Meillä on yksi amatsonipapukaija nimeltään Taavi. Puhuu selvää suomea ja on ihan sylikesy... Joskus sen toilailut tosin ottaa pattiin... täytyy aina pistää useammat lukot kun se avaa kaikki mihin ei tarvita avainta...
Sanavarastosta poimittakoon:
"Taavi kulta menee nukkumaan"
"Terve"
"kukkuluuruu"
"Nikiii"
.... ja näitähän riittää...
Kourallinen pölypunkkeja löytyy. Miellyttäviä eläimiä; eivät valita murkinasta, jyrsi huonekaluja tai (useinkaan) nokita isäntäänsä älykkyydessä. Ovat myös niitä harvoja lemmikkejä jotka mahtuvat GTV:hen.
Taloudesta löytyy kaksi noutajaa. Niin ja lisäksi on vielä yksi meriminkki. Eräs tyttö ohimenevästä purkkarista kerran kysyi, jotta onko meriminkkejä oikeasti olemassa .
Bordercollie tyttö, täyttää 2v ensiviikolla. Jyrsii kenkiä, seiniä tms mikä suuhun mahtuu
Mutta on myös niin ihanan hellyyttävän lutunen (oho, alko mennä girlie- talk puolelle)
Löytyypi kaksi kissaa, toinen laiskanpulska maatiaiskolli, sopivat 6+ kg. Toinen on sitten merkiltään bengali, komea otus.
Ja vaimo tietysti.. Eli kolme mirriä talossa
Kissa (tykkää kiivetä konepellille moottorin päälle lämmittelemään ja jättämään kuraisia tassunjälkiä) sekä koira joka kuolaa sekä oksentaa takuuvarmasti autoon jos vain on ko. päivänä sattunut saamaan ruokaa ennen automatkaa
Mitään karvaisia ei täältä löydy, mutta kaksi syömishäiriöistä (taitaa olla ominaisuus) kultakalaa kylläkin. Söisivät hiutaleita loputtomasti, mutta toistaiseksi olen yrittänyt säännöstellä ravintoa.
Keskikokoinen villakoira, syyskuussa 9vuotta täyttää...
Ollut mukana kahdessa kolarissa ja yhdessä ulosajossa joten pieni autokammo löytyy.. Tunkee itsensä aina takapenkkiläisten jalkoihin
Niko Tuomola kirjoitti:Mulla oli Newfoundlandinkoira ja tekis toista mieli. Eukko vaan ei tykkää ajatuksesta . Nalle kuoli 1,5 vuotta sitten 12 vuotiaana.
Täältä löytyy eräiden tulkintojen mukaan samaa rotua oleva, mutta mustavalkoinen eli Landseer. Ikää Tino Mortimerilla on jotain päälle 10 vuotta ja elopainoakin n. 80 kg verran, mutta vielä pääsee jaloilleen ja lenkilläkin jaksaa käydä omaan verkkaiseen tahtiinsa. Auton kyytiin sitä ei voi ottaa paitsi pakun tavaratilaan. Osaa onneks istua siellä paikallaan ajon aikana. Sit kun auto pysähtyy niin alkaa hermostunut liikehdintä mikä saa myös auton heilumaan
Epezi, meri makkara näyttää käytössä edullisemmalta ko meitin vesimakkarat - se ei ainakaan öisin ja päivin järsi aikansa kuluks kaukosäätimiä, lapasia, kännyköitä, kyniä, oven karmeja, sohvatyynyjä, maton hapsuja, seinärappauksia, keittiän lavuaarin tulpan käyttönuppeja ja kenkiä, eikävarmasti levittele säästöjä pitkin lattioita.
Staffordshirenbullterrieri, joka viihtyy Alfassa, mutta vihaa Golffia kuten isäntäkin. Purrut VW:stä molemmat niskatuet, toisen turvavyön ja kuskin penkin selkänojan verhoilun. Alfasta ei mitään (onneks). Lisäksi ex-Boraan paskansi pentuna kahdesti penkille
m.sa kirjoitti:Staffordshirenbullterrieri, joka viihtyy Alfassa, mutta vihaa Golffia kuten isäntäkin. Purrut VW:stä molemmat niskatuet, toisen turvavyön ja kuskin penkin selkänojan verhoilun. Alfasta ei mitään (onneks). Lisäksi ex-Boraan paskansi pentuna kahdesti penkille
Meidän bortsu oksensi, paskoi ja voi yleisesti aina pahoin Fiat Mareassa. Nyt Alfassa se on kuin kotonaan, sitä on joskus jopa vaikea saada ulos autosta !
Tuo on kyllä huippu kuva. Syyllinen siinä selvästi katuvana keskellä koko tilannetta. Mulla olis varmaan jossain vähän samanlainen tallenne kuvattuna, jossa Nalle höyhensi pari sohvatyynyä, kun olin saunassa . Kun löydän nuo kuvat, niin skannaan ja laitan tänne .
Meillä kun on tuo poikaspanieli, joka ei koskaan ole päässyt astumaan, niin järjestetäänkös treffit? On myös tuollainen vaalea (Orange Roan, vai mikä se väri nyt oli).
"No kid ever grew up with a picture of a Passat on his bedroom wall."
Kaksi koiraa (Kleinspitz + Australianterrieri), kaksi gerbiiliä ja tällä hetkellä yksi kani (toinen haudattiin pari viikkoa sitten - odotellaan kun syksy tuo taas eläinsuojeluyhdistykseen löytökaneja..)
Meillä kun on tuo poikaspanieli, joka ei koskaan ole päässyt astumaan, niin järjestetäänkös treffit? On myös tuollainen vaalea (Orange Roan, vai mikä se väri nyt oli).
Vai ei ole poika päässy kiksauttaan... nuo meidän vanhatpiiat (musta 9 ja vaalea 6 vuotta)on kyllä niin pihejä ettei taida treffeistä kostua mitään..keskenään ne vaan pervoilee
Meillä on kotosalla pieni eläintarha. Tällä hetkellä elukoina on:
- kaksi dobermannia
- akvaario
- karttakilpikonna
- agapornis fischer-papukaijapariskunta
- chilen tarantella + heinäsirkkoja ruuaksi (siis hämähäkille)
tulossa on joku lisko, en muista tarkemmin mikä.
-Protected by Dobermann Security Systems- eikä autoasi näpelöidä.
Rolle kirjoitti:Hirviä näkyy viereisellä pellolla suht usein, riittää mulle. Nim. koirankarvoista traumoja
Olen ylpeä pakolaisleirin kommendantti. 11 afghaanin vinttikoiraa (5 aikusta ja 6 pentua). Koirankopperokin on ristitty Kabulin kaupungintaloksi...talebaneja kun ovat. Eivätkä pidä italialaisista. Ei vinttikoirista eikä autoista. Kerettiläisesti ja tekopyhästi köröttelevät dogge grand caravanilla...
mul on kaks läskiä kuningasboaa, pituutta niillä on vasta yht.3,5m painosta en tiedä, ruoka maistuu vähän liiankin hyvin...eläinkaupassa pakasterotat maksaa 5.40e/kpl, nämä syövät 6kpl kahden viikon välein.
Tuntui hassulta viimeksikin, kun ostin kuolleita rottia 24kpl/129.6e....tolla rahalla söis jo ittekin kuukauden.
Onhan se vähän outoa kun koiran peti on tyhjä. 14:ssä vuodessa ehtii jo kuitenkin aika hyvin tottua että se on koko ajan jaloissa. No se kuitenkin kuoli onnellisesti vanhuuteen. Kyllä on hirveä hinku hankkia uusi.
Ei voi moittia, karvat ovat todella perseestä, tässä tapauksessa kai sitten koiran perseestä. Esimerkiksi mustat vaatteet ovat meillä lähes pannassa. Tummaa pukua jos joskus joutuu käyttämään, niin pukeminen tapahtuu eteisessä pari sekuntia ennen lähtöä - muuten on puntti valkoisen cockerinkarvan peitossa. Tuostakaan varotoimesta ei tosin ole paljoa hyötyä, sillä samaisia karvoja löytyy myös autosta. Ei kivaa.
"No kid ever grew up with a picture of a Passat on his bedroom wall."
sataviisviis kirjoitti:14vuotias "Cheefferi" jätti tän maailman juuri äskettäin
Osanottoni, kauan se tosin eli jos ei ollut mitään ongelmia. Vanhempien schäferi jouduttiin lopettamaan 9 vuotiaan kun oli allerginen kaikelle, nykyinenkin vetää erikoisruokaa ja tuntuu olevan hieman veto pois kun ikää tulee kohta 9v.