Alfabbs.fi

Rasvis kirjoitti:Valumies selitti että vesi pääsee EPS:n läpi mutta ei uretaanin. Urtsaa oli siinä laatanvahvennuksen kohdalla missä siis muutenkin kakku on paksuin ja vettäkin silloin eniten. En tiedä meneekö tosiaan noin mutta paha on tältä pohjalta ammattimiehelle vastaankaan väittää.

Näin jälkiviisaana olisi kannattant ottaa lattia jostain "avaimet käteen" eikä hommata erikseen miestä, kuraa ja pinnoitetta. Eipä vaan tullut mieleen että hommassa olisi jotain ongelmaa kun sama kaveri teki aikaisemmin taloon hyvän lattian. Ei tarvinnut juuri korjailla vaikka aika neuroottisesti sitä linjarilla hieroin.

Onnea Garrettin huoltorakennukselle, toivottavasti sujuu paremmin kuin oman kanssa on mennyt.

Katos, sulla ilmeisesti sama puppuvalumies kuin oli itselläni...pilasi esteettisesti lattian mastertoppien osalta ja selitteli täysiä puppuja.
Eli, mulle tuli 20cm laatta johon piti hiertää Mastertoppi (terrakotan punainen) pintaan, siitä piti tulla lasimainen kiiltävä pinta...tuli himmeä laikukas, nehän nyt oli kuulemma ihan sama....

Homma meni siinä perseelleen että kun soittelin näitä lattiamiehiä oli niillä joko liikaa töitä tai ei vaan Mastertoppihommat kiinnostaneet...no tämä "löytö" sitten halusi 800€ pimeenä (kysyin puhelimessa kaikilta mieluummin kuitilla, ei käynyt)...pakkohan oli joku saada joten tehtiin diili.

Heppu tuli ja turasi lattiat (talo+talli) täysin, Scottin edustajakin nauroi selityksille joita lattiamies minulle puhelimessa jälkeenpäin sepitti, "menee pari kolme kk kun alkaa kiiltää ja laikut katoaa"....voi vittu. Soitin lattiamiehelle ja reklamoin pariinkertaan, toisella löi luurin korvaan saatesanoin "en mä edes ole sun työmaalla ollut"...tarkoitti siis että asiasta ei enää keskustella, kiitos.

Mulle ei vittuilla!.
Pistin lattiamiehelle txt viestin, "kyselen verottajalta huomenna yrityksesi tietoja viitaten siihen ettet jostakin syystä ole toimittanut kuittia minulle, liitän tiedusteluuni kuvaamani videon tekemästäsi työstä"....meni 5sek ja puhelin soi, kaskas lattiamieshän siellä... .
Totatota, kuis mää selviäisin tästä ilman verotutkintaa ?.....- no jos vaikka pistät mun tilille veloittamasi summan, betonien hinnan ja Mastertoppien hinnan...totatota, paljos se olis?....4000€....totatota, pistätkö tilinron?...pistän.

Näin meillä.

^

^^
Aika paha..

Mulla on kanssa tumman harmaa mastertoppi ja mattapintainen, hieman laikukaskin. Epoksipinnat on niitä kiiltäviä.

Ihan tyytyväinen olen pintaan ja pinnoittajiin.
Pikku käpy vaan kävi kun äijät laittoi pinnoitteen myös tuohon tallin ajoluiskaan(hiemaan karheampana) ja kun olivat homman valmistuttua lähteneet, niin alkoi jossain vaiheessa satamaan vettä. Itse olin töissä enkä kerennyt ajoissa suojaamaan pintaa. Räystäältä puuttui silloin myös rännit, joten katolta tippuva vesi söi luiskaan pienet kraaterit. Myös harmaa pinnoite huuhtoutui osaksi pois.

UupunutRomeo kirjoitti:Katos, sulla ilmeisesti sama puppuvalumies kuin oli itselläni...

Tiedätkö mistäpäin heppu oli, tai pistätkö vaikka nimikirjaimet? Ihan vaan jos vaikka sattuisi olemaan sama veijari... Mörkönä tämäkin olisi mieluummin tehnyt mutta ihan kuitillisesta hommasta sitten kuitenkin sovittiin.

Ehken taida kuitenkaan uhkailulinjalle lähteä. Rakennusalalla kun tunnetusti on myös urakoitsijoita joilla on kavereina parrakkaita moottoripyöräharrastajia. Perheellisellä on liian kovat panokset.

Onko okt:n sadevesikourujen putsaukseen tarkoitetuista työvälineistä kokemusta?

Vasen ja oikea käsi...?

Kiitti.

Enpä tullut ajatelleeksi.

Mutta en haluaisi kiivetä katolle (enkä etenkään pudota sieltä)/vuokrata nostinta.

Ei siellä katolla olisi mitään paikkaa mihin saisi turvavaljaat kiinni?

Nykyisen mökin kattokulma on niin loiva että sen katolla tulee kekkuloitua ilman valjaitakin, mutta edellisen kaksikerroksisen luhtitalon katolle ei olisi tullut mieleenkään mennä ilman valjaita. Vesikouruja minäkin siellä siis putsailin.

^^Käsiä mäkin oon rännien putsailuun käyttänyt tähän asti mutta puuilosta tarttui mukaan työkalu tuohon eli teleskooppivarrella varustettu harja. Käyttökokemusta ei vielä ole. Tais tulla jokin mainoskin kotiin jossa tuo oli. 30€ maksoi joten kallis kokeilu ei tuosta tule...

Meinasin minäkin tyhjentää, mutta ei arvannut ilman valjaita mennä, vaikka suht loiva onkin. Motonetissä muistin jotain turvaköysiä/valjaita nähneeni, joten taidan poiketa siellä ja sijoittaa muutaman kympin omaan turvallisuuteen.

Jotain teleskooppiviritystä itsekin muistan katselleeni, mutta saako siihen sitten tarpeeksi voimaa. Nimittäin aika paljon tavaraa taitaa taas olla, kun pari pensastakin näyttäisi siellä kasvavan

Saa ja niihin on kai saatavissa erilaisia jäykkiä läpyköitä ja harjoja.
Mä tein itse koko härvelin ja just ränniin sopivan harjan,hyvin tyhjenee koivun-ja vaahteranlehtiä täynnä olevat rännit.
Kätevyys riippuu tietysti vähän siitä kuinka korkeelle tarvii työskennellä.

Motonetin valjassetti olikin 199€ ja pelkät basic valjaat 49€. Taitaa mennä varren kanssa puuhasteluksi. Harmillisesti kourussa on jotain hiton tukitankoja 50-100cm välein, jotka hankaloittavat työskentelyä.

Joku Wolf garten tai vastaava 4m varsi olisi valmiina, ja sahat yms. mutta rännien putsaukseen ei löydy sopivaa päätä. Täytyy siis hommata toinen varsi. Onko kenelläkään kokemuksia futaako Fiskarssin ränniputsari hyvin?

^Voin kyllä lainata valjaita (ja köyttä) vaikka samalla kun keksitään sopiva hetki siirtää se HDMI -piuha. Se köysi vaan on sitten kovaa, eli kannattaa pitää kireällä eikä tippua vauhdilla sen varaan.

Sepä olisi mukava homma! Viime viikolla tilattu jätevesisuunnitelma, joten ylimääräisen rahanmenon minimointi kuulostaa normaalia paremmalta

Biltemasta puhdistusläpyskä 10eur, menee kiinni samanlaiseen halpaan teleskooppivarteen kuin maalitelatkin jne.
Toimiva muuten, mutta jos kouruissa on sisäpuoliset kiinnikkeet, niin käyttö on aika hankalaa ja kömpelöä. Tikkaat ja kädet tai nostin ja kädet lienee parhaat työkalut.

Konesaumakattoa väsättiin tänään kahden jäbän voimin 90 neliömetriä. Vai olisiko tuo sitten käsikattoa, kun kone oli lihaskäyttöinen. Hinta pyörii neljänkympin kieppeillä neliöltä, joten ihan kohtuullinen lovi jäi kaivamatta omaan lompakkoon.

Tallin lattia pitäis pinnoittaa jollain edukkaalla tavalla. Appiukko kehui tehneensä saman homman vesilasilla, ja hyvä oli tullut. Olisin itse kallistumassa käyttämään samaa tavaraa, mutta mistä sitä saa? Tallin pinta-ala on 100m2, ei viittis ostaa litran pulloissa Domus Classicalta... Googlea oon koittanut kurmoottaa mutta ei tunnu löytyvän myyjää. Paikallinen rautakauppa ei osannut auttaa. Olisko täällä kellään tietoa? Tai sopivaa jämäerää myytäväksi
Valun yhteydessä Mastertop olisi ollut varmaan paras ratkaisu mutta kun valu on jo tehty niin se juna meni jo. Nyt pitäis repäistä itsensä ulos tyhjentämään tallia että pääsis levyttämään kattoa että sais levykasan pois lattialta että pääsis pinnoittamaan lattian Huoh... Olis vaa pitänyt tehdä kerralla valmiiksi asti

^ http://www.piimat.fi kysäse noilta.

Polforea kirjoitti:^Voin kyllä lainata valjaita (ja köyttä).

Nyt on rännit putsattu. Kiitos lainasta! Saanen maksaa seuraavan kepsun.

Käy, samalla onnistuu näppärästi valjaiden palautus.

Tuli tollanen rakoliiteri pykättyä polttopuille.
Sähköt vielä kytkemättä, mutta muuten valmis.

Näpsäkän näköinen.

Sinnehhän voisi alkaa vaikka varastoimaan alfan osia.

Puuthan säilyy kevytpeitteen alla kätevästi hangessa

Tänks!

Joo, on noi pressutetut homepuukasat jo nähty...

Bunkkerin työpöytää vähän parantelin jalkojen osalta.
Nyt kelpaa irkkailla ilman että potkii jalkojaan epämääräisiin roiniin, jotka toimivat väliaikaisina pöydänjalkoina useamman vuoden.

^^^^ Jossain väitettiin että olisi vesilasin kaltainen, mutta ei kaiketi sisällä täydellisesti vesilasin ainesosia, Ja minulla ei siis ole aineesta mitään kokemusta. Mutta halpaa olisi.
http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/K ... te-366801/

Kyllä tuo lattia on jo kosteuseristeprimerillä käsiteltykkin kertaalleen, ettei pöllyä.
Mutta voisihan tuotakin kokeilla. Tuotekuvauksesta tulee jotenkin kyllä mieleen vastaava litku.

Meillä on tontin rajalla 60 metriä avo-ojaa johon meidän rakennusten perus- ja hulevedet on johdettu. Koroista johtuen vesi ei ojasta päädy kunnan "ylläpitämään" tien suuntaiseen ojaan vaan tekee tontin päässä 90 asteen kulman ja jatkaa siitä kahden naapurin tonttien välistä kunnan ojaan. Ojan toisella puolella olevalla, metrin verran alempana sijaitsevalla tontilla on 60- tai 70-luvulla tehty talo jossa ei ilmeisesti ole salaojia, sen sijaan on kellari johon menee vesi jos oja vetää vähänkään huonosti.

Naapurin puolella ojan vieressä kasvaa kanukkaa tai jotain muuta isoa pensasta, ja niiden lehdet tuppaavat tukkimaan ojan syksyisin. Maa on savista joten maa-aines ei muutenkaan tuppaa pysyä paikallaan vaan lilluu milloin minnekin padottamaan ojaa. Ojassa on heikosti korkoeroa joten sitä on vaikea saada vetämään kunnolla, ja ainakin sitä saa olla syksyisin jälkiruokalusikalla muotoilemassa ellei naapuri halua kellarin saunatiloihin myös uima-allasta. Muotoileminen vaan ei ole erityisen hauskaa tuolla savessa liukastellessa ja puskien oksia väistellessä. Naapuri sitä ei perkaa sillä rouvalla alkaa olla ikää mittarissa jo aika paljon.

Kuinkahan onnistuisi avo-ojan muuttaminen salaojaksi näin jälkikäteen? Tuonne ei tässä vaiheessa enää oikein saa kaivinkonetta eli homma pitäisi tehdä Fiskarsin etukuormaajalla. Mutta jos kaivan salaojaputkelle putken syvyisen uran, käärin sen suodatinkankaaseen ja viskon sepeliä päälle niin routiiko se heti ensimmäisenä talvena niin että kaadot on miten sattuu? Mestan tekeminen yhdellekin täysleveälle styroxlevylle olisi aika tekemätön paikka nyt kun rinteeseenkin on tehty istutukset.

Semmoinen tuli mieleen että ei kai tohon salaojaputkea kannata laittaa, vaan umpiputki. Jos laittaa salaojaputkea niin kaikki hulevedet pääsee rei'istä tekemään ihan sitä samaa mitä avo-oja tekee nyt. Varsinkin jos kaadot vähän elää..

Jos sen tekee umpiputkella niin sitten valumavedet menevät suoraan naapurin tontille. En tosin tiedä valuuko tuosta meidän nurmikolta mitään merkittäviä määriä, eli ihan harkinnnanarvoinen juttu kyllä.

Mut jos jättää sen ekan ojan auki ja laittaa umpiputken sen 90° kulman jälkeen? vai ymmärsinkö jotain ihan väärin... ?

Tuossa vähän tilannetta selkiyttävää kuvaa. Oja on siis merkitty sinisellä viivalla, ja ojan "yläpuolella" olevan talon kellariin menee vedet jos oja ei vedä. Tuo kadunvarren ojaan laskeva pystyosuus vetää tällä hetkellä myös huonosti mutta sille minä en voi mitään, ja eniten siis kiinnostaa että tuon vaakaviivan saisi vetämään ilman jatkuvaa rassaamista.

Mites sellainen "karvapäällysteinen" peltosalaojaputki, tai vaikka useampikin sinne ojaan? Siis käsi-etukuormaajalla kaivat ojan kaatoon, teet pohjan putkelle (putkille) ja karvaputket sinne?
Varminta olisi kait vaan tehdä salaojitus perinteisesti suodatinkankaan ja sepelin kera? Mielellään laittaisi min. 315 kaivot ja käyttäisi vähintään 125mm:n salaojaputkea.

Ihan mutu-juttuna sanoisin että teidän "uudisasukkaiden" homma olisi johtaa vedet niin etteivät ne kulkeudu naapurin tontille, jos noi vanhat tuvat on olleet 50 vuotta kosteusongelmattomia niin kait vesien tulo on jollain lailla uudisasukkaiden aiheuttamaa?

Talli pysyy näillä sähkön hinnoilla kylmänä,kun käyttökin satunaista.
Nykyinen jo 10v vanha 3kw sähköpuhallin hönkii melko laimeasti,ja nopeaan lämmitykseen kaivattaisiin lisää puhallusta.Tarkoitus siis lämmittää talli ennen hommiin menoa.
Onko kokemusta jollain noista halvoista diesel puhaltimista?käryttääkö?kostuttaako ilman,ja seuraavana päivänä kaikki jäässä ?
Onko noissa uudemmissa putki mallisissa sähkö puhaltimissa kovempi puhallus teho verrattuna perinteiseen neliö malliin?
diesel vai sähkö
Talli eristetty,10mx4m

^ Dieselpuhallin on ihan ok, paitsi että kauhea syöppö tai siis juoppo. Itselläni on 9kW:n sähköpuhallin tallissa jota käytän ainoastaan silloin kun siellä jotain nikkaroin.
Noinkin isoon talliin voisi olla fiksua hankkia jokin ilmalämpöpumppu, niitähän saa käytettyinä liki ilmaiseksi (omasta Ultimaten 9-invertterikoneesta maksoin 100e, kone oli vuoden vanha ja mukana tuli alipainepumppu mittareineen, kylmäaineita saa ostettua Italiasta jos on tarvetta).

Sautio kirjoitti:Mites sellainen "karvapäällysteinen" peltosalaojaputki, tai vaikka useampikin sinne ojaan? Siis käsi-etukuormaajalla kaivat ojan kaatoon, teet pohjan putkelle (putkille) ja karvaputket sinne?
Varminta olisi kait vaan tehdä salaojitus perinteisesti suodatinkankaan ja sepelin kera? Mielellään laittaisi min. 315 kaivot ja käyttäisi vähintään 125mm:n salaojaputkea.

Ongelma on siinä että oja on jokseenkin niin hyvin kaadossa kuin sen saa. Rakentamisaikaan sitä konemiehen kanssa laserilla ihmeteltiin, tallin salaojien korko kun oli melkoisen tarkalla. Ehkä tuon saisi viriteltyä jotenkin niin että kippaa ojaan lisää tavaraa siten että ojan toinen pää nousee jonkin verran tuossa 30 metrin kohdalla, laittaa siihen kaivon ja pumppaa vedet kaivosta ylöspäin tuohon 30 metrin salaojapätkään.

Sautio kirjoitti:Ihan mutu-juttuna sanoisin että teidän "uudisasukkaiden" homma olisi johtaa vedet niin etteivät ne kulkeudu naapurin tontille, jos noi vanhat tuvat on olleet 50 vuotta kosteusongelmattomia niin kait vesien tulo on jollain lailla uudisasukkaiden aiheuttamaa?

Niin no, no niin. En varmaksi tiedä onko niitä kosteusmurheita aikaisemmin ollut kun en tässä ole asunut kuin vuoden, mutta möksän sijaintia ajatellen on kyllä ihan päätöntä että siinä on kellari muttei salaojia. Ja tälle tontillehan on aikaisemminkin satanut ihan saman verran vettä mutta se on varmaankin imeytynyt ainakin osaksi maahan kun se nyt johdetaan ojaan.

Salaojat ja rännikaivot olisi varmaan rakennusvaiheessa voinut johtaa tontin toiseen päähän tienvarren ojaankin mutta siihen olisi tarvittu pumppaamo kun korko ei riitä. Nykyinen toteutus on lupakuvien mukainen.

Laitoin tuosta kysymyksen rakennusvalvontaan, kai ne siellä tietävät. Todennäköisesti pääsee tekemään taas jotain työlästä, kallista tai työlästä ja kallista

Joopa joo... Tänään saapui Mitsun FH35 ilmalämpöpumppu........ tarkenee olla sisällä vaikka muna sillai!

Ei ne Rasviksen hulevedet naapurin kellaria kastele. Parikolmesataa neliötä keskittymää ei "pitäisi" vaikuttaa naapurissa. Ojahan ollut tuossa jo jonkin aikaa? Ja vaikkei olisikaan ollut, niin luomusti enemmän sinne menneet kai. Kunta tehkööt pumppaamo tarvittaessa. Ja mihkä naapuri nostaisi vetensä kellarista, kuin pumppaamalla? Kun ei avo-oja riitä, ei salaojatkaan autuaaksi tekene (siis korko).

Mulla "ylänaapuri" itki pellon takana et heän kellariin varmaan tulee vesi kun mä nostin ojan pohjaa mun tontin ja pellon kohdalla. Ei pälli tajunnut et et mähän laitoin vetävän rummun pellon liittymään ja korotin hänenkin tontin ojan. Lisäks tierasitteen alimenevän rummun jälkeen het toinen rumpu ylämäkeen, jonka hoonasin auki menemään valtion maille. Vesi kaikkoaa mun ja naapureiden tonteilta paremmin ku ennen. Hyrrälaaseri ja kaivinkone olivatte paremmat ku seiskytluvulla, kai. Ei ne kaikki ymmärrä, mihkä päin se vesi valuu. Ei muuten naapuri ole vielä reilu kymmenen vuoden jälkeen valittanu vedestä kellarissa - raukalla ole edes salaojia, aikonas luuli, et sellaset on. Ei ollut/ole...

Rakennusvalvonnan kanta oli jotakuinkin että jos on todistettavissa vesien olevan meiltä peräisin, ongelma on meidän. Lakitekstiä:
Se on sitten eri juttu millä sen veden alkuperän voi todistaa, mutta joka tapauksessa hommalle on naapurisovun vuoksi tehtävä jotakin. Kysymyksiksi jäävät siis

1. Millä teknisellä ratkaisulla murheen saa pois päiväjärjestyksestä
2. Miten jaetaan kustannukset

Kunta tuskin tulee korjaamaan tonttien välistä veden liikettä, korkeintaan kertoo että näin ja näin homma on hoidettava.

Jos täällä olisikin sadevesiviemärit niin ongelmaa ei varmaan olisi. Vaan ei oo, ja eihän sitä noin halvalla vesiliittymän hinnalla (1x.000 €) tietysti voi edellyttääkään.

Saisihan sitä kuormaa vähennettyä, jos perus- ja hulevedet johdettaisiin suoraan tuonne ojien risteykseen. Ikävä tietysti näin jälkikäteen alkaa kaivelemaan pihaa auki. Aika vähän tuossa muuten on mitään tehtävissä. Jos sinulla tulee lunta kasoihin, niin niidenkin paikkaa kannattaa harkita sen mukaan, mihin sulamisvedet virtaisivat. Silloinhan se on otollisin aika vesivahingoille.

Talon putket tulevat rinteeseen johon on kesällä istutukset tehty. Ei kovasti kiinnostaisi alkaa kuokkimaan sitä auki, varsinkaan kun en ole kovin vakuuttunut siitä että se tilannetta ratkaisevasti parantaisi. Sitä kun ei voi oikein varmaksi sanoa mistä vesi kellariin menee, ja tuo putkien kohta ojassa vetää ihan kohtuullisen hyvin. Kulmasta tielle päin johtavaan ojaan taas ilmeisesti tulee ainakin yhden toisenkin talon vedet, joten homma voi olla niistäkin kiinni. Tai sitten ei.

Lumia ei tällaiselle kitutontille kovin moneen paikkaan pysty kippaamaan, ja rakennusten välinen maanpinta viettää rajaojaa kohti juuri sillä ajatuksella että siihen kasatun lumen sulamisvedet päätyisivät rajaojaan. Saa nähdä mitä keväällä tapahtuu, viime talvenahan ei juuri lunta ollut joten ei ole oikein vertailukohtaa.

Rakennusvalvonnan kaveri kävi tilannetta katsomassa ja sanoi että ensimmäisenä kannattaa parantaa tuota tietä kohti kulkevaa ojanpätkää. Toinen tutkittava juttu olisi katsoa mihin ongelmatalon pintavedet päätyvät. Ei ollut ainakaan ensimmäisenä tuota "meidän" ojaa syyttämässä. Täytyy sanoa että Nurmijärven rakennusvalvonnasta on saanut kyllä koko tämän maailmanlopun projektin ajan erittäin hyvää palvelua ja niin tälläkin kerralla, eikä mielipiteeni välttämättä olisi toinen vaikka olisikin käsketty tuota pitkää ojaa kuokkia.

Taas on ajettu päivä puita hevosilla, nämä puut sahataan omiin tarpeisiin. Ensikesänä tarkoitus jatkaa nykyistä hevostallia.
http://youtu.be/H-gQvaEqMZQ

Autotallin betonilattia kaipaisi pinnoitetta. Nykyinen pinta sisältää jotain maalia (?), mutta enimmäkseen paljas ja pölyinen/muuten huono epätasaiseksi kulunut betonipinta. Millä pinta kannattaa putsata ja tarttuuko tuollaiseen edes mikään? Kestääkö esim. bilteman lattiapinnoite hyvin käyttöä? Se taitaa olla jotain lakan tapaista. Eniten pinnoituksen suhteen huolestuttaa betonipinnasta irtoava materiaali tai lattian läpi mahdollisesti tuleva kosteus.

Itse vedin tätä vähän vastaavassa tilanteessa. On vissiin aika liki ns. vesilasia. Ei ole ollut ongelmaa edes vanhojen öljyläikkien kohdilla. Pölyn sitoo hyvin. Levittelin sellaisella pumppupullolla ja telasin. Riittoisuus riippuu reilusti lattian laadusta. Varmaan jos maalia on, niin nuo kohdat olisi hyvä hioa auki. Itse pesin painepesurilla lattian ja kuivattelin ennen käsittelyä.

Ei ollut kallista, eikä enää tarvitse lakaista lattiaa hengityssuojain päässä.

Kevät on mennyt autotallityömaalla, pikkuhiljaa etenee.

Vaimo pyysi lisää tilaa terassiin ja minä tein. Syöksyt täytyy vielä rimmata uuteen asentoon ja maalaus ensi kesänä.

Ihan asialliset on maisematkin terassilta. Kannattanee varmaan investoida lumiesteisiin, ettei sopiva lauhtuminen vie kaiteita. Jos siellä päin nyt sellaisia määriä lunta katolle ehtii kertymäänkään.

Jep. Katselin itsekkin että nyt on pakko ostaa lumieste tällekkin lappeelle.

Gasket kirjoitti:Itse vedin tätä vähän vastaavassa tilanteessa. On vissiin aika liki ns. vesilasia. Ei ole ollut ongelmaa edes vanhojen öljyläikkien kohdilla. Pölyn sitoo hyvin. Levittelin sellaisella pumppupullolla ja telasin. Riittoisuus riippuu reilusti lattian laadusta. Varmaan jos maalia on, niin nuo kohdat olisi hyvä hioa auki. Itse pesin painepesurilla lattian ja kuivattelin ennen käsittelyä.

Ei ollut kallista, eikä enää tarvitse lakaista lattiaa hengityssuojain päässä.

Näköjään biltsusta tavara loppunut,vaikka vihreetä näyttää,mutta häipyy ostoskorista(ei saatavana)
Onko vastaavaa edullista ainetta jollain tiedossa?
-Uudehko lattia
-Lattia ei kovassa käytössä
-lähinnä pölyttömänä pitämisen helppous tärkein ominaisuus,tietenkinkin jonnin verran tulee kestää kulutusta&öljyä yms

Seuraavaksi ohjelmassa olisi lämmitysjärjestelmän päivittäminen. Ensin oli tarkoitus avustaa öljypannua ilma/vesilämpöpumpulla, mutta nyt on alkanut pellettilämmitys ja öljylaitteiden romuttaminen houkuttamaan enemmän. Jos jollain sattuu olemaan tuoreehkoja kokemuksia laitteista ja Pirkanmaalla toimivista asentajista, niin saa vinkata.