Alfabbs.fi

Tazio kirjoitti:

Tazio kirjoitti: Ksenofon Kyyroksen sotaretki - aina vaan tämä saa hien otsalle ja ajatukset liikkeelle. Parhaita demokratian, kurin ja yhteistyön opuksia kautta aikojen.

Lähti muuten juuri tilaukseen kyseinen kirja!

Paul Christopher. Lost City of the Templars - saagan 8. osa, jatkaa samoilla linjoilla kuin osa 7 joka siis oli minulle ensimmäinen tätä huttua. Tarina hallussa, foliohatuilla käyttöä, luen varmaan vielä seuraavan ennen kuin lopullisesti naulaan mielipiteeni

Greg Moody, Perfect Circles - Two Wheelsin jatko-osa. Nyt ollaan Tourilla ja kaurapuurossa muutakin kuin voisilmä. Proosa kulkee sujuvammin kuin tuossa avausosassa ja koska debyytin vahvuudetkin ovat tallella lukee tätä mielellään. Aion lukea myös seuraavan (nämä on kirjoitettu ajat sitten, sarjassa taitaa olla 5), mutta jos kolmannessakin on samanlainen femme fatale en enää seuraavia

Tom Cain, Revenger - EU:n talouskriisi, kansalaisten halu antaa kaikki vastuu yhteiskunnalle, valtion palveluiden yksityistäminen ja tuloerojen kasvu ovat tehneet Englannista Franfurtin lentokentän jota Kreikkalais-tyylinen mellakointi vaivaa. Huligaanit vain tölmäävät väärään pubiin ja läikyttävä väärän miehen tuopin. Sam Carver siivoaa kuin El Reino, mutta kohtaa myös jotain paljon verenhimoisia kiekkoviaraita synkempää. Rullaa mukavasti, hahmot ok, realistinen ote

-Tazio


Sent from my NSA monitored iPhone using Tapatalk

Laila Hirvisaari:Minä,Katariina
Kielletyt kartat Karjala 1928-1944
Mikko Porvali:Hyökkäyksen edellä kaukopartio kannaksella kesällä 1941

Mannerheimin haastaja - kenraali Harald Öhquist.

Velominati, The Rules - hämmentävän hauska kokoelma lycramiesten näkemyksiä lajistaan ja elämästä yleensä. Suosittelen pieninä paloina nautittavassi säännöllisesti

Brandon Lilly, 365 Strong - kohtalaisen kovan nostajan ja tunnustetun treenarin opas raakanostajille ja yleisesen kuntotasonsa nostosta kiinnostuneille. Veli Venäläisen vanhat opit kohtaavat Westsiden. Olen soveltanut näitä periaatteita ja templatea viimeisen 7 viikkoa, peruskunto on eittämättä kohentunut - tuleeko oikeasti lisää kiloja on sitten toinen juttu. Joka tapauksessa voimaharjoittelusta kiinnostuneille tasosta riippumatta tutustumisen arvoinen

Charles G West, Ride the high range - Mestarin perushyvä länkkäri. Pahat ovat pahoja ja hyvät hyviä, rodusta riippumatta. Westille tyypillinen kasvutarina pojasta mieheksi. Ei petä, mutta ei myöskään pidä tuolinreunalla henkeä pidättelemässä

-Tazio

Pitänee käydä pitkästä aikaa kirjakaupassa: http://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512 ... jonaarit-/

^
Riittää kun poikkeat R-kioskilla. On mielestäni ollut siellä pokkarihyllyssä jo jonkin aikaa

Lontoossa vietetty hiihtolomaviikko luonnollisesti sävytti lukulistaa:

Mark Hodder, The Strange Affair of Spring Heeled Jack - Steampunkkia parhaimmillaan. Kohtalainen juoni, mielenkiintoinen kerronta, hahmot mukava ja sopiva sekoitus historiallisia ja fiktiivisiä henkilöitä. Suosittelen lajityypistä pitäville

Sebastian Faulks, Jeeves and the wedding bells - Faulks tekee Woosterille ja Jeevesille selvästi enemmän kunniaa kuin joku vuosi sitten J. Bondille. Jos on lukenut ja pitänyt Wodehousesta, viihtynee myös tämän parissa

Steve Kious, Sherlock Holmes and the Crater Lake Adventure - olen pitänyt sääntönä, että en koske Holmes pastissheihin joihin on sotkettu muita kirjailijalle tärkeitä Holmes universumin ulkopuolisia osia. Kious on tässä tuonut mukaan toisen sankarinsa Jules Vernen ja rakastamansa historiallisen Oregonin. Koska teos oli kuitenkin SH&CD Estaten siunaama tein poikkeuksen. Ei olisi pitänyt.

David Marcum, The papers of Sherlock Holmes volume one - 6 novellia sisältävä kokoelma tarinoita jotka mielestäni ovat parasta nyky Holmes pastishia mitä saatavilla on. Ainoiden vastaanhankaavien asioiden ollessa lievä arvattavuus (nainen on syyllinen!), lievä lipsuminen tittelien käytössä ja amerikkalainen tapa kirjoittaa Mr pisteellä on kyseesä hyvä paketti! Mr Marcum on ilmeisesti myös viimeistelemässä kakkososaa, odotan innokkaasti.

-Tazio

Tapio Koivukari: Käpykaartilaiset

Viimeksi yövuoroissa tuli luettua Ray Kluun, Vaimo kävi lääkärissä. Suosittelen lämpimästi

Kauko Röyhkän kirja: Ville Haapasalo-et kuitenkaan usko. Tuli lukaistua yhdeltä istumalta. Varsin viihdyttävä teos, suosittelen.

Matti Salminen:Pentti Haanpään tarina
Teemu Keskisarja:Viipuri 1918

Sarlin-Lappeteläinen : Legioonan sotilas

Kauranen Anja: Pelon maantiede

"Kauranen Anja: Pelon maantiede"

Tässä on ihanan vinksahtanut tunnelma. (jota leffa ei tavoittanut yhtään)

^Välillä mäkin olin matkan päässä siitä. Tai siltä se tuntui.

Wario kirjoitti:"Kauranen Anja: Pelon maantiede"

Tässä on ihanan vinksahtanut tunnelma. (jota leffa ei tavoittanut yhtään)

Itse diggailin muinoin leffasta, vaikka myönnän, että siinä moni kohtaus jää pelkkien tapahtumien kuvaukseksi verrattuna romaaniin. Itselläni on tosin hieman väsähtänyt muistikuva Kaurasen romaanista siihen liittyvän plagiaattijupakan takia. Tuolloin Kauranenkin joutui myöntämään, että hän on lainannut kaupunkimaantieteen tutkijan Hille Koskelan artikkeleita suhteellisen isolla kädellä mainitsematta lähdettä.

Koskelan teoksia, ja artikkeleita, voin suositella, jos haluaa lueskella pohdintaa aiheesta turvallisuus/turvattomuus kaupungissa. Viimeisin teos naiselta taitaa olla nimeltään "Pelkokierre".

Toista maailmansotaa ja tuupinkia:

Rudel: Stuka-lentäjä
Hamilton & Coyle: Voittoja ja valheita

Molemmat omassa genressään aika kovia.

Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan. Välillä pyrin antamaan venäläiselle kirjallisuudelle mahdollisuuden, vaikka sen raskas ja maalaileva tyyli ei keskimäärin miellytä meikäläistä. Saatana saapuu Moskovaan on kuitenkin klassikoaseman saavuttanut opus, joten otin tehtäväksi lukea sen alusta loppuun. (Rikos ja rankaistuksen kohdalle se ei onnistunut). Bulgakovin tarina on niin absurdi, että pelkästään sen takia kirja koukuttaa jollain ihmeellisellä tavalla, mutta kerronta on kovin raskasta ja henkilöiden nimien muistaminen välillä jopa mahdotonta, koska tarinassa on niin paljon juonenkäänteitä. Kirjan loppu on mielestäni todellinen mahalasku, koska juoni ikään kuin kuivuu kasaan ja Saatanan vierailusta ei saada kaikkea irti. Räväkkä tarina kaipaisi räväkämmän lopun. Ihan kuin kirjailijalta olisi ideat loppuneet kesken. Vaikea lähteä suosittelemaan muille kuin venäläisen kirjallisuuden ystäville.

Itänaapurin kirjallisuus ei mua ole kiinnostanu. Outoako...mutta silti olen kaksi kirjaa sieltäpäinkin lukenut:

Maksim Gorki: Nuoruuteni yliopistot
Pavel Sudoplatov: Stalinin erikoistehtävissä

Alempi avasi vähän silmiä, varsinkin kun sen luki peräkkäin Ian Kershaw'n Hitler'in kanssa.

Jaakko Aatolainen:Hitler,Stalin ja Stalingrad-tahtojen taistelu
Pekka Tuomikoski:Suomi 1944

^Berlina kiitos vinkistä!

Mikko Porvali: Hyökkäyksen edellä - kaukopartio Kannaksella kesällä 1941.

Laila Hirvisaari:Me keisarinna
Anna-Liisa Tarvainen:August punikin poika
Anthony Beevor:Berliini 1945

Beevorit ovat liki poikeuksetta kovia. Stalingrad silti edelleen omassa luokassaan.

Täällä menossa:

Peter Ames Carlin: Bruce
- Springsteenin elämäkerta siis. Aika yksityiskohtaista menoa ainakin tämä alku.

Ja tänään kirjastosta lainattu:

Jens Lapidus: Ainakin äiti yritti
- Stockholm noirit vedin läpi heti tuoreeltaan, tässä kokoelma rikosnovelleja ilmeisen samassa hengessä.

Laguksen miehet - Marskin nyrkki.

Loistava!

Vittorio Jano kirjoitti:Rudel: Stuka-lentäjä

Mallasviskien ja Skotlannin ystävälle, Iain Banks: Raw spirit, in search of the perfect dram

Täällä luetaan myös ahkerasti!

Viimeksi Douglas Adams - Linnunrata -viisiosainen saaga, tai kirjailijan itse mukaan 'maailman ainoa viisiosainen trilogia'. Aivan loistava teos ja parhaimpia kirjoja joita olen lukenut.

Tällä hetkellä menossa Ben Collins - The Man in The white suit, eli entisen Stigin elämäntarina joka on melko kiehtovaa luettavaa. Ei kauhean hyvin kirjoitettu mutta oppii paljon kuljettajan elämästä.

Shakal kirjoitti:
Viimeksi Douglas Adams - Linnunrata -viisiosainen saaga, tai kirjailijan itse mukaan 'maailman ainoa viisiosainen trilogia'. Aivan loistava teos ja parhaimpia kirjoja joita olen lukenut.

Kyllä! On mainio klassikkoteos - Pyyhe matkaan, peukku ylös ja Don´t Panic!

^Mulla on viisiosaisesta trilogiasta kuusiosainen painos (mukana myös Young Zaphod plays it safe). Hillitöntä settiä.

Linnunrata antaa kyllä elämälle vähän erilaisen perspektiivin.

I love deadlines. I love the whooshing noise they make as they go by.

Tai että lentäminen on vaan maahan putoamista osumatta siihen.

Hmm, täällä löytyy lontoonkielinen versio Hitchhiker's Guide to the Galaxysta. Molemmat leffatkin nähnyt. Ei voi kuin fanittaa!

Päämajan hukatut kuukaudet - Tilannekuvan hahmottuminen Kannaksella 1944

Riikka Pulkkisen Raja.

berliina kirjoitti:Anthony Beevor:Berliini 1945

Omasta mielestä erittäin hyvä, kuten Beevorin muutkin teokset. Jos aihe kiinnostaa, ja saksankielen taito riittää pitemmälle kuin ”ein Bier bitte!”, samasta aiheesta on olemassa teos Ende zwischen Oder und Elbe – Kampf um Berlin 1945 (Motorbuch Verlag).

Rony Smolar:Setä Stiller Valpon ja Gestapon välissä.

Paul Carell: Poltettu maa - taistelut Volgan ja Veikselin välillä kohta luettu. Seuraavaksi joko Anna Reid, Leningrad - piiritetyn kaupungin tragedia 1941-1944 tai Tamelander/Zetterling, Bismarck - taistelu Atlantin herruudesta.

Christopher Hiltonin Nuvolari.

Greg Moody, Derailleur - Nyt on sarjassa siirryty mountain biking maailmaan. Moody parantaa, tähän asti paras tarina sarjassa

Bradford Scott, Death Canyon - legnedaarinen Walt Slade tarina. '50-luvulla tehtyä kioskiwesternia parhaimmillaan

Charles G West, Day of the Wolf - Peruskamaa, pari hyvää oivallusta joukossa

Tom McNab, Flanaganin Juoksu - alkoivat nuo joka tuutista tunkevat hymyillen lenkkeilevät fitnessurpot/uprottaret viedä makua kestävyysjuoksurakkaudestani, joten nautin vastalääkkeeksi vanhan klassikon. Toimi, jälleen kerran

Jack High, Holy war - Saladdin triolgian viimeinen osa. Hyvä tarina sidottuna historiallisiin faktoihin ja henkilöihin. Harmittaa, että en ole lukenut alkuosia ja että aloitin tästä. Ristiretkistä ja Jerusalemin kuningaskunnan historiasta fiktiona kiinnostuneiden kannttaa ehdottomasti lukea koko setti. Lajityyppinsä eliittiä

-Tazio

Giallo Pozzuoli kirjoitti:Christopher Hiltonin Nuvolari.

Oliko hyvä? Tuo istuu Amazonin korissani odottamassa paria kaveria ennen napin paimamista

-Tazio

^ Oli lievä pettymys. Periaatteessa siinä Hilton käy läpi vaan 10 Tazion maineikkainta kisaa ja osa niistäkin vähän kyseenalaisesti valittu, kuten Belgradiin kisa 3.9.1939. Donington Parkin 1938 kisan Hilton oli tiputtanut pois sillä perusteella että oli julkaissut siitä jossain toisessa kirjassa aimmin pitkän tarinan 20-luvun moottoripyöräkisoista ei ollut juuri mitään (Edouardo Bianchi kirjastakin saa enemmän niistä vuosista) ja Nuvolarin ykistyiselämä jää ihan miltei kokonaan käsittelemättä. Hilton puolustelee sitä sillä että tieto siitä on hyvin niukalti saatavilla. Tripolin 1935 kisa on kyllä hyvin käsitelty ja siinä puretaan ansiokkaasti Alfred Neubeuerin luomia myyttejä. Turhan hintava toi kirja oli nidotusta laitoksesta sisältöön nähden. Nuvolarista ei vaan ole olemassa kunnollista englanninkielistä kirjaa saatavilla. Italiankielisiä on kai muutami, mutta esimerkiksi Kreivi Luranin 1959 kirjoittama biografia sisältää paljon disinformaatiota ja silkkaa valhetta. On tossa kyllä hetkensäkin ja muutamia kohtia mitä en muista kirjoista ollut lukenut. Mutta melkein suosittelen, että hankit Peter Stevensonin Driving Forces ja Richard Williamsin Enzo Ferrari kirjat. Stevensonin kirjan hommasin adlibris.comista muistaakseni 19 €:llä ja se kattaa koko 30-luvun Grand Prix scenen ansiokkaasti. Nuvolarin lisäksi Varzi, Caracciola, Rosemeyer ja muut päähenkilöt tulee hyvin käsiteltyä. Williamsin Ferrari biografiaa saa käytettynä jopa alle euron ebaysta ja Nuvolarin Scuderia Ferrari vuosista on siinäkin ihan yhtä paljon asiaa kuin tossa Hiltonin kirjassa. Se tossa Hiltonin kirjassa oli positiivista että se oli yrittänyt pureutua myyttien alle ja kaivaa totuuden, mutta vähän laihaksi ton kirjan anti jäi. Olisi voinut vähän ansiokkaaamin tehdä taustatutkimustyötä vaikka aikakoneita ei olekaan käytössä.

Kattava Tazio Nuvolari kirja olisi syytä olla olemassa. Eniten melkein petyin siihen kun Hiltonin kirjassa ei ollut juuri lainkaan mulle uusia Nuvolarin verbaalisia heittoja. Nuvolari oli autoakrobaattisten taitojensa lisäksi aika terävä ajattelija ja ne tunnetut anekdootit jaksaa hymyilyttää.

Nuvolari museossa http://www.tazionuvolari.it olisi saatavilla jotain giorgio nadan nuvolari kirjaa, mutta epäilen ettei se kaksikielinen laitos (italia/englanti) sekään kovin kummoinen ole.

^
Kiitos hyvästä analyysista! Tuon Driving Forcen olen lukenut, Enzoa en.
Täytyy vielä pohtia, laittaako sittenkään roposiaan tuohon.

-Tazio


Sent from my NSA monitored iPhone using Tapatalk

Antero Jyränki:Kansa kahtia,henki halpaa:oikeus sisällissodan Suomessa

Jenni Linturi:Malmi 1917
Juha pohjonen/Oula Silvennoinen:Tuntematon Lauri Törni

Raimo Sailaksen viitoittamalla tiellä työaikojen pidentämisen puolesta pöytä näköjään notkuu oikiksen tenttimateriaalista.

Ookko jo sisällä vai vasta menossa kokeisiin?

Marko Hautalan Unikoira.

Sisällä ollaan oltu muutama vuosi. Olen tosin tässä jo hetken pohtinyt tuota hommaa mm. siten, että jätänkö kesken vai mitäköhän tässä tekis niistä ja näistä syistä. Vakavien keskustelujen jälkeen opintotoimiston tyyppi sanoi, että "sä mitään kesken jätä". Eli eiköhän tässä nyt sitten pusketa pari vuotta ja pohdita sen jälkeen, millaiset jumalaiset työmahdollisuudet on yli 40-vuotiaana valmistuvilla oikeustieteen maistereilla.

Ns. normaaleista kirjoista luin viimeksi Teemu Keskisarjan "Vääpeli T:n tapauksen". Hieno teos taas Teemulta.

No työ kuin työ sano eli vaik siivoojaks raksalle. Eiku....

Gustafsson Laura: Anomalia. Oli vähän hämmentävä kokemus se.

Ken Follett. Maailman talvi

Vuosisatatrilogian toinen osa on takuuvarmaa settiä mutta tietty mustavalkoisuus häiritsee. Miksi natsit on aina demonisoitu sellaisiksi ihan hirveiksi? Ihmisiähän nekin oli.

Larry McMurtry, The last kind words saloon - tätä paremmaksi ei voi western enää muuttua! Maestron eleetön kuvaus, Earpin-veljekset, Doc ja Charlie Goodnight. Suosittelen lajityypin ystäville varauksetta!

Raymond D Mason, Guns of Vengeance Valley Sacket series #7 - kohtalainen jatko legendaarisen Sacketin suvun saagassa. Kevyt ja ilmava, kulkee kuin hyvin koulutettu karjanajohevonen

Boyd Morrison, Loch Ness Legacy - historiallinen legenda, maailman rauha, pahoja poikia ja puhdasotsainen sankari. Keitoksena kohtalainen, henkilöhahmot kohtalaisen kiinnostavia ja tarinakin välttää pahimmat sudenkuopat

Leslie Charteris, The Saint around the world -Simon Templar on Simon Templar niin Englannin järviseudulla kuin välimeren nudistileirillä. Rentoa ja jouhevaa tekstiä Charteriksen varmasta kädestä

Pip Ballantine, Phoenix raising - hyvinkulkeva stream punk jännäri. Steam punkin ystävien kannattaa tsekata tämä sarja

Ari Paulow, Väärä nainen - Paulow jatkaa Hackman saagaa. Tällä kertaa tarinassa on normaalia vähemmän viskinjuontia ja oma kehua, ensimmäisestä persoonasta kolmanteen siirtyminen vähän hankaa aluksi mutta on tarinan kannalta hyvä. Karrikatyyrimaisia hahmoja mutta homma pysyy kohtalaisesti hanskassa. Mielestäni Paulow on lajityypin ykkönen Suomessa, hän ei kompastu Mäen luuseri antisankari tyyliin eikä Remeksen räminään. Tosin muinaisesta Lipponen/Korkki, Lipponen junior, Cotton et al tasosta ollaan vielä kaukana

-Tazio

Pentti E. Vuento - Kannaksen tulenjohtaja