Alfabbs.fi

Alfasäiliö sai kattotuolit niskaansa.

^Komea Alfa säilö tulee. Olispa mulla tilaa moiselle, vaan ei.

Alaselkä huutaa armoa kun on kolme päivää kaivanut sokkelia auki 50cm syvyyteen, kantanut isoja paikoilleen valettuja betonilaattoja noin 5000kg edestä, ja korjaillut lohkeamia oikaisulaastilla. Jännittää enemmän kuin lentokoneesta hyppääminen kun ei ole ennen tehnyt ja lukee vain paketeista ohjeita ja tekee

Mut työmiehellä on syvä uni ja hyvä mieli. Maanantaina pääsee varmaan vetämään sokkelimaalia pintaan. Jos päästään väristä sopuun

^^
Tiedän mistä saat puhallusvillaa sopivasti, ota yhteyttä.

No ei päässy maanantaina maalaamaan. Tänään sentään ostettiin maalit ja ehkä huomenna.

Osaako joku heittää miten öljysäiliön ylitäytön estin toimii? Meinaan vaan kun tuossa seinässä on nuo täyttöputket, ja korvausilmaputket, ja ylitäytön estimen liitin niin uskaltaako johdon vetää poikki? Kai se on vain jokin "kosketin"? Ja toinen mikä tuli mieleen niin uskaltaako nuo putket vetää rälläkällä poikki vai palaako talo? Säiliö on varaston lattian alla ja ollut käyttämättömänä noin 12 vuotta. Tulevat betoni sokkelin läpi ja ajattelin vetää poikki siihen tasalle ja oikaisulaastilla kylmästi umpeen.

Nimimerkillä soitanko pelastuslaitokselle etukäteen, vai jälkikäteen

Wile E. Coyote kirjoitti:No ei päässy maanantaina maalaamaan. Tänään sentään ostettiin maalit ja ehkä huomenna.

Osaako joku heittää miten öljysäiliön ylitäytön estin toimii? Meinaan vaan kun tuossa seinässä on nuo täyttöputket, ja korvausilmaputket, ja ylitäytön estimen liitin niin uskaltaako johdon vetää poikki? Kai se on vain jokin "kosketin"? Ja toinen mikä tuli mieleen niin uskaltaako nuo putket vetää rälläkällä poikki vai palaako talo? Säiliö on varaston lattian alla ja ollut käyttämättömänä noin 12 vuotta. Tulevat betoni sokkelin läpi ja ajattelin vetää poikki siihen tasalle ja oikaisulaastilla kylmästi umpeen.

Nimimerkillä soitanko pelastuslaitokselle etukäteen, vai jälkikäteen

Onko säiliö tyhjennetty ja pesty? Rakennusvalvonnalla voi olla mielipiteitä öljykamppeiden poistoon. Tai onkin. Ulkoinen piilottaminen ei välttämättä ole siihen nähden hyvä ratkaisu. Onko säiliö maassa vai onko varaston lattian alla jokin kellaritila? Ylitäytön estin on vastus, jota lämmitetään ja joka jäähtyy, kun öljypinta osuu siihen -> pinta tiedossa. Sähköt ja mittaus siihen tulee täyttöautosta, siinä mielessä sen johdon voi huoletta vetää poikki.

Meinaatko että sitä ei mahdollisesti saisi poistaa ellei säiliökin ole poistettu? Pelkkä säiliö valettuna lattian alle. Ja pesty silloin kun käyttö loppunut. Ei millään jaksais mutta pitääköhän aloittaa soittelemaan. Ajattelin että "oma tupa, oma lupa" ja vain paloturvallisuus tuli mieleen.

Soittelin varmuudeksi rakennusvalvontaan ja varmistin että on ok katkoa putket pois. Ja olihan se. Ja soitinpa vielä palotarkastajalle ja kysyin kuinka iso riski on syttymiselle. Tulimme yksissä tuumin siihen tulokseen että kipinän pääsy ulkovuorauksen väliin on todennäköisempää kuin että säiliöstä jotain enää syttyisi.

Vaikeinta oli päästä käsiksi niihin ahtaassa paikassa. Rälläkällä ja veljeltä lainatulla pistosahan tapaisella (mikä lie) homma lopulta hoitui ja torppa on edelleen pystyssä. Putket poissa ja sokkeli maalattu lukuunottamatta pientä pätkää siinä mistä putket tuli ulos. Joutuu muutamaan kertaan oikaisemaan että saa siistin. Fiilis on kyllä hieno kun on viikon vääntänyt kuin työkseen ja nyt on homma valmis. Ensi viikolla pihaan tulee sitten ammattilaiset isoilla koneilla, mutta nyt on aika nauttia sohvalla ja lepuuttaa alaselkää! Lasissa Mackmyra Svensk rök, kippis

Wile E. Coyote kirjoitti:Meinaatko että sitä ei mahdollisesti saisi poistaa ellei säiliökin ole poistettu? Pelkkä säiliö valettuna lattian alle. Ja pesty silloin kun käyttö loppunut. Ei millään jaksais mutta pitääköhän aloittaa soittelemaan. Ajattelin että "oma tupa, oma lupa" ja vain paloturvallisuus tuli mieleen.

Täällä rava haluaa, että säiliökin pilkotaan kellaribunkkeristaan pois jos öljylämmityksestä luovutaan. Ja pitäisi teettää jollain firmalta, jolta saa todistuksen puuhasta. Touhutonneja sinne ja tänne..

Ihmeellistä on byrokratia. Loppujen lopuksi ei niillä pitäisi olla siihen mitään sanan valtaa kun nyt näin miettii. Jos ei ole täyttöputkea, ja säiliö on pesty niin sehän lakkaa olemasta öljysäiliö jolloin asiahan ei heille kuulu minkälaisia lattia piiloja mulla on. Mistä tulikin mieleen että tuonnehan saisi hyvän lattiakassakaapin tehtyä!

Ps. Viimehetkellä tuli sokkeli valmiiksi. Illalla kiertelin ja tuntui ihan pintakuivalta, nyt tulee vettä ja taivas on tasaisen harmaa

Wile E. Coyote kirjoitti:Loppujen lopuksi ei niillä pitäisi olla siihen mitään sanan valtaa kun nyt näin miettii. Jos ei ole täyttöputkea, ja säiliö on pesty niin sehän lakkaa olemasta öljysäiliö jolloin asiahan ei heille kuulu minkälaisia lattia piiloja mulla on.

Moonshine!

Tästä rohkaistuneena kävin ihan perskohtaisesti ravassa, ja sain selitettyä asian parhain päin. Saan jättää säiliön paikalleen ja kiikuttaa muut romut kaatikselle. Samalla selvisi, että alueen ilme on jollain tavalla suojeltu, ja tästä johtuen myös esim. lämpöpumpun ulkoyksikön sijainti pitää hyväksyttää.

Ilmeisesti virkahenkilöstä riippuen asiat on joko "senku teet" tai tarvitaan se ja se ja se lupa.. eihän sen ihan niin pitäisi mennä sääntö-Suomessa!

Ei pitäisi ei. Kyllä nuo "senkus teet" pitäisi saada kitkettyä pois tästä maasta, alle kolmen planketin ei kuuluisi olla hyväksyttävää edes kääntyä omalla pihallaan.

Piti käydä kirkkaassa päivänvalossa paikkailemassa sokkelia. Meinas taas mennä hinkkaamaiseksi kun kyyristelee silmät 30cm päässä pinnasta. Ehkä se nyt kelpaa, ei siitä auton pintaa tarvi tehdä

Ihmeelisesti käytäntö vaihtelee. Ja uskomattomia asioita määräillään. Eräälle tutulle yritettiin määrätä montako puuta saa kaataa omalta tontilta! Kokonaista 2kpl kuului määräys. Arvatkaapa noudattiko ohjetta? Anteeks vaan mutta mitä $@$€€#$€@& sekin kuuluu muille???

Moonshine. Hmmm

Xehpuk kirjoitti:Ilmeisesti virkahenkilöstä riippuen asiat on joko "senku teet" tai tarvitaan se ja se ja se lupa.. eihän sen ihan niin pitäisi mennä sääntö-Suomessa!

Tämä oli totisinta tossa vajaa vuosi sitten, kun purin avotakan ja hormin pois uusien tieltä.

Apulaisrakennustarkastaja on hetken virassa ollut nuorempi henkilö ja häneltä kysyessä ei riittänyt toimenpideilmoitus, vaan olisi pitänyt hakea järeämpiä lupia toimenpiteeseen. Ja tietenkin kaikesta mahdollisesta olisi pitänyt tehdä tarkat piirustukset ja laskelmat ja kaikki mahdollinen informaatio olisi toimitettava kolmena kappaleena... Lupakäsittelyssä kuulemma olisi mennyt vähintään kuukausi. Meinasi vetää herneet nenään, kun olin jo ehtinyt purkaa vanhat pois ilman mitään lupia. Ja olin kyllä jo uudenkin pystyttänyt, mutta en tohtinu sitä sille kertoa.


Soitin rakennustarkastajalle, joka on ollut virassaan kauemmin kuin olen itse ollut olemassa. Vastaus lupakyselyyni kuului:

"No, joo... olishan siitä varmaan ihan hyvä tehä joku ilmotus."
Mites nämä piirustukset?
"Jos sulla on vaikka vaikka vanha rakennuspiirustus, niin piirrä vaikka siihen päälle suunnilleen mihin kohtaan tulee uus, ei se niin tarkkaa ole."
No, mites tämä lupa ja lappunen?
"No, jos sulla sellaset on niin voithan sä ne siihen laittaa, mutta ei niitä välttämättä tarvi."
Mites ku alkaa nää kelit olla aika viileitä, niin olis kiva päästä vähän lämmittämään, että meneekös luvan saannissa kauan, että voi tehdä käyttöönottotarkastuksen?
"Tänään en ehdi enää tehdä ja ensviikon oon lomalla, joten menee sit seuraavaan työpäivään... Mutta kyllähän sitä nyt koittaa pitää!"

Polforea kirjoitti:Ei pitäisi ei. Kyllä nuo "senkus teet" pitäisi saada kitkettyä pois tästä maasta, alle kolmen planketin ei kuuluisi olla hyväksyttävää edes kääntyä omalla pihallaan.

Tässä on vaan sekin puoli, että nykyään vastuu omistakin tekemisistä on aina jossain muualla.

Yksi tuttu oli erään eteläisen kunnan LVI-tarkastajana ja törmäsi useampaakin sankariin, jotka lähestyivät kirjeitse tai puhe-elimitse isojen korvausvaatimusten tiimoilta. Syynä oli mm. viemärien tulviminen rankkasateen jälkeen. Melko hiljaista tuli, kun heiltä tiedusteltiin, miten viemäri voi tulvia, kun teillä ei sellaista edes ole - liitoslupaa kunnalliseen viemäriverkkoon ei ole ikinä haettu eikä mitään piirustuksia toimitettu rakennusvalvontaan.

Joo. Kyllä ihan oikeasti järjen pitäisi jo sanoa että verkkoihin liittymiseen tarvii jonkinsortin luvan/sopimuksen, olkoonkin sitten vettä, viemäröintiä, sähköä, dataa tai vaikka puhelinta. Mutta ei sekään ihan järkevältä tunnu, jos kaavassa/rakennusluvassa/tms speksataan puiden ja puskien määrät ja paikat tontilla, vaikka toki jos arkkitehti on koko seudun piirtänyt "just tämmöseks" niin mikäs siinä...

Kaikista pahimmalta/kummallisimmalta silti tuntuu täysin mielivaltainen toiminta. Kun yksi sanoo yhtä ja toinen toista samoilla mantteleilla, niin kumpaa pitäisi uskoa...

Tietyillä alueilla halutaan suojella talojen ja pihojen ilmettä, tähän liittyy myös puiden kaatoluvat. Kaupunkialueella kaataessa voi toki olla tilan ahtaudesta johtuen myös riskejä muillekin kuin tontin omistajalle. Meillä oli talon edellinen omistaja hakenut luvat valmiiksi muutaman pihapuun kaatoon, eikä niiden myöntämisessä mitään ihmeellistä olekaan, liian lähellä taloa ja/tai lahoja. Kaadon suorittanut firma ei luvista kysellyt. Lisäksi tontilla on muitakin puita, joten autioksi sitä ei parturoida. Naapurille kävi tässä asiassa huonommin, kun ei saa kaataa talon lähellä olevaa isoa koivua. Syy: oli jo parturoinut pois tontin kaikki muut puut eikä istuttanut mitään tilalle.

Istutin kaadettujen koivujen tilalle terijoensalavan ja lehmuksen! Eko-velvollisuudet hoidettu siis, voin autoilla hyvällä omallatunnolla.

Xehpuk kirjoitti:Istutin kaadettujen koivujen tilalle terijoensalavan ja lehmuksen! Eko-velvollisuudet hoidettu siis, voin autoilla hyvällä omallatunnolla.

Terijoensalava on komea ja nopeasti kasvava puu, mutta kannattaa huomioida juurien eteneminen joka suuntaan pitkiä matkoja. Eräs vanhempi rakennusmies sanoi, että ei kannata istuttaa kyseistä puuta kovin lähelle taloa, koska juuret tunkeutuvat salaojaputkiin ja täyttävät ne. Kaadoin viime vuonna liian lähelle taloa edellisen istuttaman terijoensalavan pois, koska sen oksat viistivät jo taloa ja kyllästyin parturoimaan sitä kahdesti vuodessa. Samalla kaivoin kannon ja juuret pois ja pakko sanoa, että melkoinen urakka oli, vaikka puu oli vain kymmenen vuotta vanha. Pisimmät juuret olivat 3-4 metrisiä ja kuopasta tuli melkoinen.

Juurista tuli mieleen, kun kerran ajattelin kaivaa 20-vuotiaan tuhkapensaspusikon pois. Kantopommi olis ollu kätevin kai. Naapuri sit huitas huskvarnalla sen 20-senttiseks ja kun se kasvoi, leikkelin sitä enkä päästänyt metriä korkeammaksi.

Kaadoin juuri pihasta ihan kaiken pois enkä kysynyt lupaa keneltäkään. Ja jos joku tulee urputtamaan niin voi olla että vastaanotto ei ole erityisen rakentava Tiistaina laitetaan piha kokonaan uusiksi kasvien ja istutusten osalta. Enkä aio kysyä keneltäkään mitään lupaa moiseen pahuuteen.

Xehpuk kirjoitti:Tietyillä alueilla halutaan suojella talojen ja pihojen ilmettä, tähän liittyy myös puiden kaatoluvat. Kaupunkialueella kaataessa voi toki olla tilan ahtaudesta johtuen myös riskejä muillekin kuin tontin omistajalle. Meillä oli talon edellinen omistaja hakenut luvat valmiiksi muutaman pihapuun kaatoon, eikä niiden myöntämisessä mitään ihmeellistä olekaan, liian lähellä taloa ja/tai lahoja. Kaadon suorittanut firma ei luvista kysellyt. Lisäksi tontilla on muitakin puita, joten autioksi sitä ei parturoida. Naapurille kävi tässä asiassa huonommin, kun ei saa kaataa talon lähellä olevaa isoa koivua. Syy: oli jo parturoinut pois tontin kaikki muut puut eikä istuttanut mitään tilalle.

Istutin kaadettujen koivujen tilalle terijoensalavan ja lehmuksen! Eko-velvollisuudet hoidettu siis, voin autoilla hyvällä omallatunnolla.

Näissä on aika isoja eroja kuntien välillä.

Täälläpäin joku lehti tai muu julkaisu vertaili eri kuntien toimenpidelupien hintoja puiden kaadolle omalta tontilta. Vantaalla oli toimenpideluvan hinta satasissa ja sitä sitten toimittaja kyseli kaupungin edustajalta, ja edustaja kertoi ettei heitä kiinnosta jos joku haluaa omalta pihaltaan kaataa puita, kuulemma homma hinnoiteltukin sillä perusteella että jo se kertoo ettei sitä ole tarkoitettu yksityisten omien tonttien puiden kaatamiseen. Ehkä vähän vaikeaselkoista, mutta lopulta kuitenkin fiksua.

Kannattaa asua senverta syrjässä että kuntaa ei kiinnosta ja naapureita ei ole

^Tämä

Näin juuri

Pientä pintaremonttia rivitalonpätkään.

Eteisestä purettu kaapit ynnä muut ulokkeet:


Parketti hävinnyt ja haettu kaakelilujaa lattian levyttämiseen:


Levyt lattiassa:


Tarttis seuraavaksi lähteä hakemaan kaakeleita ja laastia että saisi lattian valmiiksi.

Onkos kondenssiongelmat tuttuja foorumilaisille? Vedin tontin rajalla olevaan puroon jonkun verran kupariputkea, josta kierrätän vettä pumpulla kellarissa olevaan lämmönvaihtimeen. Maalämpöpumppu imee siitä vaihtimesta lämpöä itseensä ja vastaavasti siitä on kierto ilmanvaihtolaitteelle, tavallaan maalämpöviilennys. Ilmakanavat on eritetty normaalisti maalämpöviilennyksen ohjeiden mukaan, mutta tuo lämmönvaihdin, putkistot ja pumput kellarissa hikoilevat ihan sikana. Pitäisi ilmeisesti eristää koko härdelli jollain solumuoveilla tms.. Alkujaan ajatus oli kierrättää puron vettä raakana vaihtimessa, jolloin teho olisi erittäin hyvä, mutta kun sieltä kuitenkin tuntuu töhnää kertyvän, vaikka kirkasta onkin, niin päätin kuitenkin sulkea systeemin. Auttaisiko pelkkä eristäminen, vai pitäisikö viritellä jotain pakotettua ilmankiertoa härdellin ympärille? Sitäkin mietin, että kun kylmää metallia on nyt paljon, niin mahtaako se imeä lämmöt myös muista läheisistä metalleista, jolloin kaikki metallit ympärillä kondensoi, vaikkei edes vesi kiertäisi?

Kuva häksättimestä:

Armaflexiä tai muuta solukumia selkään niin pitäisi tiputtelun loppua. Vaihtimelle on varmaan olemassa eristekuoret, vai onko tuo jostain löydetty käytetty vaihdin ja kuoret jääneet matkan varrelle?

Jos ei vesi kierrä niin putkiston lämpötila hakeutuu pikku hiljaa kohti huoneenlämpöä ja lakkaa jossain vaiheessa kondensoimasta. Jos taas vesi ei kierrä osassa putkistoa ja osassa kiertää kylmä vesi, etsiytyy se seisovan veden osakin lähemmäs kiertävän veden lämpötilaa. Vai käsitinköhän ollenkaan mitä tarkoitit?

Vaihdin on käytetty, joten pitää viritellä kuoret. Tuo kysymys / ajatus oli aika heikosti ilmaistu, mutta meinasin että jos on paljon kylmää materiaali, niin sehän kylmettää lähellä olevaakin materiaalia, jolloin myös muuten "kuivan" osan pintaan voi varmaan kondensoitua vettä..

Lisää hassuja kysymyksiä, eli tiedättekös miten vesi-etanoli -seos jäätyy, ts. millaista jäätä se muodostaa? Vesi-glykoli tekee "hyhmää", eikä halkaise auton lohkoa, mutta tekeekö etanoli saman?

kterkkila kirjoitti:meinasin että jos on paljon kylmää materiaali, niin sehän kylmettää lähellä olevaakin materiaalia, jolloin myös muuten "kuivan" osan pintaan voi varmaan kondensoitua vettä..

Eihän siellä silloin mikään hikoile, jos se kylmä materiaali jäähdyttää koko tilan saman lämpöiseksi. Eihän ne muut metalliosat muuten pääse samaan lämpötilaan, kuin lämmön(tai kylmän)lähde.

kterkkila kirjoitti:Vaihdin on käytetty, joten pitää viritellä kuoret. Tuo kysymys / ajatus oli aika heikosti ilmaistu, mutta meinasin että jos on paljon kylmää materiaali, niin sehän kylmettää lähellä olevaakin materiaalia, jolloin myös muuten "kuivan" osan pintaan voi varmaan kondensoitua vettä..

Lisää hassuja kysymyksiä, eli tiedättekös miten vesi-etanoli -seos jäätyy, ts. millaista jäätä se muodostaa? Vesi-glykoli tekee "hyhmää", eikä halkaise auton lohkoa, mutta tekeekö etanoli saman?

Kosteus tiivistyy kaikille pinnoille jotka ovat viileämpiä kuin sen hetkinen kastepiste. Kastepiste taas riippuu lämpötilasta ja suhteellisesta kosteudesta. Olettaen että sisään tulevaa ilmaa ei kuivata, niin jos ulkona sataa on kastepiste kutakuinkin yhtä kuin ulkolämpötila. Kesäinen ukkospäivä, niin pinnan ei tarvitse olla kovin viileä jotta siihen kosteus tiivistyy. Tuolla on yksi laskuri jolla niitä voi laskea: http://www.dpcalc.org/

Eikö tuo vesi-etanoli kokeilu ole nopeasti selvitetty vodkapullon ja pakkasen avulla?

Koskenkorva meni umpijäähän siinä missä samanvahvuinen Viru Valge ei

^Viru Kangeessa on enempi pakkasnestettä?

Kai se on sitten Viru-valgeella täytettävä tuo systeemi

Ei mitään puhaltimia vaan päinvastoin pitää estää ilman kulkua kylmällä pinnalla, ettei sitä kosteutta kulje sinne. Eli ilmaa läpäisemättömiä eristeitä kuten solumuovia hyvin teipaten. Ei siis vanhoja patjoja tai villasukkia.

Kesätalli Pikku-Juulialle ja präkälle ja fillareille....

Täysin hartiapankkia DIY rakennuspiirustuksia ja lupahakemusta myöten ( taajama-alueella ollaan )
ja pitkästä ja alle 2 500 euron budjetilla tulee valmiiksi
asti 4m*6m -talli ruuviperustalle. Toki tein routasuojauksen sille varalle, jos joskus
joku haluaa tehdä tuosta lämpimän. 2 viikkoa kesälomasta hyvin käytettynä....

ja ei yhtään naulaa sitten tuossa ,,,,



JT

sämpy kirjoitti:Ei mitään puhaltimia vaan päinvastoin pitää estää ilman kulkua kylmällä pinnalla, ettei sitä kosteutta kulje sinne. Eli ilmaa läpäisemättömiä eristeitä kuten solumuovia hyvin teipaten. Ei siis vanhoja patjoja tai villasukkia.

Noin se on tehtävä. 7 neliötä 15mm solukumimattoa, 20m teippiä ja puoli litraa liimaa tulossa, joten eiköhän se noilla eristetä

^ Sellainen kokeilu tuli muuten tehtyä, että kyllä ilmavirta kuivattaa myös kylmässä ja kosteassa. Laitoin eilen kokeeksi puhaltimen puhaltamaan alueelle ja kyllä se selkeästi kuivattaa. Eristeet tulee kohta, joten puhallus on väliaikainen viritys.

ˆ uskoisin fysiikan lakien olevan kaikesta huolimatta voimissaan; ilmavirta kuivattaa vain, jos
a) ilmavirran kosteus on niin alhainen, ettei kastepiste ylity (keli muuttunut, esim. ulkoilma kylmempää kuin vesi -> vaikeaa on tällön ilman kastepisteen olla > veden lämpötila)
b) ilmavirran vaikutuksesta pinnan lämpötila nousee yli kastepisteen

Voinee luonnehtia että eristämällä estetään kosteuden tiivistymistä ja ilmanvaihdolla pidetään huolta siitä että jos ja kun sitä kosteutta kuitenkin joskus päivinä tiivistyy niin se myös kuivaa.

Eikös se tiivistyminen tapahdu siinä kun kostea ilma jäähtyy kylmän pinnan vaikutuksesta ja suhteellinen kosteus nousee tämän seurauksena. Tällöinhän ilman pitää liikkua niin hitaasti että kylmä metalli saa sen jäähtymään. Jos ilma vaihtuu tehokkaasti putken pinnalla, niin eihän se ilma silloin jäähdy, eikä suhteellinen kosteus nouse. Ja kun se ilma liikkuu,eikä kosteus ole noussut, niin se myös kuivattaa liikkuessaan. Tämä teoria on ainakin suht hyvin linjassa näköaistin havaintojen kanssa. On tietenkin selvää, ettei sitä ilmavirtaa pysty toteuttamaan siten, etteikö tuollaiseen monimuotoiseen häksättimeen jäisi seisovia paikkoja, joissa ilma pysähtyy ja sen lämpötila alkaa laskea. Edellisessä työpaikassa oli yhdessä tilassa tehokas jäähdytyskoneikko, jonka läpi koko tilan ilma kiersi tehokkaasti. Usein muutamana päivänä kesässä ilman suhteellinen kosteus oli niin korkea, että kun tilaa jäähdytettiin 20 asteeseen, saavutti ilma kennolla liikkeessäkin kastepisteen, vaikkei varmasti eroa muutu ympäristöön ollut montaa astetta. Tällöin huoneessa alkoi sade kennolta päin.

Ilma/vesi putken pinnalla on aina samassa lämpötilassa kuin putki ja veden ja ilman rajapinta on kastepisteen lämpötilassa. Putken pinnalla on hitaasti liikkuva rajakerros joka jäähtyy pinnan lämpötilaan.

Näin pikaisesti funtsien, kun lisätään puhallusta, niin:
1. Virtauksen rajakerros ohenee
2. Lämmönsiirto pinnan ja virtauksen välillä tehostuu (Ilma jäähtyy enemmän, putki lämpenee enemmän)
3. Massansiirto/sekoittuminen pinnan lähellä tehostuu (vesi siirtyy tehokkaammin pinnan lähelle ja sieltä pois)

Se että näyttääkö putki kuivemmalta vai märemmältä riippuu siitä millä tavalla tuo tehostunut lämmönsiirto ja sekoittuminen tasapainottavat toisensa. Lämmön- ja massansiirron muutokset ovat epälineaarisia, joten sieltä löytynee erilaisia tasapainotiloja.

Lopputulokseen vaikuttanevat ainakin:
- Ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus
- Putken lämpötila ja lämpövastus putken pinnan ja sisällä virtaavan veden välillä, veden massavirta
- Puhallusnopeus ja suunta
- Ilmatilavuus

Mulla ei ole oikein näppituntumaa että millä alueella tällaisissa sovelluksissa liikutaan, mutta olettaisin että:
-Jos oletetaan että ilma ei liiku niin lauhtumismassavirtaa rajoittaa vesihöyryn diffuusio kylmälle pinnalle.
-Jos ilmaa aletaan sekoittamaan hieman niin vesihöyryn diffuusio pinnalle tehostuu ja lauhtumismassavirta kasvaa.
-Kovemmalla puhalluksella jos putki on edelleen kastepisteen alapuolella ja ilman suhteellinen kosteus kohtuullinen niin vettä lauhtuu enemmän rajakerroksessa putken pinnalla, mutta samalla se haihtuu muuhun ilmatilavuuteen tehokkaammin. Tulos voi olla kuivempi tai märempi.
-Jos puhallettava ilman suhteellinen kosteus on korkea niin putket muuttuvat entistä märemmiksi.

Nyt alkaa ollakin jo asianmukaista raksailujuttua

Kahden Alfan katos harjakorkeudessa

JPeltola kirjoitti:Ilma/vesi putken pinnalla on aina samassa lämpötilassa kuin putki ja veden ja ilman rajapinta on kastepisteen lämpötilassa. Putken pinnalla on hitaasti liikkuva rajakerros joka jäähtyy pinnan lämpötilaan.

Tähän asti OK, mutta sitten alkoi johtopäätökset kuulostaa oudoilta (ilma jäähtyy enemmän = kylmemmäksi?)

Se tärkein taustalla kummitteleva juttu on, että ilma on erittäin hyvä eriste. Oikeasti. Melkein kaikissa lämmöneristeissä varsinainen eriste on ilma ja kaikki muu materiaali on huokoista höttöä, jonka tehtävä on pitää ilma paikallaan.

Vailla eristettä kylmän putken ympärille syntyy hidas & yleensä laminaarinen konvektiovirtaus. Tällöin putken ympärillä on edelleen suht tuhti rajakerros, jonka läpi lämpö ja kosteus kulkevat hitaasti. Ihan pinnallahan nopeus on aina nolla eli viimeiset millin murto-osat mennään johtumalla (lämpö) & diffuusiolla. Tämän "eristeen" ansiosta pintalämpötila on käytännössä sama kuin putkessa virtaavan nesteen lämpötila. Putken seinämän lämmönvastus + lämmönvastus nesteestä putkeen ovat merkitykseltään olemattomat ulkopinnan vastukseen verrattuina.

Vaan sitten kun tyylilajiksi muutetaan pakotettu konvektio eli virtaus on pyörteistä ja nopeus senttien sijaan metrejä sekunnissa, rajakerroksesta tulee paljon ohuempi -> lämpövirta kasvaa jopa monikymmenkertaiseksi -> nyt alkaa purra jo ne muutkin lämmönvastukset eikä pintalämpötila enää ole sama kuin nesteen lämpötila. Ehkäpä saatiin pintalämpötila nostettua yli kastepisteen?

Tai sitten on yksinkertaisesti olosuhteet (ulkoilman kosteus/kastepiste) jo aiemmin muuttuneet niin, että kondensoituminen on loppunut, mutta pinta on jäänyt märäksi. Kunnes pakotetulla konvektiolla pinnalle tuotiin lisää lämpöä niin, että kosteus saatiin haihtumaan pikavauhtia.

insinörtti kirjoitti:

JPeltola kirjoitti:Ilma/vesi putken pinnalla on aina samassa lämpötilassa kuin putki ja veden ja ilman rajapinta on kastepisteen lämpötilassa. Putken pinnalla on hitaasti liikkuva rajakerros joka jäähtyy pinnan lämpötilaan.

Tähän asti OK, mutta sitten alkoi johtopäätökset kuulostaa oudoilta (ilma jäähtyy enemmän = kylmemmäksi?)

Tällä tarkoitin tietenkin sitä että kun lämmönsiirto tehostuu niin ilmasta otetaan suurempi määrä energiaa, eli sitä jäähdytetään enemmän. Tämä ei toki tarkoita välttämättä että ilma pinnan lähellä jäähtyisi kylmemmäksi, sillä on mahdollista ja jopa todennäköistä että samalla sekoittuminen paranee. Eli suurempi energiavuo kohdistuu suurempaan ilmamassaan.

Toinen väärinymmärrys saattoi syntyä siitä että tuossa lainaamassasi osassa puhun ainoastaan putken ulkopuolisesta ilmasta ja vedestä. Ulkopinnan lämpötilahan ei puolestaan voi olla sama kuin sisällä virtaavan nesteen lämpötila, jos lämpövuo seinän läpi ei ole nolla.

Karkeasti ottaen oikealtahan tuo kuvauksesi aiheesta kuulostaa enkä näe merkittäviä ristiriitoja sanomissamme. Rajakerroksen paksuudet kyllä vaihtelevat voimakkaasti sekä pakotetussa että luonnollisessa konvektiossa, eikä rajanveto näiden välille ole aina niin suoraviivaista. Lämmönsiirron mekanismithan ovat molemmissa ihan samat, mutta liikemäärän lähteissä on eroa.

Edit: Vielä selvennyksenä tuohon edelliseen viestiini: Olen siis sitä mieltä että kterkkilan ajatusta mukaillen sopivalla pakotetulla konvektiolla lienee joissain olosuhteissa mahdollista tuottaa pinnaltaan kuivan oloinen putki vaikka pinnan lämpötila olisikin alle kastepisteen. Jos nyt kuitenkin puhutaan tavanomaisessa rakennuksessa käytettävästä ratkaisusta niin en kyllä lähtisi tätä yrittämään. Paljon helpommalla pääsee eristämällä putken niin että pinta pysyy kastepisteen yläpuolella ja huolehtimalla riittävästä ilmanvaihdosta jotta mahdollinen vähäinen tiivistyvä kosteus myös kuivaa kohtuullisessa ajassa.

Vesa AJ kirjoitti:Kahden Alfan katos harjakorkeudessa

Komiaa tuloillaan, itsekö Vesa olet tuon pitkästä pykännyt ....?

Juha

Omasta päästä tehty, kun on puurakennuksesta kyse

Pistetääs kanssa pari kuvaa tän kesän pikkupuuhasteluista, jotka tosin jatkuu viel pitkään...

Vähän Ulkopuolta




Ja sitten vähän sisäpuolta:

Ensin piti vähän pestä lattiasta kattoon...






Tähän seinään tulee pariovet.


Jos tonne pari varastohyllyä ja muuta roinaa mahtuis.

^ GT elää unelmaa

jaacco kirjoitti:^ GT elää unelmaa

Joo, jos siitä ei ota liikaa pulttia... itsellä myös vastaava perheen wanha
parsinavetta tarjolla, mutta on vaan tällä hetkellä talosta ja työmaista 400 km:n
päässä
Joskus laskeskellut, että sinne mahtuisi n. 10 alfaa heittämällä
noiden GT:n tyyppisten modausten jälkeen. Jos joskus olisi enemmän aikaa....

Jt