Täällä laitetaan raha poikimaan.
Valvoja: Moderators
- Vittorio Jano
- Moderator
- Viestit: 9645
- Liittynyt: 04 Maalis 2003, 18:06
- Car(s): Mégane+Mii=265hv
- Paikkakunta: 13100
Täällä laitetaan raha poikimaan.
Mr.Kirby puhui tuolla muualla warranteista. Itse olen lukenut niistä muutaman lehtiartikkelin ja tuntuvat olevan tällä hetkellä kovasti in.
Itselläni - siis minulla ja vaimollani - ei kovin paljon rahaa ole maailmalle sijoitettuna, mutta muutamassa rahastossa (yksi lyhyen koron rahasto, yksi yhdistelmärahasto ja pari riskialttiimpaa osakerahastoa) on jonkin verran syrjässä. Lähtökohtana on käytännössä ollut saada talletustilin korkoa ja inflaatiota suurempi tuotto, ei niinkään ottaa isoa riskiä oikeasti merkittävien voittojen toivossa. Olisihan tuolla "ylimääräisellä" voinut asuntolainaakin maksella, mutta se olisi tuntunut Atlantin tyhjentämiseltä mehupillillä.
Kirby varmaan jakaa aullisti neuvoja niitä kaipaaville!
Itselläni - siis minulla ja vaimollani - ei kovin paljon rahaa ole maailmalle sijoitettuna, mutta muutamassa rahastossa (yksi lyhyen koron rahasto, yksi yhdistelmärahasto ja pari riskialttiimpaa osakerahastoa) on jonkin verran syrjässä. Lähtökohtana on käytännössä ollut saada talletustilin korkoa ja inflaatiota suurempi tuotto, ei niinkään ottaa isoa riskiä oikeasti merkittävien voittojen toivossa. Olisihan tuolla "ylimääräisellä" voinut asuntolainaakin maksella, mutta se olisi tuntunut Atlantin tyhjentämiseltä mehupillillä.
Kirby varmaan jakaa aullisti neuvoja niitä kaipaaville!
No juu. En ehdi tässä joukiireiden keskellä kirjoittamaan mitään perusteellista warranttikoulua, mutta pistetään nyt jotain tähän alkupalaksi.
Warrantit ovat johdannaisinstrumentteja, joilla käydään kauppaa pörssissä. Ne ovat käytökseltään samanlaisia kuin optiot, mutta sijoittajan kannalta warranttikauppa on helpompaa. Warrantilla on aina olemassa joku kohde-etuus (allamakaava), jonka liikkeitä se seurailee. Kohde-etuus voi olla joku osake, indeksi, öljyn hinta, dollarin hinta tms. Ostowarrantti (call) nousee silloin, kun kohde-etuus nousee ja myyntiwarrantti nousee silloin, kun kohde-etuus laskee. Jos siis vaikkapa uskoisit nokian laskevan lähiaikoina, niin ostaisit myyntiwarranttia.
Warranteissa on siis ns. vipuvaikutus, jonka avulla esimerkiksi osakkeen noususta voi hyötyä pienemmällä pääomalla kuin suoralla osakesijoituksella. Tietyissä tilanteissa warrantin arvo voi muuttua yhden päivän aikana vaikka satoja prosentteja, mutta täytyy aina muistaa, että muutos voi tapahtua molempiin suuntiin eli noiden avulla pääsee rahoistaan pikavauhtia eroon, jos niikseen tulee. Markkinoilta löytyy kuitenkin maltillisempiakin warrantteja, joita voi aivan mainiosti käyttää korvaamaan osakesijoituksia, jolloin pääomaa vapautuu muualle.
Warranteissa on olemassa erilaisia parametreja, jotka määräävät sen käyttäytymistä. Keskeisin on toteutushinta (strike) ja toinen oleellinen on päättymispäivä eli kuinka paljon warrantilla on juoksuaikaa jäljellä. Nokia on nyt n. 15,50€ hintainen ja jos ajatellaan, että olisi olemassa ostowarrantti, jonka toteutushinta olisi vaikkapa 17€. Päättymispäivänä tuo warrantti olisi arvoton, jos nokia tuona päivänä olisi alle 17€. Jos juoksuaikaa on vähän (vaikkapa viikko), niin harva jaksaa uskoa, että nokia tuona aikana nousisi yli 17 euron, joten tuota lappua saisi lähes ilmaiseksi eli sentillä. Jos taas juoksuaikaa on jäljellä vaikkapa vuosi, niin 17€ ylittäminen jossain vaiheessa olisi hyvinkin mahdollista, joten ko. lapun hinta olisi vastaavasti suurempi. Warranteilla on siis olemassa ns. aika-arvoa, joka sulaa koko ajan loppua kohden. Lopussa aika-arvoa ei enää ole, vaan pelkästään perusarvoa, joka määräytyy sen hetkisen kohde-etuuden hinnan ja toteutushinnan erotuksesta. Käytännössä siis warrantti menettää arvoaan koko ajan, jos kohde-etuus junnaa paikallaan.
Lisäksi warrantin hintaan vaikuttaa odotettu kohde-etuuden volatiliteetti eli hintavaihtelu. Jos volatiliteetin oletetaan olevan suuri, niin todennäköisyys sille, että strike ylitetään (tai puteilla alitetaan) on suurempi, joka vaikuttaa hintaa nostavasti. Lisäksi warranteilla on olemassa tietty kerroin, joka vaikuttaa hintaan.
Käytännössä warranttien käyvän hinnan laskeminen on aika monimutkaista ja siihen käytetään n. Black&Scholes-kaavaa. Kaavaa käyttäviä laskureita on olemassa netissä jonkin verran. Omani on varsin hyvä, mutta jaossa olevan version käyttöaika päättyy vuoden lopussa. Yritän saada uuden jakeluun ennen vuoden päättymistä.
Tavallisten warranttien lisäksi markkinoilla on ns. turbo-warrantteja, jotka ovat tavalliselle sijoittajalle yksinkertaisempia, koska niihin ei vaikuta em. volatiliteetti ja samasta syystä niissä ei ole juurikaan aika-arvoa, joka sulaisi ajan kuluessa pois. Sen sijaan niissä on tietty knock-out-taso, jonka saavuttamisen jälkeen kaupankäynti turbolla päättyy, eikä auta, vaikka kohde-etuus menisikin tämän jälkeen toivottuun suuntaan. Turbojen hinta eri tilanteissa on kuitenkin helppo laskea, koska niiden hinta muuttuu lineaarisesti kohde-etuuden mukaisesti. Sen vuoksi ne sopivat aloittelijallekin, kunhan on ensin selvittänyt knock-out-tason ja käyttäytymisen ko. hetkellä.
SG:n warranttikoulu löytyy täältä
Olen toteuttanut myös ns warrehaku-palvelun, jolla voi selvittää, mikä warrantti sopisi parhaiten kuhunkin näkemykseen. Turbojen hinnoittelua se ei kuitenkaan osaa kunnolla. Klick
Tässäpä aluksi. Pistän lisää linkkejä ja tarinaa jossain vaiheessa. Kuten tuosta lehtijutustakin kävi ilmi, teen tätä hommaa nyt työkseni ihan omaan piikkiin ja vaivaukset ovat joskus aika isojakin. Tuototkin ovat joskus suuria, mutta "turskaakin" tulee välillä. Warrantteihin sisältyy suuri riski ja sijoitettu pääoma saattaa nollautua helposti, jos tulee vaikkapa joku tulosvaroitus tms. Sen vuoksi niiden kanssa ei pidä lähteä leikkimään, ennen kuin on vähän selvitellyt niiden toimintaa. Sitten kun päättää kokeilla, niin tietysti aluksi pienellä panoksella. Arvopaperi-lehteen olen myös kirjoitellut jorinoitani näistä. - tänä vuonna kuukausittain, mutta ensi vuonna joka toinen kuukausi.
Warrantit ovat johdannaisinstrumentteja, joilla käydään kauppaa pörssissä. Ne ovat käytökseltään samanlaisia kuin optiot, mutta sijoittajan kannalta warranttikauppa on helpompaa. Warrantilla on aina olemassa joku kohde-etuus (allamakaava), jonka liikkeitä se seurailee. Kohde-etuus voi olla joku osake, indeksi, öljyn hinta, dollarin hinta tms. Ostowarrantti (call) nousee silloin, kun kohde-etuus nousee ja myyntiwarrantti nousee silloin, kun kohde-etuus laskee. Jos siis vaikkapa uskoisit nokian laskevan lähiaikoina, niin ostaisit myyntiwarranttia.
Warranteissa on siis ns. vipuvaikutus, jonka avulla esimerkiksi osakkeen noususta voi hyötyä pienemmällä pääomalla kuin suoralla osakesijoituksella. Tietyissä tilanteissa warrantin arvo voi muuttua yhden päivän aikana vaikka satoja prosentteja, mutta täytyy aina muistaa, että muutos voi tapahtua molempiin suuntiin eli noiden avulla pääsee rahoistaan pikavauhtia eroon, jos niikseen tulee. Markkinoilta löytyy kuitenkin maltillisempiakin warrantteja, joita voi aivan mainiosti käyttää korvaamaan osakesijoituksia, jolloin pääomaa vapautuu muualle.
Warranteissa on olemassa erilaisia parametreja, jotka määräävät sen käyttäytymistä. Keskeisin on toteutushinta (strike) ja toinen oleellinen on päättymispäivä eli kuinka paljon warrantilla on juoksuaikaa jäljellä. Nokia on nyt n. 15,50€ hintainen ja jos ajatellaan, että olisi olemassa ostowarrantti, jonka toteutushinta olisi vaikkapa 17€. Päättymispäivänä tuo warrantti olisi arvoton, jos nokia tuona päivänä olisi alle 17€. Jos juoksuaikaa on vähän (vaikkapa viikko), niin harva jaksaa uskoa, että nokia tuona aikana nousisi yli 17 euron, joten tuota lappua saisi lähes ilmaiseksi eli sentillä. Jos taas juoksuaikaa on jäljellä vaikkapa vuosi, niin 17€ ylittäminen jossain vaiheessa olisi hyvinkin mahdollista, joten ko. lapun hinta olisi vastaavasti suurempi. Warranteilla on siis olemassa ns. aika-arvoa, joka sulaa koko ajan loppua kohden. Lopussa aika-arvoa ei enää ole, vaan pelkästään perusarvoa, joka määräytyy sen hetkisen kohde-etuuden hinnan ja toteutushinnan erotuksesta. Käytännössä siis warrantti menettää arvoaan koko ajan, jos kohde-etuus junnaa paikallaan.
Lisäksi warrantin hintaan vaikuttaa odotettu kohde-etuuden volatiliteetti eli hintavaihtelu. Jos volatiliteetin oletetaan olevan suuri, niin todennäköisyys sille, että strike ylitetään (tai puteilla alitetaan) on suurempi, joka vaikuttaa hintaa nostavasti. Lisäksi warranteilla on olemassa tietty kerroin, joka vaikuttaa hintaan.
Käytännössä warranttien käyvän hinnan laskeminen on aika monimutkaista ja siihen käytetään n. Black&Scholes-kaavaa. Kaavaa käyttäviä laskureita on olemassa netissä jonkin verran. Omani on varsin hyvä, mutta jaossa olevan version käyttöaika päättyy vuoden lopussa. Yritän saada uuden jakeluun ennen vuoden päättymistä.
Tavallisten warranttien lisäksi markkinoilla on ns. turbo-warrantteja, jotka ovat tavalliselle sijoittajalle yksinkertaisempia, koska niihin ei vaikuta em. volatiliteetti ja samasta syystä niissä ei ole juurikaan aika-arvoa, joka sulaisi ajan kuluessa pois. Sen sijaan niissä on tietty knock-out-taso, jonka saavuttamisen jälkeen kaupankäynti turbolla päättyy, eikä auta, vaikka kohde-etuus menisikin tämän jälkeen toivottuun suuntaan. Turbojen hinta eri tilanteissa on kuitenkin helppo laskea, koska niiden hinta muuttuu lineaarisesti kohde-etuuden mukaisesti. Sen vuoksi ne sopivat aloittelijallekin, kunhan on ensin selvittänyt knock-out-tason ja käyttäytymisen ko. hetkellä.
SG:n warranttikoulu löytyy täältä
Olen toteuttanut myös ns warrehaku-palvelun, jolla voi selvittää, mikä warrantti sopisi parhaiten kuhunkin näkemykseen. Turbojen hinnoittelua se ei kuitenkaan osaa kunnolla. Klick
Tässäpä aluksi. Pistän lisää linkkejä ja tarinaa jossain vaiheessa. Kuten tuosta lehtijutustakin kävi ilmi, teen tätä hommaa nyt työkseni ihan omaan piikkiin ja vaivaukset ovat joskus aika isojakin. Tuototkin ovat joskus suuria, mutta "turskaakin" tulee välillä. Warrantteihin sisältyy suuri riski ja sijoitettu pääoma saattaa nollautua helposti, jos tulee vaikkapa joku tulosvaroitus tms. Sen vuoksi niiden kanssa ei pidä lähteä leikkimään, ennen kuin on vähän selvitellyt niiden toimintaa. Sitten kun päättää kokeilla, niin tietysti aluksi pienellä panoksella. Arvopaperi-lehteen olen myös kirjoitellut jorinoitani näistä. - tänä vuonna kuukausittain, mutta ensi vuonna joka toinen kuukausi.
- Alfissimo
- Viestit: 8307
- Liittynyt: 20 Tammi 2004, 02:55
- Car(s): Arkeen 147 2.0
Pyhään kolmen polkimen 166 3.0
Kourajonossa 156 x4 - Paikkakunta: Hollola-Lahti +lähialueet
Hyvä etten ole yksin. Mulla kävi vaan tuulenvire kaljussa kun pölähti yli, siksipä en jatkanutkaan kovin pitkälle.puuha kirjoitti:Meni aikas pahasti yli hilseen tuo warrantti kertomus.
Olen siis köyhä ja vieläpä tyhmäkin...
"Liian tyhmä rikastumaan" vai kuinka se sanonta meni...
Poikamiehen on helpompi löytää itselleen hyvä nainen, kuin ruosteeton 156.
No totta kai tuo menee yli hilseen, jos äkkiseltään tuollaista tekstiä lukee. Tarkoitus olikin kertoa jotain noista lapuista niille muutamille, jotka täällä ilmaisivat kiinnostuksensa. Loppujen lopuksi kyseessä ei ole kuitenkaan hirvittävän monimutkainen asia, mutta kun yritin tunkea liian paljon asiaa (vaikka vain pintaa raapaisinkin) pieneen tilaa, niin sekavaahan tosta tuli. Tuolta warranttikoulusta selviää paremmin. Jos olisin lisäksi jaksanut piirrellä vähän, niin se olisi selventanyt. Mutta tuolta koulusta tosiaan selviää paremmin.
Niin ja Rollelle: eihän se minun mukana oloni tai systeemini toiminta olisi sulta pois, vaikka markkinoilla mukana olisitkin. Ainoastaan, jos markkinatakaaja olisi poissa paikalta ja tarjoaisit väärän hintaista tavaraa laidalle, niin sitten... Mutta tuollaiset tilanteet ovat harvinaisia, joten ei minua tarvitse pelätä.
"Rankaisen" ainoastaan niitä, jotka hölmöyksissään myyvät tavaraa liian halvalla (tai ostavat kalliilla) oli sitten kyse markkinatakaajasta (pankkiiriliike) tai yksityisestä sijoittajasta.
Niin ja Rollelle: eihän se minun mukana oloni tai systeemini toiminta olisi sulta pois, vaikka markkinoilla mukana olisitkin. Ainoastaan, jos markkinatakaaja olisi poissa paikalta ja tarjoaisit väärän hintaista tavaraa laidalle, niin sitten... Mutta tuollaiset tilanteet ovat harvinaisia, joten ei minua tarvitse pelätä.
"Rankaisen" ainoastaan niitä, jotka hölmöyksissään myyvät tavaraa liian halvalla (tai ostavat kalliilla) oli sitten kyse markkinatakaajasta (pankkiiriliike) tai yksityisestä sijoittajasta.
- Rolle
- Site Admin
- Viestit: 7738
- Liittynyt: 27 Helmi 2003, 18:48
- Car(s): RRS + F20
- Paikkakunta: Kirkkonummi
Juu ei pointti ollut siinä että sinua pelkäisin vaan siitä että ottaen huomion pitkän keskustelumme, joskin pienessä sievässä, niin ei ole ehkä ihan niin helppoa rahaa kuin joku saattaa luulla jos noin vaan "lonkalta" alkaa fiilistelemään.
Eli allekirjoitan ohjeesi jonka jossain mainitsit, eli älä sijoita enempää kuin olet valmis menettämään ilman suurempaa vitutusta..
Sitä paitsi vaikka luulisin jotain tietäväni niin silti jossain vaiheessa pettäisi hermot ja kaikki menisi
Mutta sori, ei ollut tarkoitus pilata keskustelua. Osakkeet meni jo kaikki myyntiin ja kämppää etsitään kuumeisesti, ylimääräistä ei sitten hetkeen ole laittamaan mihinkään "poikimaan"..
Eli allekirjoitan ohjeesi jonka jossain mainitsit, eli älä sijoita enempää kuin olet valmis menettämään ilman suurempaa vitutusta..
Sitä paitsi vaikka luulisin jotain tietäväni niin silti jossain vaiheessa pettäisi hermot ja kaikki menisi
Mutta sori, ei ollut tarkoitus pilata keskustelua. Osakkeet meni jo kaikki myyntiin ja kämppää etsitään kuumeisesti, ylimääräistä ei sitten hetkeen ole laittamaan mihinkään "poikimaan"..
Jep. Noiden riskejä ei voi liikaa korostaa, vaikka sieltä löytyy myös kohtuullisen pienen riskin lappuja. Jos karkeasti pistäisi eri sijoitusmuodot riskijärjestykseen (vähäriskiset ensin), niin lista voisi olla vaikka tällainen:
- pankkitalletus
- korkorahasto
- indeksirahasto
- osakerahasto (tai hajautettu osakesalkku)
- Vakaan yksittäisen yhtiön osake
- yksittäisen "ei niin vakaan yhtiön" osake
- warrantti
(-vedonlyönti)
Sijoittamisessa aina tuotto-mahdollisuus ja korkea riski kulkevat käsi kädessä, niinpä tuossakin listassa tuottomahdollisuudet kasvavat listaa alaspäin mentäessä. Oikein valitulla warrantilla on kyllä myös mahdollista sijoittaa kutakuinkin samanlaisella riskillä kuin osakkeellakin.
Useimmiten warrantit sopivat kuitenkin varsin lyhyen tähtäimen näkemyksiin. Sanotaan vaikka 0-90 päivän mittaisiin. Toki joissain tapauksissa on mahdollista ottaa myös pidempää näkemystä, mutta ei niistä enempää tällä erää.
Vielä toisen liikkeeseenlaskijan informaatiota täältä. Siellä on aika hyvin kerrottu mm. erilaisista strategioista esimerkkien avulla.
Aiheesta on suomeksikin olemassa yksi hyvä perusteos:
Michael Nelskylä: Warrantti, jokamiehen johdannainen. ISBN 951-0-29095-5
Heh - sattumoisin minullakin on oma pieni panokseni tuon kirjan
syntymisessä. EDIT: Mitään palkkioita tms. en saa myynnistä ja sen vuoksi kehtaan mainostaakin.
- pankkitalletus
- korkorahasto
- indeksirahasto
- osakerahasto (tai hajautettu osakesalkku)
- Vakaan yksittäisen yhtiön osake
- yksittäisen "ei niin vakaan yhtiön" osake
- warrantti
(-vedonlyönti)
Sijoittamisessa aina tuotto-mahdollisuus ja korkea riski kulkevat käsi kädessä, niinpä tuossakin listassa tuottomahdollisuudet kasvavat listaa alaspäin mentäessä. Oikein valitulla warrantilla on kyllä myös mahdollista sijoittaa kutakuinkin samanlaisella riskillä kuin osakkeellakin.
Useimmiten warrantit sopivat kuitenkin varsin lyhyen tähtäimen näkemyksiin. Sanotaan vaikka 0-90 päivän mittaisiin. Toki joissain tapauksissa on mahdollista ottaa myös pidempää näkemystä, mutta ei niistä enempää tällä erää.
Vielä toisen liikkeeseenlaskijan informaatiota täältä. Siellä on aika hyvin kerrottu mm. erilaisista strategioista esimerkkien avulla.
Aiheesta on suomeksikin olemassa yksi hyvä perusteos:
Michael Nelskylä: Warrantti, jokamiehen johdannainen. ISBN 951-0-29095-5
Heh - sattumoisin minullakin on oma pieni panokseni tuon kirjan
syntymisessä. EDIT: Mitään palkkioita tms. en saa myynnistä ja sen vuoksi kehtaan mainostaakin.
Nythän on kauppalehden sivuilla käynnissä Nettisijoittaja -kilpailu, jossa voi pelata myös noilla warranteilla.
Tuossa oppii hyvin ainakin nuo peruskäsitteet.
http://nettis.kauppalehti.fi/
Tuossa oppii hyvin ainakin nuo peruskäsitteet.
http://nettis.kauppalehti.fi/
- Vittorio Jano
- Moderator
- Viestit: 9645
- Liittynyt: 04 Maalis 2003, 18:06
- Car(s): Mégane+Mii=265hv
- Paikkakunta: 13100
Kokemuksia Seligson & co.-putiikista? Aika kohtuullisilta vaikuttavat nuo palkkiot, jos vertaa vaikka kotoisaan Osuuspankkiin. Pikku panostus oli pakko kokeeksi tehdä.
- Vittorio Jano
- Moderator
- Viestit: 9645
- Liittynyt: 04 Maalis 2003, 18:06
- Car(s): Mégane+Mii=265hv
- Paikkakunta: 13100
- liekki
- Viestit: 1079
- Liittynyt: 31 Maalis 2005, 17:50
- Car(s): Mitoc TCT 135hv
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Kannattaneeko siellä käyttötilillä rahaa pitää vaikka siitä tuollaista korkoa saisikin?
Jos ylimääräistä on sen verran että pelkällä korkosijoittamisella tienaa merkittäviä summia, niin käyttötili (tai tili kuin tili) on kuitenkin verotuksellisesti aika huono ratkaisu. Vouti vie osuutensa vaikka rahaa ei käyttöön ottaisikaan.
Jos omalle kohdalle mietin niin ehkä mieluummin laittaisin sen ylimääräisen sieltä käyttötililtä vaikka johonkin rahastoon jossa osakkeet/korot olisi suhteessa 30/70. Voitto realisoituu vasta sitten kun rahaa ottaa käyttöön (eli jos ne ovat siellä vaikka 5 vuotta niin ensimmäisen vuoden verot, jotka tilillä menisi, tuottoo korkoa korolle 4 vuoden ajan) ja verot maksetaan siitä sitten joskus.
Pienissä summissa tuollaisilla ei tietysti suurta eroa tule. Excelillä suht helppo laskea mitä se omalle kohdalle tekisi eroa tilin ja pieniriskisen rahaston välillä.
Mites muuten se Glitnirin tarjous...onko se korko kuukauden alimmalle vai päiväsaldolle ?
Jos ylimääräistä on sen verran että pelkällä korkosijoittamisella tienaa merkittäviä summia, niin käyttötili (tai tili kuin tili) on kuitenkin verotuksellisesti aika huono ratkaisu. Vouti vie osuutensa vaikka rahaa ei käyttöön ottaisikaan.
Jos omalle kohdalle mietin niin ehkä mieluummin laittaisin sen ylimääräisen sieltä käyttötililtä vaikka johonkin rahastoon jossa osakkeet/korot olisi suhteessa 30/70. Voitto realisoituu vasta sitten kun rahaa ottaa käyttöön (eli jos ne ovat siellä vaikka 5 vuotta niin ensimmäisen vuoden verot, jotka tilillä menisi, tuottoo korkoa korolle 4 vuoden ajan) ja verot maksetaan siitä sitten joskus.
Pienissä summissa tuollaisilla ei tietysti suurta eroa tule. Excelillä suht helppo laskea mitä se omalle kohdalle tekisi eroa tilin ja pieniriskisen rahaston välillä.
Mites muuten se Glitnirin tarjous...onko se korko kuukauden alimmalle vai päiväsaldolle ?
- liekki
- Viestit: 1079
- Liittynyt: 31 Maalis 2005, 17:50
- Car(s): Mitoc TCT 135hv
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Noh tulin nyt sitten laskettua kun kehuskelin sen olevan helppoa. Jos miettii vaikka 6kk määräaikaistalletusta, joka tällä hetkellä on aika yleinen, niin siihen verrattuna 10k euroa tuottaa rahastossa samalla tuottoprosentilla viidessä vuodessa noin 850 euroa enemmän. Oletuksena tietysti on ettei rahastosta matkan varrella oteta rahaa pois.
Toisaalta jos tilille käyttää 5% tuotto-oletusta viidessä vuodessa niin melko perusteltua olisi käyttää 30/70 suhteessa olevalle rahastolle esim 6% mukaan. Silloin olisi viidessä vuodessa ero n. 1500e ja 10 vuoden aikana kolmisen tonnia. Rahaston hyväksi luonnollisesti.
Mitään takuuta noiden laskelmien oikeellisuudesta en anna.
Toisaalta jos tilille käyttää 5% tuotto-oletusta viidessä vuodessa niin melko perusteltua olisi käyttää 30/70 suhteessa olevalle rahastolle esim 6% mukaan. Silloin olisi viidessä vuodessa ero n. 1500e ja 10 vuoden aikana kolmisen tonnia. Rahaston hyväksi luonnollisesti.
Mitään takuuta noiden laskelmien oikeellisuudesta en anna.
- Vittorio Jano
- Moderator
- Viestit: 9645
- Liittynyt: 04 Maalis 2003, 18:06
- Car(s): Mégane+Mii=265hv
- Paikkakunta: 13100
Kyllähän tuo 5% on jo aika paljon jos puhtaisiin korkorahastoihin vertaa. Eivätkä läheskään kaikki yhdistelmärahastotkan siitä yli pääse. Ja kun omalla kohdalla puhutaan aika pienistä rahoista, niin kaiken maailman kuluillakin on isohko merkitys.liekki kirjoitti: Jos omalle kohdalle mietin niin ehkä mieluummin laittaisin sen ylimääräisen sieltä käyttötililtä vaikka johonkin rahastoon jossa osakkeet/korot olisi suhteessa 30/70.
Muistaakseni päiväsaldolle. Maksetaan kerran kk:ssa.liekki kirjoitti: Mites muuten se Glitnirin tarjous...onko se korko kuukauden alimmalle vai päiväsaldolle ?
- liekki
- Viestit: 1079
- Liittynyt: 31 Maalis 2005, 17:50
- Car(s): Mitoc TCT 135hv
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Niin onhan tuo kyllä käyttötilille tosi hyvä korko. Oma ajatusmaailma vaan sotii sitä vastaan, että rahaa pitäisi makuuttaa tileillä. Jos sen tosiaan täytyy olla niin likvidiä, että täytyy tarvittaessa saada samantien rahat pois niin silloin on kyllä erinomainen vaihtoehto.
Lyhyen koron rahastoissa viimeisen vuoden tuotot "laahaa" siinä mielessä perässä että aika tarkkaan on saanut viimeisin vuoden tuottona saman koron kuin, jos olisi vuosi sitten laittanut 12kk määräaikaistalletukselle. Tietysti riippuu rahastostakin jonkin verran.
Mutta tosiaan jos mietitään pidemmällä aikavälillä niin osakemarkkinat ovat lähes aina tuottaneet paremmin kuin korkomarkkinat. Eli yhdistelmärahastoissa ne tuovat lisätuottoa siihen korko-osuuden päälle. Ja jokseenkin korkomarkkinoiden mukaan määräytyy myös se, minkä verran pankit voivat tileille maksaa korkoa.
Eli eli..loppujen lopuksi en nyt tiedä mitä tässä yritän sanoa. Ja en muuten tullut noita kuluja ajatelleeksi ollenkaan, kun sattuneesta syystä niitä itsellä ei mene ollenkaan.
Lyhyen koron rahastoissa viimeisen vuoden tuotot "laahaa" siinä mielessä perässä että aika tarkkaan on saanut viimeisin vuoden tuottona saman koron kuin, jos olisi vuosi sitten laittanut 12kk määräaikaistalletukselle. Tietysti riippuu rahastostakin jonkin verran.
Mutta tosiaan jos mietitään pidemmällä aikavälillä niin osakemarkkinat ovat lähes aina tuottaneet paremmin kuin korkomarkkinat. Eli yhdistelmärahastoissa ne tuovat lisätuottoa siihen korko-osuuden päälle. Ja jokseenkin korkomarkkinoiden mukaan määräytyy myös se, minkä verran pankit voivat tileille maksaa korkoa.
Eli eli..loppujen lopuksi en nyt tiedä mitä tässä yritän sanoa. Ja en muuten tullut noita kuluja ajatelleeksi ollenkaan, kun sattuneesta syystä niitä itsellä ei mene ollenkaan.
- Vittorio Jano
- Moderator
- Viestit: 9645
- Liittynyt: 04 Maalis 2003, 18:06
- Car(s): Mégane+Mii=265hv
- Paikkakunta: 13100
- Antijape
- Viestit: 758
- Liittynyt: 20 Maalis 2005, 11:05
- Car(s): Ei alfaa. Ex 159 SW 3.2 Q4, 156 2.0 JTS ja 147 2.0 TS
Tärkeää tai ei, mutta kiinnostaa missä mallissa palstalaisten sijoitukset on? Täällä syödään turskaa vielä pitkän aikaa, mutta sellaista se on. Itsellä sijoitetusta varallisuudesta ehkä 1/3 osakkeissa, 1/3 korkorahastoissa ja loput käteisenä. Summat on pieniä (onneksi) mutta kuitenkin sellaisia että pysyy kiinnostus yllä. Mentaliteettina on että sijoitan sen mitä voin hävitä ja velkavipuihin en sotkeennu.
Yleisesti ottaen koko sijoittaminen on nyt melko epätrendikästä, mutta silti tuntuu että oston paikka alkaa olemaan. Alashan tuossa varmaan vielä tullaan, mutta joskushan sen on noustava!
Yleisesti ottaen koko sijoittaminen on nyt melko epätrendikästä, mutta silti tuntuu että oston paikka alkaa olemaan. Alashan tuossa varmaan vielä tullaan, mutta joskushan sen on noustava!
Ainoastaan korkorahastot on plussalla, muiden arvosta on jäljellä noin kolmannes.
Tällaista harrastelua tämä mun touhu on eli ei myöskään mitään isoja summia ole tässä kiinni. Viimeksi olen kotiuttanut voittoja viime syksynä ja vielä hiukan viime talvenakin. Nämä menee kivasti Giulia-projektin rahoitukseen.
Periaatteessa ostan kerran kuussa lisää osuuksia, vaikka sitten vaan pienemmällä summalla, jos on tiukkaa.
Tällaista harrastelua tämä mun touhu on eli ei myöskään mitään isoja summia ole tässä kiinni. Viimeksi olen kotiuttanut voittoja viime syksynä ja vielä hiukan viime talvenakin. Nämä menee kivasti Giulia-projektin rahoitukseen.
Periaatteessa ostan kerran kuussa lisää osuuksia, vaikka sitten vaan pienemmällä summalla, jos on tiukkaa.
Giulia Super -69