Alfabbs.fi

Rasvis kirjoitti:Ai löytyy? No sitten on hyvä etten tänään jo onnistunut ostamaan Pipelifen vastaavaa pönttöä.

Kiitos!

Siinä normi rengas, tähän usein tehdään ihan itse se altaan liitos....Juuri tein Hyvinkäälle tutun talliin moisen.
http://www.wavin-labko.fi/tuotteet/erot ... engas_600/
Tilattua saa liitoksellakin.

Päivän tippi tähän minipekkiin.
Kannattaa suodatinkangas palanen laittaa ritiläkannen alle, leikkaa ylimääräiset pois lattian puolelta niin jos vaikka avaimet putoaa jää ne siihen kankaalle

Rasvis kirjoitti:Jaa niin, nyt vasta tuli mieleen että tuohan on leimattu kuva jossa pesualtaasta johdetaan vedet MiniPEK 0,2:een. Kai se noin on kumminkin tehtävä jos se kerran on tuollaisena hyväksytty?

Älä ole lammas!

Näköjään löytyi jo ratkaisu PA liittämiseen pyttyyn. Tosin mitoitusvirtaaman pitäisi olla väh. 0,3, jos sinne johdetaan vesiä pesualtaasta, jonne tulee sekä kuuma&kylmä vesi. Mutta nou hätä, jos kerran on leimat kuvissa (vai oliko niissä lupakuvissa pelkkä kylmä vesi?).

Jos haluat poiketa suunnitelmasta ja vetää pesualtaan viemärin pytyn ohi, niin kyse on loppujen lopuksi siitä, vaaditaanko autotallin pesualtaan jäteveden käsittelyyn öljynerotin. Omasta mielestäni ei tarvita – eihän tässä mistään korjaamosta, missä jatkuvasti tiskataan moottorin osia siellä altaassa, puhuta (?). Ratkaisu lienee tarkoitettu estämään kaivon kuivumista. Jos haluat 95 % varmuuden, kysy valvojalta (jos sellainen on) ja 100 % varmuuden asiaan saat kysymällä suoraan rakennusvalvonnasta.

Normaalisti tällaiset muutokset hoituvat ns. työnaikaisina muutoksina = tehdään niin kuin järkevältä tuntuu, LVI-piirustus päivitetään vastaamaan toteutusta ja siihen (loppukuvaan) vaan leimaa päälle rak. valvonnasta.

PS. lattiakaivon kuivumista voi hidastaa lirauttamalla kaivoon tilkan (ruoka)öljyä. Mahdollisesti Alfa hoitaa tämänkin puolestasi

insinörtti kirjoitti:

Rasvis kirjoitti:Jaa niin, nyt vasta tuli mieleen että tuohan on leimattu kuva jossa pesualtaasta johdetaan vedet MiniPEK 0,2:een. Kai se noin on kumminkin tehtävä jos se kerran on tuollaisena hyväksytty?

Älä ole lammas!

Näköjään löytyi jo ratkaisu PA liittämiseen pyttyyn. Tosin mitoitusvirtaaman pitäisi olla väh. 0,3, jos sinne johdetaan vesiä pesualtaasta, jonne tulee sekä kuuma&kylmä vesi. Mutta nou hätä, jos kerran on leimat kuvissa (vai oliko niissä lupakuvissa pelkkä kylmä vesi?).

Jos haluat poiketa suunnitelmasta ja vetää pesualtaan viemärin pytyn ohi, niin kyse on loppujen lopuksi siitä, vaaditaanko autotallin pesualtaan jäteveden käsittelyyn öljynerotin. Omasta mielestäni ei tarvita – eihän tässä mistään korjaamosta, missä jatkuvasti tiskataan moottorin osia siellä altaassa, puhuta (?). Ratkaisu lienee tarkoitettu estämään kaivon kuivumista. Jos haluat 95 % varmuuden, kysy valvojalta (jos sellainen on) ja 100 % varmuuden asiaan saat kysymällä suoraan rakennusvalvonnasta.

Normaalisti tällaiset muutokset hoituvat ns. työnaikaisina muutoksina = tehdään niin kuin järkevältä tuntuu, LVI-piirustus päivitetään vastaamaan toteutusta ja siihen (loppukuvaan) vaan leimaa päälle rak. valvonnasta.

PS. lattiakaivon kuivumista voi hidastaa lirauttamalla kaivoon tilkan (ruoka)öljyä. Mahdollisesti Alfa hoitaa tämänkin puolestasi

"Työnaikaista muutosta" ei pykälät tunne mutta RAMmin (Rakennusaikainen muutos) kylläkin.
Kehotan kuitenkin unohtamaan ja tekemään juuri niinkuin leimakuvissa on speksattu.

Terve

Onkohan täällä terassirakentamisen eksperttejä...?

Ollaan raksaamassa terassia rivitalon takapihalle, n. 7x3 metristä, johon on tarkoitus tehdä katos (valokate) päälle. Alkuperäinen suunnitelma oli kaivaa noin 30 cm nurmi+multakerros pois, jolloin saadaan myös syvyyttä terassin rungolle. Ovi on nimittäin vain n. 15 cm korkeudella maan pinnasta. Multakerroksen alla on hiekkaa, johon piti sitten kaivaa riittävän syvät kuopat ja valaa anturat ja pilariharkot+pilarikengät perustukseksi.

Ensimmäistä anturakuoppaa kaivettaessa kävi ilmi, että n. 30 cm hiekkakerroksen alla on savea. Eipä se mitään, mutta kun oltiin päästy n. metrin verran alaspäin maan pinnasta, eli noin 70 cm alaspäin kaivannon pohjasta, alkoi kuopan pohjalle kertyä vettä. Kyseessä ei ollut sadevesi, päivä oli aurinkoinen. Vuorokaudessa pohjalle oli tihkunut savesta (?) noin 20 cm vettä.

Kysymys kuuluu, minkälaiset perustukset tällaisessa tilanteessa kävisi parhaiten? Vesittyikö alkuperäinen suunnitelma, eli voiko tuollaisen kaivon pohjalle valaa betonin, ja onko mitään järkeä, sillä kai se vesi siellä jäätyy ja routii yms? Toinen vaihtoehto on ruuvipaalut, mutta maassa on myös saven joukossa jonkin verran kiviä, eli voi olla ettei ruuveja saa käännettyä maahan. Lisäksi joissain kohtia savi oli todella pehmeän tuntuista, eli kantaako ruuvipaalu, jos sattua pehmeää savea vastaan? Ja kolmas vaihtoehto on kaivaa hiekkaan n. 20 cm syvä sorapeti, jonka päälle harkot ja terassin runko. Saattaa vaan routia aika lailla... Neljäs: joku muu, mikä?

Kiitoksia, mikäli täältä vastauksia löytyy.

t. Antti

Kellekään osunut silmään ulkoisella anturilla olevaa ns. jäähdytystermostaattia, jonka säätöalue menisi pakkaselle asti? Eli sellaista, joka pitää sähköt päällä jos ulkolämpötila on korkeampi kuin vaikkapa -5C. Ideana olisi pitää kylmää mutta jollain tasolla eristettyä rakennusta kuivempana, eli lämmittää ja vaihtaa ilmaa pikkupakkasille asti, mutta luovuttaa suosilla kun ulkoilmakin on kuivempaa ja energian polttaminen käy turhaksi.

Kurkkaapa Finnparttian luetteloon. Olisin melko hämmästynyt, ellei sieltä löytyisi tuollaista. Hintaa saattaa tosin olla enemmän kuin halpakaupparoinalla. Periaatteessa tuollaisen voi myös tehdä hiukan fuskaamalla mistä tahansa NTC-anturia käyttävästä termostaatista, mutta mukavampi tietysti jos ei tarvitse viritellä. Jos virittelylinjalle lähtee, niin myös itse termostaatin käyttölämpötila-alue on hyvä huomioida - niitä ei välttämättä ole tehty sietämään kondenssia, jos lämpötila-alue alkaa vasta nollan yläpuolelta.

Alfa Milano kirjoitti:Terve

Onkohan täällä terassirakentamisen eksperttejä...?

Ollaan raksaamassa terassia rivitalon takapihalle, n. 7x3 metristä, johon on tarkoitus tehdä katos (valokate) päälle. Alkuperäinen suunnitelma oli kaivaa noin 30 cm nurmi+multakerros pois, jolloin saadaan myös syvyyttä terassin rungolle. Ovi on nimittäin vain n. 15 cm korkeudella maan pinnasta. Multakerroksen alla on hiekkaa, johon piti sitten kaivaa riittävän syvät kuopat ja valaa anturat ja pilariharkot+pilarikengät perustukseksi.

Ensimmäistä anturakuoppaa kaivettaessa kävi ilmi, että n. 30 cm hiekkakerroksen alla on savea. Eipä se mitään, mutta kun oltiin päästy n. metrin verran alaspäin maan pinnasta, eli noin 70 cm alaspäin kaivannon pohjasta, alkoi kuopan pohjalle kertyä vettä. Kyseessä ei ollut sadevesi, päivä oli aurinkoinen. Vuorokaudessa pohjalle oli tihkunut savesta (?) noin 20 cm vettä.

Kysymys kuuluu, minkälaiset perustukset tällaisessa tilanteessa kävisi parhaiten? Vesittyikö alkuperäinen suunnitelma, eli voiko tuollaisen kaivon pohjalle valaa betonin, ja onko mitään järkeä, sillä kai se vesi siellä jäätyy ja routii yms? Toinen vaihtoehto on ruuvipaalut, mutta maassa on myös saven joukossa jonkin verran kiviä, eli voi olla ettei ruuveja saa käännettyä maahan. Lisäksi joissain kohtia savi oli todella pehmeän tuntuista, eli kantaako ruuvipaalu, jos sattua pehmeää savea vastaan? Ja kolmas vaihtoehto on kaivaa hiekkaan n. 20 cm syvä sorapeti, jonka päälle harkot ja terassin runko. Saattaa vaan routia aika lailla... Neljäs: joku muu, mikä?

Kiitoksia, mikäli täältä vastauksia löytyy.

t. Antti

Enpä tiedä onko musta kauheasti apua, mutta siis me kun rakennettiin rivarille terassi about samanmoinen kuin teille on tulossa, ei me kyllä noin syvään isketty anturoita ja ne tehtiin valamalla ne pilarikengät metalliämpäreihin ja olisko ämpärit olleet n. 50cm syvyydessä. Näihin "kenkiin" iskettiin poikittain kahet oisko ollu 24 ja siihen päälle koolaukset ja sit laudotus.... saitko tolkkua?? Ja mähän olin siis vaan muonitus joukoissa

^^Kurkkasin muuten ekana Finnparttian luettelon, mutta en ainakaan ekalla kurkkauksella ylipäätään löytänyt kuin lämmityskäyttöön tarkoitettuja termareita. Eli siis sellaisia, jotka kytkevät sähkön kulkemaan kun lämpötila on alle raja-arvon - ja minä kaipaan sellaista, joka kytkee sähkön kulkemaan kun anturin lämpötila on raja-arvon yläpuolella. Anturia voi aina fuskata ja ohjaussuunnankin voi tietty kääntää releellä/kontaktorilla, mutta josko olisi tiedossa ihan valmis tuote, niin ei tarttisi kikkailla. Etenkään, kun kahden stepin virittämisestä ei olla kaukana siitä, että 1 opari, 1 ntc, 1 potikka ja muutama hyvin valittu vastus sekä pari pientä konkkaa hoitaa sen releenkin ohjauksen vaivattomasti...

Mulla on yksi melko hyvin säädettävä (ohjaus"suunta" sekä rajalämpö valittavissa) pistorasiaan tökättävä termari, jonka joskus Clas Ohlsonilta parilla kympillä ostin. Se olisi muuten varsin soiva peli, mutta ei tue ulkoista anturia ja jälleen menisi virittelyksi.

Piti sitten itsekin katsoa, kun en uskonut ettei Finnparttiassa olisi. On siellä ainakin sivun 222 termostaateissa maininta "sopii lämmityksen tai jäähdytyksen ohjaukseen" (AKO 14123) tai tieto vaihtokoskettimista (AKO 15226, DIN TEKE ja LTW 12P). Minusta äkkiseltään parhaalta vaikuttaisi sivulla 223 näkyvä TER 40 KA. Se on IP65-koteloitu eikä hintakaan ei ole kovin paha, 49 eur + ALV. Miinuksena lähinnä tuo kapillaaritermostaatti, joka ei ole asennuksen kannalta yhtä vaivaton kuin termistori.

Kah joo. Minähän luontevasti lukiessani warppasin nuo kisko- ja paneeliasennettavat mallit, minkä olisin tietty voinut mainita heti kättelyssä.

Tuo kapillaaritermari, jonka missasin silkkaa sokeuttani, voisi tosiaan sopiakin eikä hintakaan päätä huimaa, eli eiköhän tämä pulma ole tällä ratkaistu, kiitos apusilmistä

Mutu: valtaosassa mekaanisia bimetalli- ja kapillaaritermostaatteja on vaihtokosketin joten ne sopivat sekä lämmityksen että jäähdytyksen ohjaukseen. Ja kun ovat äärimmäisen yksinkertaisia rekkuloita, niin tuskin paljoa piittaavat pakkasesta tms. Tässähän selvästi riittää säädölle vähän sinnepäin tarkkuus, mikä on toinen syy unohtaa elektroniset mallit.

Ja näitähän löytyy pilvin pimein
http://www.etherma.fi/epages/etherma.sf ... rmostaatit

Hifimalli olisi tuo eroaluetermostaatti, johon saa asetettua lämmitykselle ylä- ja alarajan, mutta samanhan hoitaa myös kahdella sarjaan kytketyllä termostaatilla.

Joo, tarkkuus ei tosiaan ole niin justiinsa ja itse lämmitin on jo olemassa ja sisältää sen toisen termarin, joten sisälämmön yläraja on helposti hoidossa. Haussa olevan termostaatin idea on tosiaan "luovuttaa suosilla" suurimman hyödyn loppuessa. Oikeilla pakkasilla on aivan turha puskea sisään sähkölämpöä, kun kilowatti loppuu kesken ja tähänkin asti talvet kylmänä on toiminut ihan hyvin, mutta sisällön kuivana ja terveenä pysymiseen ja etenkin kuivumiseen sopivilla keleillä saa varmasti huikean eron aikaiseksi kun vähän panostaa.

On mahtavaa omistaa 60/70-luvun vaihteen matala kämppä.
Ensin kaavin koko kämpästä puukoolatun lattian veke, nostin koko perkeleen hörskän harkkojen päälle ja nyt on onneksi jo Finnfoamit asennettu vanhan valun päälle. Vielä raudoitus, lattialämmitysputket ja uusi valu, kyllä tämä tästä. Onneksi ei sentään ole tasakattoa. Salaojatkin kaivoin itse viime kesänä ja asentelin patolevyt.

Talo pitäisi maalata. Kuukauden satanut ja nyt on liian kuuma.
Kai sitä jokainen seinä on johonkin aikaan vuorokaudesta varjossa. Ainakin yöllä.

Siinä se nyt on, kattoa vailla. Katteeksi on tulossa päre, tosin varmaankin vasta ensivuonna, yhden talven saa mennä pressulla.

Homma meni yksinkertaistettuna niin että kuuset kaadettiin talvella omasta metsästä. Minä kuorin tukeista puolet, ja appiukko toisen puolet. Veistot tein itse alusta loppuun ja kuudennen hirsikerran jälkeen oli appiukko aina nostoapuna. Kurkihirretkin saatiin (pituutta 7,5m) kaksisteen nostettua käsipelissä.
Työkaluina kuorimisessa oli kuorimarauta ja petkele, veistossa käsisaha, kynävara ja kirves. Aihetta käsittelevissä videoissa tehtiin salvos yleensä moottorisahalla, mutta se ei jotenkin osunut omaan käteen, jälki oli aika "karskia". Tein siis veistot kokonaan kirveellä, muutama känsä kädessä, mutta onpahan äijä olo ja nätit salvokset

Yksin tehdessä sai tehtyä päivän aikana n.2,5 hirsikertaa, sisältäen kuorimisen ja veistämisen. Ylöspäin menessä homma tietysti vähän hidastuu. Tuohon tuli yhteensä 11 täyskertaa. Aikaa minulla meni useampi kuukausi sillä välillä tein yhden hirren ja välillä saatto olla viikon taukokin.

Tämä oli siis ensimmäinen kerta koskaan kun veistän hirttä, oppi tuli muutamasta youtube videosta ja suunnitelma kehittyi työn edetessä ihan maalaisjärkeä käyttämällä.

Jos siis olet miettinyt että uskaltaisiko kokeilla niin ehdottomasti uskaltaa!

Tuosta tulee todella hieno!

Hatun nosto täältä.

Tommi kirjoitti:Talo pitäisi maalata. Kuukauden satanut ja nyt on liian kuuma.
Kai sitä jokainen seinä on johonkin aikaan vuorokaudesta varjossa. Ainakin yöllä.

Lämmintä on riittänyt. Jos seinä olikin varjossa, niin teline ei välttämättä.
Suurin osa pinta-alasta jo maalattu. Hankalimmat paikat tietenkin vielä maalaamatta.

talliin sain oviseinälle ulkovuorauslaudat naputeltua kiinni. Sitte tarvis taas kerätä pulloja tms että sais lisää lautaa kolme seinää vielä tuulensuojalevyllä

Epezin projektille nousisi hattu, jos sellaista käyttäisin! Eihän se oikeastaan ole mies eikä mikään, joka ei itse saa hirsimökkiä veistettyä...

katon päätylaudoitus pitäisi uusia,kun laiskuttaan jäänyt päätypellit laittamatta. kyseessä huopakatto.
mikäs olisi hyvä puunsuoja maali kyseiseen paikkaan?

Tulipa sitten mukava yllätys verottajalta.ei oikeutta kotitalous vähennykseen
Verottaja vetosi uudis rakentamiseen

Mitä mieltä palstalaiset:
talon laajennus:tehtiin talon ulkomittoja muuttamatta,ison päätyterassin "tilalle" tuli "laajennus"

Tallin laajennus:Ulkomitat pysyivät samana,runko pysyi siis samana,kattoineen.Alunperin oli iso autokatos,päädyssä pieni puuhuonene ja toinen sivusta oli valmiiksi umpiseinä,rakennus papruissakin luki,että toimeenpide muutos tms.Eli periaatteessa talliin tehtiin uutta sivuseinä,ja ja pääty "umpinaiseksi"johon tuli nostoovi
kannattaako alkaa vänkäämään,vai oliko tuomio oikea

Muutos on sen verran suuri, että uudisrakentamiseksi tuo tulkitaan.

Olisit teettänyt pimeänä

Juu,olisi pitänyt kokonaan:roll:
Lisäselvitystä tosiaan pyysivät,ja kokoajan siinä uskossa ollut,että menisi vähennyksen piiriin.No elämä opettaa
Samoin oli kyllä rakentajatkin,kun verottajaa varten työn osuuksia täyttivät.
Miten mm:takka-asennukset,saunan/kylppärin "modaamiset" menevät läpi verottajalle?Eikö sekin ole uuden tekemistä,eikä korjaamista

Autokatos/varastorakennus, johon jälkikäteen hain rakennusluvan, todettiin tänään loppukatselmuksessa valmiiksi.

Valmis se oli jo v.2008.

Ilmankuivainta/kosteudenpoistajaa kellariin (sauna, pesuhuone, pukuhuone, pyykkitupa ja "kuivaushuone") lämpötila näyttää olevan ~20-23 astetta läpi vuoden.
Tekeekö esim. tuommoisella Clasun halpiksella mitään http://www.clasohlson.com/fi/Ilmankuiva ... -l/36-5205
Vai pitääkö sijoittaa kolminkertainen summa tähän http://www.clasohlson.com/fi/Ilmankuiva ... 5F/36-4601 tai tähän http://www.clasohlson.com/fi/Ilmankuiva ... 8F/36-4645

Alkaisi olla ajankohtaista näillä sateilla kun salaojitus siirtyi ensi kevääseen...

Meillä on tällainen:
http://www.biltema.fi/fi/Koti/Siivoamin ... ain-84083/
On ollut käytössä kohta pari vuotta. Varsinainen käyttö on yläkerran wc/suihkukopin kuivaus, jossa tuo on kellokytkimen takana. Varsinaisen kyntensä värkki näytti, kun kellarissa tehtiin kylppäriremonttia, ja piti saada tasoitteet sun muut kuivumaan. Ei meinanneet kuivua millään, ennenkuin tuo laitettiin pöhisemään. Aika monta litraa vettä se erotteli yön aikana ilmasta. Ei hiljaisimpia, ei varmaan kova-äänisimpiäkään. On kelvannut surrata makuuhuoneen seinän takana.

Eli edukkaallakin pärjää. Kiitämme!

Albertolli kirjoitti:Ilmankuivainta/kosteudenpoistajaa kellariin (sauna, pesuhuone, pukuhuone, pyykkitupa ja "kuivaushuone") lämpötila näyttää olevan ~20-23 astetta läpi vuoden.
Tekeekö esim. tuommoisella Clasun halpiksella mitään http://www.clasohlson.com/fi/Ilmankuiva ... -l/36-5205
Vai pitääkö sijoittaa kolminkertainen summa tähän http://www.clasohlson.com/fi/Ilmankuiva ... 5F/36-4601 tai tähän http://www.clasohlson.com/fi/Ilmankuiva ... 8F/36-4645

Alkaisi olla ajankohtaista näillä sateilla kun salaojitus siirtyi ensi kevääseen...

Tosta:
http://www.tori.fi/vi/13635744.htm

90 eur.

Albertolli kirjoitti:Ilmankuivainta/kosteudenpoistajaa kellariin (sauna, pesuhuone, pukuhuone, pyykkitupa ja "kuivaushuone") lämpötila näyttää olevan ~20-23 astetta läpi vuoden.
Tekeekö esim. tuommoisella Clasun halpiksella mitään http://www.clasohlson.com/fi/Ilmankuiva ... -l/36-5205
Vai pitääkö sijoittaa kolminkertainen summa tähän http://www.clasohlson.com/fi/Ilmankuiva ... 5F/36-4601 tai tähän http://www.clasohlson.com/fi/Ilmankuiva ... 8F/36-4645

Alkaisi olla ajankohtaista näillä sateilla kun salaojitus siirtyi ensi kevääseen...

Meillä on tuo Clasun halpis. Sitä on käytetty lämmityskaudella kellarissa pyykinkuivaukseen ja saunomisen jälkeen. Nopeuttaa pyykin kuivamista todella paljon. Koneellinen pyykkiä narulle ja kone ajastimella pöhisemään kahdeksi tunniksi niin säiliöön kertyy noin litra vettä. Ilman konetta kellariin tuli pyykkiä kuivatessa sellainen "viidakkoilmasto" ja pyykki ei kuivanut millään. Todettu hyväksi myös tasoitteiden ja maalien kuivauksessa sekä kellarin autotallin kuivauksessa sen jälkeen kun se tulvi viimekuun ukkosmyräkässä.

Se on hieman meluisa ja ajastus yms. ohjauslogiikka ei ole kovin selkeä. Toimii kuitenkin.

Meillä kuivain autotallissa ja pesuhuoneessa (tuolla myös pyykki kuivataan). Pyykit kuivuu nopeasti, ilma pysyy raikkaana, pitävät tilat lämpimämpänä ja säästävät sähköä. Eli meillä on pyykinkuivauksessa on/off laite ja autotallissa kosteustunnistimella. Pyykinkuivaus vie lämpöenergiaa jokatapauksessa niin on parempi vetää ko.laitteella pyykki ihan kuivaksi asti. Ropellihattuhan tässä tulee mutta ilman laitetta kuivaus vie vain lämmitysenergiaa (lämpö muuttaa veden höyryksi), laitteella kuivatessa lämpö muuttaa höyryksi mutta laite ottaa höyrystä lämmön takaisin. Vesi menee jääkylmänä viemäriin. Eli säästää sähköä. Lisäksi autotallissa on erittäin mielenkiintoista se että n.50% pyynnillä laite pitää koko autotallin lämpimänä pitkälle talveen. Jossain -5 ulkolämmoilla alkaa talli mennä alle kymmenen, uskoisin että laite pystyy hyödyntämään vanhaan rakennukseen tulevaa maakosteutta. Sama ilmiö on pesuhuoneessakin, pitkälle syksyyn/talveen ei ole muuta lämmitystä vaan pelkkä kuivain. Joka kuitenkin huutaa lähes 24/7 kun kuusi henkeä tuottaa pyykkiä. Pyykeistä tuleva kosteus ei tietenkään lisää kokonaislämpöä mutta maakosteutta epäilen tuollakin. Kuivaimen käynnistäminen nostaa pesutilojen lämpötilaa n.2-4 astetta, toki mukana on laitteen hukkalämpöä mutta en usko että kyse on pelkästään siitä. Kummatkin tilat ovat ulkorakennuksessa joten asuintilojen lämpösiirrosta ei ole kyse. Pesuhuone toimii myös suihkuna ja saunatiloina, eka vuonna ei ollut kuivainta ja saunomisen jälkee mm.ulkooven kahva oli ihan pisaroita hikoileva. Mutta kuivaimen jälkeen ei. Sama ilmiö ikkunoissa.
Samoin autotallissa on plussat niin isoja itse rakennusteknisesti että autolle. Auton sisätilat aina kuivia myös talvella. Jääkiekkokamat voi pistää kuivumaan autotalliin eivätkä ehdi tuottaa sitä legendaaristä käryäkään kun kuivuvat niin nopsaan.
Kun kyse vielä vanhasta rakennuksesta ilman mitään lämmöntalteen ottaja, pitäsi minun pitää molemmissa tiloissa iso ilmanvaihto jotta kosteus pääsisi pois. Eli ajaisin lämpöä harakoille mutta nyt voin pitää ilmanvaihdon nollassa. Suihkukaapissa on kosteustasosta automaattisesti käynnistyvä poistopuhallin joka pistää höyryt piipun kanavaan mutta muuten ilmavaihto on pienten lautasten varassa.

mutt kirjoitti:Meillä on tällainen:
http://www.biltema.fi/fi/Koti/Siivoamin ... ain-84083/
On ollut käytössä kohta pari vuotta. Varsinainen käyttö on yläkerran wc/suihkukopin kuivaus, jossa tuo on kellokytkimen takana. Varsinaisen kyntensä värkki näytti, kun kellarissa tehtiin kylppäriremonttia, ja piti saada tasoitteet sun muut kuivumaan. Ei meinanneet kuivua millään, ennenkuin tuo laitettiin pöhisemään. Aika monta litraa vettä se erotteli yön aikana ilmasta. Ei hiljaisimpia, ei varmaan kova-äänisimpiäkään. On kelvannut surrata makuuhuoneen seinän takana.

Perjantaina hain tuommoisen meillekin. Laitoin kellarin "kuivaushuoneeseen" puhallus max asennossa ja ilmankosteudeksi valittu min eli ~20%. Tunnin päästä kävin katsomassa ja säiliöstä sai kaataa desilitran vettä pois. Jossain vaiheessa yön (klo 2 -> 8.30) aikana ~2,5 litran säiliö täyttyy ja laite pysähtyy, joten melkoisella vauhdilla kerää kosteutta
Täytyy viritellä letkulla poisto suoraan lattiakaivoon ja harkita toisen ostamista saunan pukuhuoneeseen. Kiitos tosiaan vinkistä, tuntuu olevan todella hintansa arvoinen!

Toki tuolla oli kaksi koneellista pyykkiä kuivumassa (1 pe iltana ja toinen la päivällä) ja saunottiin jokunen tunti talkooporukalla, joten ihan noin kosteaa tila ei ole vakiona.

Ei kannata ihan noin kovasti kuivata ilmaa, tai yrität kuivata koko maapalloa. Talviaikaan asetin tavoitteen alle 50%:iin (asteikon puuttuessa sopiva kohta haettiin kosteusmittarin avulla), ja nyt kesä-aikaan saa olla korkeampikin kosteus, kun ei ulkoa sen kuivempaa ilmaa saa, eikä kosteus ole niin paha rakenteille pienempien lämpötilaerojen takia.

Täytyy tosiaan säätää isommalle kosteudelle silloin kun ei ole pyykkiä kuivamassa tai pesutilat käytössä.
Kosteusmittarikin olisi hyvä laittaa niin tietää missä mennään kun tuo laitteen säätö on vähän arpapeliä.

Löysin seinästä jotain mille en keksi selitystä:



Tuommoisia kummallisia puolisenttisiä "karvoja" kasvaa kitatusta seinästä kolmessa kohtaa. Mitä ihmettä noi on?

Missä tuo seinä on, ja mikä rakenne? Itiöpesäkkeet tulee ensimmäisenä mieleen.

Seinä on lastulevyseinä kuivassa sisätilassa.

Onko siinä karvan päässä vielä joku mötti?

On juu, näkyyhän ne heikohkosti tuossa kuvassakin.

Onko väliseinä, vai ulkoseinä (ja jos ulko, niin maanpinnan ylä- vai alapuolta?) Ja meneekö seinän sisällä viemäreitä tai vesijohtoja? Voihan tuo olla jotain muutakin, mutta ei nyt tule mieleen mitään "epäorgaanista," joka tuollaista voisi tehdä. Kastunut lastulevy tosin yleensä turpoaa mieluusti, mutta voihan se peittyä kittikerroksen allekin.

Tossa homeita googlailin ja kyllä noi vois jotain homekasvustoon liittyvää olla.

mutt kirjoitti:Onko väliseinä, vai ulkoseinä (ja jos ulko, niin maanpinnan ylä- vai alapuolta?) Ja meneekö seinän sisällä viemäreitä tai vesijohtoja? Voihan tuo olla jotain muutakin, mutta ei nyt tule mieleen mitään "epäorgaanista," joka tuollaista voisi tehdä. Kastunut lastulevy tosin yleensä turpoaa mieluusti, mutta voihan se peittyä kittikerroksen allekin.

Välisenähän tuo on. Ei ole mitään talotekniikkaa seinän sisällä eikä yläpuolella. Jos sinne on vettä jostain päässyt niin vuotava katto lienee ainoa mahdollisuus.

Silmällä ei näy mitään kastumisen merkkejä, mutta jos siellä on vaikka seinän sisällä valunut vettä katolta niin ei se kovin äkkiä taida läpi asti vettyä.

Jotenkinhan tuohon täytyisi saada varmuus, eli miten? Semmoinen tuli mieleen, että poraisin tuosta seinästä näytepalan irti niin näkisi mitä se seinä on syönyt, ja voisi sen palasen viedä johonkin tutkittavaksi. Missähän tuommoinen tutkimus mahtaisi onnistua?

Jos siellä jotain on, niin rasiaporalla otetun näytteen jälkeen tuskin tarvitsee minnekään mennä tutkittavaksi. Jos yläpuolella on vinttitilaa, niin kävisin ensin siellä könyämässä ja tutkimassa, onko vuotoja. Jos välipohjassa on höyrysulkumuovi, voi vuotokohta olla hyvinkin kaukana tuosta seinästä, kun vesi kulkee muovin päällä.

Edit: Tai voi se tutkiminen olla paikallaankin, jos sieltä jotain löytyy. Kaikki homeet ei ole myrkyllisiä, ja löydöksen perusteella tietää, miten tarkkana rempassa on tarpeen olla. Jos siellä siis mitään hometta tai sientä on.

Tuossa pitäisi olla huomenna muutama tonni kuraa päällä.

Onhan siinä nyt kuraa, mutta Mastertopit oli erinäisistä vaikeuksista johtuen jääneet vetämättä. Säkit oli sentään avattu eli kaatopaikka kutsuu.

Olen tainnut ostaa palan vanhaa intiaanien hautausmaata. Vai miten muka hommat muuten voi järjestään mennä pieleen?

^
Ne voi mennä järjestään pieleen koska vaan... Mutta ennenkaikkea, jos on ostanut palan vanhaa intiaanien ELÄINTEN hautuumaata.

Mikäs meni nyt pusikkoon?

Mastertopista. Hevostallin lattiavalu kun tehtiin niin hankin kanssa mastertopit, lattian liippaajat naureskeli että ihan turvaa tavaraa, "ei sillä mitään tee, mutta laitetaan nyt kun olit mennyt jo ostamaan". Onneksi laitettiin, kolme vuotta menty ja lattia on edelleen kuin uusi, ja voin sanoo että hevoset kyllä kuluttaa.

Jaa-a.

Aamupäivällä olin jo hippasen tyytyväinen:

- sain hommattua ne Mastertopit kaksi minuuttia ennen sulkemisaikaa
- valumies tuli paikalle ajallaan
- valumies ei vaikuttanut olevan kännissä
- betoniauto tuli paikalle ajallaan
- betoniautossa oli pumppu mukana

Aika moni homma kun olisi voinut mennä lepikkoon jo tuohon mennessä.

Iltapäivällä sitten valumies soitti että ei tämä nyt onnistunut, kura on liian vetistä ja sitä on laatanvahvennuksen kohdalla liian paljon ja alla vielä uretaania joten vesi ei pääse pois ja pinnoite on huonoa ja menee limaksi ja ja ja.

Nyt on sitten sinänsä OK-näköinen betonilattia ilman pintaa, kymmenen avattua Mastertop-säkkiä ja jonkinmoinen erimielisyys valumiehen laskusta.

Eipä siinä, kehittää luonnetta tämä.

Rasviksen intiaanituuri jatkuu. Liian löysä kura ollee sitten betonintoimittajan "vika", mutta milläs sitä taas jälkikäteen toteaa... Toinen juttu joka särähti silmään tuossa tekstissä oli, että veden pitäisi päästä valumaan jonnekin.. EI vesi betonista mihinkään valu, eiköhän se nouse ylös?


Autotalli olisi minullakin nytkähtämässä eteenpäin. Tuli selviteltyä kunnalta, että "huoltorakennuksen" teko on edelleen sallittua, vaikka en ole sitä asuinrakennuksen luvissa kuljettanutkaan eteenpäin. Eli halusin ja saan tehdä uuden rakennusluvan.

Piirustuksetkin alkavat olemaan valmiit detaljeita myöten - mutta vain omassa päässä. Sitten muistuikin mieleen taas byrokraatit ja tarvitaankin taas: pääsuunnittelija, rakennussuunnittelija, LVI suunnittelija, sähkösuunnittelija.

Haluisko joku osaava ottaa itselleen keikan? EI ilmatteeksi, mutta halvalla.

Valumies selitti että vesi pääsee EPS:n läpi mutta ei uretaanin. Urtsaa oli siinä laatanvahvennuksen kohdalla missä siis muutenkin kakku on paksuin ja vettäkin silloin eniten. En tiedä meneekö tosiaan noin mutta paha on tältä pohjalta ammattimiehelle vastaankaan väittää.

Näin jälkiviisaana olisi kannattant ottaa lattia jostain "avaimet käteen" eikä hommata erikseen miestä, kuraa ja pinnoitetta. Eipä vaan tullut mieleen että hommassa olisi jotain ongelmaa kun sama kaveri teki aikaisemmin taloon hyvän lattian. Ei tarvinnut juuri korjailla vaikka aika neuroottisesti sitä linjarilla hieroin.

Onnea Garrettin huoltorakennukselle, toivottavasti sujuu paremmin kuin oman kanssa on mennyt.