Manaajaa etsitään.
Ostin viime kesänä Alfa Romeo 156 2.5 V6 -merkkisen auton Delta-autosta Espoon Kotitontuntieltä. Vuosimalli 2004 ja kilometrejä ostaessa 108 000. Ääni on sopivan räyhäkäs ja auto kulkee mutkissa sutjakkaasti, joten seuraava valitusvirsi jää aina startatessa melkein unohduksiin. Lompakkoa raotellessa muisti kuitenkin aina palaa.
Kaupanteon jälkeen aikani ajeltuani ajattelin tarkistaa öljyt. Ei yltänyt edes tikkuun asti. Lisäsin jotain synteettistä, jota lähimmältä huoltamolta löytyi. No onneksi ei ehtinyt moottori räjähtää. Delta vaihtoi uudet Selenia Racing 10W-60 -öljyt ilmaiseksi, koska kaupat oli vasta tehty. Hain tavarasäiliöön muutaman litran samaista öljyä, jota olenkin jo joutunut lisäilemään jonkun kerran.
Syksyllä näyttöön ilmestyi "Motor Control System failure" ja iso moottorinkuva. Muutaman tunnin jälkeen se katosi. Myös turvatyynyn varoitusvalo oli ruvennut palamaan jo kesällä.
Ensimmäisillä pakkasilla käsijarru jäätyi kiinni. Ajoin lähimmälle huoltamolle vasen takapyörä lukossa - onneksi oli lumiset, liukkaat kelit. Sulatus onnistui, mutta en ole käyttänyt käsijarrua sen jälkeen kuin vasta viime aikoina, kun lämpötila on ollut varmasti plussan puolella (siis celsius-asteikolla - oikeastihan lämpötila voi olla vain joko plussan puolella tai nolla).
Muutaman kuukauden päästä alkoi kuulua outoa pörinää. Pakoputken keskiosassa oli ylimääräinen reikä - sellainen joka on putken sivussa eikä päässä. Täytyy putkessa yksi reikä ollakin. Muutenhan se olisi tanko. No uutta pakoputkea etsittiin kissojen ja koirien kanssa, ja sekä Soundplace, AutoMilano että Delta sanoivat, että menee puolitoista, pari kuukautta, kun metristä putkenpalaa odotetaan Italiasta vai mistä se oli. Tiittanen mulkoili pelkästä kysymyksestä niin vihaisen näköisenä, että meni kaupantekohalut.
Vein joulun välipäivinä Alfan Deltaan varoitusvalojen kuittaamiseksi ja pakoputken korjaamiseksi. Kuitattiinhan ne varoitusvalot, ja se maksoi minulle yli sata euroa. Autossa kun oli 12 kuukauden Delta-takuu, joka tarkoittaa, että asiakas maksaa vain puolet. Mutta sitä putkea ei siis löytynyt muka koko Suomesta. Deltassa myös väitettiin, että jos korjautan pakoputken jossain muualla kuin Deltassa, lakkaa Delta-takuu olemasta voimassa, ja tämä koskisi ihan kaikkia korjauksia kuten esim. kytkinremonttia, vaikka se ei liity pakoputkeen millään tavalla - kysyin esimerkinomaisesti juuri kytkinremontista, koska raskas poljin ja polkimen liikkeessä tuntuva pieni pykälä tai nitkahdus lähellä lattiaa olivat huolestuttaneet.
Lähdettyäni Deltasta aika vihaisena - uskokaa tai älkää - noin viiden minuutin kuluttua kytkinpoljin pamahti lattiaan. Ajattelin että pahat henkivallat taitavat olla meikäläistä vastaan ja että ei olisi kannattanut puhua kytkimestä mitään. Ajoin Alfan nöyränä takaisin Deltan pihaan ilman kytkintä - autoahan voi aivan hyvin ajaa ilman kytkintä, kun vain osaa muljauttaa vaihteen silmään sopivassa vauhdissa ja sopivalla kierrosluvulla. Nuorena miehenä sain tähän hyvän perehdytyksen, kun Fiat 127 Stradan (1050 cm3) kytkinvaijeri katkesi noin kerran vuodessa. Vain valoihin pysähtymisen jälkeen liikkeellelähtö on hieman väkivaltaista, kun pitää rusauttaa ykkönen päälle moottorin ollessa sammuksissa, ja sitten lähteä liikkeelle starttimoottorin voimin.
Kun Alfa oli Deltan pihassa uudenvuoden yli tulipalopakkasissa odottamassa kytkimen korjausta, niin 1) joku rouva oli törmännyt peruuttamalla Alfan takapuskuriin ja paennut paikalta ja 2) Alfan akku oli menettänyt elämänhalunsa. Onneksi törmääjän rekisterikilpi jäi jonkun toisen asiakkaan muistiin, josta se siirtyi Deltan henkilökunnan kautta meikäläisen tietoon.
Kytkimestä oli mennyt rikki pääsylinteri, jonka Delta vaihtoi ja veloitti siitä melkein 200 euroa, koska Delta-takuuasiakas maksaa vain puolet. Akku oli siis simahtanut, joten moottori käynnistettiin boosterilla. Kun lähdin ajamaan pois, huomasin, että vakionopeudensäädin ei toimi vaikka merkkivalo syttyikin. Ajoin taas takaisin Deltaan, missä pikahuolto korjasi vian. Kytkinpolkimen yhteydessä oleva vakionopeussäätimen katkaisin vain oli jäänyt jotenkin pinteeseen, ja siksi säädin luuli että seison kokoa ajan kytkimen päällä. Tästä ei veloitettu mitään. Mutta kytkinpolkimen liikkeessä tuntui edelleen pieni nitkahdus lähellä lattiaa.
Lopulta täsmälleen oikea pakoputkenpätkä löytyi AutoputkiKatin hyllystä oikeastaan sattumalta, kun ajattelin vain paikkauttaa putken siellä varsinaista varaosaa odottaessani. Maksoi töineen vain 140 euroa. AutoputkiKatin hyllystä löytyy muuten myös peräosa sitten, kun sen aika tulee eli aika pian. Deltassakin kyllä lupasivat vaihtaa putken puoleen hintaan vaikka se ei Delta-turvaan kuulukaan, mutta kun valheellisesti väittivät niistä takuuehdoista niin siitä hyvityksenä. No hyvitys oli yhtä tyhjän kanssa, kun kerran putkea ei löytynyt. Ja luulenpa, että Delta-takuun kanssakin homma olisi maksanut enemmän kuin 140 euroa, vaikka kyseessä olisi ollut samanmerkkinen varaosa.
AutoputkiKattiin en kuitenkaan päässyt muuten kuin hälyttämällä Akkupalvelu Häkkisen starttaamaan moottorin boosterilla, sillä akku oli nyt hyytynyt lopullisesti. Häkkisen ystävällinen apu ja uusi akku paikalleen laitettuna maksoivat yhteensä 140 euroa. Uutta akkua asennettaessa panin merkille, että vasen sivupeili ja vasen etulokasuojan reuna olivat naarmuuntuneet, ja vasemman lokasuojan vilkku oli lähtenyt kokonaan irti ja Giugiaro-kyltti vähän vahingoittunut. Se oli niitä runsaslumisia helmikuun päiviä, jolloin peltikolareita tuli Helsingissä niin paljon, että niin selvitellään vieläkin. Joku oli ilmeisesti peruuttanut kapealla ja lumisella yksisuuntaisella kadulla nojaten samalla parkissa olleen Alfani etulokasuojaan. Samalla selvisi, että autoa ostaessani olin säästellyt vakuutuskuluissa, ja valinnut sellaisen kaskovakuutuksen, joka ei korvaa toisten tekemiä vahinkoja. Auto tulee kuuden vuoden ikään reilun kuukauden päästä, ja sitten saan ko. vakuutuksen kohtuuhinnalla, mutta nyt siis jouduin maksamaan nämä kolhut itse.
Ei mennyt kauankaan, kun Alfa oli jälleen parkissa ollessaan saanut turpiinsa. Lumiaura oli yöllä heittänyt massiiviset lastit Alfan vasempaan kylkeen. Vasen sivupeili oli taittunut eteenpäin, ja jäistä sohjoa täynnä oleva peilikotelo oli rikkoutunut. Ajattelin, eikö tästä koskaan tule loppua. Korvausvaatimus on nyt vetämässä Helsingin kaupungissa.
Vein Alfan AutoMilanoon, missä korjattiin vasemman etulokasuojan kolhut ja sivupeili sekä takapuskurin naarmut, hinta yli 400 euroa. Hain Alfan korjaamolta ja ajattelin, uskaltaako tällä enää ajaa ja uskaltaako tätä enää parkkeeratakaan. Että pitäisikö tämä maalata vihreäksi ja ajaa savikaivoon. Ilmeisesti kirottu auto - pitäisikö soittaa Vatikaanin johtavalle manaajalle. Tämähän on sitä paitsi italialainen auto.
Seuraavana päivänä ajoin huvikseni Tuusulaan. Matkalla tuulilasiin paukahti murikka. Oliko se kivi vai nasta, sitä en osaa sanoa, mutta komea kraatteri tuulilasiin ilmestyi. Sammutin Alfan huoltamon pihalla ja ajattelin pestä auton. Yrittäessäni käynnistää ei kuulunut muuta kuin naks. Uusi yritys ja taas naks. Naks naks naks. "Ei voi olla totta", ajattelin, ja pyysin huoltamon pojilta jotain tankoa, että voisin kolauttaa startin solenoidiin. Kävi ilmi, että 156:n starttimoottori on piilotettu jonnekin, jonne ei tangolla eikä edes katseella yllä. Saimme auton helposti käyntiin työntämällä. Ajoin takaisin AutoMilanoon, missä todettiin, että tämähän ei lataa.
Muistin, että Delta-turva on voimassa vielä pari kuukautta. Veinkin auton Deltaan ja valitin samalla kytkinpolkimen raskaudesta ja nitkahduksesta. Vaihtoivat laturin ja yllättäen myös kytkinpaketin, hinta yhteensä 2 600 euroa mutta Delta-takuuasiakkaalle vain puolet eli 1 300 euroa. Moottorin irrotus on iso urakka, ja oli tavallaan onni onnettomuudessa, että nämä kaksi isoa remonttia voitiin tehdä yhdellä moottorin irrotuksella. Samalla korjattiin tuulilasin kraatteri sekä toinen etusumuvalo, johon myös oli osunut kivi - hinta yhteensä 270 euroa (kraatteri 70 ja sumuvalo 200).
Muutama päivä kytkinpaketin uusimisen jälkeen vaihteiston tuntuma jotenkin muuttui. Etenkin ykkönen ja kakkonen vaativat lievää temppuilua ja runnomista, ennen kuin menevät päälle. Ajan siis TAAS Deltaan, kunhan ehdin.
Sitten tuli ajankohtaiseksi kesärenkaiden osto. Nokian Hakka 225/45 17" maksoivat asennettuina 700 euroa, kun vähän tingin. Vaihtoon jonottaessa oli aikaa käydä katsastamassa Alfa, ja sehän meni läpi noin vain, ilman mitään toimenpiteitä - jotain hyvää.
Autoa nostaessa renkaanvaihtajat onnistuivat tunkeillaan rikkomaan helmalevennykset kummaltakin puolelta. Siitä selvittiin naapuriliikkeen kolarikorjaamossa aika nopeasti, ja lasku lähti suoraan rengasliikkeeseen. Myöhemmin samana päivänä olin äitini kanssa hoitamassa hänen asioitaan. Parkkipaikalla hän avasi oikean etuoven suoraan vieressä olleen vanhemman Volvon vasempaan etuoveen niin että pamahti. Onneksi Volvossa oli paksut kumiset sivulistat, joten Volvoon ei tullut naarmuakaan, enkä onnistunut näkemään myöskään Alfan ovessa jälkiä. Hermot kuitenkin olivat jo aika koetuksella kaikkien näiden murjomisten jälkeen.
Illalla huomasin, että renkaanvaihtajat olivat talvirenkaita takakonttiin nostaessaan tehneet takapuskuriin kaksi rumaa naarmua. Ajoin seuraavana päivänä takaisin rengasliikkeeseen, ja sovimme asian 50 euron voimalla - ajattelin, että nämä naarmuthan voi tällä rahalla myllyttää piiloon tai jos eivät myllyttämällä mene piiloon, niin olkoot sitten näkyvissä.
Renkaiden vaihdon jälkeen on kuulunut ihmeellistä vihellystä täysillä kiihdyttäessä. Aivan kuin moottoriin olisi laitettu nyt turbo. Tai se on sellaista korkeaa resonointia vai mitä se on, noin 4 000 kierroksesta ylöspäin.
Viime viikolla jarrutin aivan lievästi normaalia nopeammin, että en olisi parkkipaikalle kääntyessäni ajanut salamannopeasti ilmestyneen polkupyöräilijän päälle. Samassa komahti - takana ajanut törmäsi Alfani takapuskuriin. Pysäytin auton parkkipaikalle, mutta törmääjä jatkoi kylmän rauhallisesti matkaa ja ajoi parkkihalliin. Äimistyneenä soitin numerotiedustusta 020202 auton tiedot, mutta kyseessä oli leasing-auto eikä yhtiö voinut antaa asiakkaan tietoja. Oli soitettava poliisit paikalle. Asia selvisi, törmääjä saatiin paikalle, ja hän sanoi luulleensa komahduksen johtuneen jotenkin hänen tekemästään äkkijarrutuksesta. No juu. Joka tapauksessa nyt koko takapuskuri pitää korjata ja maalata. Se tekee palttiarallaa 500 euroa, mutta tällä kertaa en joudu maksamaan mitään.
Että haluaisiko joku ostaa halvalla hyvän Alfan? Jos ei pelkää pahoja henkiä
?
Tai onko jollain vastaavia kokemuksia - joutuvatko Alfat useinkin rusikoitaviksi ilman omaa syytä?
Kiiseli ollu vauhdissa jälleen. Kyllä se häkki on poikaa... 
