Alfabbs.fi

Kuvittelin että olisitte laittaneet tonttihakemuksen vetämään. Siinä tapauksessa olisin antanut vinkiksi, että kannattaa lukita raksatyömaa kunnolla. Tutulta vietiin Hämeenlinnassa kaikki keittiökaapit ynnä muut kodinkoneet seuraavana yönä siitä, kun ne olivat talon sisälle lastattu. Kahteen kertaan.

Tai no, lukittunahan niilläkin oli.

liekki kirjoitti:Kuvittelin että olisitte laittaneet tonttihakemuksen vetämään.

Nääh, ne on kaikki jossain hevon kuusessa.

Tänään saatiin myyjältä vastatarjous. Melkein kympillä tuli alas pyyntihinnasta. Melkein saman verran matkaa ekaan tarjoomukseemme.

Onko täällä sähkömiehiä?

eli laitoin 16a sulakkeen tilalle 25 a sulakkeen sulaketauluun. Enää koko se sulakerivi ei toimi, jossa oli laittamani sulake. Miksi?

sormeni osoittama sulake on se sulake josta on puhetta ja sama vaaka rivi ei toimi, ei vasemmassa, kuin oikeassakaan taulussa.

Eihän nyt noin saa mennä tekemään. varo ettei talos pala. Päävirtasulake poksahtanu.

mutta jos muut rivit toimii? eihän sit päävirtasulake tainnut mennä?

Pääsulakkeita on kolme (3-vaihesyöttö), eli luultavasti yksi niistä paukahtanut. Mutta todellakaan 16A sulakkeen tilalle ei saa vaihtaa isompaa. Johdot saattaa ylikuumentua.

ja jos kyse on rivitalosta, niin missä mahtaisi sijaita tuo yksi kolmesta pääsulakkeesta?

ja minkä kokoisia ne yleensä on, ne pääsulakkeet?

^Toivottavasti sinulla ei ole pääsyä siihen pääsulaketauluun Eli syytä soittaa huoltoyhtiöön/isannöitsijään.

Ne on suljetussa tilassa jossakin taloyhtiössä ja ne on 25ah=) Älkääs nyt

Luultavasti 25, jos on sähkölämmitys isossa asunnossa saattaa olla jopa 35. Kuten jo edellä valistettiin älä missään tapauksessa tee tuollaista muutosta ellet vaihda koko ryhmäjohtoa sulakkeelta kulutuskojeelle paksummaksi,

Jos olet saanut isomman sulakkeen menemään pienemmälle sulakkeelle tarkoitettuun paikkaan, voi sulaketaulusta olla hajonnut tai irronnut jotakin. Normaalistihan tarkoitettua isompaa sulaketta ei saa menemään paikalleen ilman kohtalaista voimankäyttöä. Syy selviää, kun tutkailee eri kokoisia sulakkeita, ja niiden vastakappaleita taulussa.

Eli sähkömieheen vaan yhteyttä, ennenkuin koko huussi palaa.

Jos pääsulake on 25A ja olet laittanut omaan tauluun 25A, niin silloinhan pääsulake voi hyvinkin pamahtaa, etenkin kun sen samaisen sulakkeen läpi menee muutakin kulutusta kuin tuo mitä tuosta sun omasta sulakkeesta. Miksikös yleensäkään päätit kasvattaa sulakekokoa? Onko vaiheessa jotain kulutusta jolle 16A ei riitä, vai peräti oikosulku?

Hurjaa peliä Kouvolassa!

Oikosululta vaikuttas.Ei kait tommosta rivariasuntoo et yhen sulakkeen takana ois 5,7 KW.

rauhottukaa. Tein toimenpiteen tarkoituksella testataakseni, remontin yhdeydessä. Sulakerivi toimii nyt, oli mennyt yksi kolmesta 25a sulakkeesta.

Jouduit sitten vaihtamaan sulakkeen pohjankin että sait sen 25A tapin menemään 16A tilalle.

KJS kirjoitti:Jouduit sitten vaihtamaan sulakkeen pohjankin että sait sen 25A tapin menemään 16A tilalle.

ei vaan otin sen kokonaan pois : )

Mut testata mitä.Foorumilaisia?

projektia liittyen remonttiin : )

Aikanaan Kouvolasta/Korialta tuli Suomen second hardest r&n´ll band Peer Gunt (first is Ganes) ja fiilikset on ,että no:3 is Backstroker. Sähköä ilmassa ja kyprocin välissä.

doublesix kirjoitti:Aikanaan Kouvolasta/Korialta tuli Suomen second hardest r&n´ll band Peer Gunt (first is Ganes) ja fiilikset on ,että no:3 is Backstroker. Sähköä ilmassa ja kyprocin välissä.

Samaan Kouvostoliittoon nykyään kuuluvalla paperitehtaalla puhuttiin "Kymin hitaasta" Se oli kuparista sorvattu tulppasulake

ah ah ah ah ah ah = )))))

Tältä suunnalta muistoissa aina KymPP, Kymen Pioneeri Pataljoona, Koria. Twist Twistin kanssa ryynättiin ja sotkussa soitettiin Nisa Sorajan Huone 105 biisiä.

Ohi ajaessa aina käytävä 1K:n röökipaikalla fiilistelemässä.

Kikkailua kotona, osa 4 - Alapohjan langaton kosteusmittari

Bongasin Ohlssonilta langattoman sääaseman, joka mittaa lämpötilan lisäksi myös kosteutta jopa kolmen erillisen lähettimen avulla. Ajattelin, että sellaisella voisin seurata alapohjan kosteutta. Tämä onnistuikin, mutta ei täydellisellä setupilla. Lähettimestä roikkuva anturijohto kun mittaa pelkkää lämpöä, lähetin kosteutta. Näin ollen pelkkää johtoa ei auttanut ujuttaa tuulettuvaan alapohjaan (ryömintätilaan), vaan koko lähetin oli dumpattava lattian alle.

Tipautin lähettimen johtoineen alapohjaan tekemääni tuuletuskanavaan (kanava tuulettaa alapohjaa hormiin kesäisin). Tuloksena 4,2 astetta lämpöä ja 36 % kosteutta alapohjassa. Tilanne oli sama aamulla, joten kalastin laitteet ylös. Samalla sisällä oli 21 astetta ja 21 %, ulkona lähes 20 astetta miinuksella.

Lähettimellä varustetulla sääasemalla + lisälähettimellä investointi oli 30 egeä (voi sisältää 10 euron hinnoitteluvirheen Clasun puolelta). Suht koht hyvä hankinta. Nyt ulkomittarin lähetinosa mittaa kodinhoitohuoneen kosteutta ja sen pihalla roikkuva anturi pakkasia. Toinen lähetin on antureineen on tällä hetkellä yläpohjassa eli kylmällä vintillä ja näyttää 58 % kosteutta nyt pakkaslukemilla. Tosin, Forecan mukaan Vaasassa on tällä hetkellä suhteellinen kosteus 93,2 %, joten ehkä lukema on hyvä. Nollakelillä ylävintillä on 70 % forecan näyttäessä ulkoilmalle 100 %. Pihalle heitettynä sama mittari näyttää samaan aikaan saman 70 % eikä 100 %, joten heittoa löytyy alakanttiin lähes 30 pinnaa. Tai sitten en tajua lukemista mitään ja puhun aidan seipäistä.

Ehkä pelleilyä koko homma, mutta pitäähän miehellä mittareita olla.

Ilmeisesti noiden lähettimien teho riittää läpäisemään eristeet ja rakenteet? Yläpohjan vahtiminen kun olis omissakin intresseissä, oli siitä sitten hyötyä tai ei.

Tai sitten en tajua lukemista mitään ja puhun aidan seipäistä.

Ehkä pelleilyä koko homma, mutta pitäähän miehellä mittareita olla.

Joo, kosteuden mittaaminen on ihan oma lajinsa ja just toi että eri värkeillä saa eri tuloksia vaikka mittapisteet on vierekkäin...
Toimiva systeemi kuitenkin mittalaitteesta riippumatta kun ei tuijota sitä absoluuttista lukemaa vaan pitää sen mittalaitteen (sen kosteutta mittaavan osan) samassa tilassa jatkuvasti ja seuraa muutosta, ei niinkään sitä kosteus%:a
Noita kun vähän aikaa seurailee niin kyllä huomaa jos jossain tilassa alkaa tapahtua epänormaalia kosteuden nousua

Eli ei ihan pelleilyä ja mittarella on aina mukava kikkailla

mutt kirjoitti:Ilmeisesti noiden lähettimien teho riittää läpäisemään eristeet ja rakenteet? Yläpohjan vahtiminen kun olis omissakin intresseissä, oli siitä sitten hyötyä tai ei.

Kyllä ne ilmeisesti läpäisee, sillä mitään ongelmaa ei ole ilmennyt, oli lähetin sitten pihalla, alapohjassa tai peltikaton rajassa. Yläpohjassa voi paristojen jäätymninen olla fakta pitkällä tarkkailujaksolla. Sen verran kantama onneksi on lyhyt, ettei tien toisella puolella olevan naapurin kanssa mene signaalit ristiin.

Mies kuulemma tekee taulukkoa autotallinsa lämpötiloista, sillä on siellä ilmalämpöpumppu lämpölähteenä. Ajattelin piruuttaan viedä omat lähettimeni tallin ulkopuolelle ja joku päivä - naapurin isäntä tulee varmaan vauhdilla ulos jos sattuu että meikäläisen lähettimet kertovat tallissa olevan -20 astetta.

EDIT: Källi ei onnistunut, naapurin systeemi oli eri merkkiä - lähetin sillä on pihalla, eikä jäädy, ja signaali tulee sisälle.

EDIT: Tuloksia pakkasilta: Ulkona -31,4 - alapohjassa +0,1 astetta. Lumet on seinillä.

Rakentaminen edistyy. Kun täälläkin on joka alan asiantuntijoita, niin tarvitsisin pikaisen arvion työstä nimeltä betoniseinäelementtien pintaliiman poistosta hionnalla. Kilpailuttamani tasoittaja totesi, että ne pitää hioa, että tasoite pysyy ja sanoi, ettei hionnasta ollut tarjouksessa puhetta. No eipä ollut niin, myönnän sen, mutta en myös ihan heti uskonut hänen hintaansa hionnalle / m2. Seinäpinta-alaa on n. 500 m2. Mikä olisi täällä raadin arvio?

(En ole suoranaisesti hakemassa tekijää, mutta hinta-arvio kiinnostaa, koska nyt minut vähän yllätettiin ylimääräisellä työllä ja en ollut vielä ehtinyt tehdä taustatyötä..(Hiontatyö on tarpeellinen, siitä ei ole nyt kyse, sen varmistin jo toisaalta, mutta olisi ollut kiva tietää se aiemmin.))

Hullun idea virtaa. Piharakennuksessa on n.35m2 jatkuvasti lämmintä tilaa. Sauna, suihku, vessa, kammari ja käytävä. Lämmitän parilla patterilla ja lattialämmöillä. Kiuas lämpenee puulla ja olen ajatellut sen hyödyntämistä näin kovimmilla pakkasilla. Perus kiuas on niin huono hyötysuhteinen ja lisäksi jäähtyy heti. Olen kyselly parilta, vuolukiviseltä, valmistajalta heidän kiukaistaan (tulikiv ja suomen eurouuni). Mutta koska kyse on kiukaista ei niissä ole mitään normitusta joten eivät osaa vastata hyötysuhteesta.
Nyt törmäsin takkasydämmeen. Tuollainen 120cm korkea olisi vielä ihan passeli. Mutta ei tietoa voiko muuttaa kiuas käyttöön. Tuossa olisi hyötysuhde parempi ja varaavampi.
Mutta onko kokemuksia tai muita ideoita?

Alfistipohjoosesta kirjoitti:Hullun idea virtaa. Piharakennuksessa on n.35m2 jatkuvasti lämmintä tilaa. Sauna, suihku, vessa, kammari ja käytävä. Lämmitän parilla patterilla ja lattialämmöillä. Kiuas lämpenee puulla ja olen ajatellut sen hyödyntämistä näin kovimmilla pakkasilla. Perus kiuas on niin huono hyötysuhteinen ja lisäksi jäähtyy heti. Olen kyselly parilta, vuolukiviseltä, valmistajalta heidän kiukaistaan (tulikiv ja suomen eurouuni). Mutta koska kyse on kiukaista ei niissä ole mitään normitusta joten eivät osaa vastata hyötysuhteesta.
Nyt törmäsin takkasydämmeen. Tuollainen 120cm korkea olisi vielä ihan passeli. Mutta ei tietoa voiko muuttaa kiuas käyttöön. Tuossa olisi hyötysuhde parempi ja varaavampi.
Mutta onko kokemuksia tai muita ideoita?

Laita ennemmin tallainen ja toi muurattava malli vielä http://www.sydankiuas.fi/

Laita kertalämmitteinen esim. Aitokiuas. Kestää tosin lämmittää n. 3 tuntia, mutta varaa lämpöä aika kauan.

155TS kirjoitti:
Laita ennemmin tallainen ja toi muurattava malli vielä http://www.sydankiuas.fi/

Voin suositella, mulla on ollut 6 vuotta tuollainen (ennen nimellä Tornado). Lämpenee puolella siitä puumäärästä mitä halpiskiukaat ja piippuun menevät palokaasut turvallisissa lukemissa. Rakenne on kuin varaava takka poskikanavineen.

Olihan tuota tullut katseltua. Miinukset siitä kun ei varaa lämpöä. Ja nettiä tullut selailtua niin negatiivisia kommentteja löytyi mutta omistaako niistä oikeasti kukaan ko.kiuasta....
Ollut harkinnassa ja laitetaan takaisin harkintaan.

Alfistipohjoosesta kirjoitti:Olihan tuota tullut katseltua. Miinukset siitä kun ei varaa lämpöä. Ja nettiä tullut selailtua niin negatiivisia kommentteja löytyi mutta omistaako niistä oikeasti kukaan ko.kiuasta....
Ollut harkinnassa ja laitetaan takaisin harkintaan.

Sellainen ilmiö minulla tuli, että ennen lattian rajaan kiukaan viereen tullut korvausilma jäikin lattiaan, koska Tornadon kyljet oli niin kylmät. Jatkoin putken kiukaan päälle ja ilman kerrostuminen loppui. Ei tuokaan kai ole kiukaan vika, että ei korjaa väärään paikkaan tulevan korvausilman ongelmia... Jonkinlainen kierron ohitus (kesäpelti) voisi olla hyvä jos mökkisaunassa ja piipussa on helteellä viileämpi kuin ulkona ja meinaa vetää väärään suuntaan. Joskus joutuu turvautumaan kuumailmapuhaltimeen. Rakenne on sellainen, ettei ohitusta saa oikein millään konstruoitua. Em lisäksi muuta huonoa en ole huomannut kuin sika hinta.

Tuli hankittua itselle ja rouvalle joululahjaksi 1300 neliötä isänmaata ja nyt sille pitäisi joku koju saada pystytettyä. Tontti on muodoltaan hankalanpuoleinen 60x20 metriä eikä tuohon soveltuvaa valmista talomallia tullut vastaan, joten nyt on sitten värvätty arkkitehti piirtelemään noin 130 neliötä huushollia ja 60 neliötä erillistä autotallia plus katos parille kinnerille.

Arkkitehti tarvitsee nyt tiedot teknisen tilan mitoista, ja talon mallista johtuen tilaa ei ole tuolla nurkalla yhtään liikaa. Koppero pitäisi siis suunnitella käytettävien lämmitys- ja ilmanvaihtovermeiden vaatimien tilojen mukaan ja siitähän se riemu ratkeaa, markkinoilla kun on nykyään jos jonkin sortin lämpöpumppua ja muuta vispilää.

Parin viime kesän kokemuksella tupaan olisi syytä järjestää jonkin sortin jäähdytys. Riittäisiköhän tähän esmes poistoilmalämpöpumppu (ja mökin lämmitys vesikiertoisella lattialämmityksellä + sähkövastuksella)? Maalämpö ja pari konvektoria tai jäähypatteri IV-koneessa varmasti riittäisi mutta sen takaisinmaksuaika noin pienessä tuvassa taitaa olla tolkuttoman pitkä. Mitäs muita vaihtoehtoja tuohon on, vesi-ilmalämpöpumpulla ei ilmeisesti yleensä pysty jäähdyttämään?

Ilmalämpöpumpun vaatimaa sisäyksikköä en aio olohuoneen seinälle ripustella.

^Meillä oli edellisessä talossa n.130m2 asuin tilat ja lämmityksestä (ja kesällä viilennyksestä) vastasi pilp (Nibe 410P)+vesikiertoinen lattialämmitys. Eli siis pilp ei varsinaisesti jäähdyttänyt, vaan käytti sisäilman ylimääräistä energiaa käyttöveden lämmitykseen -> sisätilan lämpötila laski.
Sen verran tyytyväinen oli ratkaisuun, että nyt uuteen taloon (190m2) tulee myöskin pilp (Nilan EC9) ja vesikiertoinen lattilämmitys.
Teknisentilan koko on n.1,5m x 1,5m, eli ei sinne turhaa tilaa jää, kun laittaa vesimittarin, pilpin, sähkökaapin, jakotukit ja keskuspölyimurinsäiliön.
Esimieheni valitsi juuri saman systeemin tulevaan taloonsa, kun pyysin häntä harkitsemaan mokomaa suoransähkölämmityksen sijaan...

Tuota EC-ysiä olen vähän itsekin tuuminut. Lisäksi vaatisi varmaankin autotalliin ilmalämpöpumpun, ulkoyksikön voisi pultata autokatoksen puolelle ja mahdollinen melukaan ei haittaisi kun vispilä jäisi tien puolelle naapureiden iloksi. Tosin autotallin pölyisen sisäilman kierrättäminen ei ajatuksena oikein innosta ainakaan silloin kun siellä aikoo maalata jotain nippeleitä.

Ehkä sinne pitäisi vetää talolta lattialämmitysputket ihan noin niinkuin varalta, pelkkä tuubi nyt ei varmaan paljoa maksa?

Minkälaisia sähkönkulutuksia sillä PILPillä kertyi vuodessa ja pysyikö sisäilman lämpötila jossain järkevissä rajoissa esmes viime ja toissa kesänä? Meille tullee "hienot" isot ikkunat etelään ja "hieno" takka jolla ei voi lämmittää eli LVI-teknisiä haasteita piisaa.

Yrittäkää saada sopu pitemmistä räystäistä. Valo pääsee sisään mutta kovin paiste ei tule suoraan sisälle. Talvisin, auringon kiertäessä alempana, pääsee auringonlämpö kuitenkin sisälle.

Rasvis kirjoitti:Ilmalämpöpumpun vaatimaa sisäyksikköä en aio olohuoneen seinälle ripustella.

Miks sen olohuoneen seinään survoisit. Teillähän on arkkitehti töissä, niin pianko hän moiselle huomaamattoman paikan piirtää. Sitäpaitsi ei ne nykyset sisäyksiköt enää näytä Tsekkoslovakialaisilta maksileivänpaahtimilta..

Alfistipohjoosesta kirjoitti:Yrittäkää saada sopu pitemmistä räystäistä.

Tuohon tullee pulpettikatto ja etelään päin korkeampi seinä, joten tuollaiseen "väärään suuntaan" kallistuvaan kattoon pitänee tehdä tolkuttoman pitkä räystäs ennen kuin se estää aurinkoa paistamasta tupaan.

Joku markiisi tai muu keksintö varmaan kuitenkin pitäisi laittaa, onhan se nyt järjetöntä hommaa ehdoin tahdoin päästää lämpöä sisään ja sitten pumpata sitä sähköllä pihalle.

JLM kirjoitti:Miks sen olohuoneen seinään survoisit.

Se olis tuossa pohjassa ainoa luonteva paikka.

Tuota.. meille tulee autotalli myös samaan kiertoon. Lämmitettäviä neliöitä on siis jo yli Nilanin mainostaman neliömäärän. Kuutiota pyöriteltynä tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että lämmitys- ja ilmanvaihtoteho riittää. En itse ollut kauhean innostunut laittamaan talon alakertaan tulevaan talliin muitakaan järjestelmiä. Saas nährä...
Asuimme Lappeenrannan talossamme neljä vuotta. Tuona aikana poltin Kermansaven varaavassatakassa kuution puuta..
Muistan että leudomman talven vuonna vuosikulutus, eli käyttö- ja lämmitys-sähkön käyttö oli yhteensä 15000kwh.
Viime talven jälkeen kulutus oli 18000kwh. Olin itse viikot Savonlinnassa, joten puuta ei poltettu juuri laisinkaan. Taisin myös nostaa vilukissa vaimoni takia sisälämpötilaakin asteella 21 asteesta.
Kyllähän noissa kulutuksissa olisi petrattavaa, jos haluaisi lämmittää puulla.
Viime kesän sisätilojen viileydestä en osaa sanoa. Muutimme pois toukokuussa. Toissa kesänä sisällä oli ihan viileää. Emme koko aikana esimerkiksi pitäneet ikkunoita auki tuulettaaksemme. Ei ollut tarvetta läpivedolle. Naapureihin verrattuna talossa oli riittävän viileää meille.

Hagger ja muut, jotka harkitsette Nilan Ec9:ä, olettehan tietoisia, että Nilan on suorasähkökattila lattialämmityksessä. Nibe lämmittää lattiavesiä myös pilpillä. Ja Nilanin viilennystehoon kannattaa suhtautua 190 neliön talossa varauksella.

Edittiä...

hagger16 kirjoitti:Tuota.. meille tulee autotalli myös samaan kiertoon. Lämmitettäviä neliöitä on siis jo yli Nilanin mainostaman neliömäärän. Kuutiota pyöriteltynä tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että lämmitys- ja ilmanvaihtoteho riittää. En itse ollut kauhean innostunut laittamaan talon alakertaan tulevaan talliin muitakaan järjestelmiä. Saas nährä...

Talli ei voi olla samassa ilmanvaihdossa muutenkaan jotta pysyy omana paloalueenaan. Minullakin on talli kellarissa ja jouduin laittamaan sille oman huipparin. Lisäksi kokemuksesta voin sanoa, että tallille kannattaa laittaa oma lämmityspiiri, siis jos on lattialämmitys. Oven edustan jäätymisvaaran takia virtausta ei voi pienentää olemattomiin ja vaikka mulla on 2 kolmesta piiristä kiinni ei tallin lämpöä saa alle 18 asteen pakkasellakaan. Vaatisi siis oman shuntin ja pumpun tallille. Meinaan lisätä nyt jälkeenpäin.

^^Kyllä olen tietoinen, että nyt ollaan "on the edge", tai paremminkin tehdään pioneerityötä. Ilmoittelen sitten kuinka toimii. Moni olisi laittanut taloon maalämmön, mutta halusin tämän. Myös esimiehelleni tuli Nibe pienempään taloonsa. Se on ihan hyvä, mutta en tiedä riittääkö Rasviksen kuutioille. Onko Abarth alan mies? Tietoa tuntuu löytyvän.

^Juu, on oma lämmityspiiri. Kukaan ei tallille omaa huipparia vaatinut, niin sellaista ei tullutkaan. Laitetaan sitten jälkikäteen, mikäli siltä tuntuu.

Ei mulle taloon ole kovasti kuutioita tulossa. Neliöitä siis se noin 130 ja olohuoneeseen ehkä vähän korkeampaa tilaa, ei nyt mitään viisimetristä kuitenkaan. Tuo satsi siis pitäisi saada jäähtymään, lämmityksessä taas voi tallin osalta käyttää apuna ilmalämpöpumppua.

Onkos noissa Niben PILPeissäkin siis mahdollisuus tuloilman jäähdyttämiseen? Niben sivuilta en löytänyt asiasta mitään mainintaa.

Tuollaisen Nibe Splitin sitten taas löysin, eli ilma-vesipumppu jolla voi myös jauhaa kylmää. Paino sanalla jauhaa, sillä maalämpöpumpullahan se kylmä saataisiin maaperän kierrosta ilman kompuraa kun taas ilmalämpöpumppu joutuu pumppaamaan lämmön pihalle. Tiedä sitten kuinka iso sähkölasku sillä keskivertokesänä syntyy.

Juu en ole alan mies. Työkaverilla Ec9. Itse valitsin myös Ec:n sen jäähdytysominaisuuden takia. Kokemusta ei tehoista vielä ole kun viime kesänä vielä rakennettiin. Mulla on vain 105 neliötä asuinpinta-alaa, eli toivon tehon riittävän. Lämmityksen hoitaa lattiaan 750 litranen Akvaterm, jossa sähkövastus, kuumakaasukierukka ja yhteys vesikiertotakkaan.

^Onko työkaverisi kertonut omia kokemuksia EC9:stä?

Itse tykkään pilpissä siitä, että samassa paketissa on kaikki kätevästi. Helppoa ja kätevää. Lisäksi kun tuo viilennys on tullut "ilmaiseksi", niin olen ollut varsin tyytyväinen. Sitä on sitten vaikeampi arvioida mikä viilennys kenellekin riittää.
Rasviksen kannattaa ottaa yhteyttä eri toimittajiin ja kysellä lisää ominaisuuksista. Nuo Niben mallit ovat ainakin muuttuneet, joten kannattaa kysellä onko ominaisuudet lisääntyneet. Ainakin siitä on nyt tullut ilmeisesti hiljaisempi. Meillä olleen vanhemman mallin kuuli seinän takana olleesta teknisestätilasta makariin. Ei se minua häirinnyt ja itse asiassa eräänä iltana älysin äänestä, että puhaltimen laakerit on menossa.. Tyyppivika, joka käytiin korjaamassa takuuseen nopeasti.
Sekin on totta, että kannattaa varmaan miettiä verhoja, joilla estetään helteillä liiallinen auringon lämmittäminen talosta. Ei tarvitse sitten euroilla ajaa lämpöä ulos..

Kesällä tuloilman jäähdytykseen voi käyttää ns. maakylmää, eli maassa tarpeeksi syvällä kiertää putkistossa glykoli. Tällä n. viisiasteisella glykolilla viilennetään tuloilmaa lämmönvaihtimella. Sähkönkulutus on ainoastaan kiertovesipumpun tarvitsema energia. Talvella tuloilman ollessa pakkasen puolella samalla systeemillä tuloilma lämpiää.

Kyllähän me noista Nilaneista on vaihdettu kuulumisia ja säätövinkkejä. Sehän on käytännössä sama pömpeli kun mulla, mutta pienellä sähkökattilalla(lattialämmitys) varustettuna. Just perjantaina kävi huoltomies vaihtamassa poistopuolen moottrin takuuseen.
Työkaverin kämppä valmistui myös syksyllä, joten jäähdytystehoista ei silläkään ole kokemuksia.

Itse en lähde näillä kokemuksilla kehumaan tai haukkumaan konetta, varsinkaan kun ei ole vertailupohjaa.

Plussia voisi antaa koneen hiljaisuudesta ja viilennysominaisuudesta (ja että viilennyksessä syntynyt lämpö käytetään käyttöveden lämmitykseen).

Miinusta voisi antaa siitä, että näillä keleillä tulopuolen ilma ei esilämpene tarpeeksi ja näin huoneeseen puskeva ilma on hieman viileän tuntuista. Tämän huomaa erityisesti jos huoneen ovi on ollut pitkään kiinni.
Nuorimmalla oli tänäkin aamuna kätöset melko viileät.

heme kirjoitti:Kesällä tuloilman jäähdytykseen voi käyttää ns. maakylmää, eli maassa tarpeeksi syvällä kiertää putkistossa glykoli. Tällä n. viisiasteisella glykolilla viilennetään tuloilmaa lämmönvaihtimella. Sähkönkulutus on ainoastaan kiertovesipumpun tarvitsema energia. Talvella tuloilman ollessa pakkasen puolella samalla systeemillä tuloilma lämpiää.

Rakentamiskustannuksetkin jäävät käytännössä putkiston hankintaan, jos on riittävän iso tontti mihin myllätessä putket upottaa. Jos reikiä joutuu porailee on tarina varmaankin toinen.

Hienoja laitteita noin muuten nykyiset iv-koneet lämmön talteenotolla. On Co2- ja kosteustunnistimet, jotka säätävät poistoa ja vielä tuolla yllämainitulla maakylmällä on niissä aika kova hyötysuhde.

Ymmärrän Rasviksen huolen ilmalämpöpumpusta ja sen sijainnista. Se kun pitäisi sijoittaa mahdollisimman avaraan paikkaan, eli useimmiten siihen olohuoneen seinään. Vuosisäästö parhaimmillaankin 3000kWh eli n. 300e jos on sähkölämmitys. Hyvä pumppu maksanee kuitenkin 5 kertaisesti tuon summan?