerran on päivitetty, olisiko kenties mahdollista, että tämäkin teksti korjattaisiin? Se oli nähtävästi jäänyt huomaamatta niin raadilta kuin asiantuntijoiltakin.

Kerrotusta poiketen kyseisen Junior-version valmistamiseen ei käytetty mitään varastoon jääneitä 2000 GTV-sarjan osia korin lisäksi sekä matkustamossa että moottoritilassa. Tällaisetkin pikkuseikat jäävät helposti elämään ainakin nettiin. Tuotantoa haluttiin rationalisoida vähentämällä mallien välisiä eroja. Näin aikaansaadut hyödyt ovat selvät ainakin valmistustekniikkaan perehtyneille. Toinen syy oli eräänlainen facelift, jolla Junior-mallista saatiin arvokkaamman näköinen. Se ei enää ulkoapäin merkittävästi eronnut isoveljestään eli ollut "köyhän miehen GTV", kuten eräs maahantuojakonsernin johtaja oli huumorimielessä todennut. Samainen "kasvojenkohotus" oli toteutettu jo aiemmin Giuliassa, kun 1300 Superista tuli Super 1.3. Edellä mainitut syyt ja perustelut kerrottiin mm. Portellossa ja Aresessa tuolloin käyneille maahantuojan henkilöille.

[Giselda]

^ Kummallista miksi alunperinkään noista piti tehdä selvästi erottuvat "halpa"versiot. Kahden lampun poisjättämisellä ei saavutettu enää mitään merkittävää säästöä, päin vastoin siitä tuli vain lisähäiriötä kokoonpanovaiheessa.

Se nyt vaan on niin, että merkittävä osa ajokuntoisista vanhoista ja osin myös uudemmistakin Alfoista seisoisi yhä keskeneräisinä aihioina tai olisi romutettu, ellei purkuosia olisi ollut jonkun toimesta saatavissa.

Mihin tietoon tuo teesi perustuu? Ulkomailla löytyy taitajia, jotka osaavat entisöidä vanhan Alfan (josta tässä on nyt kyse) ilman, että pitää samalla tuhota pari muuta. Omat taidot rajoittuvat pikku ruostevaurioiden ja ehkä verhoilun korjaukseen. Olen kuitenkin oppinut entisöintiä seuratessani arvostamaan työnsä osaavia ammattilaisia. Heillä ei ole mitään tekemistä näiden purkajien, varaosajobbarien ja "korjaajien" kanssa. Tarpeen vaatiessa kyetään valmistamaan lähes mikä tahansa osa, joissakin ainutkertaisissa malleissahan se on ainoa mahdollisuus. Suomessahan vanhojen autojen tuhoamisella on vankat perinteet, joka pari-kolme vuosikymmentä sitten näkyi mm. useamman kymmenen Giulian hajoittamisena korinvaihtojen kanta-autoiksi. En haluaisi uskoa, että edes Suomessa vanhimpia Giuliettoja tai 2000/2600:sia entisöitäessä on aiemmin hankittu tai tarvittu toista yksilöä varaosa-autoksi, korkeintaan malliksi.

[alum]

Saattaisiko ehkä vähän omatunto kolkuttaa, jos on aiemmin kehuskellut purkaneensa (=tuhonneensa) lukuisia vanhoja Alfoja?

Alla oleva lainaus Wikipediasta on tyypillinen esimerkki pienestä virheellisestä yksityiskohdasta Koneliikkeen aikaan liittyvästä tekstistä:

"Alfa Romeo Giulia 1300 Super maksoi Suomessa vuonna 1972 23 900 markkaa, joka oli 7000 markkaa halvempi kuin 1600-malli. Selvä ulkoinen ero oli 1300-mallin keulan kaksi lamppua 1600-mallin neljän sijasta, apukaukovalot puuttuivat 1300-mallista. Muita eroja olivat kromatut helmalistat ja pääntuet, jotka olivat 1600-mallissa, mutta eivät 1300:ssa."

Tämänkin on naputellut joku myöhempien aikojen asiantuntija, joka ei ole Giuliaa nähnytkään silloin, kun ne olivat uusia. Edes Super 1.6:ssa ei ollut pääntukia, ne tulivat vasta Nuova Superiin. Tokihan niitä on voitu vanhempiinkin Giulioihin asentaa myöhempien omistajien toimesta. Sitten näitä lainataan "Wikipedian mukaan ...."

[mattijus]

Itse en Wikipediasta tuollaista tekstiä kyennyt löytämään, mutta kai tiedät, että voit korjata artikkelien virheitä?

[alum]

^ http://www.autowiki.fi/index.php/Alfa_R ... ulia_(105)

Autowiki on oikea osoite, minulle ne ovat kaikki samaa wikipediaa. Et varmasti kuitenkaan tarkoita, että jos sinusta laitettaisiin toisten toimesta vääriä tietoja ympäri nettiä, olisi sinun tehtäväsi käydä korjailmemassa niitä. Eli olisi varmaankin kaikkien kannalta parempi, ettei niitä virheellisiä tietoja sinne laitettaisi.

[GreenThing]

Wikipedioiden toimintaperiaate on sellainen, että käyttäjät saavat korjata virheellistä tietoa.

[Polforea]

Autowiki on oikea osoite, minulle ne ovat kaikki samaa wikipediaa.

Kummallinen lähestyminen asiaan henkilöltä, joka paheksuu suuresti toisten ihmisten vääriä tietoja ja niiden esillepanoa.

[Garmund]

^ http://www.autowiki.fi/index.php/Alfa_R ... ulia_(105)

Autowiki on oikea osoite, minulle ne ovat kaikki samaa wikipediaa. Et varmasti kuitenkaan tarkoita, että jos sinusta laitettaisiin toisten toimesta vääriä tietoja ympäri nettiä, olisi sinun tehtäväsi käydä korjailmemassa niitä. Eli olisi varmaankin kaikkien kannalta parempi, ettei niitä virheellisiä tietoja sinne laitettaisi.

Ei se auto niitä osaa sinne itsekään kirjoittaa

Mistä me myöhemmät sukupolvet saamme tietoa kun aikalaiset lähinnä taitavat keskittyä kertomaan mikä kaikki on väärin, mutta eivät halua nähdä vaivaa korjata tietoa sinne mistä moni maallikko sen nopeiten tai helpoiten lukee... Kiva että ainakin tänne kerrot noita virheitä, vaikkakin ehkäpä erilailla muotoiltuna nuo huomiot virheistä olisi mukavampaa luettavaa. Nyt mielestäni "oman ylivertaisuuden" jatkuva esilletuonti "tietämättömille penskoille", ei ole kauhen rakentava tapa kirjoittaa.

Varmaan Alfoista löytyisi paremmin Italian kielisiltä sivuilta tietoa? Empä laiskana kielten opiskelijana sitäkään kieltä osaa ja ei olisi ainakaan itselleni vaivan väärti yrittää sanakirjan kanssa muodostaa edes sopivia hakusanoja, jotten päätyisi italiaksikin wikipediaa vastaaville sivuille.

Olet kyllä oikeassa että esimerkiksi tieteellisesssä tekstissä wikipedioita ei pidetä hyvänä lähteenä, mutta empä oikein forumikeskusteluja moisena pitäisi.

[mutt]

Koneliikkeen ajan Alfoista on reportaasi uudessa Mobiilisti Seniorissa. Just aloittelen lukemaan.

[alum]

^ Sitten siellä varmasti kerrotaankin, mitä tapahtui niille 12-16:lle tuodulle 1900-mallille?

Edit: Ehkä haluaisit tässä referoida ihan vain parilla lauseella sen reportaasin substanssia. Näiden kadonneiden 1900-yksilöiden ohella monia kiinnostaisi esimerkiksi se erään fiatasiantuntijatoimittajan löytämä "Alfa Romeo pakettiauto" - oliko se nyt vuodelta 1951? Siitä salaperäisestä Suomen johtavan Alfa Romeo-asiantuntijatoimittajan tarkastamasta Giulietta Sprint "prototiposta" ei varmaankaan kerrota mitään.