Eli missä tehot liikkuu suomenmaalla maksimissaan 75:n korissa? Paljonko tehoja/vääntöä.
Faktaa olis kiva saada tuosta vaihdelaatikon/muun voimalinjan kestosta tuolla 300+hv puolella niin tietäis vähän suunnitella setuppia sen mukaan
Ja lähinnä tuo väännönkestopuoli kiinnostaa.
Ameriikoissahan noissa on turbotettua V6:sta oikeen kunnon kuutioillakin mutta näkyy voimalinjatkin sitten olevan monesti jostain ihan muusta merkistä. ja vaihteisto edessä.
Ei muuten mutta kun tuossa olis yks ylimääränen puhallin tallilla joka niin sopis 75:een Ja kun ei enää ole luntakaan niin ei tolla vaparina saa kunnon sladia aikaan...
Pitäshän ton voimansiirron kestää yli 300hv ja 450Nm... Varmasti kestää enemmänkin, jos on vaan kaikki gummit kunnossa. Eli ei oo "heikkoja lenkkejä". Turbossa ja 3.0:ssa vähän jykevämpi voimansiirto kardaaneineen ja perineen.
The best argument against democracy is a five-minute conversation with the average voter.
Otsosmi kirjoitti:Pitäshän ton voimansiirron kestää yli 300hv ja 450Nm... Varmasti kestää enemmänkin, jos on vaan kaikki gummit kunnossa. Eli ei oo "heikkoja lenkkejä". Turbossa ja 3.0:ssa vähän jykevämpi voimansiirto kardaaneineen ja perineen.
Onko siinä loppupeleissä muuta eroa kun ne laipat joista vetarit lähtee ja sitten tosiaan tuo itse kardaani? Kaks kappaletta kolmesta rättinivelestäkin näyttäis olevan samat numeroiden perusteella, luulis ettei kardaani kyllä TS:nkään heikoin lenkki ole..
Onkohan tuo 450Nm miten kiven takana orgis 1.8 turbolla?
Ei se nyt kauhian kiven alla ole. Japellahan on turbossa vakiovoimansiirrolla yli 400Nm. Isompaa imupesää turboon, cooleri, isommat suuttimet ja säädettävä ruisku, niin pääset jo pitkälle. Kunhan moottori on muuten kunnossa. Se keskimmäinen rättinivel on erilainen, itse sain briteistä aluksi kuulema orig. turbon nivelen, mutta oli väärä, jonka jälkeen lähettivät twin sparkin rättinivelen, joka sopi suoraan paikalleen. Itse mietin kardaanin teettämistä ristinivelillä, (joka ei kauhiasti olisi eronnut nivelten hinnasta) mutta luultavasti seuraavana porsisivat vaihdelaatikon kumit, jne. Joten kaipa tuolla voimansiirrolla selviää aika pitkälle, jossei hirvittävästi rääkkää. Kaiken toki saa rikki!
The best argument against democracy is a five-minute conversation with the average voter.
Otsosmi kirjoitti:Pitäshän ton voimansiirron kestää yli 300hv ja 450Nm... Varmasti kestää enemmänkin, jos on vaan kaikki gummit kunnossa. Eli ei oo "heikkoja lenkkejä". Turbossa ja 3.0:ssa vähän jykevämpi voimansiirto kardaaneineen ja perineen.
Onko siinä loppupeleissä muuta eroa kun ne laipat joista vetarit lähtee ja sitten tosiaan tuo itse kardaani? Kaks kappaletta kolmesta rättinivelestäkin näyttäis olevan samat numeroiden perusteella, luulis ettei kardaani kyllä TS:nkään heikoin lenkki ole..
Onkohan tuo 450Nm miten kiven takana orgis 1.8 turbolla?
no kyllä ne kard nivelet on TS:ssä erillaiset kutosiin ja turboon verattuna..halkaisijassa on eroa.. kutosen ja turbon nivelissä on sama halkaisija..
90 kirjoitti:
no kyllä ne kard nivelet on TS:ssä erillaiset kutosiin ja turboon verattuna..halkaisijassa on eroa.. kutosen ja turbon nivelissä on sama halkaisija..
No niimpä näkyy olevankin kun tarkemmin katsoo Jopa eri numeroilla vaikka olin katsovinani toisin
jknracing kirjoitti:Tässä SeiskaVitosessa on ainakin vakio laatikko ja se kestänyt käsittääkseni hyvin. http://www.alfa75.info/id622.htm
Harmi ettei tuon auton varsinaiset projektisivut ole enään toiminnassa.
Muistaakseni tuo vaihtoi viime keväänä omistajaan noin 20000 euron hintaan.
Heh, 450hv@0.8bar. asiallista.
Harmi kyllä kun sivustot kiinni, olis aika mielenkiintonen projekti. Tässähän tulee visioita
Vaikka itseäni ei yhtään asia kiinostakkaan, päätinpä silti hieman auttaa teitä autojenne tuhoajia... Internetissä on se hyvä puoli että suurin osa jää jonnekin muistiin, jopa tämä kyseinen viesti
Tuolta vaan valitsemaan minkä päivän sivuja haluaa kyseisestä asiasta tutkiskella:
90 kirjoitti:no kyllä ne kard nivelet on TS:ssä erillaiset kutosiin ja turboon verattuna..halkaisijassa on eroa.. kutosen ja turbon nivelissä on sama halkaisija..
Onko tuo takimmainen edes saman kokoinen? Ainakin OKP parts myy samalla numerolla AR 15 015 054 autoihin "Flexible joint rear GTV6 + 75 2,0 TS + 75 V6 + 90 V6"
Olis yks V6 kardaani kumeineen tiedossa ehjä niin ajattelin vaan käykö se tuohon TS laatikkoon kiinni?
alfa 156 v6 kirjoitti:
Olis yks V6 kardaani kumeineen tiedossa ehjä niin ajattelin vaan käykö se tuohon TS laatikkoon kiinni?
Hittolainen kun en muista. Muistaakseni kardaanin kokonaispituus on eri, mutta etummainen ja takimmainen gummi ovat samoja, muta se keskimmäinen olisi ohuempi ja pienemmällä jaolla. Ainakin EB sparesin mukaan. Tuosta twinsparkista pitäisi vähitellen purkaa koko voimansiirto, samoin kuin turbosta, joten siinähän ne saa lattialle vierekkäin... Aikataulusta tosin ei taas mitään tietoa. Viimetalven cooleriprojektikin tyssäsi vuodeksi. Mutta on taas saamassa tuulta purjeisiin kunhan haen välijäähdyttimen kaverilta espoosta.
The best argument against democracy is a five-minute conversation with the average voter.
alfa 156 v6 kirjoitti:Olis yks V6 kardaani kumeineen tiedossa ehjä niin ajattelin vaan käykö se tuohon TS laatikkoon kiinni?
Ei käy. Yoke (tai mikä se osa nyt on nimeltään mihin kardaani tulee laatikon päässä kiinni) on TS:ssä pienempi kuin V6/Turbossa. Kävisköhän tuo isompi yoke sitten TS:n laatikkoon? Kardaanin patkät ovat ainakin keskenään sekoituskelpoisia.
Niin ja V6/Turbon laatikko ei mahdu paikoilleen ilman niitä korin ja palkin väliin tulevia "tiputuspalikoita". Kytkinkoppa on sen verran isompi.
jknracing kirjoitti:Niin. Tsekkaa se laatikon pään spooritus ekana. Käviskö sinne tuollainen V6/Turbon yoke. Ja paikalliseen...
Ainakin eri numerolla on tuo kikkula mihin "yoke" tulee kiinni joten mitoissakin varmaan eroja
Voi kun olis V6:n vastaava millä kokeilla... Mulla yks V6:n laatikko on mutta siihen on vaihdettu joskus ilmeisesti TS:n kytkinkoppa ja näin ollen tuo akselikin...
Otsosmi kirjoitti:Pitäshän ton voimansiirron kestää yli 300hv ja 450Nm... Varmasti kestää enemmänkin, jos on vaan kaikki gummit kunnossa. Eli ei oo "heikkoja lenkkejä". Turbossa ja 3.0:ssa vähän jykevämpi voimansiirto kardaaneineen ja perineen.
Jepjep, nyt kun on penkitetty tuo n.350hv/450Nm ja hyvin kesti ainakin kesän. PAITSI TS:n vetarit & laatikosta lähtevien laippojen pultit. Kolmesti kaikki pultit poikki kerrallaan kiihdyttäessä....
Onko tuon Turbon/V6:n laatikon pultit paljonkin paksummat kuin TS? TS oli joku M8x1,25 kierteellä.
jos muutenkin vinkkejä pulttien keston parantamiseen, otetaan vastaan.
^kassillinen pultteja aina mukaan?
Suurempaa kovuusluokkaa saatavilla varmaan jostain.. mikäs tuolla sitten toimii sulakkeena, jos pultit alkaa kestämään?
12.9 venyy vähemmän kuin 10.9 tai normi 8.8. 8.8 onkin "räkää"
Murto- ja myötölujuus on suurempi, eli voima minkä pultti vaatii ennenkuin myötää ja murtuu poikki on suurin verrattuna noihin muihin pultteihin nähden. Murtumista ennen pultti kuitenkin myötää jolloin pultti venyy. Myötölujuus on tärkeämpi tieto kuin murtolujuus. Mitä lujempia/kovempaa materiaali on sitä terävämpi on myötöalue, eli voima-alue millä materiaali alkaa myötämään ja lopulta murtuu poikki on pienempi.
Mikäli myötujuus on suuri, niin materiaali tarvii lopulta venymiseen vähemmän voimaa kuin myötölujuuden saavuttamiseen. Peli on tällöin menetetty
Jos pultti on 12.9 niin se sietää enemmän voimaa ennenkuin myötää todella vähän ja murtuu poikki, mutta 10.9 venyy hieman enemmän myötämisvaiheessa. 10.9:llä voi siis ehkä välttää ikävät pulttien katkeamiset. Eli toisaalta 10.9 on parempi pultti vaikka lukujen mukaan kestäisi vähemmän voimia, mutta ei napsahda aivan yhtä herkästi lopulta poikki. Mutta toisaalta 12.9 on parempi koska kestää enemmän voimia ennekuin tapahtuu mitää muutoksia materiaalissa.
Ruuvit
Lujuusluokka ilmoitetaan muodossa A.B
A on sadasosa murtolujuudesta (Rm = 100 x A)
B on myötölujuuden ja murtolujuuden suhde kerrottuna kymmenellä (Re = 10 x A x B)
esim. 8.8 = Rm = 800 MPa ja Re = 640 MPa
Mutterit
SFS-EN 20 298-2 määrittää vakiokierteiset mutterit.
SFS-EN 898-6 määrittää tiuhakierteiset mutterit.
Lujuusluokan tunnus on kokonaisluku, joka ilmaisee minkä lujuusluokan ruuviin mutteri
voidaan liittää (ruuvin lujuusluokan ensimmäinen numero).
Matalille muttereille lujuusluokat on 04 ja 05.
kumimuumi kirjoitti:^kassillinen pultteja aina mukaan?
Suurempaa kovuusluokkaa saatavilla varmaan jostain.. mikäs tuolla sitten toimii sulakkeena, jos pultit alkaa kestämään?
12.9 kovuus kokeiltu. naps vaan ja poikki kolmosella.
En tiedä seuraavasta sulakkeesta. Perä?
Abarth kirjoitti:Turbossa ja v6:ssa on 10mm. pultit.
Jeps, tässä ehkä sitten ratkaisu
Carlos kirjoitti: 10.9:llä voi siis ehkä välttää ikävät pulttien katkeamiset. Eli toisaalta 10.9 on parempi pultti vaikka lukujen mukaan kestäisi vähemmän voimia, mutta ei napsahda aivan yhtä herkästi lopulta poikki. Mutta toisaalta 12.9 on parempi koska kestää enemmän voimia ennekuin tapahtuu mitää muutoksia materiaalissa.
8.8 , 10.9 ja 12.9 kokeiltu. Ei taida auttaa kuin määrän lisääminen tai halkaisijan kasvattaminen?
Omasta kun aukesi/katkesi vetarin pultit ja uusia ei tuntunut aluksi löytyvän niin mietin kierteiden päivittämistä kaseista kympeiksi.
6- kantaruuvit eivät olisi mahtuneet ja normaalin kuusiokoloruuvinkin kanta oli hiinä ja hiinä, että mahtuuko ottamatta laippaan kiinni.
Ei muuta kuin jostain vain etsit kutoseen kuuluvat 10mm pulteilla olevat vetoakselit ja tumpit laatikkoon ja napoihin. Sopivat suoraan TS:n laatikkoon, joten päivitys ei ole kummoinenkaan jobi ja vahvuus lisääntyy tuntuvasti. Sen lisäksi että kutosessa on 10mm pultit, ovat ne myös TS:ää suuremmalla kehällä..
Muistaakseni EB sparesilta väittivät, että 2.5 V6 75:ssa eri kardinaali kuin GTV6:ssa, jossa sama kuin 3.0 V6. Saattaa myös toki johtua siitä, että lähettivät ensin väärät rojut...
Ja siis luulisi olevan tuo paketti kokonaisuudessaan sama, jos kardaanit täsmää.
The best argument against democracy is a five-minute conversation with the average voter.
Eikös tuo GTV:n kardaani ole lyhyempi? Onko muuten kaikissa GTV:ssä vetarin ja jarrulevyn välissä se "sovitepalikka"? Siis se millä jarrulevy tulee kiinni vetarintumppiin ja sitten taas vetari tulee kiinni siihen palikkaan. Joskus vaan katselin tuttavan entistä 2.0 GTV:tä ja siinä ainakin oli ne. Olisko siihen sitten joskus vaihdettu GTV6:n vetarit.
Edit. Siis onko aina kyseessä isommat vetarit, jos jarrulevyn ja vetarin välissä on se välikappale?
Ja kun ei enää ole luntakaan niin ei tolla vaparina saa kunnon sladia aikaan...
Se keskimmäinen rättinivel on erilainen, itse sain briteistä aluksi kuulema orig. turbon nivelen, mutta oli väärä, jonka jälkeen lähettivät twin sparkin rättinivelen, joka sopi suoraan paikalleen. Itse mietin kardaanin teettämistä ristinivelillä, (joka ei kauhiasti olisi eronnut nivelten hinnasta) mutta luultavasti seuraavana porsisivat vaihdelaatikon kumit, jne. Joten kaipa tuolla voimansiirrolla selviää aika pitkälle, jossei hirvittävästi rääkkää. Kaiken toki saa rikki! 
Jopa eri numeroilla vaikka olin katsovinani toisin 
