Alfabbs.fi

Eräs tuttu korjautti 80-luvun alkuperäisasennus radion ja vahvistimen, ongelmaksi kehittyi juuri niiden piirikortin osien saanti, kun niin vanhat osat oli jo heitetty mäkeen, ilmeisesti jolloain "virityksellä" oli nykyisiä osia laitettu tilalle.

Eiköhän ne kuubalaiset jatka hyviksi todetuilla malleilla ajamista seuraavat 80 vuotta ja jättävät kaikenmaailman TSI:t ja Twinsparkit eurooppalaisten murheeksi.

Hah! Yksikään sen ajan jenkki kone ei kestänyt kuin 100tkm, koitappa vaikka etsiä niitä "number matching" autoja nykyään, niissä Kuuban jenkeissä on jo pitkän aikaa ollut Isuzun 6-kokeet sisällä.

unknown kirjoitti:Hah! Yksikään sen ajan jenkki kone ei kestänyt kuin 100tkm, koitappa vaikka etsiä niitä "number matching" autoja nykyään, niissä Kuuban jenkeissä on jo pitkän aikaa ollut Isuzun 6-kokeet sisällä.

Tai vanhan venäläisen kuorma-auton diesel-kone

Kaveri kävi Kuubassa reilu vuosi sitten ja oli päässy muutamaa ajoneuvoa vähän lähemminkin tutkimaan. Luovuus huipussaan niissä viritelmissä.

Zulak kirjoitti:Hyviä pointteja monelta ja mielenkiintoinen keskustelu. Itseäni huolestuttaa kyllä nykyautoissa tuo elektroniikkapuoli. Alkaa olla autossa sen verran monimutkainen järjestelmä jo mukana, että kalpenee moni teollisuuden tuotantolinjakin siinä rinnalla ohjausjärjestelmän puolesta.

Tokihan kaikkea pystyy aina korjaamaan jos oikeasti haluaa ja aikaa on rajattomasti, mutta kannattaako? Oon monta romutustuomion saanutta autoa nähnyt missä on joku "ratkeamaton" sähkövika. Tulee olemaan kyllä osaaville autosähkömiehille kysyntää pian. 8h ei oo vielä pitkä aika kun lähetään jotain vähänkään haastavampaa vikaa ettimään sähköistä ja kuka haluaa maksaa sen?

Noista boksien tee-se-itse korjauksista olen kyllä vähän eri mieltä. Avatkaahan huviksenne joku uudehkon auton moottorin ECU esimerkiksi. Turha sieltä on yrittää jonkun piirin numeroiden perusteella varaosakomponenttia nykyään metsästää. Lähes kaikki piirit on valmistajakohtaisella numeroinnilla, jos yleensäkään on mitään merkintöjä komponenteissa. Pintaliitoskamasta on muutenkin aika vaikea sanoa kotelon perusteella mikä komponentti se tarkalleen ottaen on. Tietysti jotain konkkia ja muuta voi vaihdella, mutta tuho voi olla laajempaa.

En nää jonkun boksin korjaamista/korvaamista itsessään suurena ongelmana, koska varaosiahan noihin alkaa löytyä purkuautoistakin jo vaikka kuinka. Enemmän nykyään on ongelmana löytää se vika. Esimerkiksi väyläjohdotuksen vika jossain ikävässä paikassa on aika työläs löytää. Työaikaa voi kulua älyttömiä määriä noiden sähkövikojen selvittelyyn vaikka se ei oliskaan loppujen lopuksi kun huono liitos jossain. Sitä piuhaviidakkoa alkaa olla jo melkonen määrä nykyautossa. Jostain 90-luvun vehkeistä nyt vielä selviää kohtuudella.

Oma lukunsa on sitten nämä softapuolen jutut, jotka on myös täysin loputon suo. Noiden purkkien syömä koodin määrä kasvaa valtavaa vauhtia ja on aivan turha verrata jotain 90-luvun alun yksinkertaista ruiskuboksia nykyaikaiseen moottorinohjaukseen + auton muuhun järjestelmään. Järjestelmien monimutkaistuessa, vianhaku vaikeutuu luonnollisesti ja tarvitaan aina vaan erikoisempaa osaamista. Softaan sinäänsä harvemmin tulee mitään vikaa, mutta ihan jo boksien vaihdon yhteydessä eteen tulevat koodaukset yms. ongelmat. Aika monesti saa nostaa merkkiliikekin kädet pystyyn ja tyytyä tilaamaan pirusti uutta palikkaa.

Sit on vielä nää "hybrid ECUt", joita on enemmän ja enemmän. Alla esimerkki Alfan 2.0TS:n ECUsta ME3.1, jonka kertaalleen korjasin johtosarjan oikosulun jäljiltä. Vaihtaisitko tuonne jonkun komponentin itse? Oon noita joitakin korjailllu missä on johdin palanu poikki ja se on jo tarpeeks haasteellista. Edes ammattilainen kunnon vehkeillä ei välttämättä pysty korjaamaan kun noita ei vaan yksinkertaisesti oo tehty korjattaviksi.

Meinasin editoida, mutta kun aikalailla asiaa alusta loppuun. Eli yhdyn mielipiteeseesi.

Mietin tuota "niin silloin 90-luvullakin ajateltiin että kuka niitä ruiskuja korjaa - ja nyt niitä korjaillaan" tyyppistä argumentointia. On totta että jossain määrin näin onkin. Että se uusi tekniikka ei hetken päästä olekaan niin eksoottista ja korjaamatonta. Mutta! Kyllä se silti sisältää totuuden siemenen, ison sellaisen. Mitä uudempi auto, sitä vaikeampi/kannattamattomampi se on korjata kun se ikääntyy. Näin ei käy samassa mittakaavassa 80-lukuiselle tai vanhemmalle. Kun komponenttien määrä autossa moninkertaistuu, niiden koko pienenee, monimutkaisuus kasvaa, ja niiden ymmärtämisen kirjo laajenee, puhumattakaan tarvittavista erikoistyökaluista, ja siitä että niitä pitää osata käyttää...

On mielestäni kiistämättömän selvää että uudempien autojen korjaaminen on haasteellisempaa monella rintamalla kuin vanhojen, suhteessa tarjolla oleviin järkeviin mahdollisuuksiin korjata niitä. Tämä meidän ajallinen perspektiivimme saa unohtamaan että vielä 70-80-luvulle saakka auton korjasi todella moni itse sähköjä myöden. Ja jos ei osannut niin naapuri tai paikallinen esso otti sen mielellään korjattavaksi sillä aikaa kun omistaja jakoi viisauttaan siellä baarin puolella(!). 90-luvun kuluessa elektroniikka alkoi jo siirtyä perus harrastajan ulottumattomiin, 2000 luvun auton ecuille ei tosiaan se ammatilainenkaan osaa tehdä mitään. Eikä sillä ole siihen edes laitteita. Siis jos esim moottorin tai ilmastoinnin aivot hajoaa niin se on uuden hankinta edessä. Ja kun niitä osia ei sitten enää jossain vaiheessa saa edes käytettynä, niin kuntoon ei saa myöskään sitä autoa. Korkeintaan vaihtamalla "kaiken" elektroniikan väylineen jne. Siihen en usko että edes se kinuski alkaa tehdä jälkituotantona bokseja vanhoihin käyttöpeleihin. Sieltä ei leipää kerry.

Loppupeleissä se elektroniikka ei ihan kauheasti kai edes laukeile. Kyllä useimmiten nuo autot taitaa edelleen mennä paaliin kun kori on loppu tai koneeseen/laatikkoon tulee joku isompi vika, mitä ei enää kannata korjata. Jos nyt vaikka 156:ta pitää esimerkkinä.

Wile E. Coyote kirjoitti:Siis jos esim moottorin tai ilmastoinnin aivot hajoaa niin se on uuden hankinta edessä. Ja kun niitä osia ei sitten enää jossain vaiheessa saa edes käytettynä, niin kuntoon ei saa myöskään sitä autoa. Korkeintaan vaihtamalla "kaiken" elektroniikan väylineen jne. Siihen en usko että edes se kinuski alkaa tehdä jälkituotantona bokseja vanhoihin käyttöpeleihin. Sieltä ei leipää kerry.

Veikkaan, että kinuski vielä tekee kuin tekeekin uusia "yleismallin aivoja", jotka sitten jollain ohjelmointityökalulla vaan konfiguroidaan tiettyyn autoon sopivaksi. Valmistusteknisesti sellaisia voisi tehdä erittäin halvalla ja markkinoitakin niille alkaa olemaan sitten kun "nykyautot", eli karkeasti 2000-luvun puolella rakennettuja autoja alkaa päätyä harrastepeleiksi.

Jos moottorin ohjaus voidaan nykyisin jo korvata Megasquirtilla tai vastaavalla, niin eihän se ole temppu eikä mikään korvata myös esim. valoja ym. ohjaavat väyläpurkit.

Corveten virittäjät törmää ongelmaan, että jos koneen kylkeen haluaa ahdinta, alkuperäinen taikalaatikko ei kykene venymään tarvittaviin mittoihin ja kyllä, jälkituotanto ruutta kyllä toimii, mutta sitten pimenee mittaristo, penkinlämmittäjät, ilmastointi ja sähköikkunat, ym ym, koska sama boxi ohjaa myös niitä. Eli malllikohtaista softaa ja pitää ryhtyä kirjoittelemaan tai hakkeroida alkuperäisen boxin salaus. Selvää on että juuri esitelty uusi malli on rakennettu tehtaan toimesta niin että sen salauksen murtalinen on rakennettu vakuutus syistä siten että sitä ei voi purkaa. Noin esimerkkinä...

Sitten on vielä noi ruiskusysteemit, nyt on osa k-jetronicin osista loppu, eli ei ole enää olemassa uusia, korjaa nyt siinä sitten sitä ryypyn mekanismia...

Eikö muka K-jettiin saa enää kaikkia osia? Luulisi niitä nyt jokusen pikkupajan edelleen tuottavan, ainakin tarvittaessa ja mallin mukaan. Kummasti noita Kügelfischereitäkin on edelleen toimivina ja kunnostettuina käytössä, ja se on aika vahvasti hienomekaaninen laitos.

Älybokseja vaihdellaan erityisesti siksi, että se on yksinkertaisempaa, kuin korjauttaminen - ei välttämättä halvempaa, mutta usein sitäkin, jos käytettyjä on tarjolla. Onhan noita ECUjen korjaajia jo nykyisinkin.

Corveten virittäjien pitää saada se alkuperäinen äly luulemaan edelleenkin ohjaavansa moottoria, niin homma toimii. Näin äkkiseltään ensimmäisenä ajatuksena aiheeseen. Onnistunee mikrokontrollerilla, joka antaa ohjaussysteemille sen odottamat vasteet.

Ääritapauksessa, jos on tarpeeksi innostusta, osaamista ja laitteet, voi hankalat mikropiirit avata ja kuvata, että pystyy rakentamaan korvaavan (ei samanlaista, mutta samoin toimivan):
http://visual6502.org/images/pages/Motorola_68000.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Nuo on muuten aika huimia otoksia.

mutt kirjoitti:
Ääritapauksessa, jos on tarpeeksi innostusta, osaamista ja laitteet, voi hankalat mikropiirit avata ja kuvata, että pystyy rakentamaan korvaavan (ei samanlaista, mutta samoin toimivan):
http://visual6502.org/images/pages/Motorola_68000.html" onclick="window.open(this.href);return false;" onclick="window.open(this.href);return false;

Nuo on muuten aika huimia otoksia.

Heh, siitä vaan rakentamaan Amigan prosessoria

On noita kuvia käytetty apuna joidenkin yksinkertaisempien piirien emuloinnissa ja toiminnan selvittämisessä. M68000:n kohdalla ei vielä tarpeen, kun niitä saa joka puolelta uutena ja käytettynä.

Olipahan vain yksi esimerkki siitä, mitä harrastajat ei voineet kuvitella tekevänsä vielä 90-luvulla.

Hepa kirjoitti:Loppupeleissä se elektroniikka ei ihan kauheasti kai edes laukeile. Kyllä useimmiten nuo autot taitaa edelleen mennä paaliin kun kori on loppu tai koneeseen/laatikkoon tulee joku isompi vika, mitä ei enää kannata korjata. Jos nyt vaikka 156:ta pitää esimerkkinä.

Heti poikkeus joka vahvistaa säännön: -01 beemeristä pimeni vasen ovi, pitkän etsinnän tuloksena analyysi: "toinen ovimoduli varmasti rikki, vaihdon jälkeen tiedetään, onko myös general module 3 rikki, sitä ei sitten saa kuin uutena" Oireena on kaikkea sähkövikaa, vikavaloa ja lukot toimii miten sattuu.

Mitenkähän vastaavanlainen hyvin varusteltu -12 vm oleva laite toimii vuonna 2024, tuskin boksien määrä on vähentynyt..

Ja tätä kirjoittaessa naapurin bemarin hälyt huutaa taustalla itsekseen pihalla

pemarilla onkin sähkö-osien kestävyysvaatimus toimittajille määritetty: 160000km

niinhän ajateltiin aikoinaan suosituimista nykyisistä"klassikoista",jotka suunniteltiin kaikeksi muuksi kuin tuleviksi klassikoiksi.kupla,500,mini ym.
Asian vierestä huomannut,että perus harmaatoyotacorolla ajattelu kääntynyt jo itseään vastaan

alfa164 kirjoitti:niinhän ajateltiin aikoinaan suosituimista nykyisistä"klassikoista",jotka suunniteltiin kaikeksi muuksi kuin tuleviksi klassikoiksi.kupla,500,mini ym.
Asian vierestä huomannut,että perus harmaatoyotacorolla ajattelu kääntynyt jo itseään vastaan

Käytännössä yhdenkään Kuplan, Morris Minin tai pikku-Fiatin ajokunnossa pitäminen ei ole ollut mahdollista ilman historian varrella tehtyjä "järjettömiä" ratkaisuja. Jossain vaiheessa niitä on korjattu/entisöity/uudelleen rakennettu enemmän kuin auton todellisen rahallisen arvon edestä. Sitä taustaa vasten ajateltuna nykyautojenkaan korjaamisen vaikeus tai kalleus ei estä niistä tulemasta klassioita.

Alfabbs.fi

"Nykyisistä autoista ei tule klassikkoja"

Re: "Nykyisistä autoista ei tule klassikkoja"

Re: "Nykyisistä autoista ei tule klassikkoja"

Re: "Nykyisistä autoista ei tule klassikkoja"

Re: "Nykyisistä autoista ei tule klassikkoja"

Re: "Nykyisistä autoista ei tule klassikkoja"

Re: "Nykyisistä autoista ei tule klassikkoja"

Re: "Nykyisistä autoista ei tule klassikkoja"

Re: "Nykyisistä autoista ei tule klassikkoja"

Re: "Nykyisistä autoista ei tule klassikkoja"

Re: "Nykyisistä autoista ei tule klassikkoja"

Re: "Nykyisistä autoista ei tule klassikkoja"

Re: "Nykyisistä autoista ei tule klassikkoja"

Re: "Nykyisistä autoista ei tule klassikkoja"

Re: "Nykyisistä autoista ei tule klassikkoja"

Re: "Nykyisistä autoista ei tule klassikkoja"