Poliittinen keskustelu 2013

[Aquatica]

^^
Komppaan, mutta...

Moni haluaisi ajaa uudella (uudemmalla) autolla. Moni "premium"-merkki on täällä tolkuttomasti kalliimpi, kuin muualla euroopassa. Mitenkäs perustelet 30ke kalliimman myyntihinnan karvalakkiversiosta, kun Euroopan ihmemaasta saat samalla hinnalla sen huippumallin vieläpä vähän tuunattuna? Kärjistetty esimerkki, mutta kuitenkin.

Eli: Miksi pitää maksaa ylimääräistä (verrattuna hyvin moneen muuhun maahan, oli autoteollisuutta tahi ei) vain siitä, että auto on uusi ja asut suomessa?

[wekkuli]

^Eihän tuohon ole minusta mitään vastausta olemassa sen paremmin kuin kysymykseen, miksi ylipäätään veroja pitää maksaa.

[Pasi]

Verojen perimmäinen tarkoitus on ylläpitää yhteiskuntaa.

Ilman veroja kaikki palvelut olisivat yritysten tuottamia ja maksullisia.

Tosin luin taannoin hyvän artikkelin siitä kuinka veroja käytetään nykyään ihmisten käyttäytymisen ohjaamiseen, ja mitä kaikkea siitä seuraa kun veroja korotetaan ja lasketaan ohjailumielessä.

[WWWVespa]

Tapiolan johdosta eläkkeelle jäävä Kalpala puhuu varsin fiksuja talouspolitiikasta Ylen aamutelkkarissa juuri tällä hetkellä.

[Hepa]

Plussat myös Pohjoisenalfistin tekstille ++++

Tilaamme tuotteemme suoraan ulkomaisista nettikaupoista ja mietimme miten tuotteen saisi niin että veroa ei tarvitsisi maksaa.

Tähän kohtaan voisi silti heittää oman ajatuksen. Itse olen ajatellut tämän ulkomaisen nettikaupan käytön sillä tavalla, että ei ole kauheasti merkitystä tilaako ulkomaisen tuotteen ulkomailta tai kotimaasta (kotimaisen katteella). Kuitenkin joka tapauksessa valtaosa tuotteen hinnasta menee sinne ulkomaille ja molemmissa tapauksissa se kate jää kotimaahan joko itselle halvempana hintana tai sille myyjälle. Tämän säästyneen euron voi sitten käyttää niihin kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin. Toki alv menee eu tuotteissa ulkomaille, mutta jos tilaa eu:n ulkopuolelta niin Suomeenhan sekin jää, mikäli arvo perittävän osan ylittää.

Kotimaisten tuotteiden osalta tilanne onkin eri, mutta niitä ei varmaan ulkomailta kannatakaan tilata.

[wekkuli]

Tunnollisen veronmaksumoraalin ylläpitäminen edellyttäisi myös erittäin tunnollista varojen käyttöä niiden osalta, jotka julkisia varoja kuluttavat. Koska julkisten varojen tuhlaajien moraali on usein ihan mitä sattuu, en ihmettele, jos myös maksajien moraali alkaa rapautua.

[hagger16]

Juu, hyvä teksti pohjoosen alfistilta, tosin ihan kaikkiin ei voinut yhtyä vaikka moni asia hyviltä kuulostikin.

Talon rakentamisen yhteydessä miettiä todellinen neliöden tarve.

Tottahan toki. Mutta eihän se ole keneltäkään muulta pois jos joku toteaa tarpeekseen 300m2 ja haluaa siihen rahojaan käyttää. Sitä paitsi talon rakentaminen on parasta yhteiskunnan tukemista. Minäkin toimin 2-3 verokortillisille rakennusmiehelle työnantajana 9 kuukautta + tuin paikallisia yrittäjiä sievoisilla rahasummilla. Esimerkiksi konevuokraamo muisti joulukortilla..

Ei minua myöskään haittaa jos joku haluaa ostaa 100 kiloeuron auton, missä on 400hv, vaikka suomessa korkein sallittu nopeus on 120 km/h.

Meiltä löytyy kaikenmaailman "välttämätöntä" elektroniikkaa, mutta kenellä on aikaa ja ketä kiinnostaa niitä kauaa käyttää?

Vähän turha yleistys. Minua ei kiinnosta elektroniikka pätkääkään. Tosin se on vähän huonokin asia.. Vaimo sai esimerkiksi töistä iPadin. Ei olla vielä jaksettu siihen tutustua kumpikaan..

Tilaamme tuotteemme suoraan ulkomaisista nettikaupoista ja mietimme miten tuotteen saisi niin että veroa ei tarvitsisi maksaa.

Pyrin aina tukemaan suomalaisia tuotteita ja yrittäjiä. Mietin esimerkiksi millä olut-merkillä on vahvin suomalaisomistus jne. Jos ne maksavat vähän enemmän, niin ei se mitään. Raja kulkee kuitenkin jossain. Viimeksi se kulki renkaiden kohdalla, kun kaksi rengasta maksoi paikallisella yrittäjällä 150€ enemmän kuin kotiin Saksasta toimitettuna.
Pitäisikö meidän tuntea huonoa omaatuntoa, mikäli emme ostaisi suomalaisia ananaksia, vaikka joku niitä keksisikin kasvattaa? Kyllä se onnistuisi, tosin olisi melko kallista..

[Alfistipohjoosesta]

Tuota talo juttua oli tarkoitus heijastaa siihen "yleiseen huonoon palkkatasoon" eli usein tuntuu että rahaa riittää juuri siihen ruokaan mutta ei huomata että taloa maksalla omaisuus kertyy, ei näy pankkitilillä mutta on sijoitus. Palkka on hyvä mutta se valuu pääasiassa isoon taloon ja kalliiseen autoon. Velalla tietty. Lisäksi isommat neliöt tahtoo olla suuremmat käyttökustannukset. Sehän on hienoa jos pystyy hommaamaan hienon talon ja rahat riittää sitten hyvin muuhunkin elämään. Olen vain nähnyt epärealistisiakin taloja ja rahoituksia.
Itse olen paha syyllistymään haaveiluun. Gigantin lehti tai idea saunarakennuksen hifistämisestä. Sitten huomaamatta alkaa asiaa itselleen puolustella. Samaa ajattee lapsien hankinnoista. Olen kauheen leikkisä. Guitar Herokset, Wiin tasapainolauta yms olivat kovalla kulutuksella, hetken. Ihan mukavia pelihetkiä koko perheelle. Vaikka ei kyllästykkään niin jotenkin jää. Kai suurin syy kun on ostanut jonkun uuden mikä piti saada. Pitkään on tehtykkin ostoksia huuto.net, hieman käytettynä ja sitten uudestaan myyntiin kun tavara selkeästi käyttämättä.
Keskusliikkeitä paljon moititaan. En tiedä miksi sitten niille ei saada kunnon kilpailijaa. Euromarketit antoivat hissukseen periksi. Keskusliikkeitä täytyy kehua siitä että ovat luoneet tuotemerkit jotka ovat kohtuu hintaisia koko maassa. En tiedä miten homma toimii mutta on hienoa että Lapin pikkukyläkaupassa tuote voidaan myydä samalla hinnalla kuin isossa keskuksessakin. Täällä Loimaalla on muutaman vuoden ollut Lidl vääntö. Nähtävästi ei ole tarjota tonttia minkä haluaisivat. Kesko ja S-ryhmä tekivät juuri suuret ja valmistuneet investoinnit. Prisma ja Citymarket. En uskonut sitä hehtaari parkkialuetta koskaan täynnä mutta niihän se vaan usein piukassa on.
Verkkokaupan ongelman näen kuten sen saksalaisen juustonkin. Ihan sama mistä minä tai sinä ostat mutta jos kaikki alkaa ostamaan suoraan ulkomailta tuo se väistämättä työttömyyttä. En tiedä miten raha jää suomeen eri osto vaihtoehdoissa. Mun oli Espaceen lopulta ostaa etujarrulevyt Mister-autosta kun suomalais tukkureiden kanssa olisi tullut katsastusaika umpeen. Oli 10e halvempi suoraan käteen tuotuna 4pv kuin x-viikon päästä tukkurin kautta. Olikos ne nyt 180e, jäikö Suomeen nyt muuta kuin DHL-suomi osuus? Jos tehdas otti 100e, kuljetus 20e ja Mister-auto 60e. Suomi vaihtoehto tehdas 100e, kuljetus 5e+5e (eiköhän tule isomman lähetyksen mukana) tukkuri 30e ja varaosaliike 40e. Suomeen jäisi 75e. Summat ihan taas hatusta mutta noin koen tuon nettiostamisen. Olen ostanut muutamia Spider osia ja nyt nämä jarrulevyt ulkomailta. Jotkut harrastavat enimmäkseen sitä ja pitävät sitä yksinkertaisena tapana hankkia tavarat. Itse pidän tuotteeseen tutustumisesta ennakolta, suomenkielellä toimimisesta ja ostopaikan läheisyydestä. Varsinkin jos tulee jotain takuu tai muuta reklamaatiota. Samana junttina en suostu puhelimitse edes kuuntelemaan yhtään myyntipuhetta.
Sama on suomalaisten tuotteiden kannattaminen. Jos jokainen suomalainen pystyisi vaihtamaan ulkomaan ostoksia 200e/v suomalaiseen tekisi se 2,2mrd parannuksen vaihtotaseeseen. Vaihtotase on yksi vaaroista. Se ollut nyt miinuksella ja tuntuu voimistuvan. Eli raha katoaa Suomesta.
Valtion velkaantuminen pitäisi saada loppumaan heti. Viisaammat ja rohkeimmat joutuu sitten päättämään mistä leikataan. Siinä joutuu oman päänsä laittamaan pölkylle.

[Alfistipohjoosesta]

Tupla postaus.

[Ciancarlo]

^valtion velkaantuminen saataisiin helposti loppumaan. Ekalla sivulla on niitä keinoja on jo esitetty. Eivät vaan kelpaa munattomille "päättäjille". Mennään valot päin seinään eikä tehdä mitään konkreettista. Sensijaan näperrellään pikkuasioiden kanssa ja keksitään ties mitä ruuhkamaksuja ja yleveroja.

[Rasvis]

Hyvää ja kiinnostavaa keskustelua täällä! Harmi että meikäläiselle siihen osallistuminen on teknisistä syistä johtuen erittäin työlästä. Terveisiä vaan Etelä-Suomen Dataliikenteelle.

Kun ajaa vanhalla autolla, jota korjauttaa suomalaisella yrittäjällä, on se kotimaiselle kansantaloudelle parempi kuin tuhlata enemmän rahaa ulkomailla tehtyyn autoon, joka ei millään tavoin (vielä) työllistä ketään Suomessa.

Minä olen ajatellut ihan samaa, vaikkei se ehkä tällä foorumilla kovin suosittu mielipide olekaan. Lisäksi verotuksen painopisteen pitämisellä auton omistamisessa mahdollistetaan se, että tarvittaessa autoilemaan pystyy suht kohtuullisillakin kustannuksilla kunhan malttaa pitää kaluston tarpeeksi vanhana ja halpana. Maksakoon enemmän se joka haluaa hommaan panostaa.

Tokihan mullekin kelpaisi uudempi ja parempi auto mutta jos ajatellaan että autoilun verokertymä pidettäisiin jatkossakin samana on nykyinen painotus minusta ihan hyvä. Vielä kun saataisiin vanhojen erikoisautojen veroihin jotain ennustettavuutta...

[Alfistipohjoosesta]

Varmasti moni tietää mitä pitäisi tehdä mutta kukaan ei oikeasti tiedä mitä siitä seuraa tai varsinkaan tiedä mitä olisi tapahtunut jos olisi toimittu toisin. Noiden velkamaiden tukeminen on yksi tälläinen. Mitä tapahtuu jos 2-3 maata menisi konkurssiin. Toisen mielestä vain hyvää ja toinen sanoo että parin vuoden päästä kenelläkään ei ole mitään.
Lamaahan on ollut jo useita kertoja. Isompia ja pienempiä. Jälkikäteen on analysoitu mitä tapahtui ja mikä aiheutti ko.reaktion. Nyt taitaa olla ekaa kertaa kun lamaa yritetään estää näin voimaikkain ja laajoin toimin. Jotenkin pelkään että laitetaan kumiveneeseen vaan isompaa kuormaa. Pienen hörppäämisen estämiseksi mennään sitten ihan pohjaan. Onko rahamarkkinoille pakko päästä nollautumaan vai mistä ikuinen nousu kaivetaan?
Vanhoihin autoihin. Uusin autoni ollut v.93 ostettu vm.88 75 turbo. Konkkapesästä kylläkin. Nyt autot 14, 25 ja 27 vuotta vanhoja. En ole ajanut näin vanhoilla autoilla koskaan. Tosin nykyiset autot pysyvät paljon pienemmällä remontoinnilla pitempään liikenteessä kuin ennen. Varsinkin hitsaustarve pienentynyt paljon. Useahan kauhistuu vanhan auton kanssa muutaman satasen remonttia mutta sitten ei uudemman auton pääomatappio tunnu missään.

[Xehpuk]

Varmasti moni tietää mitä pitäisi tehdä mutta kukaan ei oikeasti tiedä mitä siitä seuraa tai varsinkaan tiedä mitä olisi tapahtunut jos olisi toimittu toisin. Noiden velkamaiden tukeminen on yksi tälläinen. Mitä tapahtuu jos 2-3 maata menisi konkurssiin. Toisen mielestä vain hyvää ja toinen sanoo että parin vuoden päästä kenelläkään ei ole mitään.
Lamaahan on ollut jo useita kertoja. Isompia ja pienempiä. Jälkikäteen on analysoitu mitä tapahtui ja mikä aiheutti ko.reaktion. Nyt taitaa olla ekaa kertaa kun lamaa yritetään estää näin voimaikkain ja laajoin toimin. Jotenkin pelkään että laitetaan kumiveneeseen vaan isompaa kuormaa. Pienen hörppäämisen estämiseksi mennään sitten ihan pohjaan. Onko rahamarkkinoille pakko päästä nollautumaan vai mistä ikuinen nousu kaivetaan?
Vanhoihin autoihin. Uusin autoni ollut v.93 ostettu vm.88 75 turbo. Konkkapesästä kylläkin. Nyt autot 14, 25 ja 27 vuotta vanhoja. En ole ajanut näin vanhoilla autoilla koskaan. Tosin nykyiset autot pysyvät paljon pienemmällä remontoinnilla pitempään liikenteessä kuin ennen. Varsinkin hitsaustarve pienentynyt paljon. Useahan kauhistuu vanhan auton kanssa muutaman satasen remonttia mutta sitten ei uudemman auton pääomatappio tunnu missään.

Maitahan on ennenkin "mennyt konkurssiin". Paikasta ja ympäröivistä tapahtumista riippuen seuraukset ovat olleet enemmän tai vähemmän pahoja. Yleisesti kun maa ilmoittaa, ettei aio maksaa velkojaan, pankit kiukuttelevat pari vuotta maan rahoittamisen kanssa, kunnes hyväksyvät tapahtuneen ja sitten taas business as usual.
Islannissa menee nykyään kai ihan hyvin taas. Siellä pelastettiin kansa eikä pankkeja.

[Bisci]

Talouselämä kirjoitti 7.11.2011 mielenkiintoisesti:

"]Konkursseja on ollut ennenkin
Kreikan ongelma on niin suuri velka, ettei Kreikka pysty sitä hoitamaan. Huippu- ja muut eurokokoukset ovat vain rohkaisseet päätöksillään antamaan Kreikalle lisää lainaa. Sitä kivulloisemmaksi velkasaneeraus tulee, mitä suuremmaksi Kreikan velkataakka kasvaa.

Esitetyt velkojen leikkaukset tuskin riittävät.

Foreign Affairs -lehdessä Reutersin Breakingviews-palvelun päätoimittaja Hugo Dixon kirjoittaa, että Euroopan ulkopuolella hallitusten ja valtioiden vararikkoja on tapahtunut moniakin. Miksi euroalueen pitäisi olla poikkeus, Dixon ihmettelee.

”Vararikko ei ole kiva, lainantajat menettävät rahojaan, luotonottajat joutuvat vuosiksi boikottiin tai niiden on maksettava entistä korkeampia korkoja. Mutta näin asioiden kuuluu olla. Epäviisaasti sijoittavien lainanantajien kuten hallitustenkaan ei kuulu selviytyä kuin koira veräjästä. Jos ne eivät kärsi, ne tekevät samat virheet uudestaan”, Dixon arvioi.

Kreikan velkakriisin ratkaisyritykset ovat keskittyneet julkisen talouden vajeiden korjaamiseen. Ikään kuin ongelmat tämän jälkeen olisivat poistuneet.

Kreikan, kuten useiden muiden euromaiden heikko kohta on myös ulkoinen tasapaino, ammottavat vaihtotasevajeet. Vaihtotase mittaa kansainvälistä kilpailukykyä. Jos oma tavaratuotanto ja palveluvienti ovat jatkuvasti pienemmät kuin tuonti, maa velkaantuu ulospäin.

Suhteellisesti katsoen maa köyhtyy.

Kreikan vaihtotase on ollut miinuksella ainakin vuodesta 1980. Vuodesta 2006 vaje on revähtänyt ja pyörinyt 10–15 prosentissa bruttokansantuotteesta. Vaihtotasemittarilla Kreikka on yhtä kilpailukyvytön kuin Laos ja Moldova. Tiedot ovat vuodelta 2010."

Eli kun velkaa myönnetään lisää, kärjistyy ongelma entisestään, koska lainan hoitokulut kasvavat. Eli mikäli velkojat haluavat rahoilleen korkoa ja joskun vielä maksettavaksi takaisin. Taitaa siis jäädä meidän maksettavaksi, ainakin osittain.

Vanha totuus taitaa pitää paikkansa:
Ne tekevät, jotka osaavat.
Jotka eivät osaa tehdä, johtavat.
Jotka eivät osaa johtaa, opettavat.
Jotka eivät osaa opettaa, politikoivat.

[Alfistipohjoosesta]

Niin kauan kun ei käydä kauppaa ulkoavaruuteen niin kyllähän se raha jostain päin maailmaa löytyy.

[Albertolli]

Mahtaako maailmassa edes olla niin paljon rahaa kuin on velkaa?

[wekkuli]

Mahtaako maailmassa edes olla niin paljon rahaa kuin on velkaa?

Noin teoriassa voisi sanoa, että niitä on saman verran, sillä kaikki raha on jonkun velkaa jollekin. Viime kädessä keskuspankin velkaa rahan haltijalle.

Mutta käytännössä rahaa taitaa olla hieman enemmän, sillä kun kirjataan luottotappioita, velka katoaa, mutta raha ei.

[mattijus]

Mahtaako maailmassa edes olla niin paljon rahaa kuin on velkaa?

Ei lähimainkaan

[AlfaTom]

Mahtaako maailmassa edes olla niin paljon rahaa kuin on velkaa?

Noin teoriassa voisi sanoa, että niitä on saman verran, sillä kaikki raha on jonkun velkaa jollekin. Viime kädessä keskuspankin velkaa rahan haltijalle.

Mutta käytännössä rahaa taitaa olla hieman enemmän, sillä kun kirjataan luottotappioita, velka katoaa, mutta raha ei.

Ameriikassa meinasivat lyödä platinakolikoita velan pantiksi tai jotain sen suuntaista...kuullostaa niiltä jutuilta, joilla lapsia narrataan uneen iltaisin

On siinä narraamista kun velkaa on 16400 miljardia -

Pitäisiköhän osallistua talkoisiin ja lähettää 1 dollarin seteli, joka mulla on ollut lompakossa jo 40 vuotta

http://www.usdebtclock.org/

Tuollahan on muutakin kivaa mm. automyynnin laskuri

[alfa164]

Plussat myös Pohjoisenalfistin tekstille ++++

Tilaamme tuotteemme suoraan ulkomaisista nettikaupoista ja mietimme miten tuotteen saisi niin että veroa ei tarvitsisi maksaa.

Tähän kohtaan voisi silti heittää oman ajatuksen. Itse olen ajatellut tämän ulkomaisen nettikaupan käytön sillä tavalla, että ei ole kauheasti merkitystä tilaako ulkomaisen tuotteen ulkomailta tai kotimaasta (kotimaisen katteella). Kuitenkin joka tapauksessa valtaosa tuotteen hinnasta menee sinne ulkomaille ja molemmissa tapauksissa se kate jää kotimaahan joko itselle halvempana hintana tai sille myyjälle. Tämän säästyneen euron voi sitten käyttää niihin kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin. Toki alv menee eu tuotteissa ulkomaille, mutta jos tilaa eu:n ulkopuolelta niin Suomeenhan sekin jää, mikäli arvo perittävän osan ylittää.

Kotimaisten tuotteiden osalta tilanne onkin eri, mutta niitä ei varmaan ulkomailta kannatakaan tilata.

Tai sitten,kun tarpeeksi tilaa ulkomailta,voi säästyneillä rahoilla ostaa lisää ulkomailta

[Xehpuk]

Mahtaako maailmassa edes olla niin paljon rahaa kuin on velkaa?

Noin teoriassa voisi sanoa, että niitä on saman verran, sillä kaikki raha on jonkun velkaa jollekin. Viime kädessä keskuspankin velkaa rahan haltijalle.

Mutta käytännössä rahaa taitaa olla hieman enemmän, sillä kun kirjataan luottotappioita, velka katoaa, mutta raha ei.

Kaikki raha on jonkun velkaa, mutta lisäksi siitä halutaan korkoa.

[Pasi]

HS:

"Nuorempana töihin" on yksi johtoajatuksista. Harkinnassa on, että yliopistot määrättäisiin ottamaan opiskelijoita kaksi kertaa vuodessa, jotta myttyyn menneet pääsykokeet eivät johtaisi kokonaiseen välivuoteen.

No se on hyvä.... mites sit nämänykyiset työttömät?

Kuka täällä työllistää? Kaikki potkii pihalle.

[mattijus]

HS:
Kuka täällä työllistää? Kaikki potkii pihalle.

Voitaisiin ehkä perustaa joku työllistämisvirasto?
Virastossa nykyiset työttömät voisivat tuottavasti kantaa vaikka papereita pöydältä a pöydälle b. Jos vielä jää työttömiä, niin hankitaan tarvittaessa pöytä c.

Viraston pyörittämiseen saadaan rahoitus korottamalla verotusta ja ottamalla lisää velkaa.

[wekkuli]

^^Ei se mikään suora plusmiinuslasku ole. Yhteiskunta koostuu ihmisistä ja yritykset elikkäs työnantajat ovat myös ihmisten perustamia. Lisää osaajia työmarkkinoille ei tarkoita työttömyyden lisääntymistä, se voi yhtä hyvin tarkoittaa työpaikkojen syntymistä. Ja tarkoittaakin, jos tulosta tekeviä osaajia saadaan nopeammin lisää perustamaan yrityksiä ja parantamaan olemassa olevien yritysten kannattavuutta osaamisella ja ammattitaidollaan.

Useampi pääsykoe vuodessa on minusta erinomainen idea. Niitä voisi aivan hyvin järjestää pitkin vuotta aina kun on yliopiston "tenttikausi". Eivät ne vaadi kovin paljon sen kummempia järjestelyjä kuin kurssitentitkään. Joka tapauksessa yliopistotason opiskelu on jo nykyisellään niin joustavaa, että opiskelut voi aloittaa mistä vuoden kohdasta tahansa. Näin jokainen opiskelemaan pyrkivä voisi käydä myös niissä pääsykokeissa pitkin vuotta, poistuisi se kerran vuodessa pänttääminen ja sitten välivuosi, jos ei onnistu. On tosiaan aivan tyhmää, että se mahdollisuus on opiskelemaan pyrkivälle aina vain kerran vuodessa. Joustavammalla systeemillä ei välttämättä menisi vuottakaan hukkaan, jos pari kertaa pyrkii alalle, jolle ei pääse ja sitten loppujen lopuksi tyytyy kakkosvaihtoehtoon. Nykysysteemissä siinä tulee useampi välivuosi.

Vihoviimeinen filosofia tämän maan alasajoon on juurikin se, että kaikki istuvat ja odottavat jonkun tulevan työllistämään ja osaajia ei kouluteta mahdollisimman tehokkaasti sillä verukkeella, että meillä on paljon työttömiä.

[jkk]

^no minne nää kaikki mahdollisesti sisäänpääsijät sijoitetaan?

noh sitkun on tarpeeks saman alan tekijää niin liksat tippuu.

[wekkuli]

^Ihan niihin samoihin opinahjoihin kuin nytkin. Ei aloituspaikkoja per vuosi lisättäisi, mutta sisäänotot jaettaisiin tasaisemmin pitkin vuotta niin että kaikki eivät aloita koulua elo-syyskuussa vaan tasaisesti pitkin vuotta. Pyrkimys olisi saada pois se kokonainen välivuosi tai välivuodet, jotka nyt ovat opiskelijoilla tyhjäkäyntiä koulujen välissä. Ylioppilailla siis lukion ja sen jälkeisen opinahjon välissä. Samalla tietysti tavoitteena on aikaisempi valmistuminen ja sitä kautta pidempi työura yhteiskunnan tuottavana osana.

Eikä se niinkään mene, että lisää saman alan työntekijöitä => liksat tippuu. Ei niitä mistään yhteisestä potista jaeta tasan alalle, vaan jokainen työntekijä on myös tuottava (sen nyt ainakin luulisi olevan tavoite), jolloin se jaettava potti myös kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän on tuottavan työn tekijöitä.

Kyllähän kestävän yritystalouden periaate on se, että jokainen työntekijä tuottaa plussaa työnantajan viivan alle. Ja mitä enemmän plussaa tuottavia työntekijöitä sen parempi yrityksille, työntekijöille ja koko yhteiskunnalle. Ja mitä enemmän osaavia, ammattitaitoisia ihmisiä yhteiskunnassa, sen enemmän meillä on myös potentiaalia yrittäjiksi eli toisten, ammattitaitoisten tekijöiden työllistäjiksi.

Koko yhteiskunnan taloudellinen menestys pohjaa siihen, että meillä on
a) menestyvää yritystoimintaa, johon tarvitaan osaavia ihmisiä yrittäjiksi,
b) osaavaa työtä tarjolla, johon tarvitaan osaavia ihmisiä työntekijöiksi.

Kaikki taloudellinen menestys lähtee siitä, että meillä on mahdollisimman paljon osaavia ihmisiä tekemässä mahdollisimman tuottavia työuria. Noiden edellytysten jarruttaminen niillä (virheellisillä) perusteilla, että meillä on paljon työttömiä tai liksat tippuu, jos tulee lisää osaajia on ihan varma tie viedä Suomi jyrkkään alamäkeen.

[jkk]

^tähän vois soveltaa kysynnän ja tarjonnan välisiä suhteita ja sen vaikuttamista hintoihin (liksoihin)

kuvitellaan nyt, että firma a hakee 3 uutta mikrotukihenkilöä, firma b 5 uutta mikrotukihenkilöä.

50 insinööriä ja 10 data/tradenomia hakee, keiden luulet työllistyvän ja kuinka monta?

mä veikkaan et data ja tradenomit, a) niillä on riittävät taidot ko.hommaan, lopun oppii. b) niille maksetaan vähemmän.

jonkun töihinotto vaatii aina rahaa, eikä kuluja tule vain kuukausipalkoista työntekijän kohdalla. jos ei ole rahaa palkata niin...

E: ps. koulutus ei takaa yhtään mitään vaan enemmän vaikuttaa oma aktiivisuus ja osaaminen, monen kohdalla suhteet myös. tutkinnolla kun tutkinnolla voi pyyhkiä perseen jos ei sillä osaa tehdä mitään. tämähän vain minun mielipiteeni.

[wekkuli]

^Oletuksissasi työn kysyntä yhteiskunnassa pysyy vakiona ja vastaavasti työn tarjonta on muuttuja. Näinhän ei tosielämässä ole. Työn kysyntää tulee lisää kun tulee lisää tuottavaa yritystoimintaa. Ja lisää tuottavaa yritystoimintaa tulee tietenkin osaavista yrittäjistä ja osaavista työntekijöistä.

Hyvä mikrotukihenkilökin voi parantaa firman tietotekniikan osaamista parantaen kaikkien työntekijöiden ja sitä kautta firman tuottavuutta. Lisääntynyt tuottavuus kanavoidaan investointeihin ja palkataan lisää osaavia työntekijöitä jotka taas parantavat tuottavuutta jne. Taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ei hyvä työntekijä ole pelkkä kustannuserä, vaan hyvä työntekijä on tuottava. Hyvä työntekijä ei vähennä työn kysyntää vaan lisää kysyntää tuloksekkaalla työnteollaan niin, että monet muutkin työllistyvät. Talouden resurssit eivät ole mitään plusmiinuslaskuja, jossa lisääntyvät työntekijät tekisivät lisää työttömiä.

Se on sitten tietenkin oma kysymyksensä, mikä on riittävä tai oikea koulutus. Turha on kouluttaa liikaa tai (verrattain) turhille aloille.

[jkk]

kaikki työ ei ole ikuista, tietyt työt katoaa ja hommat loppuu, tekijät ulos ja kortistoon.

Tuo tuottavuus on vähän 2 piippunen asia. läheskään kaikki ei ole tuottavia, joka firmasta löytyy näitä aikaansaamattomia velliperseitä. toinen juttu on se, että jos joku esim on "tuottava" 1 tekijä tekee 3:en duuunit, 2 lähtee -->talolle enemmän massia.

tätä on nähty

[wekkuli]

kaikki työ ei ole ikuista, tietyt työt katoaa ja hommat loppuu, tekijät ulos ja kortistoon.

Luonnollisesti. Mutta sitä suuremmalla syyllä on opeteltava ja opiskeltava uusia tuottavia töitä ja tuotettavia uusia yrittäjiä ja tuottavaa yritystoimintaa.

talolle enemmän massia.

Ja mitä sille "massille" tapahtuu? Vastaus on, että se päätyy investointeihin. Joko firma investoi itse, tuottaa "massia" omistajilleen, jotka pistävät sen rahan haisemaan työllistäen sitä kautta jonkun jossain (esim vaikka rakennuttamalla itselleen kartanon) tai sitten he tallettavat (eli investoivat) varansa pankkiin tai sijoituksiin, jota kautta se raha taas kiertää johonkin aktiiviseen talouden pyörittämiseen.

Niin se talous toimii. Ei kukaan enää pidä seteleitä patjan alla ja kaikki raha, joka ei ole patjan alla, pistää talouden rattaisiin vauhtia. Kaikki varallisuus on nykyään investointi johonkin. Toimivan talouden kannalta on myös hyvä, jos firma pistää kilometritehtaalle tuottamattomat työntekijät. Se vapauttaa talouden resursseja tuottaviin investointeihin.

[Pasi]

Edelleen jäi epäselväksi, että miten nämä UUDET koulutetut insinöörit vaikuttaa niihin tuhansiin nykyisiin työttömiin insinööreihin. Mistä ne saa töitä? Vai eikö niiden työttömyyspitäisi jo näkyä uusina firmoina ja hyvinä työntekijöinä? Vai pitäisikö näiden nyt työttömien vaan jäädä eläkkeelle?

Tässä mitään logiikkaa ole

[wekkuli]

^Jos tuo oli minulle tarkoitettu, niin en minä ole puhunut mitään sen paremmin insinööreistä kuin insinöörien koulutuspaikkojen lisäämisestä.

[Albertolli]

Suuret määrät työttömiä insinöörejä, kauppamaistereita yms näkyy työmarkkinoilla siten, että tinkivät palkastaan ja vievät tradenomien ja muiden vastaavien hommat. Yrityksiltä on toki hölmöä lähteä palkkaamaan ylikoulutettua väkeä, koska sen tietää hölmökin, että vaihtavat rahakkaampiin hommiin heti kuin mahdollista.

[wekkuli]

Ensinnäkin insinöörien ja diplomi-insinöörien työttömyysaste on paljon pienempi kuin työssäkäyvien keskimäärin. Toisekseen, niissä tapauksissa, jossa laki ei suoranaisesti velvoita valitsemaan jonkin tietyn tutkinnon haltijaa (kuten lääkäri lääkäriksi), ei työpaikka ole mitenkään erityisesti korvamerkitty jonkin tietyn tutkinnon omaaville. Tällöin on mielestäni aika absurdia sanoa, että tutkinnon x haltija vie tutkinnon y haltijan työpaikan.

Minä ihmettelen sellaista (syvästi vasemmistolaista duunariportaan) ajatusmaailmaa, jossa ihmisiä koulutetaan muka pelkästään työnhakijoiksi. Myös työnantajat ovat ihmisiä, joko suoraan tai välillisesti yritysten omistuksen kautta. Jos rajoitamme tulevien työnhakijoiden osaamista siksi, että meillä on paljon työttömiä, rajoitamme myös tulevien työnantajien osaamista.

[Albertolli]

Ei tietenkään ole korvamerkitty, mutta kun korkeammin koulutetut "joutuvat tilapäisesti tyytymään huonompiin töihin" on se joltain porukalta pois.

[Pasi]

Siis ei tietenkään pidä rajoittaa kenenkään koulutusta... koulutuksen tasolla tai ajallisesti. Mutta on tyhmää sanoa että koulutetaan äkkiä lisääosaajia, kun vanhatkin on työttömänä? Sehän tässäoli se alkuperäinen pointti?

[wekkuli]

Siis ei tietenkään pidä rajoittaa kenenkään koulutusta... koulutuksen tasolla tai ajallisesti. Mutta on tyhmää sanoa että koulutetaan äkkiä lisääosaajia, kun vanhatkin on työttömänä? Sehän tässäoli se alkuperäinen pointti?

No kukas noin sitten on sanonut? En minä ainakaan.

edit. Siis olen tarkoittanut tuossa pääsykokeiden pitkin vuotta järjestämisessä sitä, että koulutuspaikkoja ei lisätä, mutta joustavammalla sisäänpääsykäytännöllä pyritään siihen, että opiskelut alkavat ja niin muodoin myös loppuvat jokaiselta opiskelijalta aikaisemmassa vaiheessa elämää, kun välivuosien määrä vähenee keskiasteen ja ammattiin valmistavan tai yliopistokoulutuksen välissä.

Albertollille: Vapaassa markkinataloudessa työmarkkinat toimivat niin, että jokainen työnhakija pyrkii etsimään itselleen parhaan mahdollisen työpaikan ja jokainen työnantaja pyrkii etsimään parhaan mahdollisen työntekijän. Niin se toimii ja niin sen pitääkin toimia.

[Pasi]

No kukas noin sitten on sanonut? En minä ainakaan.

Ei ollut kohdistettu muuhun kuin tuohon HS juttuun, josta sai tämän kuvan. Välivuosi pois -> Ihmiset nopeammin työelämään -> mahdollisesti töihin tai työttömäksi. ja pointti oli että meillä on edelleen niitä jo kauan työelämässä olleita työttömänä, niin miksi nämä uudet jannut saisivat sen paremmin töitä. Vai syntyykö sitten työllistäviä yrityksiä samassa suhteessa kattamaan uudet työntekijät, sitä en tiedä?

[wekkuli]

Oli koulutus oikeastaan mikä hyvänsä, jää jokaisesta ammattiryhmästä aina joku prosentti työttömäksi. Jos jonkun alan koulutusta vähentämällä pyritään saamaan kyseisen alan työttömät töihin, niin voidaan vaikka koko alan koulutus lopettaa ja silti osa pysyy työttämänä. Ja vastaavasti jos jotain koulutusta lisätään, eivät ne työttömät samassa suhteessa lisäänny. Ei ne yksi yhteen mene.

Insinöörien työttömyys on selvästi muuta työväestöä pienempää, joten otaksuisin että ainakaan siellä koulutus ei ole turhaa verrattuna muihin aloihin.

[AlfaTom]

Oli koulutus oikeastaan mikä hyvänsä, jää jokaisesta ammattiryhmästä aina joku prosentti työttömäksi.

Onneksi toimin alalla, jolla ei ole työttömiä kuin omasta tahdosta tai omien toimien seurauksena. Toisaalta: jos hommat loppuisivat, olisi haasteellista saada täysin oman alan hommia. Edessä olisi todennäköisesti ammatin vaihto uudelleenkoulutuksen kautta, ehkä saman firman palveluksessa, mikä ei olisi läheskään varmaa. Vajaa 15 vuotta eläkeikään ellei eläkeiän nosto pidennä uraa. Palkka tuskin tulee paljoa enää nousemaan muuta kuin yleiskorotusten avulla. Nollalinjaa kun vedetään tämä 2010-luku niin oman eläkkeen tason voikin jo melkein laskea.

[insinörtti]

Ajatus jatkuvasta sisäänotosta on kannatettava. Nykyinen systeemi aiheuttaa hirveästi tyhjäkäyntiä, kun jengiä ei pääsekään sisään 1. yrityksellä = sitten pyöritellään peukaloita vuosi tai mennään kakkosvaihtoehtoon, mistä sitten ensi vuonna vaihdetaan yliopistoon.

Mutta kaikesta en sentään ole samaa mieltä...

^Eikä se niinkään mene, että lisää saman alan työntekijöitä => liksat tippuu.

No kyllä se tasan tarkkaa menee näin, jos tulee ylitarjontaa. Sehän on selvä, että aina X % jää jostain syystä työttömäksi, Y % keskeyttää opinnot ja Z % menee valmistuttuaan ihan muun alan töihin. Mutta sitten kun työttömäksi jääkin XX % niin...

90-luvulla TKK:n sisäänottoa kasvatettiin hurjasti kansallisjalokivi Nokian toivomuksesta (lue: vaatimuksesta). Juhlapuheissa syynä oli tarve taata koulutetun työvoiman riittävyys, mutta tosiasiassa haettiin nimenomaan ylitarjontaa, jottei tarvitsisi ruveta palkoilla kilpailemaan. Sähköosastollakin taisi sisäänotto tuplaantua.

http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/d ... ksi/a24121

Tässä näkyy myös, miten loistavasti toimii, kun yritykset päästetään sanelemaan korkeakoulujen toimintaa. DI:n koulutusputki kestää kuitenkin kuutisen vuotta, joten siinä vaiheessa kun iso kone alkoi tosissaan yskiä tietotekniikan DI:tä ulos, oli ajat jo toiset. Lopputulos:

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koul ... 112487/139

On sellaisiakin aloja, joilla on jo nyt työvoimapulaa ja se pahenee entisestään, kun lähivuosina suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Mut nää ei ole kovin seksikkäitä, joten tutkimusta ja opetusta on ajettu alas noiden tärkeämpien edestä.

[jkk]

tuosta jatkuvasta sisäänotosta ympäri vuoden ilman paikkojen lisääntymistä. miten se vaikuttaa tyhjäkäyntiin jos opiskelupaikkoja on jollain alalla vuositasolla vaikkapa 50 ja nykysellä systeemillä pääsee tuon verran kerralla 1 kerran vuodessa ja tällä jatkuvalla sisäänotolla pääsisi yhteensä 50 pikkuhiljaa vuoden mittaan? vuositasolla sisäänpääsijöiden luku ei muutu mihkään ja peukalonpyörittäjien määrä ei vähene.

[wekkuli]

^Eikä se niinkään mene, että lisää saman alan työntekijöitä => liksat tippuu.

No kyllä se tasan tarkkaa menee näin, jos tulee ylitarjontaa.

Itse asiassa tuosta puuttuu minulta "aina" sana. Olin melkein saletti että kuvittelin kirjoittaneeni "Eikä se aina niinkään mene, että jne...", mutta näköjään sormet on välillä vikkelämmät kuin ajatus.

[JackFry]

Miksi meillä ei ole täysin valtion omistamaa kaivosyhtiötä, joka hoitaisi kaikki kaivostoiminnat Suomessa. Saataisiin valtion kassaan kaikki tuotot maamme luonnonvaroista. Näin meillä olisi valtion kassaan muutakin tuloa kuin verot.

[WWWVespa]

Jatkuvassa sisäänotossa on sellainen hyvä puoli, että jokainen aloittava opiskelija ei ole hommaamassa asuntoa samanaikaisesti.

terveisin,
Juuri opiskelunsa aloittaneen ja samaan aikaan himasta opiskelija-asuntoon muuttaneen isä

[wekkuli]

Miksi meillä ei ole täysin valtion omistamaa kaivosyhtiötä, joka hoitaisi kaikki kaivostoiminnat Suomessa. Saataisiin valtion kassaan kaikki tuotot maamme luonnonvaroista. Näin meillä olisi valtion kassaan muutakin tuloa kuin verot.

Oisko vaikka siksi, että Suomi ei ole sosialistinen yhteiskunta.

Jos yksityiskohtaisiin perusteluihin mennään, niin minulla tulee mieleen ainakin seuraavaa:
1. Ei ole mitenkään selvää, että kaikki kaivostoiminta aina olisi voitollista. Kaivoksen perustaminen vaatii hurjat investoinnit ja jos toiminta on tappiollista, nekin lankeavat koko yhteiskunnalle.
2. Kiellettäisiinkö sitten yritysten kaivostoiminta Suomessa ja sosialisoitaisiinko olemassa olevat kaivosyhtiöt? Mahdoton ajatus nykymaailmassa. Suomi ei sellaista voi tehdä monestakaan syystä.
3. Valtiojohtoinen yritystoiminta ei kovin ruusuiselta ole koskaan näyttänyt. Ei Suomessa eikä ulkomailla. Mukaan tulee aina kaikkea poliittista kotiinpäinvetoa, eikä välttämättä tähdätä pelkkään voiton tekemiseen, jolloin välttämättä sitä voittoa ei sitten tosiaan tulekaan. Valtiojohtoinen yrittäminen on neuvostoliittoa.
4. Paremmin valtio todennäköisesti saa rahaa antamalla yritysten huseerata. Yksityiset yritykset pyrkivät aina voiton maksimointiin ja varmemmin saadaan tuloa verottamalla niitä jollain tavoin. Ja valtiolle homma on riskitöntä, sillä jos yritys tekee tappiota, se ei lankea yhteiskunnan maksettavaksi.

Itse vastustan jyrkästi kaikkea sosialismia. Sosialismi luo tehottomuutta ja korruptiota.

[WWWVespa]

Jokainen valtiollisesta omistuksesta haaveileva voi tutustua Valcon historiaan. Siinä sitä on oppia poliitikkojen tietyistä kyvyistä kerrakseen.

[alfista]

Jokainen valtiollisesta omistuksesta haaveileva voi tutustua Valcon historiaan. Siinä sitä on oppia poliitikkojen tietyistä kyvyistä kerrakseen.

"emme osanneet varautua markkinoiden muuttumiseen" ja kaverit painoi kuvaputkia varastoon.

[PK]

Mutta se on sanottava, että elämä keveni 20 % kun päästiin Halosesta eroon! 12 vuoden painajainen on ohi!

[AlfaTom]

Ja valtiolle homma on riskitöntä, sillä jos yritys tekee tappiota, se ei lankea yhteiskunnan maksettavaksi.

Pankkitoiminta? Pankit tekivät tappiota huonon ja jopa tahallisen huonon liiketoiminnan seurauksena ja tappiot lankesivat yhteiskunnan (veronmaksajien) maksettavaksi.

Miten määrittelisit esim. Kiinan nykyisen yhteiskuntajärjestelmän yhdellä sanalla? Itse en siihen pysty.