Alfabbs.fi

Lähes jokavuotisesti tulee todistettua myös sellaista perseilyä aurauksen suhteen, että ensin ajetaan hiuksen ohut kerros tiestä puhtaaksi -voidaan just sanoa että "on aurattu" - ja sit samana päivänä uudelleen tovin päästä paremmin aurattuna.

Olisko otettava itsekkin käyttöön tuollainen keinottelu, tupla työ ja tuplatunnit?

Hommasin itselleni tuplapäivän perjantaille kun tulee ilmeisesti 20 tuntia töitä. Tosin ihan yhteen kertaan teen työt.

Joku tykittänyt eri salasanoja mun tunnukselle niin, että tunnus oli lukittunut. Eipä ollut onneksi sitä arvannut. Kaikenlaista sitä liikkuu...

Tekis mieli ostaa yks 156 SW 2.5 ... jolla on jo pitkä foorumilaisten omistuksessa ollut historia! Mistäköhän sitä pierasis rahaa

Jos vaikka taas lupais vähentää niin säästyis sitä rahaa...

Tarina talvirenkaiden vaihdosta.

Olin jo parilla päivällä venyttänyt renkaiden vaihtoa koska laiskuus iski. Kun vihdoin aloin hommiin, nopeasti homma alta pois asenteella, niin kävi kummasti.
Täysiä renkaat irti, hallitunkki kaverina ja meni ehkä se 20minsaa ja homma oli valmis. Sitten ajamaan ja kuuluu klonks klonks. Kovasti kiroilua ja oikea etu rengas uudestaan irti kun sieltä se ääni kuulu. Ajattelin että jäi vain joku pultti löysälle. Käytin siis irti ja kiristin uudelleen. taas liikkeelle ja sama homma. Sit kokeilin oikeaa taka rengasta, irti.. kiinni.. kiristys.. ei toimi.. lisää kiroilua..

Taas oikea etu rengas irti, hetken tuumailua, silmien pyöritystä.. ja AHAA jarrusatulan päällä vähän metalli hilettä. eli satula kolahti vasten talvivanteiden sisäpinnalla olevaa pientä riviä painoja, heiluttelin satulaa ja totesin et torxit jääny löysälle n.viikko sitten kun tein remppaa. Olin vanhempien tallissa ja ei ollu työkaluja joten 10km ajo kotiin toisella autolla. torxi avain taskuun ja takas. Joo ne oli kireällä... eli ei johtunu siitä. Taas hetki ihmettelyä kunnes huomasin että jarrusatulan jousi osa väärin paikallaan mistä johtui jarrusatulan löysä olemus, jousi oikein paikoilleen ja rengas kiinni, tadaa! kesä vanteet 17'' eli paljon avarammat niin ei ollu satula yltäny niihin koliseen.

meni aikaa semmonen 2h sitte.... hitto että sitä voi joskus olla tyhmä.

Etuhammas (joka fiksattiin joskus vakuutuksen piikkiin ja on hinnaltaan kalliimpi kuin toi mun Alfa) on ollu kipee tämän viikkoa. Pitikin mennä järsimään kuivaa ruisleivän kantapalaa maanantaina. Mutta kun ne on mun salainen intohimoni

En keksinyt tälle mitään muutakaan topikkia, kun ei löytynyt mitään muutakaan sopivaa topikia.

Kaupungin valokuvausvirasto lähetti kotiin tälläisen kauniin valokuvan A4:lla.




Vähän täytyy kyllä moittia ensinnäkin kuvan laatua, sekä väritulostuksen puutetta. Luulisi kuitenkin, että 60 eurolla saisi väritulostetun kuvan.
Paperin laadussa ei myöskään ole kehuttavaa. Plussana mainittakoon, että kuva lähetettiin suoraan kotiin eikä sitä tarvinnut noutaa erikseen postista.

Lähetä kuva takasin ja kirjota mukaan lappu "Ei kiitos, en ota tällä kertaa kuvia" ... vai eiks toi toimi niikuin lasten koulukuvasysteemi?

vto kirjoitti:

Vähän täytyy kyllä moittia ensinnäkin kuvan laatua, sekä väritulostuksen puutetta.

Ja onhan tuo rajattukin ihan ihmeellisesti. Koko auto kuvaan tai sitten joku yksityiskohta; kahva, peili, vanteen puola tms. Kuvan taustaakin olisi voinut miettiä tarkemmin ja rajata ylimääräiset autot ja ihmiset pois kuvasta.

Saikohan tuo sumarit päällä ajeleva urpo maksulapun myös?

Ehkä ne otti kuvan tuosta sumuvalot päällä olevasta autosta pysäköitynä keskelle tietä ja kuva tuli vaan vahingossa sulle.

Pasi, kirjeessä oli mukana joku lappu, jonka uskon olevan juuri tuo "ei kiitos, en lunasta valokuvaa". Voin hyödyntää sitä tämän prosessin jatkon suhteen.

VJ, voin laittaa kyselyn valokuvasvirastolle tuosta sumuvalojen käytöstä.

Tässä koko episodissa on ehkä huvittavinta, että parkkisakko tuli siitä kun olin parkkeeranut "parkkialueen" ulkopuolelle (pysäköintitunnus oli siis näkyvissä tuulilasissa). Syynä tulostusmaksulle, että auto on parkkeerattu liian lähelle suojatietä (kaupungin liikenneinsinööri), joka aiheuttaa välittömän vaaran suojatien ylittäville jalankulkijoille.

Mä en kyllä täysin allekirjoita näitä meidän parkkisääntöjä. Missäköhän muualla on tälläistä suoranaista halveerausta? Hyppäys aiheesta politiikkaan, eikö meillä Suomessa olisi paljon urbaanimpaa cityelämää jos saisi parkkeeraa sinne missä on tilaa, saatika rinnakkaisparkkeeraus kaduilla missä mahtuisi kolme panssarivaunua sulassa sovussa kulkemaan samaan aikaan rinta rinnan.




*yksi yhdys_sana_virheistä korjattu

Vittorio Jano kirjoitti:Ja onhan tuo rajattukin ihan ihmeellisesti. Koko auto kuvaan tai sitten joku yksityiskohta; kahva, peili, vanteen puola tms. Kuvan taustaakin olisi voinut miettiä tarkemmin ja rajata ylimääräiset autot ja ihmiset pois kuvasta.

Saikohan tuo sumarit päällä ajeleva urpo maksulapun myös?

Lähetin tekstarin isälle. Sen viestin ei todellakaan ollut tarkoitus mennä isälleni. Voi perse, että hävettää!

^ Face to face ei kehtaisi, mutta näin tietokoneen ääressä on hauskaa nauraa toisen murheelle.
Kiitos ja anteeksi.

^^Annat ihmetellä huomiseen ja korjaat kertomalla, että pohjustit hyvän isänpäivän toivotuksia pudottamalla lähtöriman normaaliakin alemmaksi, jotta toivotus kuulostaa paremmalta

^ Ei siinä muuta ollut kuin lässytystä naiselle... korjasin tilanteen heti kertomalla, että piti mennä toiseen osoitteseen. Vastaus tuli nopeasti: Huomasin kyllä, ei haittaa, sattuuhan sitä.

Vittu nyt pitää skarpata.

JumpSuitMies kirjoitti:Lähetin tekstarin isälle. Sen viestin ei todellakaan ollut tarkoitus mennä isälleni. Voi perse, että hävettää!

Olet sie kyllä porilainen. Onnea valitsemallasi tiellä. URPO!



E: Niin ja arvasin et siinä viestissä saatto olla jotain korvan nuolemis juttuja.

Vittu teitä. Kännykät pois tuollaista urpoilta.

JumpSuitMies.

^^ Ei siinä korvaa nuoltu...

^REPS

^^Klassinen "tekevälle sattuu" tilanne!

Siinä mitään, että meni viesti isälle, se on vielä helppo selittää, mutta kaveri raapaisi opiskeluaikoina (n.20v.) naisopettajalleen tuhmemman puoleisen lämmittelyviestin . Minna ope ja Miina tyttöystävä *nimet muutettu* olivat liian lähellä puh.luettelossa.

Lämpenikö opettaja?

Jos vahinko on käydäkseen, niin kyllä mä lämmittelisin mielummin naisopettajaa kuin omaa isää.

Oli se vastannut takaisin, ettei taida olla ihan sopivaa... Oli seuraava tunti ollut hieman noloa. Että me poikain kanssa hieman revettiin, kun kuultiin.

Nyt kaduttaa: Tuolla tavallahan minäkin olisin voinut saada parempia arvosanoja...

Tänne vaan jonon jatkoksi

http://hupsista.fi/parhaat/

Cuore Sportivo kirjoitti:^ Ei siinä muuta ollut kuin lässytystä naiselle... korjasin tilanteen heti kertomalla, että piti mennä toiseen osoitteseen. Vastaus tuli nopeasti: Huomasin kyllä, ei haittaa, sattuuhan sitä.

Vittu nyt pitää skarpata.

En tiedä isää joka ei olisi ylpeä pojastaan kun saa tietää että poika osaa vongata pikkaisen naisen rakkautta. Se on terveen nuoren miehen merkki.

Mulle kävi joskus teinipoikana sama, teksti oli vielä senikäiseltä aika tuhmaa. Kaikenkukkuraksi isä alkoi lukemaan viestiä ääneen äidin ja isoveljen läsnäollessa

Voi vittu, että voi ihmistä vituttaa. Koko vuosi on ollut yhtä vuoristorataa; jotain hyvääkin on tapahtunut, mutta alamäki on kuitenkin vienyt selvästi voiton. Lääkärissä on saanut ravata yhtenään erilaisten vaivojen takia - sillekään ei taida olla loppua näkyvissä. Ei pitäis vielä tässä iässä...

Töitäkin vois yrittää tehdä, jos niitä olis. Ei ole koskaan ollut tapana valittaa pienistä, mutta joskus alkaa masentamaan niin perkeleesti...

Ehkä '13 antaa enemmän hyvää, jos pysytään hengissä.

Voin osaltani sanoa Scuorea ymmärtäväni, vaikkei kenenkään asioita voi suoraan verrata. Moni asia mennyt itsellä lähtöjään vituiksi, mutta onneksi en ole kovin herkästi valittavaa lajia. Herkempi olisi saattanut jo hieman masentuakin, mutta yhdessä vaiheessa tajusin itse, mihin olin ns. luisumassa ja päätin pistää sille stopin. Viimeisin siirto ja lääke omaan tilanteeseeni oli mm. velkataakan keventäminen autolainan osalta, vaikkakin kokonaisuudesta tuli persettä nenään ja eurollisesti takkiin, niin nyt ei sitä velkaa enää ole.

Mikäpä minä olen toisten tilanteista sanomaan, mutta loppupeleissä se on omista teoista ja asennoitumisesta kiinni, että antaako sen masiksen iskeä, varsinkaan siinä vaiheessa, kun sitä yhtään itse tiedostaa.

KauGoH kirjoitti:

JumpSuitMies kirjoitti:Lähetin tekstarin isälle. Sen viestin ei todellakaan ollut tarkoitus mennä isälleni. Voi perse, että hävettää!

Olet sie kyllä porilainen. Onnea valitsemallasi tiellä. URPO!



E: Niin ja arvasin et siinä viestissä saatto olla jotain korvan nuolemis juttuja.

Apua

Avautumiset voi lukea projekti-osista "156 siistimistä"

Eilen avauduttiin, vieläkin olisi avautumista, mutta jotain hyvääkin on tapahtunut. Nyt näyttäisi siltä, että unelmatyöhön avautuu ovet joulukuussa! Pessimistinä ei viitti muutamaan päivään vielä liikaa hehkuttaa, mutta hyvältä näyttää!

Cuore Sportivo kirjoitti:Eilen avauduttiin, vieläkin olisi avautumista, mutta jotain hyvääkin on tapahtunut. Nyt näyttäisi siltä, että unelmatyöhön avautuu ovet joulukuussa! Pessimistinä ei viitti muutamaan päivään vielä liikaa hehkuttaa, mutta hyvältä näyttää!

*peuk*

Cuore Sportivo kirjoitti:Nyt näyttäisi siltä, että unelmatyöhön avautuu ovet joulukuussa!

Meille on sitten turha tulla sitä imuria kauppaamaan.

^ Älä pelkää. Kaupustelualueeni tulee rajoittumaan satakuntaan.

Onnistuin poistamaan AlfaDiagin koneelta ja kun latasin sen uudestaan niin pitäisi olla uusi sisäänkirjautumis koodi, mutta sitähän nyt ei saa taas helposti.

Sitä vartenhan on ihan käyttööntarkoitettu systeemi. Muistaakseni pitää kirjautua sen verkkosivuille, poistaa nykyinen koodi ja vaatia uusi käyttökoodi.

Hain eilen Jeepin tallilta etuakseliston läpikäynnin jälkeen. Ihmettelin kovin puhditonta etenemistä ja kotipihassa molemmista etujarruista nousi sankka savu...

Ilmeisesti jarrupalojen vaihdon ehteydessä sisään painetut männät on nyt jumissa ja jarrut makaa päällä kokoajan. Kuten jo teletapit totesivat: uudestaan! Tosin itsellä kyllä enemmän mielessä tällä hetkellä alivaltiosihteerin radiohupailun keletapit: Tana, Kele ja Sviddunääs

Saas nährä saaako tuota lauantaiksi nippuun, piti vaan mennä uusia renkaita testaamaan...

Ai niin, Unon laturin laakeri rupesi huutamaan siihen malliin, etten uskaltanut sillä töihin lähteä Ehdinkin jo eilen tallilla kaverille ihmettelemään mitä hajoaa seuraavaksi, kun jälleen olisi aikaa käydä 156:n kimppuun... Yleensä muu kalusto on pitänyt kyllä huolen, ettei 156 ole edennyt

Cuore Sportivo kirjoitti:Nyt näyttäisi siltä, että unelmatyöhön avautuu ovet joulukuussa!

Cuore Sportivo kirjoitti:^ Älä pelkää. Kaupustelualueeni tulee rajoittumaan satakuntaan.

Joulupukki on jo hommattu,turha tulla luvian niemenkylään itseään kauppaamaan

Pori, tuo piskuinen paikkakunta jossa en ole ennen tätä vuotta käynyt kuin kerran... ja nyt olen ravannut siellä 5 kertaa vuoden aikana.

Tällä on varmaan ollut työllistävä vaikutus niillä suunnilla?

Harava asia ottaa niin paljon pattiiin kun myy jotain ebayssa ja sitten ostaja paattaakin ettei maksa. Joutuu odottamaan nelja paivaa ennenkuin sen jampan voi raportoida ja laittaa sen hilavitkuttimen jonka oli laittanut viikon huutokauppaan uudestaan viikon huutokauppaan. Siina se vaimo sitten nalkuttaa etta "Tuohan piti jo olla myyty? Mikas saakalein pankkiiri/pisnesmies sina luulet olevas kun et saa edes yhta lastenistuinta myytya?"

^Keksin heti kourallisen asioita, jotka ottavat huomattavasti enempi pattiin.

Niinko se et tytär o tiputuksess infektio-osastol.

Tai se että omassa päästä löyty patti sisältä viime keväänä. Ei oo tosin kasvanut n. 6 kk aikana yhtään lisää, mutta mistä sen tietää koska se taas saa päähänsä kasvaa

h_lauri kirjoitti:Niinko se et tytär o tiputuksess infektio-osastol.

Pikaisia paranemisia sinne.

kasvaimet ja lasten sairaudet ja muut oikeasti vakavat asiat ovat aivan totaalisen ja tyystin eri asia kun pienet arkiset vitutukset johon omassa kommentissani viittasin.

h_lauri. toivottavasti tyttaresi parenee pian.

Pikaista paranemista Laten tytölle ja jaksamista loppuköörille!

Voimia Latelle ja tervehtymistä tytölle!

-Tazio

^Paranemisia täältäkin.

Eilen sattui käymään kylässä ja hieman "avautumassa" kaksi yksinhuoltaja äitiä. Toisella päällä vakava masennus ja toisella pahoja ihmissuhdeongelmia väkivaltaisen "mutta muuten niin ihanan" miesystävän muodossa. Jotenkin omat pikku huolet alkoi tuntua mitättömiltä.