"Vaaralliset" eurooppalaiset kitkarenkaat

[h_lauri]

^Se on hiidenkirnu.

Joku tieinssi intoili, että nastat hakkaa asvalttiin pikkureikiä, joihin menee vettä, joka jäätyy ja sulaa ja jäätyy jne. Lopulta tiessä on semmoisia kivoja reikiä pilvin pimein. Vai miten se meni.

Mitä tuolta Turusta tullessa katselin, niin ainoa, joka ei ajanut urissa, olin minä. Ja mulla on kitkat, ja se ei ole se suklaapatukka.

[WWWVespa]

Mä en aja urissa, olkoon alla mitkä renkaat tahansa. Vaikka kesäsellaiset.

Sen tien pitää märkänä suola, joka muuten tarpeeksi kylmässä kosteuden kanssa jäätyessään tekee pinnasta todella liukkaan. Suola vielä pehmentää tienpinnan koostumuksen, jotta renkaat, nastat ja kivet voivat rikkoa pintaa. Suolaamaton tie kuivuu todella paljon nopeammin kuin suolattu.

[h_lauri]

^Mutta sä et tullutkaan Turusta tänään?

Jonain vuonna taisi muuten TM:ssä olla jonkun laskelma, että jos vaikka vain 10 % porukasta ajaisi talvisin urien ulkopuolella, kuluminen vähenisi huomattavasti.

Teoriasi kuulostaa järkeenkäyvältä. Lisäksi ovat tainneet vähentää kerralla laskettavan päällysteen määrää sen verran, että kerros on paljon ohuempi kuin joskus ammoin. Säästösyistä tietenkin. Niin ja lieneekö päällysteen seossuhteitakin (kiviaines/piki) muutettu?

[WWWVespa]

No, jokainen kuivalla soratiellä (mm. Marjoniementie) päristellyt on saattanut toivoa sadetta tai "tielaitoksen" suola-autoa sitomaan pölyn. Semmoista se on suola, kosteana pitävää - niin asvaltilla kuin kesäsoralla.

[WWWVespa]

Oma uria väistelevä ajotyylini on peruja Sisun M- ja S-sarjalaisten ohjastamisesta Haminan ja Virolahden museotiellä missä tahansa kelissä. Ei sellaisilla mihinkään uriin olisi mahtunutkaan.

[fahlsjy]

Olisi enemmän kuin perusteltua lisätä nastarenkaiden hintaan lisävero asfalttiteiden korjausten rahoittamiseksi periaatteella se maksaa joka rikkoo

Jep, ja vielä bensaan, löpöön ja autoveroon samalla perusteella... ja kilometrikorvaukset verolle

Taitaa nastamiehet tuhota meidän infran.

Bussipysäkeillä olen silloin tällöin nähnyt pahat urat, niillä on varmaan ihan hirviö nastat???

Vaan ompa ruvella nekin tiet joihin ei suolaa kylvetä koskaan. Miksi lie?

Mä oon kova poika pyöräilemään ja pyöräteilläkin noita joskus löytyy?? No, ajetaanhan fillareillakin nastoilla ja ne sauvakävelijät?? vero niillekkin!!!

[Wile E. Coyote]

^Routa se varmaan suurin syy teiden reikiintymiseen? Ja liian harvakseltaan tehtävät korjaukset suhteessa olosuhteisiin tietty. Mutta laskekaapas montako suomalaista on per päätie kilometri vs melkein mikä tahansa muu maa...

ns keskieuroopan rengas vs pohjoisen oloihin tehty rengas ei varmaan ole ihan yksiselitteinen. Olisi kiva tietää onko valmistajien ja renkaiden välillä eroja siinä valmistetaanko rengas esim samasta seoksesta. En huomannut oliko siitä puhetta ketjussa mutta ainakin jossain vaiheessa puhuttiin juuri siitä että saman näköinen rengaskin voi olla optimoitu erilaisiin lämpötiloihin. Ja sillä on iso merkitys. Siksi talvirengas ei ole kesällä kovin turvallinen ääritilanteissa eikä "lämpimään talveen" optimoitu välttämättä pohjoisemmassa. Kumi on liian kovaa tai pehmeää. Minulla oli ensimmäisessä autossa michelinin talvirenkaat, nastat tallella, ja kulutuspintaa jäljellä. Silti meinasin mennä pöpelikköön pariin otteeeseen käsittämättömän huonon pidon takia. Syy oli vanhentuneet renkaat eli kovettunnut kumiseos. Ja mitä alhaisempi kitkakerroin, sitä suurempi merkitys renkailla on.

Minusta on hölmöä puhua siitä että ei tarvitse niin huippu ominaisuuksia niin pärjää ns. euroopan renkailla. Ei siinä mitään jos oikeasti on kokeillut pidon rajoja ja mitannut jarrutusmatkat sun muut, ja rengas pelaa hyvin. Mutta ero keskinkertaisellakin "pohjoisen talveen" tarkoitetulla ja "etelän talviin" tarkoitetulla voi olla todella merkittävä. Se yllättävä tilanne jalankulkijan, rekan keulan tmv kanssa tulee ihan yhtä yllättäen kuin hyvilläkin renkailla, ja voi tapahtua ensimmäiselläkin kilometrillä, mutta eloon jäämis prosentti kummasti paranee asiallisilla renkailla.

Paskan autonkin turvallisuus paranee huimasti kun laittaa kunnolliset renkaat, miksi sitten laittaa hyvään autoon "huonot"

[WWWVespa]

^Eikös Nokian-tuoteperheeseen ole kuulunut kesärengas, joka on optimoitu muuta Eurooppaa viileämpiin olosuhteisiin? Ei silti, niitä tuskin Alfojen alla on.

[fahlsjy]

Routa se varmaan suurin syy teiden reikiintymiseen? Ja liian harvakseltaan tehtävät korjaukset suhteessa olosuhteisiin tietty.

Eiköhän tuossa ole se viisaus... olosuhteet ovat Suomessa kovat ja kunnossa pito pitäisi olla sitä luokkaa että kaikki voi ajella turvallisesti itse valitsemallaan rengastuksella tuntematta huonoa omatuntoa ??

[WWWVespa]

^Juu, ja sen reiänkin tekevät ne, jotka ajavat siihen lätäkköön. Ihan sama, onko sadevettä soratiellä vai suolan avulla aikaansaatua kosteutta talvisella kestopäällysteellä. Jos ajettaisiin sen kohdan vierestä, kuluisi pinta tasaisesti eikä veden iskuvaikutus suurentaisi lätäkköä.

[Bisci]

Jos suoraan vastaa topicin aloittajan pohdintaan omalla mielipiteellä niin "eurokitkat" on oikeesti järkyttävästi surkeampia kuin "oikeet" kitkat. Se ei ole hirveän hyvä peruste kehua eurokitkoja hyväksi ainoastaan sen takia, että ovat tulleet tuontiauton mukana keskieuroopasta, ja luullaan että sen takia niiden nimi on eurokitkat. Toivon, että koeajatte vastaavia muitakin kitkarenkaita ja sitten vasta kehutte kaikkia M&S merkin omaavia renkaita...

Arvioni perustuu omaan kokemukseen ja pelkästään perstuntumaan. Yhtään testiä en ole noille renkaille tehnyt tai teettänyt. Kahden eurokitkoin varustetun auton rinnalla on aina ollut kaksi nastallista kulkupeliä samaan aikaan käytössä, ja olen ollut sekakäyttäjä - siis autojen. Koeajokokemusta tällä haavaa n. 1,5 Mkm. Alla on pyörinyt kaikennäköisiä kiekkoja, mustia ja pintamateriaaliltaan pääosin kumista valmistettuja kuitenkin kaikki. Pidoltaan heikoin on talvikeleissä ehdottomasti Michelinin n. 50 % kulunut traktorin vetorengas, minkä jääkeleillä voisi luokitella miltei vaaralliseksi.

En ole rengasalan asiantuntija, mutta tutustunut pintapuolisesti aiheeseen mm. vajaan parinkymmenen vuoden autourheilutoiminnan aikana. Tiedän, että renkaissa on huimiakin eroja. Kuitenkin nämä eurokitkat ovat monissa kelioloissa täysin rinnastettavissa kotimaisiin nastoihin. Heikoimmillaankin, eli jos on vettä jään päällä, ne ovat tyydyttäviä, mikä perustunee lamellirakenteen kykyyn "niellä" vettä ja lunta. Eipä nykyisillä nastarenkaillakaan silloin puuhun mennä - tai itse asiassa mennään kovin helposti. Ja kun puhun eurokitkoista en todellakaan tarkoita M+S -renkaita vaan ihan samanlaisella lamellikuvioinnilla varustettuja talvigummeja, mitä Suomessa myydään. "Pistepuikkoshore" kertoo, että nämä eurokitkat ovat pehmeämmät kuin viereisen värkin nastat ja pinossa olevat kesäkumit. Seoksista tai renkaiden rakenteiden eroista ei minulla ole tarkkaa tietoa. Johtopäätökseni oman kokemuksen perusteella on edelleen: eurokitkat eivät ole vaarallisia, vaan loogisesti käyttäytyviä talvirenkaita, jotka talvikeleissä ovat pääosin todella hyviä. Toki muitakin mielipiteitä maailmaan mahtuuu, mutta kehoittaisin tutustumaan aiheeseen ihan ratin takana. Ihan vertailun vuoksi itse kukin voisi kokeilla vaikkapa hokkeja tai rallinastoja, niin tulisi tuntuma rengaspidosta talvella. Kenties käsitys olisikin sen jälkeen, että nykyiset kitka- ja nastarenkaat ovat vaarallisia!

Toki M+S renkaillakin pärjäilee melko mukavasti talvella, mutta jääkeleillä ne ovat heikompia, ja siksi meillä talvella pinossa. Baijerissa ei myyjän kertoman mukaan saanut edes talvella ajaa M+S:llä. Siksi auton mukana tulivat niiden lisäksi talvikitkat.

Tuo katsastusinssi pitääkin ottaa keskusteluun peräkärrin renkaista. Määräykset sanovat: "Kokonaismassaltaan yli 0,75 tonnin ja enintään 3,5 tonnin perävaunussa (O2-luokka) on käytettävä nastarenkaita, jos vetoautossa on sellaiset." Enpä löytänyt muuta.

[Aquatica]

Korjauksen korjaus, suola on pahin syövyttäjä. Jokaikinen reikä on suolan tekele.
terveisin nimim. Tälläkin viikolla emmentaljuutoa muistuttavia teitä kurvaillut

Osaatko selittää miksi Saksan teillä ei ole reikiä? Berliinissä mätetään suolaa talvella ihan mielettömästi teille.

Taitaa nastamiehet tuhota meidän infran.

Osaatko selittää, miten nasta tekee kolmekymmentä senttiä halkaisijaltaan olevan pyöreän reiän?

Korjataanpas tuotakin sitten, kun täällä korjauslinjalla ollaan
Berliinissä tuskin aiheutuu niitä reikiä, kun ei ole ROUTAA. Suomessa on.
Vesi+Routa+Suola = murha tien pinnalle. Mikä tahansa noista riittää myös yksin. Berliinissä lienee routa huomattavasti vähemmässä osassa, kuin täällä pohjolassa? Ja tosiaan sen käsityksen itsekin saanut saksanmaasta, että jos tiessä on reikä -> uusitaan tienpätkän pinnoite. Suomessahan mennään ensin 6kk asenteella "ei kukaan huomaa", sitten mennään "no vittu joku huomas, pistetään paikka". Eli siis sitten, kun joku onneton onnistuu pimeässä ajamaan moiseen poteroon -> auto rikkoontuu.
Eli käykääpä ajamassa Porvoon motaria. Porvoosta etelään. Ei kannata tehdä pimeällä tai surkealla kelillä; tie on täynnä "pieniä" reikiä - siis semmosia ehkä 40cm halkasijaltaan olevia, 30cm syviä reikiä. 100kmh alue. Ajappa tuommoseen, kato, mitä autolle käy - eikä tietenkään mitään varotusta missään. Tämän seurauksena kun jysähtää, auto menee takuuvarmasti hajalle jos 100kmh ajat tollaseen, saat ainakin alustan kunnostettua tien omistajan piikkiin... Ehkä.

[WWWVespa]

Reikien suhteen voi harrastaa empiriaa vaikka Lahdenväylällä kaupunkiin päin, kun kaistat ovat nyt paljaat kehäykkösen sekä Pihliksen välillä. Reikiä on bussikaistalla ja asvaltin saumoissa - muualla ei ole.

[Bisci]

Tämä eurokitkakohu alkoi kiinnostaa sen verran, että metsästelin viimeisen Moottori-lehden numeron perusteella asioita:

Useissa medioissa on lainattu "VTT:n tutkimusta" aiheesta, ja otsikoitu monasti, että nämä tuontiautojen mukana ja Mersujen Bemareiden yms. kylkiäisenä myydään näitä "vaarallisia" eurokitkoja. Tästä siis on lähtenyt laajalti lehdistössä julkaistu käsitys eurokitkojen vaarallisuudesta. Mainittakoon, että tätä VTT:n "tutkimusta" on rahoittanut ainoana rengastehtaana Nokian Renkaat Oyj. Tutkimussisältönä oli, kuinka suuri osuus kitkarenkaista on H-, V- tai korkemman nopeusluokan renkaita. Renkaiden ominaisuuksia ei testattu lainkaan vaan viitattiin Tekniikan Maailman 22/2010 artikkeliin "Korkean nopeusluokan kitkarenkaat Etelä-Suomen talveen". siis sekä suomessa että muualla myytävät H- ja sitä korkeamman nopeusluokan kitkarenkaat on nimetty "vaarallisiksi eurokitkoiksi". Kyse ei siten ole ostopaikasta vaan renkaan nopeusluokasta, mikä on tehty erityisesti rungon ominaisuuksia mutta myös seosta kehittämällä.

TM:n artikkelissa puolestaan testattiin 6 H- ja V-nopeusluokan kitkarengasta sekä yhtä ilmeisesti R-nopeusluokan kitkarengasta sekä käytettyä H-luokan rengasta. Tulos: kun tuo "pohjoismainen kitkaregas" eli R-luokan GoodYear sai 7,6 pistettä jäi paras "eurokitka" eli H-luokan Conti rengas niinkin surkeaan kuin 7,5 pisteen yhteistulokseen. Heikoimmat H-luokan renkaat Wredestein, Sava ja Toyo keräsivät 6,8 - 6,2 pistettä. On todettava, että jäällä ja sohjossa nämä H- ja V-luokan renkaat olivat TM:n testissä selvästi R:ä heikompia. TM:n yhteenveto olikin: "jos rengas on hyvä märällä asfaltilla, se on huono liukkaalla. Ja päinvastoin".

Kyse oli siis tunnetun ja tunnustetun yleisteknisen aikakauslehden artikkelin testitulosten käyttämisestä yhden rengastehtaan osin rahoittaman "tutkimuksen" valikoivaan julkistamiseen. Testi on mielestäni ok, mutta VTT:n ja Nokian Renkaiden moraalinen toiminta taitaa liipaista aika läheltä Mika Vehviläisen asuntokauppoja? Koko VTT:n tutkimus löytyy täältä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2011/T2600.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

[lerppu]

^Vallankin mainiosti olet jaksanut kaivaa taustoja esiin. VTT on itselle tuttu toimija omalta alaltani. Ei ole heidän tapauksessaan tosiaan poissuljettua valikoida dataa sen mukaan, mihin lopputulemaan halutaan päätyä...

Renkaiden vaarallisuuden todistelu kolaritilastojenkin suhteen on monimuuttujatilanteissa kyseenalaista ja voikin olla tarkoitushakuista valita esiin nouseva parametri lopputulemaa selittäväksi tekijäksi. Vertaa korrelaatio jäätelönsyönnin lisääntymiseen ja hukkumiskuolemiin...

Voidaan myös ajatella, että eurokitkoilla ajavat kuljettajat ovat vahinkoherkempiä asenteidensa ja ajotyylinsä vuoksi. Tuontiautojen ostamisen syynä saattaa olla halu saada varustellumpi tai harvinaisempi kulkine, joka osoittaisi tunnelatausta autoilun suhteen. Jos auton käyttöä ei pidä vain kehon kuljettamisena, on suuri mahdollisuus, että kuski provosoituu liikenteessä ja ajaa hieman muita agressiivisemmin (ainakin itse ajan päivittäin reikä päässä). Tämä jo oikeasti nostaa liikenneonnettomuuden tilastollista mahdollisuutta. Ja tämähän ei sitten liity liikenteen hahmottamisen tai auton hallinnan ongelmiin! Tuontiauton hankinnan syynä saatta myös olla krooninen käyttövarannon puute (omakohtainen kokemus), jolloin mukana tulevat talvikiekot jäävät herkästi alle pörräämään. Nyt kun tällainen tunnevammainen egoisti ajaa höyrypäissään kolarin, niin on toki helppo syyttää eurokitkoja. Itseni kohdalla voin sanoa, että jos omaa syytäni kolaroin, se ei johdu renkaistani!

[IlkkaL]

Lisäksi että "lerpulla" on kiva nikkinimi niin hän puhuu aikalailla asiaa. Mäkään en tietääkseni ole ainuttakaan koralia ajanut renkaiden vuoksi. Yhden peräänajon olen suorittanut ja silloin alla uudehkot nastat....Niinkuin jo aikaisemmin totesin on minulla mahdollisuus pysyä pois teiltä pahimpien kelien aikaan...joita mielestäni pk-seudulla on maks. 5 päivää vuodessa. Kuinkahan monella tänä talvena "joukkorytinöissä" tai talven yllättäminä kolhineilla oli alla nämä vaaralliset eurokitkat? Itse kuitenkin suhtaudun näihin renkaisiin (nyt siis alla Nokian A3) siten että kun keli alkaa olla nollan tienoilla alkaa myös nilkka siirtyä lähemmäs suoraakulmaa. Ehkäpä nastoilla suhtautuminen olisi hivenen "huolettomampaa"...?

[Jönsson]

^Vallankin mainiosti olet jaksanut kaivaa taustoja esiin. VTT on itselle tuttu toimija omalta alaltani. Ei ole heidän tapauksessaan tosiaan poissuljettua valikoida dataa sen mukaan, mihin lopputulemaan halutaan päätyä...

Olet kyllä rohkea kaveri, jos a) olet itse ammatillisesti tutkimustyön kanssa tekemisissä ja b) väität, että VTT:ssä on on vallalla kulttuuri, jonka mukaan tutkimusaineistoa manipuloidaan ennalta päätetyn lopputuloksen aikaansaamiseksi?

Luulisi suomlaisen tiedeyhteisön älähtäneen julkisesti jo toisenkin kerran, jos näin olisi

[WWWVespa]

Lerpulla on kyllä samansuuntaisia ajatuksia kuin itselläni, sillä monessa ulkomailta tuodussa autossa on varsin sileät kesärenkaat alla, kun on niiden aika. Vähän hurjaa touhua, kun on leveä rengas ja kuvio kovin matala, kun kuitenkin joskus on sateellakin ajettava.

[lerppu]

Jönssonille vastausta:
En ole intiimissä yhteistyössä tai rahallisesti kytköksissä VTT:n toimintaan. Erityistä rohkeutta ei vaadi se että nimimerkin suojissa heittelee arvostelevia yleistyksiä julkisen laitoksen toiminnasta. En siis ainakaan tämän vuoksi ole "rohkea kaveri".

Datan manipulointi ei rajoitu suomalaisessa tutkimuksessa VTT:hen, ja 3 vuoden ulkomaisen työkokemuksen mukaan, ei rajoitu myöskään Suomen rajojen sisäpuolelle. Itsekin joskus (muista kuin taloudellisista intensiiveistä) olen saattanut valikoida testijoukkoa "ettei johtajapoloiset hämmenny ristiriitaisista tuloksista". Tämä on vielä pientä, voimakkaasti asiaansa uskova tutkija tahikka kehitysinsinööri voi hyvin joko mittalaitetta tai datajoukkoja manipuoloimalla päätyä "oikeaan" tulokseen. Jopa vallan vanhurskaisesti vailla pettämisen tunnetta. Sitten on erikseen tilanne, jossa rahoittajan edun mukaisia tuloksia tipahtelee esiin tutkimuksesta, jonka tieteellinen pohja on melkolailla kestämätön. Tiedeyhteisö hyväksyy rahantekomasiinan, jotta oikea tutkimus saisi sivuosumana rahoitusta (hyviä ja hurskaita syitä tutkimusten tulkitsemiseen löytyy aina).

En myöskään missään vaiheessa sanonut että on absoluuttisesti "paha" asia tehtailla tutkimuksia niiden tilaajille. VTT:n taloudellinen terveys on kaikkien suomalaisten etu. Sekin kannattaa huomioida, että lukijalla on tutkimuksiin tutustuessaan myös vastuu...

[Bisci]

Enpä ole toisaalta nähnyt yhtään julkaistua yliopistollista tai muuta tilaustutkimusta, missä tulokset olisivat tilaajan (= rahoittajan) kannalta epäedulliset. Lehtien testeissä tuppaavat myös kotimaan tuotteet pärjäävän yleisesti: TM - Nokia, Nokian jne. A,M und S - Audi, Mese jne. Teknikens Wärld - Ericsson, Volvo... Kyllä toimittajilla ja tutkijoilla taitaa olla sisäänrakennettua patriotismia tai tilaajan kunnioitusta.

Tämä kitkarengasjuttu on sen verran kiinnostava, että kävin lukemassa perheen ajokaluston renkaiden nopeusluokat: nastarenkaat T ja T, kitkat R. Mainittakoon, että nämä molemmat "vaaralliset" euronastarenkaat on ostettu Suomesta ja "turvalliset" kitkat yhdessä auton kanssa Baijerista. Ovat teutoonit menneet myymään Jeepsteriin turvalliset "pohjoismaiset" kitkarenkaat. Vai onkohan nyt tulossa joku tutkimus, minkä mukaan Saksasta ostetut renkaat ovat joka tapauksessa "vaarallisia" olipa nopeusmerkintä mikä vaan.

Seuraavaksi googlailin Vianorin sivuille. Bingo!!! Esim. Alfan kokoluokkaan 225/50/17 Nokian Renkailla on tarjota vain joko "pohjoismainen" kitkarengas, eli nopeusluokan R gummi, tai "euronasta" Hakka 7 nopeusluokkaan T. Siis Nokian valikoimaan ei kuulu T tai kovemman luokan kitkarengasta, vaan pelkästään näitä "turvallisia pohjoismaisia" R-luokan renkaita. Hmm, olikohan tällä seikalla yhteyttä VTT:n "testituloksiin", missä VTT:n ns. testissä "Mikko Liukkula Nokian Renkailta antoi selvityksen kuluessa arvokkaita neuvoja"? No nyt tulee mieleen, että jos jäykemmällä rungolla ja ilmeisesti aavistuksen kovemmalla seoksella tehdyt T, V ja W kitkat ovat "vaarallisia eurokitkoja", niin kuinkas nastarenkaat sitten? Niissähän seos on jo lähtökohtaisesti kovempi kuin kitkoissa, ja rengasrunko on valittava ihan samoin kovemmissa nopeusluokissa jäykemmäksi, ja missä Nokian tarjoaa myös luokan T euronastoja. Eivätkö ne olekaan "vaarallisia"?

On vielä huomattava, että ilmoitetun nopeusluokan ylittäminen on myös vaarallista. Siitähän kotimainen lainsäätäjäkin kantaa huolta: "Autoon saa vaihtaa alkuperäistä alemman nopeusluokan (kuitenkin vähintään Q eli 160 km/h) renkaat. Silloin kuljettajan näkyviin on kiinnitettävä kilpi tai tarra, josta selvästi ilmenee suurin sallittu renkaiden rajoittama ajonopeus (ei koske "M S" -merkittyjä renkaita)." Perskeles, en ole nähnyt kenenkään autossa ainoatakaan tarraa saati kojelautaan ruuvattua kilpeä! Tosin kaikki talvirenkaat taitavat olla M+S -merkittyjä, mutta onkohan suvikumit varmasti katsastettu oikein täällä sarvikuonojen maassa?

[Jönsson]

Enpä ole toisaalta nähnyt yhtään julkaistua yliopistollista tai muuta tilaustutkimusta, missä tulokset olisivat tilaajan (= rahoittajan) kannalta epäedulliset. Lehtien testeissä tuppaavat myös kotimaan tuotteet pärjäävän yleisesti: TM - Nokia, Nokian jne. A,M und S - Audi, Mese jne. Teknikens Wärld - Ericsson, Volvo... Kyllä toimittajilla ja tutkijoilla taitaa olla sisäänrakennettua patriotismia tai tilaajan kunnioitusta.

............ Vai onkohan nyt tulossa joku tutkimus, minkä mukaan Saksasta ostetut renkaat ovat joka tapauksessa "vaarallisia" olipa nopeusmerkintä mikä vaan.

Seuraavaksi googlailin Vianorin sivuille. Bingo!!! Esim. Alfan kokoluokkaan 225/50/17 Nokian Renkailla on tarjota vain joko "pohjoismainen" kitkarengas, eli nopeusluokan R gummi, tai "euronasta" Hakka 7 nopeusluokkaan T. Siis Nokian valikoimaan ei kuulu T tai kovemman luokan kitkarengasta, vaan pelkästään näitä "turvallisia pohjoismaisia" R-luokan renkaita. Hmm, olikohan tällä seikalla yhteyttä VTT:n "testituloksiin", missä VTT:n ns. testissä "Mikko Liukkula Nokian Renkailta antoi selvityksen kuluessa arvokkaita neuvoja"? No nyt tulee mieleen, että jos jäykemmällä rungolla ja ilmeisesti aavistuksen kovemmalla seoksella tehdyt T, V ja W kitkat ovat "vaarallisia eurokitkoja", niin kuinkas nastarenkaat sitten? Niissähän seos on jo lähtökohtaisesti kovempi kuin kitkoissa, ja rengasrunko on valittava ihan samoin kovemmissa nopeusluokissa jäykemmäksi, ja missä Nokian tarjoaa myös luokan T euronastoja. Eivätkö ne olekaan "vaarallisia"?

Toki omasta yliopistourastani on jo aikaa ja voi olla, että olen parantumaton idealisti... toisaalta tieteen tuntomerkkeihin edelleen kuuluu mm. riippumattomuus ja toistettavuus. Itse olen myös viime vuosinakin ollut tilaamassa tutkimuksia, joiden lopputulos olisi voinut olla edustamalleni organisaatiolle myönteisempi, mutta minkäs teet. No sen voi tehdä, ettei julkista kyseistä tutkimusta, vaan pitää vain omana tietonaan ja ottaa opikseen. Useimmat kaupallisesti rahoitetut tutkimukset tehdään kuitenkin ensisijassa informaation saamiseksi. Jos sitten sivutuotteena syntyy jotain, jolla on ehkä markkinoinnillista arvoa, sitten se julkaistaan. Tällaisia ovat esim. erilaiset asiakastyytyväisyystutkimukset. Se, että tilaajalle kielteistä tutkimusta ei julkisteta, ei tarkoita sitä, etteikö tällaisiakin tutkimuksia olisi. Mieleen tulee mm. reilun 12 vuoden takaa presidentivaaligallup, jonka tilaaja jätti julkaisematta, kun siinä Esko Aho oli ohittanut suosiossa Tarja Halosen.

Edelleen tilaaja voi tietysti esittää reunaehtoja tutkimukselle. "Haluan, että tutkitte Vantaalaisten mielipiteen presidenttiehdokkaista." Tulokset voidan sitten uutisoida niin, että koetetaan kertoa kovin vähäeleisesti se, että vastaajat eivät edustaneetkaan koko Suomea. Tällaisesta tilaajan tekemästä stilisoinnista aika helposti tutkimuslaitos antaa palautetta, jos se on kovin räikeää. Palaute ei ole ehkä julkista, mutta siihen voi sisältyä viesti siitä, että yhteistyö on vaarassa, jos jatkossa jatketaan harmaan alueen laajentamista. Olen tällaisessakin keskustelussa ollut läsnä (viitekehys oli kyllä kaupallinen, ei poliittinen).

Kokonaan toinen asia ovat sitten esim. lehtien testit, jotka eivät tieteen näkökulmasta ole useinkaan putaasti tutkimuksia. Esim. autolehtien vertailuissa on mukana paljon tieteellisesti päteviä elementtejä (varsinkin TM avoimesti kertoo tutkimusmenetelmänsä), mutta parhaimmillaankin iso osa testiä ovat subjektiiviset havainnot ja jopa mielipiteet. Esim. melutasoa mitataan desibelimittarilla, mutta osa pisteistä annetaan myös sen mukaan, koetaanko äänen laatu miellyttävänä vai ei - ja se taas voi riippua suuresti kansallisesti vaihtelevista eroista vaikkapa nopeusrajoitusten ja asvalttilaadun suhteen, mutta jopa ihan kansallisista mieltymyseroista.

Jos ajatellaan kliseisesti, että ranskalaiset tekevät autoja, joissa on pehmeät istuimet ja mukava jousitus, kun taas saksalaiset tekevät autoja hieman kovempaan makuun, tämä johtunee siitä, että Ranska on Ranskan autoteollisuuden tärkein markkina-alue ja ranskalaiset haluavat sellaisia autoja. Tottakai on luonnollista, että ranskalaisten journalistien ja tutkijoiden makutottumukset ovat lähempänä Ranskan kansan makua ja vastaavasti saksalaisten kollegojen tottumukset lähempänä Saksan kansan syviä rivejä, kuin päinvastoin. Siksi ranskalaislehti pitää Citikkaa miellyttävämpänä ja saksalaislehti Opelia.

Ja lopuksi vielä, mitä nastarenkaisiin tulee, niin niissä on tosiaan yleensä kovempi kumiseos kuin kitkarenkaissa, mutta niissä pitoa jäällä on lisätty sellaisilla pienillä, teräväsärmäisilla metallinystyröillä, joita on upotettu kahteen, siksak-tyyppiseen jonoon pitkin vierintäkehää. Näin on saatu aikaan rengas, jossa yhdistyvät kitkarenkaita paremmat sulan kelin ominaisuudet ja niin ikään parempi pito jäällä.

Kitkarengas on tähän verrattuna kompromissi. Ns. pohjoismainen kitkarengas on yhdenlainen ja "eurokitka" toisenlainen kompromissi.

[Polforea]

Luin kieltämättä tuon tutkimuksen vähän vasemmalla silmällä, mutta onko kellekään muulle tullut mieleen vaihtoehto, että Nokian olisi tilannut ko. tutkimukseen markkinoiden tutkimiseksi. Eli esim. kannattaisiko upottaa R&D -rahaa "välikitkan" kehittämiseen esim. H-luokkaan, olisiko moiselle markkinoita. Tai että kannattaisiko eurokitka -tyyppisiä renkaita survoa pohjoismaisille markkinoille. Ainakin mä sain tutkimuksesta lähinnä sen käsityksen, että Nokian on halunnut tietää paljonko Keski-Euroopan markkinoille tarkoitettuja renkaita on käytössä Suomessa. Mä näkisin tuossa hyvinkin loogisen linkin ainakin kotimaan markkinointiin. Vai missasinko tekstistä kohdan, jossa tämä mahku poissuljetaan tyystin?

Mediahan tietty moisen käsiin saadessaan vääntää jutusta (ja etenkin otsikosta) myyvän, etenkin kun tekstissä on mainittu jotain vaarallisuuteen viittaavaa. Julkaistut uutiset tuntuvat keskittyvän nimenomaan eurokitkojen vaarallisuuteen ja sen mainitsemiseen, kun taas tutkimuksessa tuo tuli esiin lähinnä sivuhuomiona ja pääpaino on rengasmallien jakaumalla. Tietty jos NR on jo itse kääntänyt painopisteen esim. lehdistötiedotteella, niin hypeinnosta syyttävä sormeni kääntyy mediasta sinne.

On vielä huomattava, että ilmoitetun nopeusluokan ylittäminen on myös vaarallista. Siitähän kotimainen lainsäätäjäkin kantaa huolta: "Autoon saa vaihtaa alkuperäistä alemman nopeusluokan (kuitenkin vähintään Q eli 160 km/h) renkaat. Silloin kuljettajan näkyviin on kiinnitettävä kilpi tai tarra, josta selvästi ilmenee suurin sallittu renkaiden rajoittama ajonopeus (ei koske "M S" -merkittyjä renkaita)." Perskeles, en ole nähnyt kenenkään autossa ainoatakaan tarraa saati kojelautaan ruuvattua kilpeä! Tosin kaikki talvirenkaat taitavat olla M+S -merkittyjä, mutta onkohan suvikumit varmasti katsastettu oikein täällä sarvikuonojen maassa?

Mä meinasin joskus tonnarin kojelautaan liimata katsurin iloksi lapun, jossa lukee "Älä aja yli 240km/h, kun renkaat ei sitä kestä. Älä aja yli 225km/h, kun auto ei enempää kulje. Äläkä h......i soikoon aja yli 120km/h, kun se on Suomen korkein rajoitus!", mutta en sitten jaksanut sitä taikoa.

[mutt]

On vielä huomattava, että ilmoitetun nopeusluokan ylittäminen on myös vaarallista. Siitähän kotimainen lainsäätäjäkin kantaa huolta: "Autoon saa vaihtaa alkuperäistä alemman nopeusluokan (kuitenkin vähintään Q eli 160 km/h) renkaat. Silloin kuljettajan näkyviin on kiinnitettävä kilpi tai tarra, josta selvästi ilmenee suurin sallittu renkaiden rajoittama ajonopeus (ei koske "M S" -merkittyjä renkaita)." Perskeles, en ole nähnyt kenenkään autossa ainoatakaan tarraa saati kojelautaan ruuvattua kilpeä! Tosin kaikki talvirenkaat taitavat olla M+S -merkittyjä, mutta onkohan suvikumit varmasti katsastettu oikein täällä sarvikuonojen maassa?

On tuossa saksantuonti-Puntossa tuollainen tarra, joka kertoo että max. 160km/h saisi renkailla ajaa. Tai hinata, koska laitoksen huiput on jossain 150:n nurkilla.

[Häntsy]

Näistä renkaista on ollut paljon puhetta niin täytyy kertoa omakokemus näistä "eurokitkoista". Ostin tuossa juuri täksi talveksi tuollaiset Avon merkkiset brittiläiset "eurokitkat" ja olen ollut ihan tyytyväinen renkaisiin. Lumella pitoa on ollut riittävän hyvin kiihdyttäessä ja jarruttaessa ja muutenkin on pystynyt ajamaan "normaalisti" ilman mitään vaaratilanteita. Polanteella ja jäällä ovat kyllä aikas lipokkaat ja saa aina varovainen olla ja järkeä pitää käyttää, mutta elossa ollaan. Eikös se ole talvella ihan normaalia, että ajetaan sen mukaan mikä keli on rengastyypistä huolimatta ja tiedostetaan liukkauden vaarat? Tässä talven aikana uutisista tulleita kolarikertomuksia seuranneena ja voisin väittää, että kyllä se kolareiden syy on sielä ratin ja penkinvälissä kuin niissä renkaissa pelkästään, kun pitää moottoritielläkin ajaa se 120km/h VÄHINTÄÄN, vaikka näkyvyys on täysi nolla ja vielä toisten perässä kiinni. Kukin tietysti ajaa semmoisilla renkailla mitkä itsestään tuntuvat hyvältä ja turvallisilta omalle ajolleen. Tämä nyt oli ihan yleinen näkökulma asiaan mitä tässä talvenaikana on tullut huomattua. Mieltä lämmittää kuitenkin se, että ainakin Alfa Romeolla ajavat tiedostavat talvella liukkauden aiheuttamat seikat.

[Giallo Pozzuoli]

Toinen pointsi kitkoille.

[insinörtti]

Korjauksen korjaus, suola on pahin syövyttäjä. Jokaikinen reikä on suolan tekele.

Harhaluulo. Suola on kyllä pahasta + routakin tekee tuhojaan, mutta mutta, kyllä kaiken taustalla kuitenkin piileskelee nastarenkaat.

Fakta n:o 1: Jos nastarenkaita ei olisi, niin hlöautojen merkitys tiestön kulumisessa olisi täysin merkityksetön. Mm. esille tuodut painumat bussipysäkeillä ym. ovat ihan todellinen ilmiö. Jos nastarenkaita ei olisi, niin raskaan liikenteen aiheuttamat painumat, routavauriot yms. määräisivät, kuin usein tietä pitää korjata.

Mutta sattuu kuitenkin olemaan niin, että nastarenkaiden tuhovoima on sen verran suuri, että ne kääntävät asetelman päälaelleen. Vilkkaasti liikennöidyillä osuuksilla henkilöautot muuttuvatkin pahimmiksi tien tuhoajiksi. Esim. Kehä I:llä joudutaan näköjään laittamaan uutta asvalttia joka vuosi. Ja ne urat on todellakin hlöauton raidevälillä eli eivät mene bussien piikkiin.

Fakta 2: Kun nastarenkaita käytetään, pitää asvaltin rakenne valita mahdollisimman hyvin nastarenkaita kestäväksi = paljon & karkeaa kiviainesta. Se on sitten hei hei modernimmille keksinnöille, kuten huokostetulle asvaltille. Huokostuksella yms. kikkailulla on mahdollista saada aikaan esim. seuraavia ominaisuuksia

• - parempi pakkasrapautumisen kesto (ei näitä "poteroita" tai pinnan irtoamista)
  - pienempi rengasmelu (tunnetaan myös desibeliasvalttina)
  - vähemmän lätäköitä & vesiliirron vaaraa, kun vesi imeytyy asvaltin läpi

Meikäläisellä asvaltilla rengasmelu on tunnetusti kova ja jarrutusmatkoihinkin karkealla pinnalla on negatiivinen vaikutus.

Huokostettu asvaltti kestää nastarenkaita tosi huonosti, joten sen käyttö ei tule kyseeseen niin kauan kuin valtaosa autoilijoista uskoo esson baarin oppeihin ja jatkaa tiestön jyrsimistä pilalle. Vielä toukokuussakin, kuten tapana on.

Ja sitten se kuluminen. Jenkkitutkimuksen mukaan miljoona nastarenkain varustettua autoa jyrsii ajourien kohdalta 2,5 mm pintaa pois. Tämä tarkoittaa sitä, että jos yhdellä kaistalla ajaa päivässä 40 000 nastarenkain varustettua autoa, niin yhden ainoan päivän aikana syntyy uraa 0,1 mm verran. Viikossa uraa syntyy 0,6 mm, vaikka ajateltaisiin, että viikonloppuna liikennettä on puolet vähemmän. 2,5 mm kuukaudessa ja koko käyttöaikana, marraskuusta huhtikuun loppuun (äärimmäisen harva vahtaa kesärenkaisiin ennen pääsiäistä) kerkiää uraa syntyä 13-14 mm.

Ei taida ihan kuutamolla laskelma olla, koska Kehä I vilkkaimmalle osuudelle, jolla liikkuu reilu 100 000 autoa päivässä, tosiaan syntyy näkyvät urat talven aikana.

[Jevgen]

Lueskelin aikanaan tällaisenjutun ja olen ajellut hyvällä omalla tunnolla niin nastallisella, kuin kitkallisellakin kulkupelillä. Molemmissa on puolensa ja toistaiseksi on perille päästy liukkaillakin keleillä.

En siis ole puolesta, enkä vastaan. Pikemminkin päinvastoin.

Viikonloppuna satuin kuuntelemaan (epähuomiossa ) kansanratiota, jossa soittaja ihmetteli farmareiden ja tila-autojen katoilla näkyviä suksibokseja. Näissä autoissahan on tilaa jo muutenkin tarpeeksi. Olisiko tässä ainesta seuraavalle väännölle?

[Bisci]

Joo, tostahan se alkaa 27:57 kohdalta. Täyttä asiaa.

http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/radio/1446778" onclick="window.open(this.href);return false;

[WWWVespa]

Insinörtti voisi käydä ajamassa Lahdenväylää kehäykköseltä Vantaanjoelle, jotta empiria korjaisi harhaluulot. Reiät on paikattu saumoissa ja bussikaistalla. Tierempan yhteydessä rouhittiin tilapäiset kaistamerkinnät pois, mutta edes hänen parjaamansa nastarenkaat eivät ole parin kolmen talven aikana saaneet muuta tienpintaa kulumaan samalle tasolle. Teoriatasolla tarvitaan sitten kai lisää suolaa, jotta varsinainen totuus voidaan haudata teoriasepusteluihin.

[Wilier]

Ryhdyin googlailemaan, josko olisi tarjouksessa nyt keväällä halpoja kitkarenkaita, kun nykyiset alkavat olla loppusuoralla. Eipä kovin hyvin tarjouksia löydä Breran kokoluokkaan, paitsi näitä "vaarallisia" eurooppalaisia kitkoja. Näyttäisivät Nokian WR A3:t olevan aika talvisiin oloihin tarkoitettuja, ainakin päätellen Nokianin mainosvideosta: http://youtu.be/MxhC-xT_uLo

Pitäisiköhän uskaltaa neliveto-Breraan tuollaiset hankkia?

[insinörtti]

Insinörtti voisi käydä ajamassa Lahdenväylää kehäykköseltä Vantaanjoelle, jotta empiria korjaisi harhaluulot. Reiät on paikattu saumoissa ja bussikaistalla. Tierempan yhteydessä rouhittiin tilapäiset kaistamerkinnät pois, mutta edes hänen parjaamansa nastarenkaat eivät ole parin kolmen talven aikana saaneet muuta tienpintaa kulumaan samalle tasolle. Teoriatasolla tarvitaan sitten kai lisää suolaa, jotta varsinainen totuus voidaan haudata teoriasepusteluihin.

Sinun pitää käydä kouluttamassa myös tutkijoita, jotka ovat saaneet ihan vääriä tuloksia, kun on päässyt essonbaarin opit unohtumaan.

Uusia silmälasejakaan ei kannata hankkia. Näin välttyy näkemästä mm. Helsingin kantakaupungin kivettyihin katuihin liikennevalojen kohdalle suditeltuja naarmuja ja sitä, että Kehä I:llä alkaa taas näkyä hlöauton raideväliin sopivat urat - viime kesänä asvaltoiduillakin osuuksilla.

”Esimerkiksi Kuusisaarentieltä (50 km/h) irtoaa talven aikana 1090 kg asvalttia kilometriltä.”

http://www.kuntatekniikka.fi/toimijat/s ... emi_pp.pdf

Nyt johtopäätöset ovat enempi samansuuntaisia kuin mihin muualla maailmassa on päädytty jo vuosikymmeniä sitten. Aika kiinnostava oli myös jossain Nasta -ohjelman raportissa ollut maininta meidän suljetuista markkinoistamme. Meillä talvirenkaat ovat selvästi kalliimpia kuin Saksassa & co. Hintatason määräävät nastarenkaat ja kitkoista kiskotaan (tilanteen salliessa) yhtä kovaa hintaa. Rivien välistä luettuna meille on luotu suljetut markkinat, jossa Nokia & pari muuta valmistajaa saa TM, HS & muiden lehtien ystävällisellä avustuksella kiskoa "Suomalaisiin äärioloihin räätätöidyistä renkaista" kunnon katetta, kun kilpailu pidetään kurissa.

Keinovalikoimaan kuuluu mm. vanhan kitkarenkaan ottaminen upouusien kesärenkaiden vertailupariksi. Mutta missään nimessä ei samalla oteta vertailuun myös ikääntynyttä kesärengasta ynnä nastoistaan riisuttua nastarengasta... Näin vältytään saamasta vääränlaisia tuloksia, mikä voisi pakottaa muokkaamaan ennalta päätettyä järjestystä ja johtopäätöksiä. Samoin jäätestit tehdään luistinradalla eikä oikealla tiellä - etenkään ns. mustan jään peittämällä sellaisella.

Nasta -tutkimusohjelmassa mittailtiin kitkaa oikealla ajoradalla... ja mittailihan nastarenkaan "ylivertaista" pitoa myös Moottorilehti viime keväänä.

http://www.nasta-tutkimusohjelma.fi/

Muutama muukin pikku haittapuoli on ilmennyt. Esim. puolet katupölystä on nastarenkaiden tuottamaa ja sen on arvioitu aiheuttavan jopa satoja ennenaikaisia kuolemantapauksia vuosittain.

http://iltalehti.fi/terveys/2012032015348313_tr.shtml

Melko hiljaa on TM ollut näistä haitoista...

[Smacket]

^Asiapuhetta!

[Polforea]

”Esimerkiksi Kuusisaarentieltä (50 km/h) irtoaa talven aikana 1090 kg asvalttia kilometriltä.”

Tonni! Kuinka ***keleesti painaa kilsa asfalttia koko tien leveydeltä etenkin isommilla baanoilla? Ei nekään kuitenkaan kulu koko leveydeltänsä eikä mene vuodessa puhki.

Esim. puolet katupölystä on nastarenkaiden tuottamaa ja sen on arvioitu aiheuttavan jopa satoja ennenaikaisia kuolemantapauksia vuosittain.

Eli nastakiellolla päästäisiin käytännössä tyystin eroon päällystepohjaisesta katupölystä, kun sitä on yhteensäkin 48%. Vai rouhiiko nimenomaan nastat pölyä ilmaan jostain muualtakin kuin päällysteestä?

[hjpp]

Ryhdyin googlailemaan, josko olisi tarjouksessa nyt keväällä halpoja kitkarenkaita, kun nykyiset alkavat olla loppusuoralla. Eipä kovin hyvin tarjouksia löydä Breran kokoluokkaan, paitsi näitä "vaarallisia" eurooppalaisia kitkoja. Näyttäisivät Nokian WR A3:t olevan aika talvisiin oloihin tarkoitettuja, ainakin päätellen Nokianin mainosvideosta: http://youtu.be/MxhC-xT_uLo

Pitäisiköhän uskaltaa neliveto-Breraan tuollaiset hankkia?

Kyllä niillä pärjää. Kokemuksia on Michelinistä ja Continentalista, joista ensin mainitut olivat huomattavasti paremmat uudella lumella. Muutoin ei suurta eroa ollut havaittavissa.
Nykyistä pihatietä en kuluneilla Conteilla enää uudenlumen keleillä ylös pääse etuvetoisella.

Nokian noista versioista en tiedä, mutta pohjoismaisista malleista mulla on kolmesta (!) eri sarjasta hajonnut renkaan runko. En osta enää ensimmäistäkään.

[Wilier]

"Tonni! Kuinka ***keleesti painaa kilsa asfalttia koko tien leveydeltä etenkin isommilla baanoilla? Ei nekään kuitenkaan kulu koko leveydeltänsä eikä mene vuodessa puhki."

Jos kilometri uraa tai siis kahta uraa on puolen sentin syvyisiä ja 20 cm leveitä, niin yksi kuutiometri asvelttia on kadonnut. Paljonko painaa kuutio asvalttia?

Vai tuliko pilkkuvirhe?

[Polforea]

1000m*0,02m*0,005m=0,1m³, eli tuli - toki tuloksen saa tuplata kahta uraa varten, mutta silti "vain" 0,2m³.

Kyllähän se painaa (Suomi 24:lla joku sanoo 2,4t/m³) ja siis tuo tonni voi hyvin pitääkin paikkansa, mutta siitä tosiaan tuli mieleen että paljonko tiekilsan päällysteessä massaa onkaan, koska sitä tosiaan varmasti isommilla teillä häipyykin jo paljon enemmän, vaikkei puhki päästetäkään kulumaan.

[Albertolli]

Tuossa 155:ssa kun on nyt kevään ajan ollut kitkat (Michelin x-ice north vai mikä lie, paistettu syksyllä 2011, pintaa 5mm) niin voin todeta ainakin ne kelvottomiksi liukkaalla kelillä.
Verrokkina muistaakseni 2007 tietämillä paistettu olisikohan Hakkapeliitta 4 toimi samassa kelissä täysin ilman yllätyksiä.

156:ssa oli hankittaessa ns. uudet pohjoisen kitkarenkaat, joilla pärjäsi kuivalla kelillä ihan hyvin ja lumellakin ihan ok. Niinä päivinä kun tiet olivat oikeasti jäässä, olisi ollut parempi jäädä kotiin. Joskus landelle mennessä pysähdyin loivassa ylämäessä bussipysäkille ja siitä ei meinannutkaan päästä enää eteenpäin kun tie sattui olemaan vähän jäässä.

Jos kukaan ei ajaisi nastarenkailla niin kuinkahan kiillotettuja risteykset silloin olisivat?
Nimim. ajan nastalla vaikka mikä olisi.

[Giallo Pozzuoli]

YLE: Tiet kurjassa kunnossa talven jäljiltä - paikkauksia tehdään poikkeuksellisen paljon

Teiden kunto on poikkeuksellisen huono menneen talven jäljiltä. Päällysteet ovat reikiintyneet ja kuluneet erittäin pahoin vähäisen lumen, märkyyden ja nastarenkaiden kulutuksen takia. Teiden kunnossapitorahat eivät riitä kuin osaan päällysteiden korjauksista. Hallituksen kehysriihen päätös leikata 100 miljoonaa euroa väylärahoista vaikeuttaa entisestään teiden kunnossapitoa.

Tiet ovat poikkeuksellisen talven jäljiltä kurjassa kunnossa. Teille satoi vähän suojaavaa lunta ja se suli ja jäätyi vuorotellen. Tällainen tiuhaan tapahtuva sulamis-jäätymissykli pehmentää tehokkaasti päällysteen pinnan.

Nastarenkaat kuluttavat normaalia nopeammin syvät ura pehmeään pintaan. Teitten pinnoitteissa on jouduttu säästämään jo vuosia ja se näkyy, sanoo kehittämispäällikkö Jarmo Eskola.


Olisko syytä kerätä puuttuvat tienkorjausrahat nastarengasverolla? Periaatteella se maksaa joka aiheuttaa..

[äölkjhgf]

1000m*0,02m*0,005m=0,1m³, eli tuli - toki tuloksen saa tuplata kahta uraa varten, mutta silti "vain" 0,2m³.

Minustako tuo 20 cm olisi 0,2m. Eli laskukaava olisi 1000m*0,2m*0,005m=1m³

[Polforea]

^Joo, seison korjattuna . Millimetrit vielä tarkistin oikein ajatellen että millit, sentit, desit mutta tuohon mahtui ajatusvirhe. Jos 2*20cm*0,5cm*1km urat tekee pari tonnia, niin ei tuo tonni määrällisesti niin paljolta enää tunnukaan.

[insinörtti]

Eli nastakiellolla päästäisiin käytännössä tyystin eroon päällystepohjaisesta katupölystä, kun sitä on yhteensäkin 48%.

Ei sentään. Nykyisin kolmannes pölystä tulee hiekoituksesta + suolauksesta (olikosenyt 25+7 %) ja loput muualta (luonnosta, jarruista, renkaista yms.). Ja kuluu tien pinta hieman ilman nastojakin.

0 % nastarenkaiden osuus ei liene ihan realistinen eikä järkevä. Meikäläisen raportin mukaan liukkaudentorjuntaa pitäisi tehostaa, jos nastarenkaiden osuus painuu alle 50 %. Utopistisena tavoitteena olisi vissiin 25-30 % osuus PK-seudulla -> katupölyn määrän voisi odottaa vähenevän 2/3-osaan nykyisestä.

Norjalaiset päätyivät omissa selvityksissään 20 % "optimiin", mutta nyt Oslossa sinnitellään 14-15 % osuuden voimin. Norjalaiset ovat siinä mielessä edelläkävijöitä, että valtaosa siirtyi kitkarenkaisiin vapaaehtoisesti ts. nastarenkaiden osuus tippui 70 % -> 30 % jo ennen käyttömaksuja.

[insinörtti]

Jos kukaan ei ajaisi nastarenkailla niin kuinkahan kiillotettuja risteykset silloin olisivat?

Tätähän juurikin mittailtiin Nasta -tutkimuksissa. Pahimmillaan (0 % nastarenkaita) kitka heikkeni 20-25 % verrattuna "karhennettuun" tien pintaan.

Lukua sopii verrata Moottorilehden mittaustuloksiin - taitaa olla renkaan iän vaikutus suurempi kuin sen tyypin ja/tai tuon paljon mainostetun "karhennuksen" vaikutus.

http://www.autoliitto.fi/?x20043=7066693

Vähän samansuuntaista vihjettä saatiin myös TM talvirengastestissä 2012. Minkä ao. lehti välittömästi painoi villaisella, kun ei varmaankaan ollut sponsoreille mieluisa uutinen.

Hlökohtainen kokemukseni kertoo samaa. Päällisin puolin hyvältä näyttäneissä, mutta 5 vuotiaissa, nastarenkaissa (muistaakseni Contit) ei ollut kuin yksi vika - pito puuttui niin pahasti, että tasamallakin tekin tiukkaa päästä liikennevaloista liikkeelle, jos asvaltin pinta oli pakkasen lauhtuessa vetänyt kuuraan.

Taitaa monen kitkarenkaiden haukkujien kokemukset perustua samaan ilmiöön eli on saatu "pari talvea sisäänajetut" renkaat käytetyn auton mukana ja huonoksihan ne on päästy toteamaaan. Ex autonikin meni kiertoon 4 talvea ajetuilla kitkoilla ja kyllä viimeisenä keväänä oli havaittavissa, että alkaa tulla käyttötunnit täyteen = seuraava talvi olisi saattanut olla jo hieman mielenkiintoisempi...

[Aquatica]

Itse pärjännyt Oikeassa Talvessa vanhoilla kitkoilla. Liukastahan se oli, kaksi kertaa yllättikin... Olikohan nyt peräti 4 ja 6-vuotiaat rinkulat alla, eli ei ihme jos vähän luikasta piisasi. Mutta erittäin ohuella jäällä noillakin oli parempi pito, mitä yksilläkään kokemillani nastoilla koskaan. Nasta ei pure, jos pinnassa on vain millin kerros jäätä. Se on myös niin tiivis kerros, ettei nasta riko sitä vaikka osuisi kunnolla. Kitkarenkaan pehmeämpi pinta sitten kuittaa tuota paljonkin.

[Polforea]

Ei sentään. Nykyisin kolmannes pölystä tulee hiekoituksesta + suolauksesta (olikosenyt 25+7 %) ja loput muualta (luonnosta, jarruista, renkaista yms.). Ja kuluu tien pinta hieman ilman nastojakin.

Sitä minäkin - puolet siitä päällystepohjaisesta pölystä olisi äkkiseltään uskottava lukema, kun ottaa huomioon nastarenkaiden rajallisen käyttöajan sekä sen, että osan talvesta nastan ja asfaltin välissä on isossa osaa maata jäätä ja talvellakin vain osa ajaa nastoilla. Hihittelin vain sitä, kun mainitsit että puolet katupölystä tulee nastojen ansiosta ja samaan viestiin linkkasit raportin, jonka mukaan 48% katupölystä ylipäätään tulee päällysteestä .

Jos kukaan ei ajaisi nastarenkailla niin kuinkahan kiillotettuja risteykset silloin olisivat?

Tätä miettiessä kannattaa hahmottaa, miten ne nastarenkaat niitä risteyksiä karhentaa. Nehän raapii jäähän pitkittäisiä naarmuja, joiden reunoista saa tukea parhaiten tiehen nähden poikittaiseen liikkeeseen. Toki niistä jonkin verran saa tukea siihen pitkittäiseenkin liikkeeseen, mutta rohkeasti mututuntumalta väitän sen tuen olevan pienempi kuin mitä äkkiseltään ajattelisi.

Taitaa monen kitkarenkaiden haukkujien kokemukset perustua samaan ilmiöön eli on saatu "pari talvea sisäänajetut" renkaat käytetyn auton mukana ja huonoksihan ne on päästy toteamaaan. Ex autonikin meni kiertoon 4 talvea ajetuilla kitkoilla ja kyllä viimeisenä keväänä oli havaittavissa, että alkaa tulla käyttötunnit täyteen = seuraava talvi olisi saattanut olla jo hieman mielenkiintoisempi...

Mä olen kokenut pidon heikentyvän jo toisena talvena, joskin mulla talvirengassarja (metallinpaloista riippumatta) kestää tyypillisesti sen 2 talvea muutenkin, eli kulutuspinnassa ollaan tuolloin menossa jo käyttöalueen loppupuoliskolla. Rengastyypistä riippumatta aina kun on 2 talvea ajetut talvirenkaat korvannut uusilla, on pidon lisäys ollut todella merkittävä.

[insinörtti]

Sitä minäkin - puolet siitä päällystepohjaisesta pölystä olisi äkkiseltään uskottava lukema, kun ottaa huomioon nastarenkaiden rajallisen käyttöajan

"Rajallinen" käyttöaika tuntuu olevan aika liukuva käsite. Osa vaihtaa nastarenkaat alle heti sallitun käyttöajan alussa, toinen ääripää, kun on kolmatta päivää lumi maassa. Keväällä ehkä kolmannes vaihtaa ajoissa/kelin mukaan, toinen kolmannes viime tingassa pääsiäisen nurkilla (täysin pääsiäisen ajankohdasta & keleistä riippumatta) ja mattimyöhäset (99 % firmojen pakettiautoista) joskus toukokuussa. Vaikka kesärenkain olisi jo pärjännyt ainakin 2 kk.

osan talvesta nastan ja asfaltin välissä on isossa osaa maata jäätä ja talvellakin vain osa ajaa nastoilla.

Raportti on tehty pitkälti Helsingin näkökulmasta ja tänä talvena on tuota suojaavaa jääpeitettä ollut tarjolla tasan 0 päivää. Parina edellistalvena sentään muutamia päiviä isommilla väylillä ja pienemmillä jopa viikkoja. Noista voinee päätellä, tarviiko 75-80 % autoilijoista ehdottoman välttämättä nastarenkaita... luulen, ettei valtaosa käy säännöllisesti millään maaseudun pikkuteillä seikkailemassa = vahvasti perinnetiedon varassa mennään.

Noissa raporteissa mainitaankin riskinä, että jos/kun PK-seudulla siirrytään vallan kitkarenkaisiin, tapa levinnee myös muualle, missä tienpito on heikompaa. Tosin heikommalla tarkoitan sitä, että tie voi välillä olla jäinen. Lumen suhteenhan Helsingin strategia on, että suolataan ja jos se ei auta (liian kova pakkanen), niin kyllä se viimeistään parin kuukauden päästä sulaa. Suolatussa lumisohjossa möyriminen sujuu ihan yhtä kehnosti sekä nasta- että kitkarenkain.... ainakin italianihmeen 13 cm tjsp maavaran kanssa.

BTW, varsinaisessa loppuyhteenvedossa annetaan päällysteestä irronneen kiviaineksen osuudeksi 40-50 % katupölystä & nastarenkaat mainitaan tärkeimmäksi tekijäksi kulumisessa -> tuota 50 % prosenttia on monessa lehtiartikkelissakin sitten käytetty, vaikka voi olla vähän yläkanttiin. Ja irtoaahan sieltä pinnasta bitumiakin, mutta se kait isompina (ei leijuviksi hiukkasiksi luokiteltavina) köntteinä, jotka saa kätevästi kerättyä auton kyljistä keväällä

Mä olen kokenut pidon heikentyvän jo toisena talvena, joskin mulla talvirengassarja (metallinpaloista riippumatta) kestää tyypillisesti sen 2 talvea muutenkin, eli kulutuspinnassa ollaan tuolloin menossa jo käyttöalueen loppupuoliskolla. Rengastyypistä riippumatta aina kun on 2 talvea ajetut talvirenkaat korvannut uusilla, on pidon lisäys ollut todella merkittävä.

Juu, kyllä ainakin kesärenkailla oli jo 2. kesänä paras "liima" hukassa. Mutta tuossa taitaa jossain määrin vaikuttaa kuluminenkin.

Itse olen taannoin tahkonnut n. 10 tkm/vuosi, joten on tullut tutustuttua asteikon toiseen ääripäähän. Siististi kun ajelee, niin eipä talvirenkaat enää kulu parin ensimmäisen vuoden jälkeen juuri yhtään eli hyvinkin voisi talvikumeilla pärjätä 10+ vuotta ja kesänakeilla muutaman vuoden vähemmän. Aika moni taitaa päästellä tällaisilla kumeilla ja sitten vaahdotaan yleisönosastoilla&kahvipöydässä, miten minä maksimoin turvallisuutta, kun alla on merkkirenkaat, joissa on vielä useimmat nastatkin tallella...

Itse olen pohtinut, olisiko järkevämpää ostaa suomi/keskieuroopan kitkat ja ajaa niillä 2 vuotta vuoden ympäri ja sen jälkeen taas uutta kumia alle vs. ostaa uudet kesä & talvirenkaat 5-7 vuoden välein, jos kilometrit taas joskus hiipuvat tuonne 10 tkm/vuosi pintaan. Siis onko kesä/talvikeliin räätälöity "testivoittajarengas" enää 5 vuoden ikäisenä tuoreehkoa "kompromissirengasta" parempi.

Olisi oikein kiva, jos TM & co viitsisi testata myös ikääntyneitä renkaita (nimenomaan ikääntyneitä eikä mitään 100 tkm/vuosi taksikäytössä pikavauhtia "vanhennettuja") tuon selvittämiseksi + siitä syystä, että eri merkkien välillä lienee eroja siinäkin, miten ne kestävät ajan hammasta. Vaan näyttää olevan turha toivo, koska voisi tulla niitä "vääriä" tuloksia...

[Polforea]

"Rajallinen" käyttöaika tuntuu olevan aika liukuva käsite.

On, mutta silti se käyttöaika on rajallinen ja kyllä se ropina vähenee jatkuvasti kevään edetessä. Ja jos kumi saa kulutettua tiestä pölyä irti, niin todennäköisesti saa nastarenkaidenkin kumiosuus, vaikka nastat varmasti moninkertaisesti sitä tekevätkin.

osan talvesta nastan ja asfaltin välissä on isossa osaa maata jäätä ja talvellakin vain osa ajaa nastoilla.

Raportti on tehty pitkälti Helsingin näkökulmasta ja tänä talvena on tuota suojaavaa jääpeitettä ollut tarjolla tasan 0 päivää.

Joo, niin on. Minä kuitenkin jotenkin sisäistin tämän yleistyksenä enkä itse raporttiin viittaavana, kun se kerran vaikutti olevan hivenen ristiriidassa raportin kanssa:

Muutama muukin pikku haittapuoli on ilmennyt. Esim. puolet katupölystä on nastarenkaiden tuottamaa ja sen on arvioitu aiheuttavan jopa satoja ennenaikaisia kuolemantapauksia vuosittain.

Juu, kyllä ainakin kesärenkailla oli jo 2. kesänä paras "liima" hukassa. Mutta tuossa taitaa jossain määrin vaikuttaa kuluminenkin.

Mulla yleensä tokana kesänä toinen pari vaihtuu uuteen . Seuraavana sitten taas koko kierto. Jostain syystä eturenkaat tuppaa kulumaan kesällä kovemmin.

Itse olen pohtinut, olisiko järkevämpää ostaa suomi/keskieuroopan kitkat ja ajaa niillä 2 vuotta vuoden ympäri ja sen jälkeen taas uutta kumia alle vs. ostaa uudet kesä & talvirenkaat 5-7 vuoden välein, jos kilometrit taas joskus hiipuvat tuonne 10 tkm/vuosi pintaan. Siis onko kesä/talvikeliin räätälöity "testivoittajarengas" enää 5 vuoden ikäisenä tuoreehkoa "kompromissirengasta" parempi.

Tuo ei välttämättä ole huono idea. Minä olen kanssa välillä pohtinut talveksi noita ns. Keski-Euroopan kitkoja, kun Etelä-Suomessa on aika paljon asfalttia paljaana talvisin ja etenkin näin keväällä pohjoisemmat talvirenkaat alkaa menettää otettaan, kun tien lämpötila nousee. Jos en olisi niin pirun laiska vaihtojumpan suhteen, voisin hankkia erikseen kevätrenkaat tuollaisina.

Se vähä, mitä Saksassa olen päässyt sohjo- ja jääkeleillä suhailemaan, niin ihan hyvin noilla on tiellä pysynyt (siis niillä edes vähän talvisemmilla versioilla - W-luokan kitkoja en ole talvella päässyt testaamaan).

Olisi oikein kiva, jos TM & co viitsisi testata myös ikääntyneitä renkaita (nimenomaan ikääntyneitä eikä mitään 100 tkm/vuosi taksikäytössä pikavauhtia "vanhennettuja") tuon selvittämiseksi + siitä syystä, että eri merkkien välillä lienee eroja siinäkin, miten ne kestävät ajan hammasta. Vaan näyttää olevan turha toivo, koska voisi tulla niitä "vääriä" tuloksia...

Komppaan, lisäksi mukaan noita Keski-Euroopan kitkoja myös useampia, niin alkaisi testi olla kohdallaan. Taitaa vaan olla turha haaveilla, kun ei omasta pussista ole varaa rahoittaa testiä.

[Albertolli]

Omakohtainen kokemus uudet kitkat vs vanhat nastat 156:n alla menee täysin vanhojen nastojen voitoksi. Aiemmin mainittu kokemus vuoden vanhoilla käytännössä ajamattomilla kitkoilla oli sitä luokkaa, että haalin alle "mitkä tahansa nastat" ja pitoa alkoi löytymään. Jos en väärin muista oli nastojen ikä silloin jotain 5v luokkaa. Ihan mukava rengas se kitkakin oli silloin kun ei ollut liukasta. Tänä talvena ei montaa liukasta päivää ollutkaan täällä kehyskunnissa, joten kitkoilla olisi mukavasti pärjännyt ilman nastojen rapinaa. Tosin landella käydessä olisi pitänyt mennä loppumatka taksilla, siellä kun tie on ollut useampaan otteeseen peilijäässä

[Aquatica]

^
Vaikuttaa myös, että mitkä kitkat... mm. misukan X-Ice Northeja on ihan oikeasti kehuttu. Kuten myös Dunloppia...
Omat kokemukset myöskin Noksun kitkoista on kaikkea muuta, kuin erityisen mairittelevat. Uutena, siis.

[Polforea]

X-Ice North on nastarengas

[Albertolli]

Juu, kitkarengas on pelkkä X-ice.