Omakotitaloprojekti / raksailu

[JiiPee]

Taidanpa testata vielä varmuuden vuoksi "100% varmuudella korvausilmaa riittää" -skenaarion nyt kun kerran on lämpimämpää ja laitan uima-allashuoneen ulko-oveen ötökkäverkon paikoilleen ja jätän sen auki muutamaksi tunniksi. Jos vielä vielä kiertää väärinpäin niin johtuu sitten rikkinäisestä hormista tms.

Korvausilmaventtiilipakkauksesta muistan lukeneeni, että 100mm riittää noin 20-25 neliötä kohden. Meillä on alakerrassa niitä 4 + muut talon alkuperäiset korvausilmaventtiilit. Yhden venttiilin voisin ehkä vielä lisätä jossakin vaiheessa, vaikka ilma onkin aika raikasta. Saahan ne sitten aika kiinni, jos haluaa. Laskeskele hieman riittävyyttä, netistä löytynee ohjeistusta. Sitten tiedät, onko riittävästi.

Merkityksellistä näissä 60-70-luvun painovoimaisen ilmavaihdon omaavissa taloissa on se, että ilma kulkee hallitusti eli siihen tarkoitetuista venttiileistä. Jos näin ei ole, tulee korvausilma kaikista rakosista rakenteiden yms.. välistä ja se ei pidemmällä juoksulla ole terveellistä - ei talollekaan. Kun olen tuossa pari seinää ottanut auki vain tarkastellakseni rakenteiden kuntoa, olen villoista huomannut selkeät rakenteelliset ilmavuodot. Se näkyy villan tummentumina, joka on ilman tuomaa epäpuhtautta. Tämän aikaisissa taloissa on käytetty yleensä ilmansulkupaperia (muovitettu toiselta puolen) ja niitä on jatkettu limittämällä. Ei sieltä höyrynsulkuteippiä löydy. Sama on tuulensuojalevyjen saumojen tiivistämisen kanssa. Toisin sanoen ilmalle löytyy kyllä kulkureittejä, joita voit hallita oikean kokoisilla korvausilmaventtiileillä.

[insinörtti]

Lattialämmityksen jakotukkiin tulevat toimilaitteet. Toimiiko ne on/off-periaatteella, vai kuten tavalliset patteriventtiilit termareineen? Saako toimilaitteen käsikäyttöisen venttiilin nupin tilalle, vai pitääkö koko venttiili vaihtaa?

Venttiilirunkoa ei vaihdeta, vaan toimilaite tulee siihen kiinni samaan tapaan kuin termostaatti tavalliseen patteriventtiiliin. Tosin näitä venttiilirunkoja on montaa mallia sekä termostaatin kiinnityksen että venttiilin karan sijainnin, "iskunpituuden" yms. suhteen. Toimilaitteen pitää olla ao. runkoon käypänen.

Toimilaitteet ovat yleensä ns. termomoottoreita. Käytännössä samankaltainen vahapatruuna kuin tavallisessa termostaatissa + 2-3 watin sähkövastus sitä lämmittämässä. Pätkimällä ohjaussignaalia sopivasti (PWM periaatteella) huonesäädin pystyy teoriassa säätämään venttiiliä portaattomasti. Teoriassa. Käytönnön toiminta taitaa olla lähempänä on/off tyyliä.

Termomoottorit pelaavat yleensä 24 VAC/DC jännitteellä. Tosin näissä on pikku jippo - termomoottoreita on sekä mallia NC eli normaalisti (ilman ohjausjännitettä) kiinni ja NO eli normaalisti auki. Lämmityksessä pitäisin NO tyyliä fiksumpana - ei torppa kylmene, jos säädin tai virtalähde poksahtaa. Jakotukin venttiilit itsessään lie kuten patteriventtiilit eli NO = auki, jos venttiilissä ei ole kiinni toimilaitetta eikä käsisäätöpyörää?

Mitään älyä näissä termomoottoreissa ei ole, joten niitä voi ohjata vaikka 24 V virtalähteellä + mekaanisella termostaatilla.

[JiiPee]

Tuossa muutama kuvatus tämän hetkisestä vaiheesta. Siiven ikkunaseinä on nyt paketoitu tuulensuojalevyillä, joiden saumat tiivistin siihen tarkoitetulla teipillä. Poistin vanhat ja huonoimmat tuulensuojalevyt. Alaosan kaikki levyt piti vaihtaa, kun vetäsin sen auki tarkistaakseni ohjauspuun, joka oli täysin kunnossa oleva eli ei kosteus yms vaurioita. Ei muuta kuin pakettiin ja seuraavaksi alkaa sitten pintapaneloinnin alusrimoitus ja panelointi. Ai niin, ennen kuin yläosa pistetään umpeen, niin täytyy vedellä muutamat sähköjohdot, että saa sitten joskus asennettua lippaan valot. Tarkoitus on siis harjoitella tämän siiven kanssa ennen kuin ryntään varsinaisen julkisivun kimppuun.

Yhdessä kuvassa näkyvät kolme ilmaputkea poistin tarkoituksella. Ne menevät huoneessa (ent. allashuone, nyk takkahuone) olevan patterin taakse, jossa olleet kääntöventtiilit eivät mahtuneet kunnolla seinän ja patterin väliin. Itseasiassa patteri oli jonniin verran kallellaan huoneeseen päin. Korvaavat ilmareitit on tehty muualle.

[insinörtti]

Onko korvausilmalle ihan venttiilit ettei pelkästään rakenteiden läpi/ikkunan raosta kuten on tainnut tapana olla?

Ikkunan raosta siinä mielessä että korvausilma tulee ikkunan puitteiden yläreunassa olevasta suorakaiteen muotoisesta säädettävästä venttiilistä.

Siis karmiventtiili. Useimmat mallit on tarkoitettu koneelliseen poistoon ja niistä saa 6-8 l/s nimellisilmavirran ainoastaan 15 Pa alipaineen voimin. Painovoimaisen poiston tuottamalla parin pascalin alipaineella ilmavirta on litra tai 2 sekunnissa.

[JiiPee]

Termomoottorit pelaavat yleensä 24 VAC/DC jännitteellä.

Totta, mutta niitä saa myös 230v jännitteellä, kuten aiemmassa talossamme oli. Meillä oli jakotukeissa Siemensin toimilaitteet ja kun yhden rikkimenneen tilalle etsin uutta, niin meinasin tilata vahingossa matalammalla jännitteellä olevan. Tuo NO/NC on myös todella hyvä vinkki [peukkuhymiö]

[FinPat]

Siis karmiventtiili. Useimmat mallit on tarkoitettu koneelliseen poistoon ja niistä saa 6-8 l/s nimellisilmavirran ainoastaan 15 Pa alipaineen voimin. Painovoimaisen poiston tuottamalla parin pascalin alipaineella ilmavirta on litra tai 2 sekunnissa.

Hmm.. Voisinko olla väärässä korvausilman riittävyyden suhteen? Ehkä ritilöiden suuri määrä ei autakaan.
Tutkin ja raportoin kun asia edistyy. Kiitoksia vinkistä.

[Polforea]

Alkuun tärkeimmät; paskion suunnitelman näyttää ihan hyvältä. Pesuallaskin järkevän kokoinen - pienimpiin eteen tulleisiin kun ei tahdo edes mahtua 2 käpälää samanaikaisesti.

Joo. Isoa allasta tuohon ei mitenkään sovi, mutta pääasia tosiaan on että kädet saa pestyä. Hampaat ja naaman voi tiskata isomman lavuaarin äärellä.

Jäähdytyksessä on aika normi ratkaisu käyttää kanavoitavaa puhallinkonvektoria (tämä on se taikasana, millä härveleitä löytyy)

Kiitos, pitääpi surffailla.

Haasteita piisaa silti. Tyypillinen käyttökohde on joku neukkari, missä härveli piilotetaan alaslaskettuun kattoon. Kanavat lyhyitä ja mallia suorakaide. Jos ilmaa pitää jakaa useampaan huoneeseen, laitteen perään pitää rakentaa boxi, josta lähdöt useammalle kanavalle. Kokonaisilmavirta varmaan 100-150 l/s luokkaa, joten kanavat kokoluokkaa Ø160-200 mm. Kanavissa pitää olla äänenvaimentimet, jos laitteesta halutaan hiljainen.

Bnii, teollisuuskokoa ei välttis tartte. Jos tuohon lähtee, niin ideana on päästä asuintiloissa eroon sisäpöntön hurinasta, kolinasta (läppien kääntely) ja saada lämpöä siirtävä ilmavirta liikkeelle yhden pisteen (keittiö) sijasta ehkä 5 pisteestä (keittiö, olkkari, vessa, makkari, työhuone) ja sen myötä vähentää varsinaisen ilmavirran tarvetta. Reilummin ilmaa voisi silti sihdata talon eteläpäätyyn (keittiöön ja olkkariin) ja kuristaa makkarin ja työhuoneen kanavat niin, että ilmavirran tuntuma ja ääni pysyvät kurissa.

Todennäköisesti jää haaveeksi, mutta ei nyt hylätä ideaa ennenkö mahdollisuuksia on vähän selvitetty. Etukäteen luovuttaminen on tyhmintä luovuttamista.

Mitoitustiedot pitää ravistaa hihasta. Jäähdytysteho ilmoitetaan, mutta puhaltimen ilmavirtaa, ääni(teho)tasoa ja paineenkorotusta tai kanavien max. painehäviötä ei. Mittapiirustukset sentään saattaa löytyä, mutta niidenkin kanssa saa pähkiä mm. huollon järjestämistä. Näissä on aina karkeasuodatin imupuolella ja puhdistus/vaihto tapahtuu yleensä alakautta, koska ovat tarkoitettu alaslaskuun asennettavaksi. Selälleen/kyljelleen laitetta ei voi asentaa, koska kondenssivesi.

Huolto on hyvä huomio. Suodatin todennäköisesti on pieni harmi, sen voi yksinkertaisimmillaan jättää pois ja korvata ennen laitetta olevalla vastaavalla, eri suunnasta vaihtuvalla suodattimella. Mutta muuten ei kuulosta hyvältä idealta, että puhallinta putsatessa tai vaihtaessa pitäisi laite ruuvata irti paikoiltaan ja nostella huoltoasentoon. Ei, kyllä sille pitäisi tehdä tellinki, jossa huoltotoimet on huomioitu.

Jäähdytyksessä nämä tosiaan koeteltua tekniikkaa, mutta lämmityskäyttöä ei minulle ole tullut vastaan. Siinä on varmasti perinteinen ongelma ilmanjaon kanssa. Jäähdytystilanteessa ilma olisi hyvä puhaltaa huoneisiin katon suuntaisesti ja pienellä nopeudella. Lämmitystilanteessa em. on varma resepti siihen, että lämmin ilma jää katon rajaan. Päätelaitteden pitäisi olla heittokuvioltaan säädettäviä, mutta tarjonta on tässä kokoluokassa olematonta. Isoimmille (satoja litroja sekunnissa) ilmavirroille näitä löytyy.

Tuo on kanssa hyvä huomio. Päätteiden vaihtokaan kahdesti vuodessa ei kieltämättä kauheasti houkuta, vaikkei mahdoton rasti olekaan. Jos olisi enempi kevyitä seiniä, voisi siellä sisällä viedä toiset kanavat lattiatasoon ja valita puhallussuunnan sen mukaan, mitä lämmölle tehdään (jäähdyttäessä lattialta koneelle ja koneelta kattoon, lämmittäessä toistepäin).

Yhden sisäyksikön ongelmaan löytyy ratkaisuna myös multi-split eli yksi ulkoyksikkö ja useampi sisäyksikkö. Laitteet sinällään ihan saman näköisiä kuin normi ILP sisä/ulkoyksiköt. Osassa multisplittejä lämpö/kylmäkertoimet ovat huonompia kuin normi IPLillä.

Multi-splitti ei kuitenkaan poista tuuletinfiilistä eikä sen itse sisäyksikön ääntelyä. Efektiivisesti toinen yksikkö pitäisi sijoittaa vastakkaiseen kulmaan taloa, mikä tekee hervottoman kylmäputkivedon. Lisäksi yhteinen ulkoyksikkö on SPOF ja päivittäminen osissa tuskin on järkevästi mahdollista, joten mieluummin erilliset pumput jos kahteen lähtee. Lisäksi asennuspiste olisi melkeen väkisin makkarissa, eli toinen sisäyksikkö pitää saada erikseen pois päältä. Voi olla että saa, siihen en ole vielä perehtynyt.

Käytössä molempien sisäyksiköiden täytyy olla joko lämmityksellä tai jäähdytyksellä, mutta enpä ole tähän päivään mennessä vielä keksinyt tilannetta, jossa tuo muodostaisi ongelman.

Minä näen tuon puhtaasti etuna, niitä ei mitenkään saa "taistelemaan" keskenään niin että toinen lämmittäisi ja toinen jäähdyttäisi.

[Gasket]

^ Jos omia virityksiä tekee, niin kannattaa pitää mielessä että monet noista puhaltimista ei ole tarkoitettu tekemään painetta yhtään. Joskus laittelivat sellaisen metri kanttiinsa jäähdytyskennon perään noin 800:sta pyöreää kanavaa ehkä 5..7 m. Puhallin oli kuitenkin jotain 1,5..2,2 kW luokkaa. Putken toisesta päästä ei tullut käytännössä mitään vaikka meteli oli melkoinen ja pelkän kennon läpihän tuo työntää ilmaa julmasti Hyvin jännä ilmiö. Ratkesihan tuo kun kanavan toiseen päähän laitettiin vielä imuri. Ideana oli siis hyödyntää jäähdytyskennon hukkalämpöä teollisuushallin lämmitykseen.

Ideahan on kyllä hyvä jos saa toimivan totetuksen tehtyä. Olisiko helpompi laittaa erilliset kanavapuhaltimet liki jakokohteita. Noiden tehoa voisi säätää ja ne imisi varsinaisen kennon läpi Ei tarvitsisi hölmöä kuristussäätöä.

Itse olen välillä fundeeraillut jos huippuimurin kaveriksi laittaisi joskus PILPin, mutta voi olla ettei tuo ole kovin kannattavaa.

Itsellehän viime lauantaina tuli vähän ylimääräistä ohjelmaa kun lämminvesivaraaja päätti korkata. Se oli jo hetken tihkunut, niin oli tullut jo uusi ostettua. Käsiä pestessä yht'äkkiä meni vesi kylmäksi ja pumppu lähti samalla käyntiin. Arvasi aika lailla mitä kävi. Marssin pannuhuoneeseen, niin siellähän oli islantilainen höyry-geysir. Kurkkaus kelloon ja toteamus että rautakauppa menee kiinni noin 5 min päästä.. Sähköt pois ja putkia auki että valuu kaikki vedet pois. Menin purkamaan uutta varaajaa muoveista ja totesin, että lähdöt on samoin päin, kierteet samat ja etäisyyskin täsmää. Vanhahan oli kytketty kovilla komposiittiputkilla seinälle. Tuossa kohtaa alkoi pieni paniikki helpottaa. Seinäkiinnitykset oli tietty erilaiset, joten mittasin kiinnikkeet suhteessä lähtöihin ja uudet reiät seinään. Kun koitin uutta varaajaa nostaa seinälle, niin sehän otti kattoon ennenkuin oli kiinnikkeissä. Tuota en tietty mitannut että uusi olikin korkeampi mitä vanha. Onneksi ei ollut kyse kun noin 6 sentistä ja putkia sai tuon verta muklattua. Pari tuntia myöhemmin tuli taas lämmintä vettä vaikka kävin välissä syömässäkin. Kerrankin voisi sanoa että meni kuten Strömssöössä.

Toiset oli fiilikset joskus kotopuolessa kun joulun pyhinä nosti pumppua ylös toista sataa metriä syvästä porakaivosta kolmatta kertaa..

[Tuomas K]

Itse olen välillä fundeeraillut jos huippuimurin kaveriksi laittaisi joskus PILPin, mutta voi olla ettei tuo ole kovin kannattavaa.

Riippunee koneesta ja käyttötavasta, mutta jollain valmistajalla ainakin oli sellainen aivan pieni pilp, joka ei maksanutkaan juuri mitään. Riittää kuitenkin todennäköisesti kaiken lämpimän käyttöveden tekemiseen ja talvella tukee lämmitysjärjestelmää erinomaisella hyötysuhteella. Tuotoltaan toki pieni, mutta pääomakulutkin on niin pienet että homma lienee helposti kannattavaa.

[Gasket]

^ VILP ja hake, niin ei lämmityskulut ole hirmuiset. Sikäli ei ole mahdotonta säästöpotentiaaliakaan. Kytkentäkin pitäisi saada jotenkin fiksusti.
Se mikä voisi olla fiksu, niin alakerran lattialämmitykseen suoraan. Tuota voisi liki läpi vuoden ajaa vakioteholla ja laatta puskuroi on/off -koneen käyntiä hyvin. Tosin tuolloin VILP käytännössä huilaisi kesän. Pitäisi vaan olla tosiaan pieni kone. Toki sitten talvella ottaisi kuormaa pois VILPiltä ja taas pärjäisi kylmemmille keleille ilman haketta.

On tuo pitkään mielessä ollut, mutta ei ole ihan to do -listan kärkipäässä. Tätä joskus katselin.

[insinörtti]

^ siis kummasta nyt puhuttiinkaan, PILP vai VILP? Molemmilla tehdään myös lämmintä käyttövettä ja VILPejä on nykyään sellaisia, millä voi kattaa melkein kaiken lämmitystarpeen.

Jos omia virityksiä tekee, niin kannattaa pitää mielessä että monet noista puhaltimista ei ole tarkoitettu tekemään painetta yhtään.

Vapaasti asennettavat laitteet eivät kestä yhtään ylimääräistä kuristusta ja aika hento henkäys voi olla niissäkin konvektoreissa, mitkä on tarkoitettu asennettavaksi vain lyhyllä kanavanpätkillä ja säleikköjä (olematon painehäviö) käyttäen, esim. hotellihuoneissa tyypillisesti kylppärin viereen alaslaskuun jemmattuna. Tosin on näitä myös "korkeapaineisina" malleina, mitkä jaksavat tuutata ilmaa pitkiinkin kanaviin. Siinäpä sitten yksi haaste arpoa, että tarvitaanko tällainen korkeapainemalli, missä varmasti myös äänekkäämpi puhallin. Joka tapauksessa järjestelmää joutuu ylimitoittamaan siinä mielessä, että makuuhuoneessa tuskin jaksaa kuunnella laitetta muutoin kuin pienimmällä puhallinnopeudella. Toimistoissa vähän reilu 30 dB on OK, mutta makuuhuoneessa pitäisi päästä jonnekin 22 dB pintaan.

Olisiko helpompi laittaa erilliset kanavapuhaltimet liki jakokohteita.

Perinteiset kanavapuhaltimet, etenkin ne C-mallit (CK-100 C jne) kannattaa unohtaa oikopäätä. Turhan suuri paineenkorotus, meteli ja sähkönkulutus tähän puuhaan. Huom. melu ilmoitetaan yleensä vain siltä osin, mitä puhallin säteilee ympäristöön. Puhaltimen kanavan sisään tuuttama meteli on kovempi ja vaatii siis äänenvaimenninta molemmille puolille.

EC moottorilla varustetut olisivat vähän parempia ja niissä on lisäbonuksena helppo kierroslukusäätö joko potentiometrillä tai 0-10 V jänniteviestillä. Tosin näiden hinnat aika järkkyjä, isommilla 500 €/kpl.

Ennemmin voisi väkästellä huonekohtaista säätöä jollain laitetuulettimilla, mitkä ovat kanavapuhaltimiin verrattuna hiljaisia ja vähän tehoa kuluttavia.

Mitoituksen kannalta olisi tietysti helpointa, jos jostain löytyisi kanava-asenteinen konvektori/jäähdytypatteri pyöreillä kanavaliitännöillä ja ilman puhallinta. Tähän sitten vaan perään passeli kanavapuhallin. Huonekohtaiset ilmavirrat säädettäisiin kuristamalla, mutta tämäkin on taloudellisempaa kuin n kpl energiatehokkuudeltaan kehnoja puhaltimia.

Efektiivisesti toinen yksikkö pitäisi sijoittaa vastakkaiseen kulmaan taloa, mikä tekee hervottoman kylmäputkivedon.

Ilma on huono lämmönsiirtoaine. 2 kW tehon siirto vaatii ainakin 100 l/s. Torppasi kuulostaa sen verran isolta, ettei pienimmät 2-3 kW vehkeet riitä alkuunkaan, joten kaiken jäähdytys/lämmitystehon liikuttelu yhdeltä kanava-asenteiselta konvektorilta vaatii hervottoman kokoiset kanavat.

Tässä mielessä multi-split voisi olla OK. Joissain järjestelmissä sisäyksiköitä voi olla enemmänkin kuin 2 ja putkivedotkin saattavat olla tyyliin max. 20 m yksittäiselle sisäyksikölle ja max. 30 m yhteensä. Kieltämättä näissä on uhkana se, että yhden laitteen vikaantuminen saattaa pakottaa koko järjestelmän (pl. putkitukset) uusimiseen.

Vaan jos pystyt elämään kahden ulkoyksikön kanssa, niin miten olisi vyö ja henkselit? Perinteinen ILP hanskaamaan olohuoneen lämmitystä/jäähdytystä ja sitten joku muu ratkaisu hoitamaan makuu- ja työhuoneita. Nykyiset invertteripumput osaavat olla aika hiljaisia pienellä teholla toimiessaan. Ehkä tällaisen voisi makuuhuoneessakin sietää?

Useamman huoneen jäähdytykseen voisi toimia myös tämä kanavamalli. Makuuhuoneissa pärjää pitkälle jo muutaman sadan watin tehoilla eli muutaman kymmenen l/s huonetta kohti. Kanavakoot nyt Ø160 mm luokkaa ja paluuvirtaukselle saattaa riittää jo reilumpi ovirakokin.

Kattoon asennettavalla kartiohajottajalla saisi puhalluksen säädettyä katon suuntaiseksi tai suoraan alas pelkästään kartiota pyörittelemällä. Seinäasennus vähän haasteellinen. Ilmavirrat liian pieniä säleiköille - muutoinhan homma olisi helppo säätämällä säleet tarpeen mukaan ala/yläviistoon. Ehkä vaan joku kattoon tarkoitettu, pyöreä lautasventtiili + siihen puhallussektorin rajoitin, millä tarpeen mukaan torpataan puhallus suoraan ylös- tai alaspäin?

Suodatin todennäköisesti on pieni harmi, sen voi yksinkertaisimmillaan jättää pois ja korvata ennen laitetta olevalla vastaavalla

Suodattimen puuttuessa huonepöly tukkii patterin alta vuodessa. Puhaltimeenkin käsiksipääsy voi olla melkoisen työn takana, joten kannattaa kehitellä alkuperäistä (yl. pelkkä imuroitava karkeasuodatin) parempi ratkaisu, esim. ISO säleikkö käytävän kattoon ja tämän säleikön yläpinnalle sopivankokoinen pala G3 suodatimattoa.

[Polforea]

Toimistoissa vähän reilu 30 dB on OK, mutta makuuhuoneessa pitäisi päästä jonnekin 22 dB pintaan.

Joo. Kaikki tekninen ääni, minkä saa pois, on askel parempaan. Huminassa pystyy nukkumaan, mutta paljon parempi on ilman huminaa.

Mitoituksen kannalta olisi tietysti helpointa, jos jostain löytyisi kanava-asenteinen konvektori/jäähdytypatteri pyöreillä kanavaliitännöillä ja ilman puhallinta. Tähän sitten vaan perään passeli kanavapuhallin. Huonekohtaiset ilmavirrat säädettäisiin kuristamalla, mutta tämäkin on taloudellisempaa kuin n kpl energiatehokkuudeltaan kehnoja puhaltimia.

Täähän se olisi helpointa. Nyt kun tietää hakuparametreja, voi koettaa onnea etisimisen suhteen.

Ilma on huono lämmönsiirtoaine. 2 kW tehon siirto vaatii ainakin 100 l/s. Torppasi kuulostaa sen verran isolta, ettei pienimmät 2-3 kW vehkeet riitä alkuunkaan, joten kaiken jäähdytys/lämmitystehon liikuttelu yhdeltä kanava-asenteiselta konvektorilta vaatii hervottoman kokoiset kanavat.

Joo niin on, etenkin vapaassa tilassa puhkuttuna. Siksi ilpit tyypillisesti pöhnää täysiä päin naamaa, puhkuu ja kolisee. Toki Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen joten jäähdytystehoa tuskin tarttee järjettömiä määriä. Lämmitystä lämpöpumpun ei kuitenkaan tartte hoitaa yksin, vaan apuna on tosiaan tulisijoja, eikä sähköpatteritkaan mihinkään katoa, vaikka vaihtuvatkin.

Torppa on pohjaltaan n. 100m2, vähän kun venytetty rinturipohja (ei tarkistusmitattu, mutta aika lähellä - ikkunat puuttuu ja ovet (pl. WC) ei oo kohillaan):


Täähän on sillai nerokkaasit toteutettu, että harja on pohjois-etelä -suunnassa. Pohjoinen on kuvassa oikealle, eli makkarin ja työhuoneen takana oleva päätyseinä osoittaa pohjoiseen. Talo on kevyessä rinteessä, joka laskee etelän suuntaan. Keittiö-olkkari -päädyssä on siis etelä, enemmän ikkunoita ja laakeammin näkymää. Pohjoisen puolella on myös metsä. Kokonaisuutena makkari-työhuone -päädyn pitäisi luonnostaan olla se talon viileämpi pääty.

Keittiön seinässä, kuvassa vihreällä merkattuna on ilpin sisäyksikön paikka nro 1. Siinä se häiritsee kaikista vähiten ja puhkuu kohti olkkaria, kierrättäen ilmaa talossa myötäpäivään. Jos makkariin laittaisi sisäyksikön, minä sijoittaisin sen sinisellä merkattuun kohtaan, jolloin ilmavirta kiertää samaan suuntaan (myötäpäivään) kuin keittiöstä olkkariin puhallettuna. Samasta syystä työhuoneeseen laitettuna sisäyksikkö tulisi punaiseen kohtaan - tämä vaan ei ole millään tasolla hyväksyttävää, koska se puhkuisi suoraan meikäläisen niskaan töitä tehdessä ja sitä ei tule tapahtumaan.

Äkkiseltään voisi hyviksi paikoiksi ajatella olkkarin eteläpäädyn, mutta siellä eteen tulee vähintään ajoittain valkokangas ja pömpeli olisi metelöimässä oleskelutilassa. Ei jatkoon.
Toinen mitä äkkiä voisi pohtia, olisi työhuoneen itäseinä (ulkoseinä), mutta siinä ilmavirta olisi vastapalloon eteläpäädyn pumpun kanssa ja kun ilma on huono lämmönsiirtoaine, niin se on vielä huonompi lämmönsiirtoaine vastakkain törmäytettynä.

Hmm, ehkä yksi harkintakelpoinen paikka voisi olla työhuoneessa, makkariin vievän oven yläpuolella. Tätä pitää harkita ja miettiä.

Vaan jos pystyt elämään kahden ulkoyksikön kanssa, niin miten olisi vyö ja henkselit? Perinteinen ILP hanskaamaan olohuoneen lämmitystä/jäähdytystä ja sitten joku muu ratkaisu hoitamaan makuu- ja työhuoneita. Nykyiset invertteripumput osaavat olla aika hiljaisia pienellä teholla toimiessaan. Ehkä tällaisen voisi makuuhuoneessakin sietää?

Ei se toinen ulkoyksikkö kovin kummoinen ongelma ole, äkkiähän sille tekee perustuksen talon pohjoispäädyn viereen. Tässä on vähän enempi väliä naapureihin kuin kaupunkitonteilla niin ei yksi lisäpömpeli maata kaada. Vähemmän ruman siitä todennäköisesti saa kuin niistä pitkistä kylmävedoista.

Useamman huoneen jäähdytykseen voisi toimia myös tämä kanavamalli. Makuuhuoneissa pärjää pitkälle jo muutaman sadan watin tehoilla eli muutaman kymmenen l/s huonetta kohti. Kanavakoot nyt Ø160 mm luokkaa ja paluuvirtaukselle saattaa riittää jo reilumpi ovirakokin.

Kattoon asennettavalla kartiohajottajalla saisi puhalluksen säädettyä katon suuntaiseksi tai suoraan alas pelkästään kartiota pyörittelemällä. Seinäasennus vähän haasteellinen. Ilmavirrat liian pieniä säleiköille - muutoinhan homma olisi helppo säätämällä säleet tarpeen mukaan ala/yläviistoon. Ehkä vaan joku kattoon tarkoitettu, pyöreä lautasventtiili + siihen puhallussektorin rajoitin, millä tarpeen mukaan torpataan puhallus suoraan ylös- tai alaspäin?

Joo, nämä molemmat on aika samansuuntaista pohdintaa, mitä alkujaankin hain. Jäähdytyksen tärkein pointti on kuivatus ja seuraava saada sisätilaa sopivasti kuumaa viileämmäksi. Ei sisällä tartte - tai kannata - pitää 21 astetta jos kolmenkympin helteet jatkuu pitkään, kun silloin lämpötilaero vituttaa sekä ulos että sisään kulkiessa. Lämmittäessä tehontarve on selkeesti isompi, mutta sitä ei tosiaan ole edes tarkoitus taklata tyystin yhdellä tai kahdella lämpöpumpulla, vaan järkevästi mitoitettuna niillä saa järkeistettyä kustannuksia ja oikeesti kylmällä tuetaan sitten muulla lämmityksellä.

Suodattimen puuttuessa huonepöly tukkii patterin alta vuodessa. Puhaltimeenkin käsiksipääsy voi olla melkoisen työn takana, joten kannattaa kehitellä alkuperäistä (yl. pelkkä imuroitava karkeasuodatin) parempi ratkaisu, esim. ISO säleikkö käytävän kattoon ja tämän säleikön yläpinnalle sopivankokoinen pala G3 suodatimattoa.

Joo, en meinannut että suodattimen jättäisi koko kierrosta pois, vaan korkeintaan jättää sen koneen kyljessä olevan suodattimen pois (tai toisaalta turhaa sitäkään on pois jättää) ja laittaa erillisen suodatinkotelon koneelle tulevaan kanavaan helpommin operoitavaan kohtaan. Kun filtterin saa helpommin käsille, voi sitä vaihdella/puhdistellakin vähän useammin.

[nipaka]

Boileri alkanut tiputtelemaan alleen. Eipä tuo olekaan kuin 32 vuotias.
Yhteys huomenna paikalliseen putkiliikkeeseen.

[Polforea]

valtaistuinsalistani

Nyt on pakko linkata, kun vaihtoehtoja surffatessa tuli vastaan tälläinen tunnelmanparantaja: https://www.herbeau.com/5501.html

[Isola]

^Vähän kuin täältä, mutta kultaukset puuttuvat.

Tuossa muuten kun oli puhetta painovoimaisesta ilmanvaihdosta ja sen korvausilmaventtiileistä, niin pohdiskelin miten se täällä toteutuu. Rinnetalon kaikki korvausilmaventtiilit ovat alakerrassa. Poistoja on sekä yläkerrassa (runsaammin) että alakerrassa (niukemin). Portaikko on aina auki. Alakerrassa ilma tuntuu vaihtuvan kivasti, minkä huomaa esim. kylppärin nopeasta kuivumisesta suihkun jälkeen. Yläkerrassa sitten taas ei. Kuinkahan tuota kannattaisi lähteä virittämään?

[insinörtti]

^ painovoimaisen ilmanvaihdon suunnitteluun on monen vuosikymmenen tauon jälkeen laadittu uusi opas, josta voisi niksejä poimia
https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_r ... veellisyys
Löytyy sieltä taustamateriaaleista "Painovoimainen ilmanvaihto opas"

[fahlsjy]

Koronan aikaan ei ollut muutakaan tekemistä niin tuli pykättyä kasvihuone

[Gasket]

^ Komea kasvihuone!

^ siis kummasta nyt puhuttiinkaan, PILP vai VILP? Molemmilla tehdään myös lämmintä käyttövettä ja VILPejä on nykyään sellaisia, millä voi kattaa melkein kaiken lämmitystarpeen.

VILP on jo, lämmittää puskurivaraajan kautta taloa. Tuossa varaajassa on kierukka jonka läpi syötetään käyttövettä sähkötulistimelle. Aika pieneksi jäisi enää hyöty jos pumpulla koittaisi tuon kuumemmaksi käyttövettä. Tuo kone on mitoitettu -12 C asti, käytännössä menee hieman kylmemmässäkin. Sitten kun tehot uupuu, niin hakepannuun tulet. Toki voi haketta poltella pienemmilläkin pakkasilla, mutta lämpöasteilla ei kuorma oikein enää riitä. Viime talvena ei ollut hakepannussa tulia lainkaan kun pakkaset jäi puuttumaan.

Taitaa se vähän olla että PILPin takaisinmaksuaika muodostuisi hyvin pitkäksi

[jmi]

^ Komea kasvihuone!

^ siis kummasta nyt puhuttiinkaan, PILP vai VILP? Molemmilla tehdään myös lämmintä käyttövettä ja VILPejä on nykyään sellaisia, millä voi kattaa melkein kaiken lämmitystarpeen.

VILP on jo, lämmittää puskurivaraajan kautta taloa. Tuossa varaajassa on kierukka jonka läpi syötetään käyttövettä sähkötulistimelle. Aika pieneksi jäisi enää hyöty jos pumpulla koittaisi tuon kuumemmaksi käyttövettä. Tuo kone on mitoitettu -12 C asti, käytännössä menee hieman kylmemmässäkin. Sitten kun tehot uupuu, niin hakepannuun tulet. Toki voi haketta poltella pienemmilläkin pakkasilla, mutta lämpöasteilla ei kuorma oikein enää riitä. Viime talvena ei ollut hakepannussa tulia lainkaan kun pakkaset jäi puuttumaan.

Taitaa se vähän olla että PILPin takaisinmaksuaika muodostuisi hyvin pitkäksi

Minulla on yli 4v. kokemus Niben vilpistä ja ei sen kaverina tarvita mitään haketta yms. Aiemmin olleeseen öljylämmitykseen nähden hyötysuhde on ollut 2.3 eli yli puolet on säästöä syntynyt vuosittain. Näissä on aina varalla sähkövastus ja yli neljän vuoden aikana sähköä on ollut päällä 125 tuntia ja ei koskaan maksimia 9kw. Tämä siis Salossa Etelä-Suomessa.

[Gasket]

Voi toki VILPin mitoittaa mille kelille haluaa. Hyvä kuitenkin muistaa, että jos vaikka keväällä on öisin -20 ja päivällä -5, niin talo pysyy kyllä lämpimänä vaikkei kone olisikaan -20 asti mitoitettu. Fujitsun kone tuo itsellä on ja siinä ei ole sähkövastuksia. En nähnyt tarpeellisena kun varaajassa on 6 kW vastus (sulakkeet irti nyt). Hake talossa oli jo valmiina, joten en näe mitään syytä purkaakaan toimivaa systeemiä. On myös kiva olla tuollainen back-up jos jotain pumpulle käy. Toki on myös leivinuuni ja varaava takka, mutta noiden polttelu on hyvin vähäistä. Jouluksi lämmitin leivinuunin, mutta takassa ei ollut tulia koko talvena.

Aiemmin oli siis tuo hake/suorasähkö. Hake ei oikein pelaa jos keli on plussalla, niin kesät oli suoralla sähköllä. Lisäsin tuon VILPin systeemiin syksyllä -17 ja todella helppo ja huoleton kampe se on ollut. Torpan sähkönkulutus ei muuttunut käytännössä mihinkään, mutta hakkeen kulutus putosi murto-osaan. Ostin siis vapaa-aikaa. Jos haluaa säästää niin hake on lähestulkoon ilmaista energiaa.

[FinPat]

^ painovoimaisen ilmanvaihdon suunnitteluun on monen vuosikymmenen tauon jälkeen laadittu uusi opas, josta voisi niksejä poimia
https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_r ... veellisyys
Löytyy sieltä taustamateriaaleista "Painovoimainen ilmanvaihto opas"

Kiitoksia vinkistä!

Pitää perehtyä kunnolla.

[FinPat]

Voi toki VILPin mitoittaa mille kelille haluaa.

Koska täällä on lämpöpumppumiehiä paikalla niin pitää kysyä näkemyksiä VILP vs maalämpö. Noin 400m2 kahdessa tasossa ja painovoimainen ilmanvaihto. Polttoöljyä menee vuodessa muutama kuutio...

[Aquatica]

^
Exä asustelee rintsikassa, jossa on nyt VILP ja n+-kuutiota oleva varaaja. VILP lämmittelee sitä tarpeen mukaan, kestää kuulemma n. -20c asti heittämällä. Sitten on kattila, jossa voipi poltella öliötä tai halutessaan ihan vaan puuta, jos VILP ei enää jaksa.
Kokoa en kämpästä osaa sanoa, oisko joku 250m2? Kolmessa kerroksessa.

[jmi]

Voi toki VILPin mitoittaa mille kelille haluaa.

Koska täällä on lämpöpumppumiehiä paikalla niin pitää kysyä näkemyksiä VILP vs maalämpö. Noin 400m2 kahdessa tasossa ja painovoimainen ilmanvaihto. Polttoöljyä menee vuodessa muutama kuutio...

Käsittääkseni noin isoon taloon aina maalämpö, hintaero muodostuu pitkälti vain maalämmön porauksesta. Vaikka on tosiaan nykyään jo pienkerrostaloissakin VILP:jä, mutta tällöin ulkoyksikkö on iso ja syynä se, että maalämpöä ei ole saanut rakentaa tai savipatja on niin syvä että poraus maksaisi todella paljon.

Mutta jos talo on esim. alle 150 neliötä niin silloin monesti VILP on järkevämpi vaihtoehto. VILP taitaa säästää yleensä n.60% ja maalämpö 70%. En ole kuitenkaan alan ammattilainen, mutta kokemusta VILP:n käytöstä yli neljän vuoden ajalta.

[Gasket]

^Yksi aika oleellinen juttu on tarvittava kiertoveden lämpö. Pumput ei oikein pelaa jos torppa pyytää pakkasilla 60..70 asteen kiertovettä.

Meillä on noin 180 neliötä, alhaalla lattialämpö ja ylhäällä patterit. VILPin laitoin ihan siksi ettei maalämmön investointi kiinnostanut. Toki COP on maalämmöllä parempi, mutta jos itse osaa jotain tehdä niin VILP-investointi on aika kohtuullinen. VILPin COP on luokkaa 2..2,5 ja maalämmöllä 3..4 luokkaa. Eli jos menee paljon energiaa, niin maalämpö voi maksaa itsensä takaisin.

Taannoin piirtelin exceliin tällaisen:



Noin voi sovitella sellaisen pumpun kun haluaa ja sitten fundeerailee COPit ja laskee mikä on järkevä investointi.

[insinörtti]

^ VILPeillekin lupaillaan jo up to nelosen COPpeja. Nykyään on myös korkean lämpötilan VILPpejä, jotka pystyvät tekemään 60 °C menovettä. MLP:t ei taida edelleenkään kyetä paljoa yli 40 °C (pl. pieni määrä lämmintä käyttövettä tulistuslämmöllä).

Tosin ei korkean lämpötilan VILPpikään kaikkia ongelmia ratkaise. Kun menoveden lämpötilaa nostetaan, COP putoaa reippaasti. Vielä suurempi ongelma on pakkanen. Lämpötilan painuessa alle -15 °C sekä COP että lämmöntuotto sukeltavat ja jossain -20 °C kieppeillä COP on 1, jolloin kompressorin pyörittämisessä ei enää ole mieltä. Tosin 45 °C menovettäkin tehtäessä laite kyykkää -25 °C kieppeillä. Speksit yhden pumputtimen esitteestä.

Kovien pakkasjaksojen varalta sähköliitännässä pitää olla paukkuja suoralämmitykseen TAI talossa pitää olla jokin muu lämmönlähde pumputtimen tukemiseen.

[FinPat]

MLP:t ei taida edelleenkään kyetä paljoa yli 40 °C (pl. pieni määrä lämmintä käyttövettä tulistuslämmöllä).

Meillä on lattialämpö vain alakerran kosteissa tiloissa joten suurin osa kuutioista tulee lämmitetyksi pattereilla jotka on suunniteltu öljypannun korkeammalle veden lähtölämpötilalle. Pitää varmaan ottaa muutama tarjous aiheesta.

[BillJean]

Meillä on jo toinen maalämpöpumppu matkassa, porakaivo ja lattialämmitys. Kummatkin Thermian.

KOkonaiskulutus oli vanhalla pumpulla jotain 14500 - 16000 kWh. N. 700 kuutiota pitää lämmittää ja myös veret keittää.

Uusi pumppu tuli taloon viime syksynä. Vaimo olisi halunnut ajella vanhalla pumpulla maailman tappiin vaikka pumppu oireili.
Toki mennyt talvi oli leuto, mutta vertailukelpoisia tuloksiakin saa - jotan 15-20% pudotusta vanhaan.

Carunalta tulee aika usein viesti, että kulutuksenne on pudonnut niin ja näin. Carunalta saa myös tarkempaa tietoa.

Edited!

[Gasket]

Kyllähän noita pumppuja on monenlaisia. Kuten noista käyristäkin näkee, niin esimerkiksi tuo oma Fuji antaa -20 kohdalla 4 kW ulos 45-asteisena vetenä. COPpia lupaa 1,44 eikä se kaukana ole todellisuudesta kun joskus tuon sopivalla kelillä kävin katsomassa. Itsellähän on sekä pollu, että energiamittari tuossa kiinni. Se noissa on se ikävä, että kun isoja COPpeja saisi, niin silloin ei paljoa energiaa tarvitse. Kyllä tuo Fujikin tekee yli 6 COPilla lämpöä kun ulkona on 25 C. Vuosicoppi itsellä on tuossa jossain 2..2,5 välissä, joskus laskin tarkankin muttei enää ulkoa muista.

Noissa mitoituksissakin kannattaa muistaa ettei ilmoitetut kilowatit oikein kerro mitään kun ne huipputehot saa vain lämpimällä kelillä. Mielestäni ainoa oikea tapa on piirtää käyrät. Pitää vaan olla perillä tarvittavista kiertoveden lämmöistä ja hyvä olisi myös olla kartalla paljonko talo lämpöteho tarvitsee.

Kiertoveden lämpöjä saa aisoihin jos päivittää pattereitakin. Meillä oli onneksi laitettu fiksut patterit jo rakennusvaiheessa eikä yli 45-asteen vettä tarvitse missään vaiheessa. Kyllähän jotkut väittää että lämpöpumput tarvitsisi aina lattialämmityksen, mutta en ihan noinkaan jyrkkä olisi.

Meillä tosiaan joku 450 kuutiota talossa ja 2019 sähkönkulutus näytti olleen vähän yli 11 000 kWh. Tosin kun on kolme muksua, niin pesukoneetkit jauhaa aika lailla ja lämmintä vettäkin kuluu. Siihen nähden pidän kulutusta hyvin kohtuullisena.

[insinörtti]

Meillä on lattialämpö vain alakerran kosteissa tiloissa joten suurin osa kuutioista tulee lämmitetyksi pattereilla jotka on suunniteltu öljypannun korkeammalle veden lähtölämpötilalle. Pitää varmaan ottaa muutama tarjous aiheesta.

Sehän selvä, että vanhemmat talot mitoitettu 70 tai jopa 80 °C menovedelle. Vaan jos on vuosien varrella uusittu ikkunat, iv vaihtunut koneelliseksi, laitettu lisäeristystä, niin lämmöntarve onkin kutistunut ja vähempikin piisaa.

Vilpin kanssa lisälämmitysvastukset aikalailla pakolliset tulipalopakkasilla. Jolloin ratkaisevaksi nouseekin, mikä on paluulämpötila. Eli pystyykö pumputin lämmittämään paluuvettä alkuun ja sähkövastusten rooliksi jää vain nostaa menoveden lämpötila pumpun jälkeen X asteeseen.

[FinPat]

Meillä on lattialämpö vain alakerran kosteissa tiloissa joten suurin osa kuutioista tulee lämmitetyksi pattereilla jotka on suunniteltu öljypannun korkeammalle veden lähtölämpötilalle. Pitää varmaan ottaa muutama tarjous aiheesta.

Sehän selvä, että vanhemmat talot mitoitettu 70 tai jopa 80 °C menovedelle. Vaan jos on vuosien varrella uusittu ikkunat, iv vaihtunut koneelliseksi, laitettu lisäeristystä, niin lämmöntarve onkin kutistunut ja vähempikin piisaa.

Vilpin kanssa lisälämmitysvastukset aikalailla pakolliset tulipalopakkasilla. Jolloin ratkaisevaksi nouseekin, mikä on paluulämpötila. Eli pystyykö pumputin lämmittämään paluuvettä alkuun ja sähkövastusten rooliksi jää vain nostaa menoveden lämpötila pumpun jälkeen X asteeseen.

Meillä on pannussa 70C vettä ja Ouman laittaa kiertoon 62C lämpöisenä.

Ja alkuperäinen painovoimainen ilmanvaihto ja ikkunat mallia -69. Lisäeristystä on tullut vain asukkaan vyötärölle.

[nipaka]

Omassa mörskässä ILP auttoi merkittävästi. Kämpässä sähkökäyttöinen kattolämmitys. Surkea esitys, pitää mittarilämmön oikeana. Seinänvierukset todella kylmiä.
Varaavalla takalla koetettu hieman auttaa.
ILP laittoi lämmön kiertämään. Nyt on joka paikassa lämmintä, ja sähkönkulutukseenkin joitain vaikutti. Eikä kesällä tarvitse sisällä hikoilla.

Paras on kuitenkin hyvä naapuri. Sunnuntaina päiväkävelyllä käydessäni huikkasi: "Jos vielä tarvitset polttopuuta, tuolla on. Hae pois."

[Polforea]

Tilasin WC-pöntön. Briteistä tilaamalla toimitusaika-arvio 1,5kk lyhyempi ja hinta 730e alempi kuin Suomesta, ei tarvinnut kauaa miettiä.

[JiiPee]

^ Oho, hieno homma. Onpas suuri hintaero .

[Polforea]

Joo, kyllä tuolla hintaerolla jo ettii semmosen myyjän ulkomaasta joka toimittaa tänne. Muutama enste löydetty totesi että ei lähetä ulkomaille, mutta lopulta tärppäsi.

[mutt]

Tilasin WC-pöntön. Briteistä tilaamalla toimitusaika-arvio 1,5kk lyhyempi ja hinta 730e alempi kuin Suomesta, ei tarvinnut kauaa miettiä.

Hintaerosta päätellen ei kyseessä ole ihan perus-Gustavsberg. Pesee, kuivaa ja kiillottaa?

[Tuomas K]

Tilasin WC-pöntön. Briteistä tilaamalla toimitusaika-arvio 1,5kk lyhyempi ja hinta 730e alempi kuin Suomesta, ei tarvinnut kauaa miettiä.

Hintaerosta päätellen ei kyseessä ole ihan perus-Gustavsberg.

Tällaisesta haaveiltiin ylempänä ja puhutut rahasummatkin voisi olla hehtaarilla:

tälläinen tunnelmanparantaja: https://www.herbeau.com/5501.html

Ehkä ei kuitenkaan ihan täysin vakavissaan

kiillottaa

[Polforea]

Joo, tuo valtaistuin oli pienellä herjalla hetitetty, mutta tuli tosiaan vastaan sopivia surffaillessa. Me kaivetaan WC:n hirsiseinät esiin ja törkätään sinne tuliterä Burlington Bathroomsin kaksitoiminen yläsäiliö-WC, tälläinen:
https://www.burlingtonbathrooms.com/pro ... um-cistern - päälle tietenkin pehmeästi sulkeutuva mahonkikansi kromisilla avauskahvoilla.

Suomi-hinta toimitettuna 1660e, Briteistä 930e, siitä sopii repiä huumoria. Ilmainen tuo ei ole Briteistäkään tilattuna, mutta sen verran harvoin tulee vessaa rempattua että mieluummin pistää vähän lisää ja tekee kerralla hienon. Kelpaapahan paskoa.

[FinPat]

kiillottaa

Japanilainen wessa. Niissä on oikeasti ominaisuuksia joita ei gaijin halua tietää...

[dnapekko]

kiillottaa

Japanilainen wessa. Niissä on oikeasti ominaisuuksia joita ei gaijin halua tietää...

Ne on hienoja keksintöjä . Joskus harkitsin sellaisen tuomista, mutta jäi harkinnan asteelle...

[A Bart]

Joo, tuo valtaistuin oli pienellä herjalla hetitetty, mutta tuli tosiaan vastaan sopivia surffaillessa. Me kaivetaan WC:n hirsiseinät esiin ja törkätään sinne tuliterä Burlington Bathroomsin kaksitoiminen yläsäiliö-WC, tälläinen:
https://www.burlingtonbathrooms.com/pro ... um-cistern - päälle tietenkin pehmeästi sulkeutuva mahonkikansi kromisilla avauskahvoilla.

Suomi-hinta toimitettuna 1660e, Briteistä 930e, siitä sopii repiä huumoria. Ilmainen tuo ei ole Briteistäkään tilattuna, mutta sen verran harvoin tulee vessaa rempattua että mieluummin pistää vähän lisää ja tekee kerralla hienon. Kelpaapahan paskoa.

Heh, vanha TEHO suoraan koulumaailmasta tuttu.

[JiiPee]

^Meitin koulussa jotkut nohevat olivat tussilla "uudelleen brändänneet" nuo TEHO-pöntöt. Opettajat kutsuivat tätä toimenpidettä sotkemiseksi .

Ja itse asiaan. Reippaan puolen ratakierroksen verran on paneleita maalattu kertaalleen. Tämä on laskujen mukaan viimeinen lautaerä - toivottavasti se piisaa. Ensiviikon maanantaina tupsahtaa tontille kaksi 3m leveää ja 5m korkeaa rakennustelinettä varusteineen. Ranskalaisen parvekkeen kaide on valmis kiinnikkeineen, ikkunapellit on valmiina asennettavaksi ja poistumisputket lähtee koht'sillään tilaukseen. Villaa ja tuulensuojalevyjä on varastossa riittävästi ylläreitä varten - kait?. Ja mikä tärkeintä, katon rajaan asennettava metallinen ötökkä-/myyräverkko on hankittu. Vielä kun saa hankittua konenauloja niin homman voisi jopa aloittaa . Juhannuksena ei liene ole vapaa-ajan ongelmia .

Edit: typojen korjausta.

[Polforea]

WC-pönttöä vielä odotellaan, lavuaari saapui tänään. Ei edes tilattu Ikeasta, mutta saatiin silti palapeli:


No, se on jo reklamoitu, katsotaan koska saisi ehjän... Malli sinänsä on juur sitä mitä odotettiinkin - siro ja pieni, mutta yllättävän tilava ja juur passeli käsien pesemiseen kuivatestin perusteella, tuossa yhden kouran tyylinäytettä:


Kyseessä on siis Hudson Reedin NVB161 (NVB160 on muuten sama, mutta hanareikä oikeassa kulmassa vasemman sijaan):
https://www.hudsonreed.co.uk/products/s ... els/NBV161#

[Gasket]

Onko muut havainneet, että kun klikkailee näitä valtaistuinlinkkejä, niin alkaa selain puskea jänniä mainoksia En tiedä onko sattumaa, mutta myös Taloon.comilta tuli posliinia sisältävä tarjoussähköposti. Tehokasta on markkinointi. Huomaa vaan hyvin kontrastin normaalitilanteeseen.

[nipaka]

Onko muut havainneet, että kun klikkailee näitä valtaistuinlinkkejä, niin alkaa selain puskea jänniä mainoksia En tiedä onko sattumaa, mutta myös Taloon.comilta tuli posliinia sisältävä tarjoussähköposti. Tehokasta on markkinointi. Huomaa vaan hyvin kontrastin normaalitilanteeseen.

Google on kiva kaveri. Maailman suurin haittaohjelma.

[Polforea]

Kyllähän surffarin seuranta on ihan tunnettu tosiasia. Mulla tuo ei ihan kauheasti näy, kun aika vahvasti karsin noita seurantoja omalta osalta pois.

[mutt]

Adblock Plus on kiva kaveri.

[Aquatica]

^
Paitsi et ei, koska myyvät mainostajille käyttäjätiedot/oikeuden skipata blokkia.

uBlock kaiketi nyt se vaihtoehto, ellei ole taas vaihtunut. Adblock meni ensin myymään mainostilaa, sitten tuli ABP, joka joskus viime/toissavuonna(?) alotti saman.
Ja ei se adblokkeri pelkästään, vaan kun noi hemmetin cookiet. Nythän noita keksejä tarjoillaan säädettäväksi vähän joka saitilla ja defaulttina "Accept All" melko monessa... Vaikka ei saa.

Nimimerkillä: etsin puhelimella ilmastointilaitteen poistoputkea, nyt on facepuukista lähtien kaikki täynnä noita + ilmastointilaitteita

[mutt]

Joo, siis uBlockihan minulla on omalla koneella, ABP työkoneella.

Jos haluaa seurantaa vaikeuttaa mahdollisimman paljon, on selaimissa sellainen incognito-tila, joka vaikeuttaa sitä huomattavasti.

Topikkiahan tämä vastaa siinä mielessä, että paljon ei tarvitse vilkuilla jotain rakennustarvikkeeseen liikkuvaa googlella, kun alkaa taloon.comin ja netraudan mainoksia pukkaamaan yllättävilläkin nettisivuilla.

[Tuomas K]

^Se noissa on kevyesti rasittavaa, että kun haet jotain tuotetta, löydät sen ja laitat tilaukseen, niin aiheeseen liittyviä mainoksia pukkaa viikkotolkulla sen jälkeen kun hakemasi tuote on jo saatu käyttöön.