Alfabbs.fi

Vittorio Jano kirjoitti:

Tazio kirjoitti: By Harry, että ovat hyvän näköisiä!

Mi piace!

Näitä on aika helppo tuunata itsekin vanhoista kilpapyöräaihioista, joita saa muutamasta kympistä alkaen...
Colnago, Olmo, Bianchi tms. italolaaturunko tosin jo maksaa, mutta esim. kasari-Peugeotista, Nishikista tai Crecentista saa halvemmalla hyvän aihion fixiin tai sinkulaan. Pari olen noita tehnyt, ajanutkin jonkin verran, mutta ne on ostettu alta pois

Jt

Bianchin alkuperäistä sinkulaakin saa ihan kohtuuhinnalla edelleen.

^ Tuo on kiva

Tämä taas ei ole luultavasti ainakaan kohtuuhintainen:




JT

^Mikä tuo on?

Kohtalainen välitys ainakin vai onko tuossa joku planeettavaihde tms?

^^Mielenkiintoinen "vaihdekeppi" vinoputkessa.

Jotain isoa siellä keskiössä on koska sieltä lähtee huomattavana alhaalta vinotuki takahaarukan alaputkeen. Jännä juttu tuo vaihdekeppi tai mikälie vinoputkessa, kun mielestäni 1988 oli jo kahvavaihteet, vai olisko ne tulleet sittenkin myöhemmin..

Näyttäisi olevan myös hydrauliset vannejarrut.

^^^
Colnagon sivuilla tuosta todetaan, että proto vuodelta '87, hiilikuiturunko, komposiittivanteet, jollain tavalla 'gears integrated into chainrings', etc.

Mielenkiintoisen näköinen.

-Tazio


Sent from my iPhone using Tapatalk

Tazio kirjoitti:^^^
Colnagon sivuilla tuosta todetaan, että proto vuodelta '87, hiilikuiturunko, komposiittivanteet, jollain tavalla 'gears integrated into chainrings', etc.

Mielenkiintoisen näköinen.

-Tazio


Sent from my iPhone using Tapatalk

F1:iin oli juuri tullut tuolloin hiilikuiturakenteet niin Colnago halusi kokeilla samaa fillareissa.
Nythän jo perusmaatiekiiturin saa keskiveroharrastajakin 1,5 tonniin samasta tavarasta tehtynä.

Tehtiinköhän noita muuta kuin yksi ? Italian taitoiset fillaristit voisivat ehkä löytää lisätietoja ...

Juha

^
Ei ainakaan myyntiin asti, saman lähteen mukaan C35 esiteltiin '89 ja se oli Colnagon ensimmäinen tuotantomalli hiilikuiturungolla.

Ihan kivan näköisiä tosiaan ovat, vaikka jotenkin nuo liima- ja kangas viritelmät eivät merkittävästi innosta. Bible and sword, steel or nothing!

-Tazio


Sent from my iPhone using Tapatalk

Tazio kirjoitti:^
Ei ainakaan myyntiin asti, saman lähteen mukaan C35 esiteltiin '89 ja se oli Colnagon ensimmäinen tuotantomalli hiilikuiturungolla.

Ihan kivan näköisiä tosiaan ovat, vaikka jotenkin nuo liima- ja kangas viritelmät eivät merkittävästi innosta. Bible and sword, steel or nothing!

-Tazio


Sent from my iPhone using Tapatalk

Komppaan. Kuidulla on kiva ajaa, mutta on se vähän tunteetonta menoa. Steel is real

Jt

Samaa mieltä, juuri Eroican SLX-putkisella pyörällä ajaneena. Mukavasti meni strada bianchi.

Kuinka monta ajopäivää kertyi, millaiset säät oli?

Ajopäiviähän siinä on vain yksi, eli viime sunnuntai. Lauantaina ja maanantaina tuli vettä taivaan täydeltä, mutta onneksi sunnuntai oli kuiva. Ajoin 135 km lenkin, tarjolla olisi ollut myös 38-, 75- ja 205-kilsaiset. Aikaa kului rapiat kahdeksan tuntia, joista tunnin verran juottopaikoilla nautiskellen. Tiet olivat hienoja ja mäet jyrkkiä. Meni kävelyksi muutamaan otteeseen, mäkien välit tuli sitten pyöriteltyä melko rauhakseltaan. Oli muuten paljon makeaa Alfa-tietä – vaikka Alfoja ei juuri missään näkynytkään.

Kaiken kaikkiaan mahti tapahtuma, jossa tunnelma oli ihan omaa luokkaansa. Tosin panostus per ajettu kilometri oli melkoinen...

Aivan varmasti unohtumaton tapahtuma, olen katsonut aiemmin linkittämäsi koosteen tapahtumasta läpi ainakin kuusi kertaa Jotain todella hienoa, kerta kaikkiaan!!!

Bianchikausi alkaa olemaan jo lopussa. Tänään tuli kaverin kanssa heitettyä reilu 50km. Meni jo aika pahaksi keli ja loppumatkasta tiet aivan peilijäässä. kaveri heitti lipatkin. renkaankin päsi tienpäällä vaihtamaan.

Juu, melko viileäksi meni kelit. Ajoin viimeksi maantiellä keskiviikkona, tänään olin maastossa, kun tuntui jotenkin kolealta. Continentalin GP 4Season renkaista on hyviä kokemuksia monella. Tuollaiset on olleet itselläkin alla maaliskuun lopulta saakka, kertaalleen vaihdoin etu-takarenkaan keskenään kulumisen tasaamiseksi, mutta toistaiseksi ei yhtään rengasrikkoa. Rullaavat aavistuksen huonommin kuin ihan nopeimmat renkaat, mutta kestävät. Hiukankin kosteat kelit on pahimpia renkaille, kun pienetkin hiekan jyvät tarttuu renkaisiin ja rikkoo ne.

Oli muuten huvittava tilanne kun vaihdettiin rengasta niin toinen lenkkiporukka meni kannustaen ohi. Matkaan päästyämme oli tuo porukka samoissa hommissa. Näytin vaan peukkua. Vaatetta oli sopivasti mutta liukkaus loppumatkasta teki homman vähän liian jännäksi. Mukavaa hommaa tämä on. Kuntokin on huomaamatta kasvanut. Uskoisin, että jo tälä kunnolla tuon pirkan jaksaisi rahusta läpi. Ajoasento ja tekniikka knties alkaa löytymään. Tuntuu siinä 50 kilsn kohdalla, ett jaksaisi vielä pidempäänkin mennä.

^^Oli Eroicassa samat renkulat alla. Hyvin kesti toskanalaista hiekkatietä, suosittelen. Joskus aikoinaan tuli ajettua Misukan Carboneilla, kestävät olivat nekin.

Hepa kirjoitti:Ajoasento ja tekniikka knties alkaa löytymään.

Ei tuohon ajoasentoon kannata liian insinöörimäisesti suhtautua. Totuuksia on monia ja monet huiputkin ovat ajaneet ihan toisistaan poikkeavilla setupeilla.

^ Mitäs sitä insiinöriydellensä enää mahtaa

Totta puhuakseni en ole kauheasti sitä enää säätänyt. Tuolla setupilla on menty viimeiset 5 lenkkiä. Perse alkaa tottumaan tuohon hommaan.

Syksy on aina hyvä aika päivittää maantiepyörää. Eilen vaihtui caad3 runkoinen Cannondale täyskuituiseen Lapierreen. Painoa on nyt spd polkimilla, täydellä shimpan 105 sarjalla, aksiumeilla ja triplaratas kammilla 8kg. Vielä on kevyitä kevennysgrammoja tiedossa.

Selittäkääs jätkät tyhmälle tätä gramman viilaamista?

Eli jos pyörästä otetaan pois vaikka 2 kiloa, mikä on sen vaikutus normi lycrajampan suorituskykyyn, oikeasti?

Jos vaikka vaihtaisin Guv'norin johonkin muoviluotiin ja yhdistelmä kevenisi vaikkapa 4 kiloa - olettaen yhdistelmän lähtöpainoksi vaikkapa 135 kg, kuinka paljon vauhti kasvaisi muiden muuttujien pysyessä samana? Disclaimer: ajoasuna siis tweed

Entä jos joku racing snake säästää fillarista kilon ja tuo yhdistelmän paino muuttuu jostain 75 kilosta 74:ään kiloon?

Hauskaa ja kallistahan tuo varmaan on, mutta jos suorituskykyä etsitään tuntuisi siltä, että 10 kiloa kuljettajasta olisi tehokkaampi tapa kuin pari kiloa pyörästä. Tai sitten täällä päin ovat succismiehet vain poikkeuksellisen hyvässä lihassa.

-Tazio

Janne kirjoitti:Syksy on aina hyvä aika päivittää maantiepyörää. Eilen vaihtui caad3 runkoinen Cannondale täyskuituiseen Lapierreen. Painoa on nyt spd polkimilla, täydellä shimpan 105 sarjalla, aksiumeilla ja triplaratas kammilla 8kg. Vielä on kevyitä kevennysgrammoja tiedossa.

Hienolta pyörältä kuulostaa! Lapierre lienee Suomessa vähän harvinaisempi merkki, mutta Keski-Euroopassa näitä näkee.

Pienen tauon jälkeen olen ollut innostunut pyöräilystä tosissaan ja olen välillä kummastellut erinäisillä fillarifoorumeilla tapahtuvaa pyörien kevennyskilpailua. Onko tällä grammojen viilauksella oikeasti vaikutusta pyörän käytökseen, rullaavuuteen tai ajettavuuteen? Sen voin vielä ymmärtää että pyörivät massat kannattaa minimoida myös polkupyörässä, mutta jos tangosta saa 100 grammaa pois, niin laskeeko se painopistettä huomattavasti, vai onko tämä vain "hifistelyä" joka kuuluu jokaiseen harrastukseen, kun aletaan tosissaan harrastamaan?

Äkkiseltään tuntuisi, että jos pyörä painaa 10 kg ja mies 90kg, niin sadan - parin sadan gramman kevennystä pyörästä ei voi havaita mitenkään. Varsinkaan kun se isompi massakeskittymä on pyörän päällä ja kaiken lisäksi liikkuvaa sorttia.

En tiedä enkä ymmärrä, mutta olisiko kyse jousittamattomasta massasta? Kroppahan tuossa jousena toimii.

Kai se gramman viilaaminen vaan on osa harrastusta, ainakin osalla harrastajista. Jos puhutaan ihan kaluston ääripäistä painon suhteen niin eron kyllä huomaa ajossa, mutta tuskin sillä merkitystä on.
Pyöritystekniikan ja ajoasennon hiomisella pääsee varmasti paljon suurempaan energian säästöön kuin fillarin keventämisellä. Kuskin keventäminen on kanssa aika hyvä ja halpa tapa vähentää energian kulutusta, mutta taas, yllättävän isotkin kaverit kyllä osaa laittaa pyörän kulkemaan jos niikseen tulee. Poikkeuksena mäkien ajaminen, niissä lähes aina kevyempi kuski on nopeampi, varsinkin mäen pidetessä.

Farina kirjoitti:

Janne kirjoitti:Syksy on aina hyvä aika päivittää maantiepyörää. Eilen vaihtui caad3 runkoinen Cannondale täyskuituiseen Lapierreen. Painoa on nyt spd polkimilla, täydellä shimpan 105 sarjalla, aksiumeilla ja triplaratas kammilla 8kg. Vielä on kevyitä kevennysgrammoja tiedossa.

Hienolta pyörältä kuulostaa! Lapierre lienee Suomessa vähän harvinaisempi merkki, mutta Keski-Euroopassa näitä näkee.

Pienen tauon jälkeen olen ollut innostunut pyöräilystä tosissaan ja olen välillä kummastellut erinäisillä fillarifoorumeilla tapahtuvaa pyörien kevennyskilpailua. Onko tällä grammojen viilauksella oikeasti vaikutusta pyörän käytökseen, rullaavuuteen tai ajettavuuteen? Sen voin vielä ymmärtää että pyörivät massat kannattaa minimoida myös polkupyörässä, mutta jos tangosta saa 100 grammaa pois, niin laskeeko se painopistettä huomattavasti, vai onko tämä vain "hifistelyä" joka kuuluu jokaiseen harrastukseen, kun aletaan tosissaan harrastamaan?

Äkkiseltään tuntuisi, että jos pyörä painaa 10 kg ja mies 90kg, niin sadan - parin sadan gramman kevennystä pyörästä ei voi havaita mitenkään. Varsinkaan kun se isompi massakeskittymä on pyörän päällä ja kaiken lisäksi liikkuvaa sorttia.

Täysin hifistelyä se on kuntoilijalle, ammattilaiset on sitten toinen juttu. Tuunataanhan niitä autojakin, ja harva kuitenkaan ajaa radalla niillä tosissaan kilpaa. Omistin ja ajoin noin 7, 5 kilon kuitu-Wilierillä pari kesää, möin pois ja olen ajanut
Columbuksen ja Tangen teräsputkisillä n. 9- 9, 5 kiloisilla ihan iloisesti sen jälkeen ja en huomaa vauhdeissa mitään eroa
- fiilis on vaan parempi vintage-fillarilla ajaessa

JT

Elekääpä nyt tuolleen tuomitko

Tuli muikea kirjoitusvirhekin edellistä viestiä naputellessa. On siis vielä halpoja kevennysgrammoja tiedossa.

Maantiepyörässä ensisijaisen tärkeää on mielestäni rungon ajomukavuus sekä vääntöjäykkyys. Sillä kun ajetaan tuntien lenkkejä, niin mitoituksen ja toimivuuden täytyy olla kohdillaan. Samalla ei ole tietty pahitteeksi jos peliväline on köykäinen. Tillintallintattis -kuosissa ajaessa pienillä asioilla on muutenkin merkitystä:) Testien perusteella kuiturungoissa on ollut minulle jäykkyyttä riittävästi, joten siltä pohjalta tätä projektia lähdin viemään eteenpäin. Vanhassa Cännärissä oli vielä alurunko ja alunen 1" haarukka, joten varsinkin putkelta ylämäkeen runtatessa suoraan sanoen pelotti. Puhumattakaan alamäissä.

Uutta pyörää miettiessä kävin testaamassa mm. Specializedin Vengeä ja Tarmacia heidän Test the best kiertueella. Kyllä kunnolla kokeilemalla nuo erot eri pyörien välillä huomaa ja jopa edellä mainitut painojutskat. Tarmac oli polkimineen 6.8kg ja erittäin formulamainen ajaa, Venge vähän paivavampi mutta junamainen ajettava. Vengeä joutui vääntämään "voimalla", kun taas Tarmac taipui mutkiin kevyesti ja mieluisasti. Ostamani Lapierre taas muistutti ajoltaan hyvin paljon Tarmacia, mutta oli vakaampi, varmaankin painonsa vuoksi. 8kg maantiepyörälle ei ole siis mitenkään vähän nykypäivänä.

Kyllähän fillaroinnissa iso osa viehätystä on toki myös pyörän rakentelu ja sen ultimatepyörän tavoittelu. Mikään pyörä ei vähänkään vakavammin asiaa harrastavalle riitä, montaa vuotta ainakaan.

Janne kirjoitti:Elekääpä nyt tuolleen tuomitko

Tuli muikea kirjoitusvirhekin edellistä viestiä naputellessa. On siis vielä halpoja kevennysgrammoja tiedossa.

Maantiepyörässä ensisijaisen tärkeää on mielestäni rungon ajomukavuus sekä vääntöjäykkyys. Sillä kun ajetaan tuntien lenkkejä, niin mitoituksen ja toimivuuden täytyy olla kohdillaan. Samalla ei ole tietty pahitteeksi jos peliväline on köykäinen. Tillintallintattis -kuosissa ajaessa pienillä asioilla on muutenkin merkitystä:) Testien perusteella kuiturungoissa on ollut minulle jäykkyyttä riittävästi, joten siltä pohjalta tätä projektia lähdin viemään eteenpäin. Vanhassa Cännärissä oli vielä alurunko ja alunen 1" haarukka, joten varsinkin putkelta ylämäkeen runtatessa suoraan sanoen pelotti. Puhumattakaan alamäissä.

Uutta pyörää miettiessä kävin testaamassa mm. Specializedin Vengeä ja Tarmacia heidän Test the best kiertueella. Kyllä kunnolla kokeilemalla nuo erot eri pyörien välillä huomaa ja jopa edellä mainitut painojutskat. Tarmac oli polkimineen 6.8kg ja erittäin formulamainen ajaa, Venge vähän paivavampi mutta junamainen ajettava. Vengeä joutui vääntämään "voimalla", kun taas Tarmac taipui mutkiin kevyesti ja mieluisasti. Ostamani Lapierre taas muistutti ajoltaan hyvin paljon Tarmacia, mutta oli vakaampi, varmaankin painonsa vuoksi. 8kg maantiepyörälle ei ole siis mitenkään vähän nykypäivänä.

Kyllähän fillaroinnissa iso osa viehätystä on toki myös pyörän rakentelu ja sen ultimatepyörän tavoittelu. Mikään pyörä ei vähänkään vajavammin asiaa harrastavalle riitä, montaa vuotta ainakaan.

Ei tuomita, ei Itsekin rakentelen mielelläni pyöriä, mielellään wanhoja teräsrunkoisia kilpapyöriä. Parit kasari-Colnagot ja Olmot tullut kasattua runkoaihion ympärille Campan osasarjoilla höystetynä. Ultimatepyörä lähes jo kasassa, Olmon Sintex SPX-Columbuksen putkilla ja Campagnolon 80-luvun Corsa Record-osasarjalla ja tuubikiekoilla.

Juha

Farina kirjoitti: ... Sen voin vielä ymmärtää että pyörivät massat kannattaa minimoida myös polkupyörässä, mutta jos tangosta saa 100 grammaa pois, niin laskeeko se painopistettä huomattavasti, vai onko tämä vain "hifistelyä" joka kuuluu jokaiseen harrastukseen, kun aletaan tosissaan harrastamaan?
....

On hifistelyä.

Itse en noista maantiepuolen jutuista ymmärrä mitään, mutta maastopuolella on tuota keventelyä tullut harrastettua vuosikaudet. Kyllä sillä toki oikeastikin on väliä jos pyörien välillä on useamman kilon painoero, mutta eroa saa olla melko paljon että sen huomaa.

Se missä kevennyksen oikeasti huomaa on pyörivät massat. Kevyemmät kiekot ja renkaat vaikuttavat havaittavasti siihen miten pyörä kiihtyy ja kulkee. Toki muitakin tärkeitä ominaisuuksia kiekoissa ja renkaissa on kuin paino.

Kiekkojen ja renkaiden keveyden lisäksi navoilla, kammillla ja keskiöllä on omien kokemusten valossa merkitystä. Hyvät pyörännavat parantaa vielä sitä rullaavuutta ja sit se mikä muut yllätti tossa hiilikuituisessa Bianchissa oli miten kevyesti keskiö ja kammet siirtää voiman tiehen, kun vertasin muihin fillareihini. Bianchissa on joku FSA:n megaexo BB30 keskiö FSA:n Gossamer kammilla, Intensessä on FSA afterburner kammet shimanon octalink keskiöllä ja Tunturissa Shimano Tiagra kammet jollain vanhalla shimanon kanttikeskiöllä. Ero on aivan huikea, Bianchi kiihtyy paikaltaan kuin hauki rannasta, muissa fillareissa tuntuu että keskiöihin ja kampiin häviää aavistuksen tehoja. Toi FSA afterburner/shimano octalink ei oo kyllä mikään hyvä yhdistelmä - siinä ei ihan tunnu toleranssit täsmäävän, mutta ei oo tullut vaan päivitettyä. Kanttikeskiöstä ei sit sen enempää Ehkä fillareissa kuitenkin noi keskiöt, kammet ja rattaat on syytä lukea pyöriviksi massoiksi kuten kiekot, renkaat ja navat ja niiden kevennys tai enemmänkin niiden rullaavuus ja tehohävikin minimaalisuus tuntuu ihan konkreettisesti kevyempänä menohaluna.

Janne kirjoitti:Elekääpä nyt tuolleen tuomitko ...

Kyllähän fillaroinnissa iso osa viehätystä on toki myös pyörän rakentelu ja sen ultimatepyörän tavoittelu. Mikään pyörä ei vähänkään vakavammin asiaa harrastavalle riitä, montaa vuotta ainakaan.

Juu, ei tarkoitus ollut tuomita. Kiinnosti siis oikeasti, että kuinka niitä kevennyksiä havaitsee.

Pystyn kyllä hyvin ymmärtämään, että rakentelu on tärkeä osa harrastusta. Omaankin uuteen MTB:hen on tullut jo katseltua uutta satulaa ja tankoa... Ja mitäköhän seuraavaksi sitten

Ei ollut minunkaan tarkoitus mitenkään tuomita pyörän rakentelua tai keventelyä. Itsellä on rakentelu keskittynyt enemmän maasturiin, maantiepuolella on muutokset rajoittuneet renkaisiin, no kiekot tai ainakin kehät pitäisi kyllä uusia jossain vaiheessa. Ehkä olen vaan tyytyväinen nykyiseen set-uppiin tai en tiedä miten parantaa

Mukavaa, kun kelit lämpisi ja pääsi tällä viikollakin pyörittelemään iltalenkin..

En ole kyllä kammissa saati keskiöissa huomannut mitään eroa, liekö sitten liian vähän jerkkua. Tai olihan sitä joskus enemmän... Mutta oma kroppani ei ole rekisteröinyt mitään suurempaa filiseroa esimerkiksi 170-, 172,5- ja 175-millisten kampien välillä. Saati niitten painojen suhteen. Olen samaa mieltä kuin moni muu, että keventely kannattaa aloittaa kiekoista ja renkaista.

Greg Lemond sanoi: "It doesn't get any easier, you just go faster." Tosin on kepeällä fillarilla kiva ajaa.

Minä kyllä huomaan selvän eron kampien pituudessa, 172.5mm pyörii itselläni paljon paremmin, noilla pystyy meikäläisen huonolla tekniikalla pyörittämään putkeltakin. Jos maastoajoni olisi xc tyylistä ajaisin maastossakin lyhyillä kammilla.
Rungon geometria tuntuu vaikuttavan ajoon oikeastaan enemmän kuin paino, race mitoitettu pyörä on herkkä, kevyt ja tehokas ajettava verrattuna korkealla emäputkella varustettuun enemmän touring henkiseen menopeliin, vaikka painoa olisi ensin mainitulla enemmän, kunhan ei ole liikaa..

Jätin koulupäivän väliin ja suunnattiin kaverin kanssa vielä maantielle. +6 lämmintä eikä ihan mahdoton tuuli. 72 kilometria näytti sport tracker kotiin päästyä. Muutama tappava mäki tuli myös mahdutettua matkalle. Loppumatkasta vielä tämä mäki Puoleenväliin meni putkelta ja lopussa näkyi tähtiä alla oli jo reipaat 60 kilometriä tuossa kohtaa. Pirkan pyöräily edelleen tavoitteena.

Ensi vuoden Vätterninkiertoon ja Nürburgringin 24 tunnin kisaan ilmottauduttu.
Pitäisi traineri ostaa että talvella saa ajettua vähän katufillariasennossa eikä pelkkää maastopyörää.
Aika-ajopyörän kaveriksi pitää myös normi katupeli hommata kunhan keksii minkä.

Hepalla on kyllä hiukan turhan hienot mäet ajella ja treenata

Grendel, jos matala pyörä löytyy jo niin jotain pitkän matkan välinettä sitten vai..?

Fillari-lehden tuoretta osto-opas numeroa selatessa harmikseni huomasin että cycle-europe on suuressa viisaudessaan jättänyt pohjoismaiden maahantuotiohjelmassaan Campagnolo osasarjoilla varustetut mallit kokonaan pois hintaluokassa perusharrastelijat . Ainoat mallit joissa Campaa saa ovat Infinito CV (Chorus) ja pari Oltre XR2 mallia (Super Record & Super Record EPS) joiden hintahaarukka on 4800€-10 000€. Tavalliselle Campaa haluavalla harrastajalle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin hankkia Bianchi ulkomailta Mä en oikein suostu uskomaan, etteikö Campagnolo malleille olisi löytynyt riittävästi kysyntää pohjoismaissa. Tietysti nyt on ite suht tyytyväinen siitä' etten oman Bianchin hankintaa lykännyt tälle vuodelle, mutta harmittaahan tuo muiden harrastajien puolesta.
Olishan noi Via Nironet, Impulsot, Intensot ja Sempre Prot ihan mukava Campagnoloilla saada myös.

Katselin ihan samaa päivällä.

Tänä vuonna oli tarkoitus päivittää lenkkipyörä uudenpaan, mutta taitaapi jäädä vaihtamatta ellei lotossa nappaa useampi numero kiinni. Tai sitten jatkan käytetyn metsästämistä.

^ Jos olis jäänyt viimevuonna fillari hankkimatta, niin nyt vahvaksi vaihtoehdoksi mulla asettuisi Wilier. Samaisessa fillarilehden osto-oppaassa oli Vaasalaisen Mysportsin hinnat aika houkuttelevat. Esimerkiksi tämmöinen Campan Centaur osilla oleva GTR Gran Turismo kustantaisi mysportsilla osto-oppaan mukaan 1899€. Izoard XP Centaur sarjalla puolestaan 1499€. Siinä on jo ihan asiallisen hintainen Italialainen täyshiilarirunko Campagnolon palikoilla. Molemmat rungot on varsin hyvin arvosteluissa menestyneet.

Tuli hommattua canyon ultimate cf tuon speedmaxin kaveriksi.
Pelkällä tempopyörällä ei oikein pärjää
Eilen speedmaxilla vuoden eka lenkki ja tiukkaa teki.

http://www.ciclimaestromilano.com/

Ihan kivoja. Tehdään Italiassa.

Giallo Pozzuoli kirjoitti:^ Jos olis jäänyt viimevuonna fillari hankkimatta, niin nyt vahvaksi vaihtoehdoksi mulla asettuisi Wilier. Samaisessa fillarilehden osto-oppaassa oli Vaasalaisen Mysportsin hinnat aika houkuttelevat. Esimerkiksi tämmöinen Campan Centaur osilla oleva GTR Gran Turismo kustantaisi mysportsilla osto-oppaan mukaan 1899€. Izoard XP Centaur sarjalla puolestaan 1499€. Siinä on jo ihan asiallisen hintainen Italialainen täyshiilarirunko Campagnolon palikoilla. Molemmat rungot on varsin hyvin arvosteluissa menestyneet.

Omat kokemukset Mysportsista hyvät. Asiantuntevasti opastettiin minutkin siellä Wilierin saloihin, ja Mortirolo Velocella tuli ostettua. Tuo 1,5 k€ Izoard XP vastaa n. Mortiroloa rungoltaan, sitten pelkkä Izoard on pykälää parempi.

Jt

Vittorio Jano kirjoitti:http://www.ciclimaestromilano.com/

Ihan kivoja. Tehdään Italiassa.

Hyvän näköisiä ovat. Vähän eleettömämpiä - hyvällä tavalla - kuin Torinon Frenorossot.

-Tazio

Talvipuhteina tuli kasailtua tuollainen Fausto Coppi fixi. Runko ilmeisesti modattu maantiepyörästä. Tuolla vähän tullut harjoiteltua ajamista, melko hankalaa on totutella tuohon kiinteään. En nyt mitään järkevää tarvetta tuolle ole keksinyt, mutta on se ainakin omasta mielestä ihan hieno.

^ No onhan se hieno. Satula vähän pökkää silmään, mutta muuten oikein siisti.

Liekö sama fillari kyseessä kuin tässä? Siinähän on perinteinen "slug"-runkokin, en nyt muista miksi noita suomessa kutsuttiin. Ymmärsinköhän oikein että noita Fausto Coppi runkoja on valmistettu Unkarissa perinteisellä Italialaisella tyylillä? Vai onko toi kuitenkin vintagerunko? Näyttää tolla kyseisellä Budabestin Fatuzmasterilla olevan eBayssa tarjolla uusia Fausto Coppi (nos) runkojakin. Nos kyllä viittaa vintageen.

^Satulaa mietiskelin pitkään, mutta sitten osui tuo Coppin satula eteen NOS jostain 90 luvulta. Pyörä on tosiaan samanlainen kuin linkissäsi eri yksilö tosin. On tosiaan muhvirunko, painoa karvan alle 2kg.

Hieno peli! Alun perin vain ratakonkeleissa oli takaa ladattavat drop outit, nimi City Master ei oikein viittaa em käyttöön joten olisiko runko jo alun perin suunniteltu fixiksi. Runko on myös aika kevyt ratavehkeeksi. Jaloista alkaa löytyä "uusia" lihaksia kun kiinteällä ajelee, hauskaa hommaa varmasti mutta varovainen kannattaa olla. Oikeastaan homma sopii Hepalle hyvin, kun voimasta tuskin tulee heti pulaa

^:-D

Tuo nyt on enemmän sellainen leikkikalu. Lenkit hoituu Bianchilla.

Tuo City Master-tarra on jotenkin eri sarjaa kuin muu tarroitus. Tosiaan pullotelineen paikat, paino, kaapelireitit varmistaa sen, ettei ole ratarunko.

Onhan tuossa sentään jarrut, jotta saa vauhtia himmattua. Hetken mkielijohteesta tuli juuri tuo runko talvella hommattua ja sitten katselin sopivia palikoita. Kriteerinä lahinnä väri ja se, että olisi suhteellisen laadukasta kamaa. Mitään hipokallista tuossa ei todellakaan ole. Talven mittaan tuli tilailtua osia ja pikkuhiljaa kasattua. Keväällä koeajo. Katsotaan nyt mitä sen kanssa tekee. Voipi olla, että vapaaratas tulee laitettua paikalleen jos ei ala tottumaan tuohon kiinteään välitykseen. Varsinkin alamäet on jänniä, enkä ole edes isoja vielä koittanut.