Lybra 1.8:sta ei ole kokemusta, itsellä -01 2-litrainen SW. Saisihan näistä paljonkin tarinaa mutta lyhyesti:
- 1.8 helpompi huollon kannalta, 2-litraisessa kaikki on ahdasta. 2-litrainen tarjoaa turbiinimaista vääntöä ja kivan soundin. Tasaisesta väännöstä johtuen ei tunnu kovinkaan nopealta. Enemmän semmoinen aikuisen miehen auto.

Kerrassaan upea alusta, taas kerran nopeampi, kuin miltä ensi alkuun tuntuu.
- Vaikka muuta väitetään, jakohihnan vaihto ei 2-litraisessa edellytä koneen pudottamista pois. Tarvitaan joko moottorinostin tai kaksi hallitunkkia.
- Verojen kannalta kummastakin kannattaa hankkia sen verran vanha yksilö, ettei CO2-lukemia ole ilmoitettu, vaan verotus menee painon mukaan, jos sillä on merkitystä.
- Myös varaosien saannin kannalta vanhempi 113kW 2-litrainen (CF2) on helpompi. Luultavasti myös huollon kannalta, kun esim. öljynsuodatin ei ole jäänyt katin ja lambdan taakse piiloon.
- Muuten huolto- ja kulutusosat löytyy vaikka varaosaliikkeistä, paitsi jotkut alustanosat helpommalla ja halvemmalla netistä. Erityisen heikkoja kohtia alustassa ei vaikuttaisi olevan. Mulla alkuperäiset etutukivarret kesti vajaat 220tkm, raidetangonpäät 160tkm, iskarit on edelleen alkuperäiset ja mittarissa 244tkm. Takapään puslat alkanevat kaivata huomiota jossain 400tkm tienoilla (muiden kokemusten perusteella.)
- Kori on jäykkä ja sisustus laadukkaasti kasattu, ei nitise eikä rämise. Jos nitisee, niin kyseinen paikka ei ole tehtaan jäljiltä (oma kokemus.) Muoviosat on valitettavasti samaa laatua, kuin muissakin konsernin tuotteissa, eli purkaessa ja kootessa saa olla pomminpurkajan otteet.
- Ei vaikuttaisi mitenkään ruosteherkältäkään. Takasisälokarit kerää kuraa taakseen, kannattaa välillä avata ja putsata.