Ääh, nopeat söi taas hitaat eli tuli jo kommentti sillä välin kun rustasin omaani.
Mekaaninen koneisto toimii jousen voimalla. Jousi pyrkii pyörittämään rattaita ja niihin kytkettyjä viisareita kovaa kyytiä, mutta ratasketjun toiseen päähän on viritetty liipotin, joka jarruttaa menoa & pyrkii pitämään sen tasaisena. Tällainen kello pitää vetää parin päivän välein.
Automaatti tulikin jo selitettyä. Krono (chronograph) on ajanotolla varustettu kello. Tämä ja muut "komplikaatiot", kuten päivä/viikonpäivä/kuukausi -näytöt yms. lisäävät aika tavalla mekaanisen kellon monimutkaisuutta = hinta ja koneiston koko kasvavat. Lisätoiminnot vaativat myös ylimääräisiä nuppeja ja painikkeita asetusten tekemiseen esim. kellon pysähdyttyä, joten "hilavitkutinmallit" eivät pääsääntöisesti ole vesitiiviitä. Omista kelloistani vain yksi, RT, on vesitiivis eikä sekään ole mikään sukelluskello.
Syy lasisten takakansien harvinaisuuteen ei siis ole niinkään niiden vesitiiviydelle aiheuttamat ongelmat, vaan lisääntynyt koko/paino (verrattuna ohueen ja kaarevaan metallikanteen) ja koneiston viimeistelytarve. Nämä RW:t, Zenithit yms. huippumerkit ovat joka tapauksessa viimeisen päälle viimeisteltyjä, mutta bulkkikoneistot voivat olla aika karuja. Laitan liitteeksi Lemania 5100:n kuvan. Tämä koneisto koostuu siis pellistä stanssatuista lätkistä ja suurelta osin muovirattaista.
"Patterikellojakin" on sellaisia, mitkä eivät patteria tarvitse.
Citizen EcoDrive toimii aurinkoenergialla. Kellotaulussa on aurinkokenno, joka lataa akkua. Muutoin koneisto on samalainen kuin patterikelloissa eli mekaniikkaa on aika vähän, kun viisareita liiketellaan aikalaila suoraan jonkinlaisilla askelmoottoreilla.
Seiko Kinetic taas lataa akkunsa pyörivän punnuksen ja siihen liitetyn generaattorin avulla.
Seiko Spring Drive on uusin kotkotus. Se on aidosti mekaaninen koneisto - käyttövoima tulee vieteristä. Tässä kellossa vain on korvattu mekaaninen liipotin "sähköjarrulla" eli generaattorilla, joka jarruttaa menoa, estäen jouseen ladattua energiaa purkautumasta hallitsemattomasti, ja joka samalla tuottaa energian kvartsikoneistolle, joka säätää pyörimisnopeutta. Etuina ovat mm. parempi tarkkuus ja täysin tasainen viisarien liike. Mekaanissa kelloissa liipotin vitkuttaa edestakaisin yleensä 3 Hz taajuudella ja kronoissa 4 Hz, joten kronojen ajanoton teor. tarkkuus on korkeintaan 1/8 s (koska viisarit nytkähtävä kahdesti jokaisen liipottimen syklin aikana).
Mekaanisilla kelloilla käyntitarkkuus on karkeasti ottaen sellainen, että heittoa tulee päivässä saman verran kuin kvartsikellolla kuukaudessa. 7 s/päivä voi äkkipäätä tuntua heikolta suoritukselta, mutta vuorokaudessa on sentään 86 400 sekuntia, joten suhteellinen virhe on vain 0,008 %. Ei loppujen lopuksi hullummin mekaniikalta?
PS. kiva nähdä, että monellakin on mopo keulinut paljon pahemin kuin itsellä.
Paljolta pahalta välttyy, kun välttää autoilua arkisin klo 17-19 ja viikonloppuisin klo 10-15.
Hienoja arvokelloja teiltä löytyy! Jokaiseen mekaaniseen kelloon pitäisi kyllä kuulua tuo läpinäkyvä taustakuori, lienee kyllä hieman monimutkaisempi valmistaa vedenpitävyyttä silmälläpitäen.
nyt kello pysyy paidan alla..
