Sain romut lopultaan sinne talliin sisään, vaikkei se yllättäen taas käynyt niin kuin leffoissa. Hämis kyllä livahti liukkaasti uuteen luolaansa mutta tuo monta vuotta seissyt Seiskavitska teetti vähän enemmän jumppaa.
Akku oli luonnollisesti kuollut joskus muinoin eikä lataamisestakaan innostunut joten kaapeleilla käyntiin. Ensimmäiseen liikkeellepääsy-yritykseen auto luonnollisesti sammui, ja uudelleenkäynnistystä seurasi jännä fiitsöri: Heti käykkiskaapeleiden kytkennän jälkeen startti innostui pyörimään vaikkei avain ollut edes virtalukossa. Tuossa jumpatessa auto sammui noin X kertaa ja jokusen ensimmäisen apuvirtasession aikana se alkoi starttailla itsestään. Ehkä siellä oli solenoidi jumissa taijotain koska ryttyily loppui jossain vaiheessa.
Suurin osa jarruista irtosi miehekkään pamauksen saattelemana mutta ainakin toinen takajarru vastusti tiukasti, mikä oli hiukan hankala juttu kesärenkailla ja lumisella ja jäisellä pihalla. Pihassa on vielä parin kuution kasa kivituhkaa joten periaatteessa siitä saisi hiekoitusmatskua vaikka miten, käytännössä ei koska kasa on luonnollisesti umpijäässä. Kaasua ei siirrellessä saanut antaa paljoa jottei pito karkaa, ja vähän vähemmän kaasutellessa kone sammui ja päästiin taas kaapelihommiin. Pihakiveykset ovat vielä "jos joskus on rahaa" -listalla joten talliin on tällä hetkellä kymmenen senttiä kynnystä, mikä haloilla loivennettunakin teki heikon vetopidon kanssa omat murheensa.
Kun sain auton nokan lopulta suunnilleen oviaukolle asti syttyi jäähdytysnesteen merkkivalo. No Seiskavitosessahan noita jouluvaloja kuuluukin syttyillä. Vaan lämpömittarikin näytti aika reiluja lukemia, ja pienen hetken päästä myös lämpöjen merkkivalo syttyi. Pelit seis ja paisaria tarkistamaan. Onhan täällä nestettä, avataas vähän korkkia... ja kaikki neste katoaa pulputuksen saattelemana johonkin syylärin syövereihin. Hieno homma, pääseekö kohta konettakin avaamaan?
Lisää nestettä pannuun ja lämmöt normaaleiksi. Autokin suostui lopulta könyämään sisään. Tuossa pimeässä ja lumisateessa turatessa tuli kyllä taas mieleen että ihan siksikö tätä harrastelen kun se on niin kivaa ja hauskaa?
Pistin likoomaan yön yli kaikki pultit, ruuvit, mutterit ym pienosat pieniin lasipurkkeihin sekä parit spacerit, pyöränpultit ja yhden surkeessa kunnossa olleen lämpötila-anturin isompaan sankoon. Lähtötilanne oli monessa tapauksessa aika toivottoman näköinen etenkin noiden spacereiden ja lämpötila-anturin osalta, mutta niin vain lähti ruosteet niistäkin. Jumiutuneiden klemmareiden kierteetkin alkoi taas toimimaan kuin uutena.
Pohjan kunto näyttää aika tutulta... Mut eiks toi pitänyt kuittien mukaan olla ruostesuojattu? Ei siltä oikeen näytä.
väittävät et ovat vaikeita ja kalliita huoltaa....Täydellistä paskapuhetta!.......Näitä Vaggilaisia ihan sit jokusen (A4, S3, S4, A6, S6, S8....) nähneenä ja touhunneena voin sanoa.....
Todella pelottavaa...
.
No hyvä että tarkistin ettei isompia vaurioita pääse tapahtumaan... Ärripurri
