Morjens kaikille!
Aika tarkalleen kuukauden päivät on tullut nautiskeltua ajamisesta metallinharmaalla 159 sportwagonilla vm. 2011. Auto on kyllä ollut positiivinen yllätys kaikin puolin. Pikkudieselistä löytyy tehoa ihan riittämiin, eikä kulutus huimaa päätä. Eniten on yllättänyt auton alhainen melutaso. Etsiessäni sopivaa yksilöä luin vanhoja Tekniikan maailman koeajoja, joissa autoa moitittiin rengasmelusta. En kyllä allekirjoita väitettä miltään osin. Varsinkaan siitä syystä, että autossani on kai uusiokumit ja joiden merkistä edes Vianorin asentaja ei ollut kuullut.
Toki osansa koettuun äänettömyyteen voi olla edellisellä autollani, mk1 octavia rs, jonka melutasoon en tottunut niiden neljän vuoden aikana, kun auton omistin. Kun äänieristyskään ei paranna tilannetta, niin on parempi vaihtaa autoa.
Miksi sitten Alfa romeo, eikä luonnollisena jatkumona Skodan jälkeen jokin uudempi kansanauto? Noin kaksi vuotta sitten päätin, että seuraava auto on Alfa romeo ja malliltaan 159. Skodan ämpärimuoviin ja
järkevyyteen kyllästyneenä tein ostopäätöksen tunne edellä. Yksinkertaisesti 159:n upealle ulkokuorelle ja vielä hienommalle sisustalle ei löytynyt kilpailijoita.
Usein AR:sta puhuttaessa kehutaan ajettavuutta. Aiemmin ajattelin, että puheet ovat merkkiuskollisten fanaattista höpinää. Täytyy kyllä kompata, sillä eipä ole tullut 15 vuoden autoilun kokemuksella vielä vastaavaa "ajamisen fiilistä", kun esim. reissun päätepiste on Luulajassa, mutta haluaisi jatkaa Sundsvalliin vain siksi, kun auto nielee tietä niin vaivattomasti. Puolison mukaan en ole aikoihin hymyillyt ratin takana näin paljoa kuin tämän kuukauden aikana!
Kovinkaan montaa rohkaisevaa kommenttia en saanut tuekseni silloin kun aloin katsella sopivaa yksilöä. Positiivisin mielipide taisi olla silloin Citroenilla kurvailleella kollegallani, joka totesi, että kannattaa ostaa semmoinen auto mikä miellyttää. Lähes jokaisella eriävän mielipiteen esittäneellä ei kuitenkaan löytynyt omakohtaista kokemusta merkistä, mutta mielipide oli sitäkin vahvempi. Sopivaa yksilöä katsellessani käytin aika monta tuntia aikaa tyyppivikojen lukemiseen niin tältä foorumilta kuin alfaowner.comista ja totesin, että ei tämä Jtdm+manuaali (muu kuin m32) -yhdistelmä voi ainakaan olla huonompi kuin TSI tai DSG. Todella asiallista keskustelua ja tietoa riittää. Toki olisi ihan kiva löytää jokin Alfamerin opasta vastaava tekele, josta näkisi kiristysmomentit ym.
Myönnettäköön kuitenkin, että ei tämä ihan ongelmitta ole sujunut. Uudehkon auton ostajana miltei heti parkkipaikalta tehty havainto öljyläikästä ei varsinaisesti aiheuttanut riemun kiljahduksia. Ensimmäiset kerrat ajattelin, että eihän se millään voi minun autosta tippua. Olin väärässä.
Onneksi auton myynyt liike hoiti asian tyylikkäästi kuntoon.
. Vaihtoehtoja ihan viimemetreille asti oli muutama muukin, mutta eipä niistä sen enempää. Muksuista vanhemman ajo-opetus aloitetaan tässä kesän aikana ja tähän Mito passaa hyvin. Nuoremman muksun korttijutut hoidettaneen sitten parin vuoden päästä. MiTo ollee minun pääasiallinen kulkupelini vaimon käyttäessä omaansa. Vantaan Kivistössä asustellaan.
.
, autohan on huikee ja sitä aitoa urheilullista fiilistä saa muiden merkkien autoilla hakea vauhdin kera mäestä. 
