Omakotitaloprojekti / raksailu

[insinörtti]

Vai onko nyt keissi niin, että tässä ei sit tehty kylpyhuoneita tai putkia kokonaan uusiksi (toisin kuin jutussa btw kerrotaan), insinörtti?

Kyllä tuo uutisoinnin perusteella oli ihan täysimittainen remontti - jossain sivulauseessa taidettiin mainita myös sähköjen uusimisesta, mikä on käytännössä uudet nousut + ryhmäkeskukset. Vaikka edelleen löytyy niitäkin sankareita, joiden mielestä 2x10 A sulakkeet riittävät mainiosti koko asunnon kulutukseen

Kuten tätä on jo puitukin, 2 viikkoa ei ole koko remontin kesto eikä etenkään koko hankkeen kesto, suunnittelu ja edeltävät kunto+haitta-ainekartoitukset mukaan luettuna.

Silti tuo on kova suoritus, koska kohteena oli 50-luvun talo ja remontti tehtiin perinteisellä tyylillä eikä millään tilaelementeillä. Toivottoman ahtaathan ovat tässäkin kylppärit olleet, valokuvien perusteella.

Suunnitteluvaihe kestää usein 2 vuotta. Johtuen siitä, että nämä suunnittelutkin pitää kilpailuttaa & käyttää yhtiökokouksessa nuijittavina. Toki löytyy niitäkin yhtiöitä, missä otetaan vaan urakoitsija hommiin ja saadaan jotain.... mitä sitten lieneekään, kun ei tehdä suunnitelmia eikä edes dokumentoida tehtyjä töitä tulevaisuuden varalta. Toisessa ääripäässä sitten talot, missä tehdään ennen remontin aloitusta mallikylpyhuone kellariin, jotta asukkaiden on helpompi fiilistellä tulevia ratkaisuja ja kalustevalintoja.

Vaikka kohteesta laadittaisiin tarkat suunnitelmat, niin ne määrittävät ainoastaan tehtävät työt. Työsuoritusten aikataulutus on urakoitsijan homma. Perinteisessä tyylissä on vielä rajoitteena se, että taloa ei tyhjennetä kokonaan asukkaista. Kaikki täysjärkiset kyllä muuttavat evakkoon, mutta muutaman sissin vuoksi pitää tehdä tilapäisjärjestelyjä eikä meluavia töitä saa tehdä kuin klo 7-17 tjsp. Näistä sitten seuraa, että kesto on n. 3 kk per nousulinja/kämppä ja koko taloyhtiön osalta jopa vuosi.

2 viikon kohteesta tätä ei suoraan sanottu, mutta ilmiselvästi talo on tyhjennetty kokonaan asukkaista. Tähän viittaa mm. maininta töiden tekemisestä kahdessa vuorossa. Talo oli myös aika pieni, vain n. 20 asuntoa. Vrt. näissä "remppa kestää vuoden" yhtiöissä voi olla toista sataa asuntoa.

On tuo silti peristeistä tyyliä fiksumpi ratkaisu, vaikka pihaa & yhteistiloja rempattaisiin vielä muutama kk ennen & jälkeen huoneistojen sisällä tehtäviä töitä.

[jalittam]

^Ei taida ihan yksinkertaisella kaavalla onnistua. Pitäisi myös osata arvioida pumpun mitoitus, että voi arvioida onko järkeä investoida uusiin radiaattoreihin. Energian tarvettahan tuo ei vähennä, ainoastaan parantaa pumpun hyötysuhdetta.

Itse lähden omassa mökissä siitä, että niissä huoneissa missä on viileämpää kuin muualla, vaihdan uudet tehokkaammat patterit. Näin hoituu linjasäätö talossa, jossa sellaista ei ole

Kyseessä siis entinen öljylämmitys ja nykyinen maalämpö, kaikki patterit täysi kierto.

Nimeomaan.
Jos pumpun ottilämpö (eli liki suhteessa tarvittavaan) tippuis vaik 6 astetta ni koppi kiittäis vähän. Samal pumpun "toiminta-aika" menis vähä paremmin kovemmille pakkasille - ts. teho riittäis hieman kylmemmissäkin oloissa.
Toi mun pumppu heittää hanskat tiskiin -15 asteessa. Nollan vaiheilla mennään koppi kolmosen alapuolella ja kun pakkasta toistakymmentä (rajaa en oo viel nähny) ni koppi viel yli reilu puolentoista.
Pienet asiat vaikuttaa. Tälläkin setupilla pumppu maksanee ittensä takas reilussa vuodessa. Kahtellaan.
Mut tapettirempas putket tulee pintaan joka tapaukses. 3x pinta-ala radiaattorivaihdos kustantaa alta tonnin. Koko mökissä.
Ny olkkarikeittiökäytäväkombossa termarit täysillä simuloimassa lämmöntarvetta. 3x makkareissa ja tallissa kuristus termareilla - kuten tulee olemaankin rempan jälkeenkin.
Kylppäriinki vois heittää radiaattorin seinälle tukemaan persiilleen mennyttä lattialämpöä (raxafirma+nereus).

Tämmösiä köyhä suunnittelee...

[jalittam]

Ei tämä ihan pelkällä pinta-alalla ratkea, kun radiaattori on nimensä mukaisesti säteilylämmitin. Kaikki vaikuttaa; levyjen määrä, konvektiorivat on/ei...

Jos nykyisten patterien mitoitus (nimellistehot) eivät ole tiedossa, ne pitää selvittää. Onneksi fysiikan lait ovat kaikille valmistajille samat, joten ihan riittävään tarkkuuteen pääsee, kun etsii samankaltaiset mallit, jossa siis sama pituus & korkeus, levyjen ja konvektioripojen määrä.

Laskentataulukoita löytyy esim. täältä
http://www.purmo.com/fi/ladattavat-tied ... jelmat.htm

Laskentamalliin pitää ensin laittaa nyk. verkoston mitoituslämpötilat, esim. 70/40. Kun tehot on löydetty, muutetaan uudet lämpötilat, esim. 50/30, minkä jälkeen pitää löytää uudet patterit, joista saadaan samat watit kuin ennen.

Purmon sivuilla kävinkin kännykän kans - ei toiminu teholaskenta saati mikään.
Ja kuten mainitsit, ni se pinta-ala ratkaisee, kute kysyinkin.
Eli vaik toisin; lämmitysalaltaan tuplapinta-alaiset radiaattorit laskevat tarvittavan menoveden lämpöä kuinka paljon, jos nyt riittää x neliön pattereilla y lämpötila?
Noinniinku karkeasti kysyttäessä. Onko muuttuja z jatai ₹ viel olemassa?
Virtaus sama.

Toki perehtynen noihi radiaattoreihin tarkemmin, kuten kylmätekniikkaanki. Aattelin vaan laiskana kysyä valmiiks tietävimmiltä.
Eli myös r407 aineella toimivan on/off pumpun optimointi työn alla.

[Gasket]

dt on yksi. Eli kun patteriin syötetään kuumaa vettä niin on tietty lämpötilaero huoneilmaan. Tämä myös luo tuota konvektiovirtausta. Kun patteria isonnetaan, niin tuo lämpötilaero laskee. Eli kaksinkertainen pinta-ala ei nosta tehoa kaksinkertaiseksi jos virtaus on vakio. Voit niinkin miettiä, että jos patteri on äärettömän iso, niin paluuvesi kuitenkin saturoituu huonelämmön arvoon, silloin kun dt on nolla, niin lämpöä ei enää siirry.

Vapaassa ilmassa teräs luovuttaa noin 1,06 W/m^2*K. Vesi on 4,19 kJ/kg*K ja teräs 0,45 kJ/kg*K, mutta ehkä patterin massa ei tässä ole merkittävä ja tuo teräksen ominaislämpökapasiteettikin on aika kehno. Noistahan sitä voi sitten pyöritellä

Halpa ja suht helppo temppu nostaa patterin tehoa on lisätä tuota konvektiovirtausta. Eli vaikka pikku laitepuhallin painamaan ilmaa liikkeelle. Autokin jäähtyy kesällä aika tehokkaasti kunhan flekti pelaa. Jos ei, niin nopeasti alkaa porista..

Itse laskeskelen työkseni mm. vähän tällaisia, mutta yleensä toisinpäin, eli miten saadaan riittävästi lämpöä pois.

Muutamastä käyrästä katsoen, jos kennon pinta-alaa nostetaan 23%, niin silloin teho kasvaa 19% jos virtaus on vakio ja riittävä. Tosin pitää myös muistaa, että nuo ei ole suoria viivoja, vaan neliöjuurikäyriä. Eli jos virtaus on riittävän pieni, niin silloin erikokoisten kennojen tehot lähenee toisiaan. 0-virtaus ja teho on 0 riippumatta säteilijän koosta. Vertaa tuo mun esimerkki äärettömän isosta patterista. Samoin virtausta kasvattamalla teho kasvaa vain tiettyyn asti ja sitten kääntyy viiva vaakasuoraksi. Tuo käy yllättävän äkkiäkin. Tuo käy koska silloin dt on koko patterin alueella maksimi eikä enää kasva vaikka kuinka virtausta lisää. Silloin tarvitaan lisää pinta-alaa tai suurempi syöttölämpö, eli isompi dt. Tai kylmempi talo

Sama esimerkki jos kennon koko on vakio ja alueella, niin kun puhallin kasvatetaan 370W -> 1,1 kW, niin jäähdytysteho kasvaa noin 36%. Eli tämä on se helpoin ja tehokkain tapa. Patterin normaali pystyvirtaus kuitenkin kasvaa pienelläkin ropelilla hyvin helposti aika moninkertaiseksi.

[insinörtti]

^no nyt on aika hyvin joulupuurot ja luumukiisselit sekaisin, kun on samassa sopassa deltateet ja teräksen lämpökapasiteetit. Vaikka on terästäkin kivilinnoissa lämmönsiirtoaineena käytetty; tällöin on kuumennettu tykinkuulia takassa ja kannettu niitä kylmiin huoneisiin lämmönlähteiksi.

Perinteisissä lämmityspattereissa jopa suurin osa lämmönluotuksesta tapahtuu säteilynä, joten ei näihin normaalien lämmönvaihtimienkaan kaavoja kannata yrittää. Eikä toimi tehon tuplaaminen pinta-ala tuplaamalla ELLEI sitä pinta-alaa tuplata kaksinkertaistamalla patterin pituus, jolloin säteilevä pintakin tuplataan. Harvemmin moiseen vaan on tilaa, joten lisätään levyjen lukumäärää. Purmon taulukon mukaan teho kasvaa tällöin

• - tyyppi 11 -> tyyppi 22 (levyjen määrä = pinta-ala tuplataan), lämmitysteho +68 %
  - tyyppi 11 -> tyyppi 33 (pinta-ala kolminkertaiseksi), teho +131 %
  - tyyppi 21 -> tyyppi 33 +74 %
  - tyyppi 22 -> tyyppi 33 +38 %

Em. arvot lähtötiedoilla 70/40 vesi ja radiaattorin korkeus 500 mm. Jos nykyiset radiaattorit ovat 1-levyisiä eli tyyppiä 11 tai 10, tehon tuplaaminen on mahdollista. Jos nykyiset ovat 2-levyisiä, niin eipä taida tuplaus onnistua kuin siinä tapauksessa, että nykyiset ovat mallia 20 eli kokonaan vailla konvektioripoja.

OK, tähän asti laskettu radiaattorin max. tehoa vakiolla (menoveden) lämpötilalla. Jos menoveden lämpötilaa alennetaan, niin lämmönluovutus tippuu nopeasti. Likiarvokaava antaa näin (Purmon taulukon mukaan tiputus on vielä muutaman % suurempi)

• 90/70 -> 50/30 -75 %
  80/50 -> 50/30 -64 %
  70/40 -> 50/30 -50 %

70/40 mitoituksen muutos 50/30 mitoitukseksi puolittaisi nykyisten patterien max. tehot ts. pitää valita tilalle mallit, joissa lämmönluovutus on 100 % parempi. Mikä taitaa tarkoittaa tyypin muutosta 10 -> 22 tai 20 ->33.

Virtaama ei ole mitoituksen lähtötieto eikä kiveen hakattu vakioarvo, vaan se määritetään kunkin huoneen lämmöntarpeen perusteella. Virtaamaa säätämällä radiaattorin tehoa voidaan pienentää, muttei kasvattaa nimellistehoa suuremmaksi. Syystä ettei ongelmana ole lämmön siirtyminen nesteestä teräkseen tai teräksen läpi, vaan teräksestä huoneilmaan (säteily + vapaa konvektio). Jos patteri on liian pienikokoinen, virtaaman tuplaus antaa jonkun +10 % lisää tehoa … ja johtaa siihen, ettei vesi kerkiä jäähtymään patterissa eli sitten mennään 50/40 lämpötiloilla = kolminkertaisilla virtaamilla tms. ihan järjetöntä. Radiaattorien lämmönluovutuksen (taulukkoarvo valituilla meno/paluulämpötiloilla) on pakko olla vähintään yhtä suuri kuin huoneen lämmöntarve!

Sokerina pohjalla on putkistomitoitus. 70/40 mitoituksen (∆t 30 °C) muutos 50/30 mitoitukseksi (∆t 20 °C) kasvattaa virtaamia 50 %, mikä taas kasvattaa putkiston painehäviöitä. Kiertopumppu yms. menee joka tapauksessa uusiksi, mutta tuleeko liian kovia nopeuksia näin…?

Huom. paluuveden lämpötilaa ei voi mitoittaa kovin alas. Matala paluulämpötila = pieni virtaama = käytännössä sama kuin tehon säätö pienemmäksi virtaamaa kuristamalla (esisäätö). 50/25 antaa 30 % pienemmän tehon kuin 50/30 mitoitus.

Niin kuin arvata saattaa, mitoitus helpottuu, jos lähdetään sille linjalle, että kovilla pakkasilla käytetään lämpöpumputtimen ohella/sijaan jotain muuta lämmönlähdettä, jolla ei ole ongelmaa tuottaa +60…+80 °C menovettä. Näissä 70/40 systeemeissäkin pärjätään suurimman osan ajasta max. +50 menovedellä.

[Gasket]

Kyllä se patterin teräs vaan vaikuttaa, tosin sen verta vähän ettei sillä ole merkitystä. En tarkoittanutkaan sitä tuollalailla tykinkuulaesimerkin mukaisesti.

Mikäs patteri sitten on jollei lämmönvaihdin?

En tiedä yleisistä kaavoista, itse olen ihan fysiikasta oman laskentani johtanut ja useammassa järjestelmässä olen sen empiirisesti päteväksi todennut. Fysiikka on siitä fiksua ettei se tiedä mitä siirretään ja mihin, kuitenkin samat lainalaisuudet pätee. Valmiissa kaavoissa on se ongelma, että siellä on usein tehty olettamuksia joita ei kerrota, ja jotka ei aina päde. Osaatko esimerkiksi avata mistä nuo heittämäsi prosentit tulee?

Samathan tuossa itsekin toteat, että pinta-alan tuplaaminen ei tuplaa tehoa ja toisaalta myös vain virtaaman kasvatus ei sekään auta ihmeitä. Ei voi kuitenkaan sanoa, että virtaaman tuplaus olisi aina +10% tehoa. Tuo pätee vain kapealla alueella.

Mutta juu, ne helpot tavat on tuo lehtien lisääminen patteriin, tai sitten lisätä sitä ilman virtausta puhaltamalla. Tuo vapaa konvektio vaan on aika tehotonta ja sitä on hyvin helppoa jeesata, vaikutus on huomattava.

[insinörtti]

Mikäs patteri sitten on jollei lämmönvaihdin?

Lämmönvaihtimeksi se nyt vaan on poikkeuksellinen, koska virtaus on pääosin laminaarista (erittäin nou nou tilanne "oikeissa" lämmönsiirtimissä) ja nestepuolella tulee myös lämpötilakerrostumaa (=siirtimen teho tippuu, jos virtaus on "painovoimaa vastaan", esim syöttö alhaalta ja paluu yläreunasta) + lämpösäteily (mikä yleensä jätetään huomioimatta) on merkittävää.

Periaatteessa yksinkertainen vekotin, kun riittävään tarkkuuteen mallinnuksessa pääsee pelkkää ulkopinnan lämmönsiirtoa mallintamalla. Mutta sekin on niin monimutkaista (eri tilanne siirtimen ulkopinnalla & levyjen ja ripojen väleissä), että käytännössä taitavat kaikki laskentamallit olla kokeellisia eli mittauksiin perustuvia.

Tuo 10 % tehon kasvu tuplavirtaamalla taisi olla muistihäiriö... tuo toteutunee +50 % virtaamalla ja tuplauksella saa "huimat" 30 %. Syystä että suurin osa lämmönluovutuksesta tulee patterin kuumimmasta yläreunasta ja sielläkin suurin lämmönvastus on patterin ulkopinta. Vesivirtaaman lisääminen ei silloin auta... ja tässä pitää muistaa, ettei virtaamat ole l/s, vaan muutama kymmenen litraa/h.

Virtaamaa lisättäessä ei vesi kerkiä enää jäähtyä esim. 70->40, jolloin paluuveden lämpötila nousee, jolloin patterin alaosan lämpötila ja patterin keskilämpötila (meno- ja paluulämpötilojen keskiarvo) nouseevat. Purmon lasketamallilla näyttäisi virtaaman tuplaus muuttavan lämpötilat tyyliin 70/40 -> 70/50, jolloin teho n. +30 %. Jos patteri on selvästi alimitoitettu, "hanat auki" ei tilannetta paikkaa, vaan ainoa vaihtoehto on vaihtaa patteri suurempaan.

Puhaltimiakaan en näihin lähtisi lisäämään, etenkään vanhoihin 1 tai 2 -levyisiin, joissa on niukasti konvektioripoja. Juuri siitä syystä, että lämmönsiirtopintaa on niin vähän verrattuna oikeisiin (puhallin)konvektoreihin.

[jalittam]

Nonii! Alkaaha sitä teoriaakin tulemaan.

Kohteess 10 ja 11 pattereita lähinnä. 1 kpl 20 ja 1 kpl 21.
Tuon ison alan lämmitys nyt siis ilman kuristuksia x-virtaamalla ulkolämpöohjatusti, mikä määrittää varaajan lämmön. Isompi virtaama pitää myös enempi meteliä, mikä ei ole jees.

Pelletti edelleen tarvittaessa tekemäs riittävät lämmöt - toki laiskana oikeesti vastus varaajassa. Pumpulle reilu 50 alkaa oleen rajoilla. Muutamakin aste tekee hyvää.
Ja pumpulle menevä vesi lie merkittävin copin kannalta. Eli tietty mahd viileää, saati lähtevä (jos esim dt samaa luokkaa).

Ei kukaan pumputtaja patteriremppaa tehny? Eli optimointi jo ennen remppaa, jolloin oikeesti jottai konkreettista.

Noin 3x maksanee tonnin luokkaa koko mökkiin. 2x lie hieman vähempi. Reaali copin nousu sit jottai. Nykysellään vuoskoppi jottai liki 2, kai, vuoskulutus alta 20MWh. Ny nollan kieppeillä noin kolme tai alle. Käyttövesi (esi)lämpenee myös energiavaraajas, lopputulistus priimausvaraajas - eli pakkasilla pumppu tekee myös käyttöveden - ellei liikaa pakkasta (-15 pumppu seis).

[insinörtti]

Öh, nyt putosin vähän kärryiltä. VILPpi on jo käytössä, muttei toimi kunnolla ja jotain tarttis tehdä? Oliko uusiksi menossa patterit, VILP vai sekä että?

[jalittam]

Öh. Vilppi tullu siis pelletin rinnalle/tilalle. Alkujaan torpas ollu öljylämmitys.
Eli jos kohtuu kustannuksin sais nostettua vilpin hyötysuhdetta. Ei toki pakko. Vilppi toiminnee jokseenki odotetulla tavalla. Nyt sen pöhistessä laiskuus lisääntyny, eli jos ei pellettiä tarttis niin herkästi laittaa tulille jos ollenkaan. Alkujaan meinasin vilpin lämmittävän kevät-syksy välin, mut ku se raukka toimii pakkasellakin niin miksei...
Joka tapauksessa putket tulee pintaan, ni samal menis uudet radiaattoritkin. Vaik etukäteen, ku niiden vaihto se kevein rasti.

[hagger16]

Nilanin pilpistä kompressori hajalla. Oli sitten kondessivesi tulvinut koneen sisällä...
Luulen, että tuostakin saa syyttää ihan vaan itseään, vaikka kivahan, jos tuostakin jokin häly olisi tullut.

Kivointahan tässä on, että muistan täällä jonkun kohtalotoverin pari vuotta sitten asiasta kirjoittaneen, enkä reagoinut silti mitenkään..

[Abarth]

No juu, mähän selvisin siitä loppujenlopuksi pelkän kondensaattorin vaihdolla. Onko varma, että kompura on kuollut?

[hagger16]

Sinähän se olit. Näin muistelinkin.

Ammattimies sanoi kompuran kuolleen. Siinä on jokin kolmepiikkinen liitin? Yksi näistä piikeistä oli katkennut sisään ruostumisen seurauksena.
Kysyin, eikö pelkkää litintä voi korjata, niin ei kuulemma. Koko kompura vaihtoon. Epäilen, että joku saattaisi tuon liittimen korjata, mutta se korjaus ei varmaan kestäisi päivänvaloa..

Aika kallista.

[Gasket]

^ Eihän nykyään mitään voi korjata. Uutta vaan.. Paremman tilin noin saa ja helpommin.

Mikäs patteri sitten on jollei lämmönvaihdin?

Lämmönvaihtimeksi se nyt vaan on poikkeuksellinen, koska virtaus on pääosin laminaarista (erittäin nou nou tilanne "oikeissa" lämmönsiirtimissä) ja nestepuolella tulee myös lämpötilakerrostumaa (=siirtimen teho tippuu, jos virtaus on "painovoimaa vastaan", esim syöttö alhaalta ja paluu yläreunasta) + lämpösäteily (mikä yleensä jätetään huomioimatta) on merkittävää.

Periaatteessa yksinkertainen vekotin, kun riittävään tarkkuuteen mallinnuksessa pääsee pelkkää ulkopinnan lämmönsiirtoa mallintamalla. Mutta sekin on niin monimutkaista (eri tilanne siirtimen ulkopinnalla & levyjen ja ripojen väleissä), että käytännössä taitavat kaikki laskentamallit olla kokeellisia eli mittauksiin perustuvia.

Tuo 10 % tehon kasvu tuplavirtaamalla taisi olla muistihäiriö... tuo toteutunee +50 % virtaamalla ja tuplauksella saa "huimat" 30 %. Syystä että suurin osa lämmönluovutuksesta tulee patterin kuumimmasta yläreunasta ja sielläkin suurin lämmönvastus on patterin ulkopinta. Vesivirtaaman lisääminen ei silloin auta... ja tässä pitää muistaa, ettei virtaamat ole l/s, vaan muutama kymmenen litraa/h.

Virtaamaa lisättäessä ei vesi kerkiä enää jäähtyä esim. 70->40, jolloin paluuveden lämpötila nousee, jolloin patterin alaosan lämpötila ja patterin keskilämpötila (meno- ja paluulämpötilojen keskiarvo) nouseevat. Purmon lasketamallilla näyttäisi virtaaman tuplaus muuttavan lämpötilat tyyliin 70/40 -> 70/50, jolloin teho n. +30 %. Jos patteri on selvästi alimitoitettu, "hanat auki" ei tilannetta paikkaa, vaan ainoa vaihtoehto on vaihtaa patteri suurempaan.

Puhaltimiakaan en näihin lähtisi lisäämään, etenkään vanhoihin 1 tai 2 -levyisiin, joissa on niukasti konvektioripoja. Juuri siitä syystä, että lämmönsiirtopintaa on niin vähän verrattuna oikeisiin (puhallin)konvektoreihin.

Jep, noin ne on. Nuo mitä itse lasken, niin niissä on osittain tuollaista "passiivista" säteilevää pintaa ja osa lämmöstä otetaan sitten perinteisemmin pois.

Sehän sitä hankaluutta tekee, että koko patteri ei ole tasalämpöinen ja nuo suureet vaikuttavat toisiinsa. Siksi jos patteri on kovin kylmä, niin teho nousee paljonkin kun virtausta lisätään, jos taas patteri on jo hyvin kuuma kokonaisuudessaan, niin virtauksen nosto ei auta enää mitään. Siksi minulla vähän nousee karvat pystyyn noissa "tuplavirtaus on +30% tehoa" lauseissa. Kyllä se jossain pisteessä noin on, mutta muualla sitten metsässä. Periaatteessahan noin voi patterista saada äärettömän tehon kun aina vaan painaa enempi virtausta sisään

2-levyiseen kyllä jo puhallinta virittelisin sinne väliin. Tuo nopeasti nostaa saatavaa tehoa. Jossain mulla oli tuohonkin laskentaohjetta, mutta ei nyt nopeasti osu oikeaa kirjaa käteen. Tuossa ohuempi teräskin on tehokkaampi jne, mutta usein on riittävän liki mennä jollain vakiolla.

Itselläkin olisi tarkoitus jossain välissä laitella VILPpi taloon. Itsellä kyllä sikäli hyvä asema, että pattereissa rittää tehot hyvin. Nytkin tuolla -27C tienoilla meni jotain 50-astetta kiertoon. Talvikaudella mulla palaa hake, mutta kevät/kesä/syksy voisi painella VILPillä ja säästää omaa työtä hakkeen teossa ilman että kuitenkaan sähköä menisi ihan mahdottomia. Takaisinmaksuajasta ei voi puhua, mutta itseä moinen ratkaisu vähän säästäisi.

[jalittam]

Joo. Haketta edullisempaa saanee hakea. Nosta omaa palkkaa reilusti, ni tma tippuu kummasti...

Ja jos niitä puhaltimia pääsis viritteleen vaik 3-lehtisiin...

Mut ny yhes makkaris 20 ja keittiöpäässä 21 (radiaattorityyppi siis). Nollakelis apout 40 asteinen lähtee pattereille ja paluu apout 35. Lattiakierrolle meno kuutisen astetta vähempi.

Virtaus lienee kuite satoja litroja eikä kymmeniä per tunti.

Ennoo viel laskukaavoihi perehtyny syvällisemmin, mut pinta-alan tuplauksella saanennee jottai 5-6 astetta tiputettua kierron lämpöä... ?

[Albertolli]

Vesimittarien lukemat heittävät meitin paritalossa. Päämittarilla on nyt 42 kuutiota vähemmän kuin alamittareissa yhteensä. Vesilaitos saa siis sen mitä tarvitsevatkin mutta keskinäinen laskun jako menee hankalaksi. Syksyllä heitto oli 37 kuutiota joten kasvamaan päin. Keksiikö joku järkevämmän tavan todeta kumpi mittari on sökö kuin loman aikana luetaan mittarit ja katsotaan onko alamittarin ja päämittarin lukemat kasvaneet samassa suhteessa?

[Tommi]

Jos mittareissa on niitä kuution osia näyttäviä viisareita/lukuja, niin 10l ämpäri käteen ja muutama toisto.
Tuossa vaikuttaisi olevan sen verran heittoa, että luulisi näkyvän aika nopeasti.

[Rasvis]

Minkälaista listaa olette laittaneet autotallin oviaukkojen "kynnyksiksi" ja mistä hakeneet? Kestääkö tuossa muu kuin rosteri?

Kivetys jatkuu, tai ainakin sen pitäisi jatkua, samassa tasossa lattiavaluun asti. Välissä on 30 milliä uretaania josta pitäisi päästä hyppäämään yli. Lista jää kokonaisuudessaan oven ulkopuolelle. Jonkinlaiset kolme metriä leveät ja ainakin 70 milliä leveät, autolla päältä ajelua kestävät lämmäreet pitäisi siis löytää.

[Abarth]

Teetin rosterista kantatut "kourut" uretaanieristeen yli, mutta ne laitettiin muistaakseni valun yhteydessä.

[hagger16]

Minulla on autotallin kynnyksessä juurikin karhennetusta rosterista peltisepän taivuttelema kynnys. On juurikin oven ulkopuolella ja paljon isompi kuin sinun kuvailema.
On asennettu vasta valun jälkeen, mutta en nyt muista miten on kiinni.. Nykyisen rakennusperiaatteen mukaisesti todennäköisesti liimattu urtsilla kiinni.
Hyvin on kuitenkin kestänyt jo kuusi vuotta, vaikka kuulostaa aina autolla yli ajaessa vähän taipuvankin.

Edit. Oli näköjään etureunasta, luiskassa, "pöllönsilmillä" kiinni.

[Rasvis]

Mistäs tuommoista tavaraa kannattaa kysellä? Rakennuspeltipajat taitavat väännellä lähinnä peltiä.

Joku meni vetämään tallin lattialämmitysputket ihan oviaukon urtsaan asti joten ei oikein kantti kestä proppailla lattiaan mitään. Betonilaattoihinkaan ei taida uskaltaa kairata, menevät kumminkin halki. Saas nähdä pitääkö possumassa.

[vesamaan]

Mulla on hyvä hovipaja, tosin Lahden seudulla. Väänsi mulle turkkipellistä hyvät kynnykset, Jos kiinnostaa niin laita viestiä

[Finest]

^^Nuo nimenomaan tekevät parveke-, autotalli- yms. kynnykset halutusta materiaalista.

[hagger16]

Juu, kyllä minullekin kaikki kynnyksetkin teki eläkkeellä oleva rakennuspeltiseppä. Varmaan aika normikauraa, joten kannattaa kysellä näitä..
Minulla myös menee lämmitysputket miltei ulos asti. Sinulla tuo kynnys on niin lyhyt, että eiköhän tuon saa proppaamattakin pysymään.
Sisällä minullakin on kynnykset (paremminkin listat) kiinni massalla.

[JPeltola]

Perkeleen maalatut tapetit. Tietääkö joku liikkeen pääkaupunkiseudulta joka myisi tällaisia piikkiteloja? Tai olisiko jollain peräti jäänyt tuollainen nurkkiin pölyttymään?

Edit: Bauhiksesta löytyi. Saas nähdä onko apua.

[sataviisviis]

Olen tässä keväästä asti asustellut Hyvinkäällä isovanhempien vanhassa talossa, siivonnut ja tyhjentänyt ja suunnitellut täysremonttia. Tänään suunnitelmat meni uusiksi, kävi kaksi homekoiraa nuuskimassa ja tassu löi tiuhaan lattiaan .
No ohjaaja ei purkutuomiota kuitenkaan antanut, täytyy vaan alkaa lattioita purkamaan, sieltä mistä en odottanut ensimmäisenä purkavan

[kurppa]

Koiran nenä on liian herkkä tuohon hommaan.
Aloitin 13.3 ja lopetin 13.7.

[Shuttle]

Hienoa jälkeä! Eikä noissa hommissahan mikään kiire ole, kun itselleen tekee... alta vuoden jos kestää, niin ollaan jo voiton puolella.

[Gasket]

Nuo homekoirahommat on vähän kyseenalaisia. Meilläkin käytettiin moinen ja ohjaajien kanssa tuli siinä jutusteltua. Siinä on aika iso vastuu ohjaajalla. Nämä oli ihan sertifioituja ja koulutettuja niin ohjaajat kun koirakin sekä koiria oli useampi. Esimerkiksi saunassa/kylppärissä merkkaa järestään kohdan missä on esimerksi polttopuita ollut. Jos siis vaikka teline ollut kiukaan vieressä ja siirretty pois päivää aiemmin, niin varmasti merkkaa tuon. Meilläkin merkkasi innokkaasti esimerkiksi pannuhuoneen oven edustan (hakelämmitys..) sekä olkkarin takan vierustan.

Jos lattian alla on purua, niin en yhtään ihmettele jos senkin merkkaa vaikkei sinällään mitään vauriota ole.

Vähän sama niillä pintakosteusmittareilla. Saa sillä mitattua, mutta tuloksen tulkinta onkin sitten hankalampaa.

Tuli kyllä puhtaat paperit ja sanomista ei tullut kun kohteista jotka itsekin tiesin, mm. muutama ilmavuoto parissa nurkassa. Nuo on kyllä talvella helppo todeta itsekin tai vaikka infrapunamittarilla.

Oli tuosta se hyöty, että loppuipahan se arpominen, että onko puutalo homeessa vai ei. Joillakin sukulaisilla kun on tuon suhteen vähän mielestäni vainoharhaa. Itse kyllä tuon järkeilin, että jos on talo kukkulalla ja vielä salaojitettu ympäriltä sekä kattokin ehjä, niin ei kovin todennäköisiä nuo kosteusvauriot ole. Vielä kun ikääkin oli jo muutama kymmenen vuotta, niin selkeät virheet olisi kyllä tulleet ilmi. Olihan tuo kuntotarkastettu ennen ostoa, mutta noitakin on aika monenkirjavia. Vähän villiä tuo kiinteistöala on

Hienoa jälkeä tuo kurpan vintti. Itse pitäisi todennäköisesti jossain välissä tehdä vähän vastaavaa laajennusta. Yläkerta on meillä piirustuksissa, mutta ei ole rakennettu. Yhdeltä muksulta puuttuu tulevaisuudessa oma huone vielä toistaiseksi..

Hupaisa juttu muuten tuosta Mikkelin asuntomessuilta. Siellä on kuulemma muutama messutalo jotka menee purkuun messujen jälkeen. Tehty vähän nopeasti ja kuulemma jo nyt todettu sellaiset kosteusvauriot ettei voi korjata Kuulemma juuri niitä taloja ei ole tietenkään myyty, ainoastaan ehjiä ja hyvin rakennettuja Tämä välittäjän suusta kuultuna eli omannee jotain todellisuuspohjaakin.

[Pasi]

5 vuotta siinä meni. Mutta nyt on listat asennettu.

Jiirit ahdistaa kun seinät ei oo suorat

[Gasket]

Tuo oli muuten ensimmäinen asia minkä metallimies oppi raksa-/remppahommista - mikään ei ole suorassa ja kaikki heittää.

Joskus olen tuota miettinyt, että jos vähän enempi käyttäisi aikaa ja laittaisi vaikka seinät suoraan ja ristimittaan, niin eikö kaikki muu sen jälkeen olisi paljon helpompaa.

Meilläkin on yksi ovi joka ei pysy auki ilman kiilaa. Huono sitä on suorempaan korjata kun näyttäisi sitten hassulta. Jotain tapetointeja kun tekee, niin aina saa miettiä mihin heittoja häivyttää. Suorakulma, vatupassi ja linjalanka ovat täysin tarpeettomia

[kurppa]

Listat laitetaan suoraan vaikka seinät heittää Jaa Mitä? Voin nakata kuvan jos jotain yleensäkään kiinnostaa.

[Pasi]

Asiasta toiseen.

Tarkotus olisi asennuttaa Injektoritakka olohuoneeseen.

Painoa n. 560kg

Lattiarakenne on nyt betonkia pohjalla, villaa välissä, ja päällä n. 10cm betonikerros, josta n. 7-8cm varsinaista betonia ja loput tasotetta tms.

Kestääkö lattia?

Duunissa sain vihjeen, että kannattais piikata lattia takan alta auki, villat pois, ja valaa umpeen pystyssä olevien harjaterästen kanssa.

Höm höm.

[kurppa]

Tällaisella minua on piinattu jo muutama vuosi, päätin että tänä vuonna se tehdään. Kattofirmat heittelivät yli kolmenkympin arvioita, mutta kun tämä leskirouva oli sitä mieltä, että alle viidentontun täytyy tulla kuntoon.
Eli:
Vanhat tiilet pois katolta, rimat veke, päreet pois ja ruoteet veke.
Kovalevy pois, haistapaska lasivillat, höyrysulku ja kattopanelit. Kauniisti paistoi aurinko yläkertaan.
Kattoniskojen korotus 20cm ja tuenta, havuvaneri, korotusrimat, aluskate, korotusrimat ja ruoteet 32mm.
Hakkasin ruoteet 12 mm välein koska katteeksi tullee Classic enkä halua että on asennuksen jälkeen monttuja täynnä.
Etupuolen katon porrastin tulee kivemman näköinen, vanha kulki samalla korolla ylhäältä alas.
Onhan siinä vielä tekemistä jäljellä, mutta eihän tämä ole muuta kuin tekemistä.

[hjpp]

Hyvä!

[jalittam]

Pari kk robottiruohonleikkuri kimpoillu pihalla.
En vaihtais pois - jälki voikukkaikkossa lopulta nurtsin näköne ja ei leikkuurantuja.
Sopii laiskalle hifistille.

5/5 viikinkille.

[jalittam]

Perhana. Just hommasin Mielen pyykkärin.
https://m.miele.fi/c/pyykinpesukoneet-1 ... _&_TDos_XL

Kalibrointipesus heitti herjan, ettei muka saa vettä.
Buuttasin uudelleen ja uus kalibpesu. Kattoo sit, mite touhuaa toi 100kg möhkäle.
Tanan aateekoo...

[Tuomas K]

Alapohjan hajonnutta tuuletinta kävin hämmästelemässä talon alla, ja löysin sieltä samalla järven:



Tuolla kaivossa oli kyllä pumppu valumavesien poistamiseksi, mutta se oli nähtävästi hajonnut jo vuosia sitten. Mutta, mitä viisaammat on mieltä, eikö salaojien pitäisi riittää, ettei talon alle pääse kertymään tuollaista määrää vettä? Vaihdoin pumpun toki uuteen eikä siellä enää noin lainehdi, mutta hiukan hätäratkaisulta tuo pumppu vaikuttaa. Tähän viittaa sekin, että tontin salaojakuvista puuttuu kokonaan tuo kuvan pumppukaivo ja siihen (mistä ihmeestä lienee?) tuleva putki.

Salaojat on nuohottu pari viikkoa sitten, eli niiden pitäisi olla toimintakuntoisia. Talon sijainti on valumavesien kannalta "haasteellinen", eli rinteen juurella.

[mutt]

Eipä tuonne nuo rojut ja roskatkaan kuulu.

[Tuomas K]

Kuvassa näkyvistä objekteista rojuksi luokiteltavaa lienee ainoastaan tuo muovi. Sekin lienee siellä tosin jollain tarkoituksella, kun samanlaiset muovit oli levitetty alapohjaan maan pinnalle koko tönön pinta-alalle. Muuta syytä sen olemassaololle tosin en keksinyt kuin tehdä tuolla ryömimisestä miellyttävämpää.

Tai no, onhan siellä tuo valkoinen spray-pullon korkki...

Kuvan keskivaiheilla tuonne veteen sukeltaa talon vesijohto joka on vuorattu kärsineellä eristeellä (vaihtokunnossa, pyrin fiksaamaan ennen pakkasia.). Vihreä letku taas on vesipumpun poistoletku.

[mutt]

No se eristekin näytti sinne unohtuneelta roskalta. Mutta eipä muovitkaan ole tuolla hyväksi, tekevät joidenkin mikrobien elämän paljon helpommaksi (varastoivat kosteutta maan päällä maatessaan.) Taitaa valumavesistä tulla tuo lammikko, jos kerran salaojat on ja toimii.

[Tuomas K]

Ihan samaa pohdin itsekin tuosta muovista, että se varmasti pitää maanpintaa kosteampana kuin se muuten olisi. Tuo talon alla oleva hiekka kyllä tuntui olevan varsin kosteaa koko mökin alalla, mikä hiukan huolestuttaa. Pikkuista vaille veemäinen homma lienee niiden muovien repiminen tuolta hiiteen, mutta täytyy laittaa harkintaan.

[dnapekko]

Tuohon pumppuun voi olla montakin selitystä, esimerkiksi toimimattomiksi todetut salaojat, tai sitten maaperä jota pitkin vesi liikkuu ihan vääriin paikkoihin. Muovi voi olla siellä eristämässä maakosteutta ryömintätilasta, jossa lienee havaittu kohonneita kosteuspitoisuuksia kun on poistopuhallinkin asennettu.
Itsellä piti laittaa kellarin lattian alle poistopummppu, kun vesi kerääntyi sinne kallionhalkeamia pitkin salaojien pysyessä kuivina. Tämän saattoi havaita vasta kun remontissa piikkasin vanhat lattiat ppois ja roudasin täyttöhiekat hevonkuuseen. Sitten täytäksi 10-16 murske, jossa vesi ei nouse kapillaarisesti, eristeet ja uusi betoni. Ei ole enää vesiongelmia.

Pumppu kannattaa ostaa kunnollinen, esim ABS robusta, kyljessä olevalla koholla tai vastaava Sulzer, Puuilopumpuilla ei tee mitään.

[insinörtti]

Kovasti näyttää hienojakoiselta maa-aines ryömintätilan pohjalla -> salaojasoran sijaan on käytetty muovikalvoa ehkäisemässä kosteuden haitumista maan pinnalta? Kapillaarinen nousu kun pitää hiekkaa kosteana, vaikka salaojat toimisikin OK.

Vaan sitten tuonne on päässyt pintavesiäkin (tai huonompi vaihtoehto, salaojat eivät hoida hommiaan) -> muovit on rullattu sivuun ja tehty hätäratkaisuna tuo pumppukaivo.

Mitä materiaalia alapohja on? En kykene kuvasta tätä hahmottamaan...

[Tuomas K]

Alapohja on tuulensuojalevyä. Päin vittua asennettu, eli naulattu vain sinkilöillä koolauksiin. Parista kohtaa roikkuu, eli niitäkin pitää korjailla.

[mutt]

Joskus putki- ja kaapeliojat toimii maanalaisina ojina, joita pitkin vesi virtaa väärään paikkaan. Näin käy etenkin silloin, jos talon ympärystä on tiiviimpää maata, kuin ojien täyttönä oleva sora. Tässä saattaisi sellaisestakin olla kyse?

Kun lammikko-ongelma on saatu hallintaan (se pitää saada), voisi hiekan päälle laittaa jonkinmoisen kerroksen kevytsoraa vähentämään haihtumista. Kevytsoraa siksi, että sitä on tuollaisessa ahtaassa paikassa paljon mukavampi käsitellä.

[Gasket]

Puolen kesän pieni putkityöprojekti lähti etenemään kun tänä aamuna sain putkimiehen tontille Tämä on nyt kolmas putkimies. Ensimmäinen kävi katsomassa hommat ja sovittiin milloin tulee. Siirteli tuota aikansa kunnes ilmoitti tekstiviestillä ettei tulekaan. Toisen putkimiehen kanssa sovittiin milloin tulee katsomaan homman. Ei tullut koskaan eikä mitään kuulunut. Nyt tämä kolmas kävi katsomassa hommat vajaat pari viikkoa sitten ja tuli tänä aamuna sovitusti paikalle. Pitäisi tänään tulla valmistakin.

Lämpöpumpun asennustahan mulla tuossa on ja kodinhoitohuoneremontin takia pesualtaan siirtoa jne. Hyvä, että nyt sai tuon kun kelit alkaa viiletä eikä kamalan kylmillä keleillä enää viitsisi keskuslämmitystä repiä auki. Ilmasta veteen pumppuhan mulle tuohon nyt tulee niin hakkeen poltto vähenee. Pumppu on mitoitettu johonkin -12 C asti. Siitä kylmemmät sitten edelleen haketta polttaen. Tuo kuitenkin kivasti jo jatkaa kautta jolloin ei tarvitse tulta polttaa ja kesälläkin jeesaa lämpimän veden tekoa sekä ajaa pesutilojen lattialämpöjä. Tähän asti kesällä mennyt noin 1000 kWh/kk, ihan jännä nähdä kuinka paljon tuosta ottaa pois. Samalla tulee suihkuun koplaus ettei siihen enää ajeta kylmää vettä lainkaan vaan esilämmitettyä ja kuumaa. Myös ulkohanaan tulee haalean veden kytkentä niin ei tarvitse autoja kaivokylmällä pestä.

Rahallista säästöä tuskin tulee yhtään vuositasolla, mutta omaa työtä vähentää ilman että lämmityskulut kasvaa ainakaan ihan mahdottomasti. Arvelin, että hakkeen kulutus pitäisi about puolittua (20 m3 -> 10 m3) ja sähkön kulutus voisi silti edelleen pysyä samalla noin 10 000 kWh/vuosi tasolla.

[Jiitee]

^puhutko i-m3:sta vai kiinto-m3:ksi arvioituna hakkeesta ?
Jos irto niin 20 i-m3 *0,4* 2 MWh/ kiinto-m3 --> puulla tuotat siis n 16 MWh lämpöä vuodessa ?

Jep, jos metsät eivät tarvitse niin paljon moottorisahaa / motoa vuosittain niin kyllähän Ilpo helpottaa hommaa.

[Gasket]

Irtokuutioita. Joskus muistaakseni karkeasti arvioin, että kuutio haketta on jotain vajaat 1000 kWh. Painohan tuossa olisi vähän tarkempi mittari kun koivuhake tai hötömpi hake on lämpöarvoltaan aika erilaisia. Tuolla tienoolla se on, että yhteensä siellä noin 25 000 kWh energiaa menee. Ei tuo hakkeen määräkään ihan helppo ole arvioida ja muuttujiahan tuossa ketjussa on monta. Ehkä viime talvina hakemäärä on jäänyt johonkin 16..18 kuution väliin. Varastoon mahtuu kerralla jotain reilut 20 kuutiota kohtuudella, niin jos haketusvälin saisi virutettua vuodesta kahteen.

Torppa on puolitoistakerroksinen 90-luvulta lisälämpöeristettynä (katolla ~45 cm), niin aika linjassaan tuo vuosikulutusarvio taitaisi olla. Pollu kyllä tulee pumpun linjaan, että näkee vähän mitä se touhuaa. Alakerta on lattialämmöllä ja yläkerrassakin aika reilulla mitoituksella patterit, niin kiertolämmöt saa pidettyä pumpulle hyvin sopivana eikä tarvitse repiä hirmu lämpöjä siitä. Nimellisesti 8 kW pumppu tuo on ja tuolla -12 C tienoilla pystyy syöttämään noin 5,5 kW. Tuo on mulla Fujitsu ja esimerkiksi Sampan 6 kW kykenee samaan tehoon noissa keleissä, että kovin on suhteellisia nuo nimellistehot. Kesämaksimia tuo mun Fuji pystyy antamaan 11 kW, mutta ei tuolla teholla silloin mitään tee. Kyllähän noita numeroita tuolloin alkuvuodesta tuli exceliin hakattua ja arvottua.

Tonttia on pari hehtaaria ja kyllähän siinä puuta kasvaa ihan kotitarpeeksi, mutta oma hommansahan sen kanssa on pelata etenkin kun on osittain milloin missäkin reissussa itse. Se tuossa hakelämmössä on, ettei hirveästi tule tulisijoja polteltua. Sauna on kyllä puulla ja siellä suurin osa palaakin. On varaava takkakin ja leivinuuni, mutta aika pienellä käytöllä ne on olleet. Lähinnä jos haluaa fiilistellä tulen loimussa tai jotain ruokaa uunissa tehdä.

[Gasket]

Jotain nopeita kokemuksia, niin aiemmin oli lämmöt vain alakerran lattiassa ja nyt olleet koko talossa. Sähkön kulutus tippunut noin 6 kWh päivässä. Tässä pienessä plussakelissä pumppu pyssäilee aina välillä. Laskeskelin aiemmin, että nollan tienoilla pitäisi alkaa ajaa jatkuvaa. Aika liki taisi osua. Tällä hetkellä on termarit ja shuntti täysin auki, eli ajan pumpun käyrällä suoraan taloon lämpöä. Säädellessä oli välillä torpassa 23 C, että ei ainakaan liika vähän tuo arvioitu kulutus ole.

Samalla tehtiin suihkuun kotkaus, että syötetään varaajassa esitulistettua ja kuumaa, ei täysin kylmää lainkaan. Tuokin saatiin kytkettyä vähän myöhässä, eli laskenee kulutusta myös vähän. Välissä on 3-tie hana ettei hakkella sitten suihkusta tule vain 60 C vettä. Samalla tehtiin optio syöttää lämmintä vettä ulkohanalle ja siten painepesurille

Saa ny nähdä mitä tulee, mutta ei hirmu pahalta ainakaan vielä vaikuta.