Kyllähän noihin Aniaran vaurioihin on osuttu jo hieman kovempaa ja voin kuvitella €€€€-summan noista vaihdetuista osista, jotka ei nyt onneksi menneet omasta pussista.
Nyt on itsellä kyllä hyvä mieli. Ajelin omaa autoa nosturille, että saisin TAAS vaihdettua lisäainesäiliön johdon, mutta menikin toisen auton korjaamiseksi matkalla. Huomasin, että jossain edellä menee kohtuu tuoreella jäljellä joku auto renkas lukossa, eikä sitten kauaakaan kun löytyi UUSI Avensis ja "akka ratissa"

ja jokin hyvä minussa käski ohjaamaan naisen tien sivuun ja parkkipaikalle ja ajatellen, että äkkiäkös tuon jarrun kopauttaa auki, kun oli kalutkin kyydissä.
Eipä ollutkaan niin nopea juttu. Satula ja vanne niin täynnä lunta/jäätä ettei tosikaan. Saatuani auton alta sähköisen käsijarrun vipumekanismin näkyviin ja ylipäänsä liikkuvaksi, totean ettei satulan koputtelu auta, koska rengas ei mahdu pyörimään satulan ympärillä. Eikun kuuluisa
Tojotan tunkki esille ja johonkin hienoon paikkaan on Nipponi piilottanut tunkin veivin, etten minä sitä löytänyt. Ruuvimeisselillä pyöritellen auto ylös ja renkasta irti. Onneksi oli peltivanteet, niin rengasraudalla surutta taoin jäät irti vanteesta ja satulan kimppuun. Koko komistus oli yhtä hiton jäämöykkyä ja varoen koputeltuani satulan näkyviin ja rengasraudalla pikkusen kovempaa. Ei aukea. Kylmän viileästi Lasolia päälle, niin johan alkoi pyörimään.
Näytin tätille teräksille kulunutta rengasta ja totesin, että hissukseen sitten lähimpään kumikauppaan. Rinkula paikalleen ja auto alas.
Kyllä tuollaisesta hyvän mielen sai ja paikalle tullut isäntäkin otti minulta tiedot ylös ja lupasi korvata vaivannäön, jota itse kutsuisin kyllä ihan vain auttamiseksi.
Niin ja meinasin sitten sieltä nosturihallilta myöhästyä, etten olisi saanut omaa autoani korjattua, mutta juuri ehdin.
Poikamiehen on helpompi löytää itselleen hyvä nainen, kuin ruosteeton 156.