Alfabbs.fi

Katalysaattorikauden vehkeissä pitäisi kait olla tankissa pieni alipaine estämässä bensahöyryjen karkaamista ympäristöön. Ja alipainehan sinne syntyy luonnostaankin bensan pinnan laskiessa ellei jostain päästetä korvausilmaa tilalle. Pakko sitä kuitenkin on sinne päästää, muuten bensapumppu ei jaksa pumpata tai vaihtoehtoisesti imee tankin rusinaksi.

Jep, mulla oli jo -78 letukassa aktiivihiilipönttö keräämässä noita höyryjä.. mutta ei senkään korkki suhahdellut avatessa... ja silloin mä ainakin kuulinkin vielä heinäsirkatkin

Kun nyt asiaa ajattelee niin ei tuo Pösökään taida suhahdella. Jotkut toiset häristimet ovat kyllä niin tehneet.

159 suhahtaa, ajan tankin tyhjäksi ja tankkaan täyteen enkä siinä välissä sitä korkkia availe. ja joka kerta suhisee alipaineen takia.
Nyt kun on uusia autoja varustellut, niin kyllä nekin lähes 100% suhahtaa aina kun luukun ja korkin tarkastaa

Kyllä tää tankin suhahtelu keskustelu niin paljon kiinnostaa että piti oikeen käydä avaamassa molemmista kärryistä korkit ja kuunnella korva kiinni korkissa..
Ja ei kyllä mitään pihinöitä mulla kuulunut kummassakaan kärryssä.
Ja kun tuota korkkiakin katselee niin ei se ihan tavallinen pullon korkki ole, kyllä joku insinööri lienee tovin viettänyt aikaa sitä suunnitellessa ja tarkoituksena varmaankin on ollut aikaansada himmeli joka tasaa paineita tankissa??
Seison kyllä korjattuna jos joku teknisesti asian perustelee mutta tällä elämänkokemuksella olisin edelleen sitä mieltä että kunnossa olevat vermeet ei pitäisi normaali oloissa merkittävästi suhahdella??

Pitää joskus kokeilla yön jälkeen suhahtaako edelleen... mun teoria on, että korvausilmajärjestelmä tms. pitää olla niin tiivis, että höyryt ei karkaa sitäkautta, että se ei ihan pysy perässä tuon tankin tyhjenemisen kanssa, vaikka sekin on toooosi hidasta

Tai sitten joissain malleissa pidetään pientä alipainetta jotta tiiviys on taattu, venttiili ohjaus tms. Pitänee kaivella koulukirjat esille

mulla lukee bensakorkis jtn. warning slowly remove cap.

Tarkistin että mulla lukee korkissa että avaa korkki varovasti roiskeet on vaarallisia. Ja bensatankissa on mulla edelleen ylipaine, vaikka osa täällä on selkeästi sitä mieltä ettei ole. Mikä on sinänsä loogista että ylipaineella ne bensahöyryt menevät itsestään venttiilin avautuessa imusarjaan.

siellä autossa on 2 venttiiliä (+korkissa oleva yksisuuntaventiili josta ilma pääsee tankkiin, mutta ei pois). 1 ventiili kun lähdetään tankilta kohti moottoria on kaksisuuntaventiili, josta pääsee myös ilmaa tankkiin tai tankin HC höyryt aktiivihiilisäiliöön. 2 ventiili on aktiivihiilisäiliön yhteydessä (tekee helikopteri ääntä kylmällä ja rikkinäisenä), tuo aukeaa kun imusarjassa on alipainetta jolloin höyryt pääsee säiliöstä imusarjaan, eli normaali ajossa kokoajan imupäällä ja sinne voi tulla alipainetta. eli se, onko tankissa yli- ali- vai ihan normaali ilmanpaine riippuu tilanteesta... riippunee myös vähän valmistajasta, haluavatko lievän alipaineen, että höyryt pysyy hallinassa, eli ventiilit on "jäykemmät"

Kirja on toki aikalailla vanhentunnut, mutta samalla lailla nuo taitavat edelleen päteä, turboissa tosin ei alipainetta imusarjasta löydy...

Paitsi kaasuläpällisissä (eli käytännössä bensakoneissa). Ei tietty hana auki, mutta moottorijarrulla hyvinkin.

jkk kirjoitti:mä oon avannut purkuautojen ratteja surutta, ei ongelmaa mutta voihan esim irrottaa akun varmuuden vuoks?

Olikin ihan simppeli juttu,parilla kielekkeellä kiinni.Bagin liitintä en viitsinyt irrottaa.
uskaltaako akun kaapelin laittaa kiinni,kun keskiö poistettu,ja että voisi tööttiä koittaa?

Sähkömiehet,kuuluuko töötin sulakkeeseen tulla jatkuva virta?

Sähkömiehet,kuuluuko töötin sulakkeeseen tulla jatkuva virta?

Aikas yleisesti lienee toteutettu noin eli + tulee suoraan päristimelle ja maita annetaan ratin kautta. Luulo ei tietysti ole tiedon väärtti eli en ole 100% varma onko kaikissa toteutettu noin..

juu,ratista oli johto poikki

Tervehdys!

Laturiongelmaa Peugeot 106:ssa. Ongelmat alkoi kun grammari sammui aina ajossa kierroksia nostaessa. Noh, akun navoilta kone käynnissä mittasin parhaimmillaan vaatimattomat 18,5 volttia Akkukin vähän siinä jo suhisi. Vaihdoin laturiin jännitteensäätimen, jolloin latausjännite tippui liian alas ja akku purkautui. Otin uudestaan säätimen irti (josko hiilet ois menny huonosti sisään) ja sit ei ladannu ollenkaan. Hain Fustilta purkuosana uuden laturin jonka törkkäsin paikalleen. Ei lataa edelleenkään. Ollenkaan. Kaikki sulakkeet ok ja akun maadoituspisteen hioin uusiks. Ei mitään vaikutusta. Mikä piru tuossa voisi olla?

^Muistelen lukeneeni Pösö-foorumeilta, että noissa kannattaa ekana tsekata kaikki maadoituskaapeleiden kontaktipinnat; aiheuttaa merkillisiä vikoja sähkölaitteissa.
En muista sijainteja tarkemmin, mutta google vois auttaa?

Ainakin XU-koneessa konehuoneen maadoituspiste on lootankannen päällä ja aiheuttaa samanlaisia ongelmia. TU-koneesta en mene varmaksi sanomaan että on samassa kohtaa mutta epäilisin että on samoilla seuduilla. Kerää aika hyvin paskaa juuri siihen kohtaan.

Voi olla myös kaapelit hapettuneet muovien sisältä, tuotahan ei tietenkään näe, ennenkuin irrottaa kaapelin ja repii muovit päältä pois

Ei kerenny tänään Pököttiä, toi toinen vessa tarvi kans diagnoosia

Siinon niinkö kahvat valmiina, että helppo nostaa motti ylös kunhan päästää kiinnikkeistä irti?

Vois olla paikallaan, sen verran vikaherkkä kiuas. Ei vais, testailin suuttimien paluuvuotoa kun ei taas kerran lähde käymään. Noi on siis kumiletkuja suuttimien päissä.

Ahhh. Minä jo mietin että ei ne ihan vakiokauraa ole, muttei miltään järjelliseltä viriltäkään näytä .

Joo ei Hei kuulkaas, kokeilin vanhaa laturia pyörittää porakoneella ja antoi napoihinsa semmoset 0,5 V 3000 kierroksella. Otin toisenkin irti autosta eikä sekään antanut juuri enempää. Eli, voiko näin laturia ees testata vai onks ne molemmat oikeesti paskana?

Se pitää onnistua herättämään ensin, jos oikein muistan niin käämi pitää magnetoida. Vanhemmissa autoissa herätyspiuha meni usein laturin merkkivalon kautta, eli jos polttimo oli kärähtänyt niin laturikaan ei herännyt. Siltä varalta että kytkentä on noin vielä tuossa pösössäkin tsekkaa ihmeessä se polttimo. Ei olisi mikään ihme että se on kärähtänyt, jos/kun sinne on päässyt tuo reilu 18V kannalle.

Nii ja siis nyt oli kyse taas Pösön Boschin laturista.

Kyl se viimeks polkiessa on palanut, mut tosi himmeästi.

Sen pitäisi palaa, kun virrat on päällä mutta moottori ei käy.

Joo, tarkemmin ajatellen juuri näin onkin. Auton akku tietysti on jo lähes tyhjä, mutta lisävirralla kaikki valot palaa ihan ok virrat päälle käännettynä. Koneen kun vetää käyntiin, jää latauksen merkkivalo palamaan himmeästi.

Jeh, sit siellä joko on nykyaikaisempi kytkentä tai vika on jossain muualla. Mutta tosiaan jos irtolaturia pyörittelet, pitäisi se saada herätettyä.

Törppää se akku laturin jatkeeks vikaa tonkiessa. Tyhjänä pööpöily ei tee akulle hyvää.

Tossa internetin ihmeellistä maailmaa tonkiessa löytyi puhetta diodisillan kunnosta. Lienis mahdollinen vikakohde. Eri juttu et jaksaako oikeesti alkaa kolvaileen kaikkea irti vai käviskö irtolaturin testauttaan jossain.

Pösöfoorumia 207n vuoksi aika paljon lukeneena tuntuu pösöissä tuo diodisilta olevan tyyppivika. Kun tuli can-väylät autoihin niin iso soa murheista katosi, mutta diodisillat senkuin jatkoi murheita.
En tiedä auton rakennetta, mutta miten laturin maadoitus on hoidettu? Lähteekö sieltä vaan paksu plussa akulle ja maa "johonkin", onko laturi itsessään maadoitettu omalla johdolla? Muistan kaverin 205:ssa aikanaan kun ihmeteltiin laturiongelmaa vaikka kuinka kauan...
Kunnes vahingossa jompi kumpi meistä huomasi, että laturin kuoressa on n. 1,5mm ruuvi johon näytti joskus jotain tulleen ja lisätutkinnalla löydettiin naurettavan ohut narunpätkä, joka maadoitti laturin lohkoon.

Ja sehän oli toki pultattunakin siihen lohkon kylkeen, tai ainakin niille tietämille, joten tuo piuhan merkitys tuntui pieneltä. Ongelmat kuitenkin hävisivät välittömästi johdon vaihdon jälkeen... Myöhemmin taisi k.o laturi antaa lopullisesti periksi ja purettuaan löysivät laturin "sisäisen" maapisteen, johon tuo ohut naru meni. Eli ei riittänyt pelkästään runkosta johonkin-maadoitus, vaan tarvitsi vielä "jostain sisältä" ruuvin läpi maadoituksen sekä laturin ulkokuoren kautta "johonkin" + tuo lohkoon menevä nirunaru. PSA-logiikkaako? En tiedä, mutta en ihmettelisi vaikka sama peli olisi jatkunut tähänkin päivään asti.

Tääkin laturiongelma selvisi jollain lailla. Vaihtolaturi oli tuossa irti ja aattelin kokeilla hyppylangalla herätenapaan, mutta kun sain vehkeen kiinni takaisin autoon, kokeillessa kaikki toimi aivan normaalisti! Mitään eroa asennuksessa ei ollut edelliseen kertaan. Melko mystistä. Tod näk laturin karvat eivät sitten saaneetkaan kontaktia. Hienoa että tähän piti tuhrata monta päivää

Ja jottei hommat pääsisi loppumaan, jarrurempan yhteydessä Pösöön, käsijarru ei pidä, mutta pitää ajossa vedettynä kahinaa, käyttöjarrut eivät. Taakse siis oon uusinut molemmin puolin kengät, rummut ja toiselle puolelle laakerin, käsijarruvaijerin sekä jarrusylinterin. Kaikki linkut on molemminpuolin avattu ja rasvattu, ei pitäis olla siitä kiinni, eikä olekaan. Myös kenkien automaattisäätö tuntuis toimivan. Alkaa ideat loppumaan taas. Ja vaijerit ovat takuulla riittävän kireällä. Kaikesta huolimatta takapyörät eivät vedä lukkoon soralla ajaessa. Melko paska laitos tuo käsijarruviritys...

Kuulostaa siltä, että vaijerit on liian kireällä, ja automaattisäätö ei pääse toimimaan (oletukseni on, että rakenne on suht vastaava, kuin Fiat-konsernin rummuissa.) Tällöin vivut menee toiseen äärilaitaan ja saattaa ottaa kiinni johonkin, mistä tulee kahinaa. Löysemmälle niitä vaijereita ja renkkausta kahvasta, niin eiköhän lähde säätymään, jos mekanismi toimii.

Mitä sanoo katsastussetä jos jarrukilpien alaosa puuttuu käytännössä kokonaan ja yläpuolikin muistuttaa lujuudeltaan hapankorppua? Coupen takapaloja vaihtaessa murentui molemmilta puolilta ihan käsiin...

Jakke kirjoitti:Mitä sanoo katsastussetä jos jarrukilpien alaosa puuttuu käytännössä kokonaan ja yläpuolikin muistuttaa lujuudeltaan hapankorppua? Coupen takapaloja vaihtaessa murentui molemmilta puolilta ihan käsiin...

Sanoo joko "hyi hyi" tai sitten "ei kiinnosta"

Jos huomaa (muistaa) katto ne , niin voi tulla suullinen kehotus korjauttaa.. On ilmeisesti niin että molemmat on oltava kunnossa tai sitten molemmat irti,ei ole ns."pakollinen" varuste..

Jos jarrukilvet on tehtaalla laitettu, pitäisi niiden olla olemassa ja kutakuinkin kunnossa. Käytäntöjen vaihtelu on kuitenkin suurta ja kaikki ketjussa esitetyt vaihtoehdot voi tulla vastaan. Kysy käyttämältäsi konttorilta, sieltä se leima käytännössä tulee jos jostain.

Polforea kirjoitti:Jos jarrukilvet on tehtaalla laitettu, pitäisi niiden olla olemassa ja kutakuinkin kunnossa. Käytäntöjen vaihtelu on kuitenkin suurta ja kaikki ketjussa esitetyt vaihtoehdot voi tulla vastaan. Kysy käyttämältäsi konttorilta, sieltä se leima käytännössä tulee jos jostain.

Tietenkin jos nykäsis koko läpyskät pois kokonaan, niin voi olla, ettei niin pistäis silmään. Tuskin Suomessa on yhtään katsuria, joka ulkoa muistaa, onko Coupessa uutena ollut jarrukilvet vai ei.

Riuhtase irti, jos on pehmoseks menny, mitä vähemmän siellä on jämää, sen parempi. Ei katsurit noita tunnu kovin paljoa katselevan, huomautuksetkin useasti suullisia jos ollenkaan

http://www.vagarena.fi/index.php?topic= ... #msg376670

vai olisko tää kuulunu tonne avautumiseen

DaViega kirjoitti:Riuhtase irti, jos on pehmoseks menny, mitä vähemmän siellä on jämää, sen parempi. Ei katsurit noita tunnu kovin paljoa katselevan, huomautuksetkin useasti suullisia jos ollenkaan

Näin olis pitänyt tehdä, mutta en ehtiny. Sanomistahan siitä tuli. Todettiin yhdessä, että jos olisin nykässyt ne pois kokonaan, niin ei olis katsastusmies sitä huomannutkaan

No mutta siitä ei jäänyt kiinni, vaan korotetuilla kierroksilla häkäarvot hieman koholla. Kaikki muuten ok. Arvauksia mistä johtuis? Pitäs tehdä jotain, hommata päästölappu ja käydä se näyttämässä, niin leima tulee. Kyseessä siis Coupe edelleen. Sen verran tein ennen katsastusta, että tulpat vaihdoin uusiin. Johdot siinä olikin lähes uudet. Ilmanputsaria en ole vielä katsonutkaan....

Tapaus Mercedes A170 (Vaimon) joka sai hylsyn katsastuksesta kun toinen takaiskari oli aivan loppu. Näytti niin mukavan yksinkertaiselta vaihtaa kun jousikaan ei ole iskarin ympärillä ja iskarin molemmat päät auton alla yhellä pultilla. Noh, onhan se yläpään mutteri tietty takakelkan uumenissa ja takakelkka kiinnitetty uros torx pulteilla ja vielä jotain ihme välikokoja kaikki. Vein sitten rengasliikkeeseen kun totesin että en lähde ilman nosturia tuota tekemään. Kuulemma tunnin homma max kun iskarit vaihdetaan, toinen puoli menikin nätisti avaamalla takakelkasta yksi pultti ja pudottamalla kelkkaa hiukan alaspäin että yläpään mutteriin pääsi käsiksi. Toiselta puolelta katkesi sitten pultti jonka jengat on ehkä jossain runkopalkin sisällä eli palkki rälläkällä auki ja hitsillä uus mutteri paikalle. Onneksi tuossa eräs autokorjaamo tiesi että sinne saattaa päästä purkamalla takakontin verhoilua joten sunnuntaina menee pajalle asiantuntevampiin käsiin. Helpoksi on tehty tuon kotteron korjaaminen

Ajelin puolen sataa kilometriä Jyväskylästä etelään mk III Avensiksen (2009->) perässä. Joka kerta kun Ave-mies lähti kiihdyttämään ohitusta varten, tienoo täyttyi sinisestä savusta. Ja kyseessä oli todellakin öljyn poltosta kertova sininen savu, ei dieselin voimasavut. Toivottavasti kuski itse huomasi, että kaikki ei ollut kunnossa. Näin merkittävä savutus kertoi karua kieltään moottorin tiiviysongelmista. Kyseisen Aven motilla ei liene paljon kilometrejä edessä ilman kansi/koneremppaa.

Siinä savupilvessä ajellessa tuli mieleen, että nykyään näitä näkee todella harvoin. Osasyy lienee katsastuksen päästömittaukset, mutta kait moottoriteknologian kehitykselle on myös osuutta asiaan. Toyotahan on perinteisesti valmistanut kestäviä (mutta tylsiä) moottoreita, joten sinänsä ihme nähdä Toyon tupruttelevan kuin C-mallin Kadetin.

Farina kirjoitti:Toyotahan on perinteisesti valmistanut kestäviä (mutta tylsiä) moottoreita, joten sinänsä ihme nähdä Toyon tupruttelevan kuin C-mallin Kadetin.

Rohkenen olla toista mieltä. Nykyiset Toyotan koneet voivat toki olla tylsiä, mutta perinteisesti sana ei sovi kyllä tuohon.

Albertolli kirjoitti:

Farina kirjoitti:Toyotahan on perinteisesti valmistanut kestäviä (mutta tylsiä) moottoreita, joten sinänsä ihme nähdä Toyon tupruttelevan kuin C-mallin Kadetin.

Rohkenen olla toista mieltä. Nykyiset Toyotan koneet voivat toki olla tylsiä, mutta perinteisesti sana ei sovi kyllä tuohon.

Tietyt Tojon moottorit ovat olleet kestäviä. Itsellä kokemusta kohta 800 tkm:n verran 1,6 -litraisista twin-cam-koneita ( Corolla, Carina Avensis ) , joista viimeisimpänä Avensiksessa 1,6 VVTi- versio ( vm 2001 ) . Yamahan suunnittelemat sylinterinkannet ja ketjukoneita, ja koneet yleensä kestävät normihuollolla sen 300- 500 tkm. Kivasti kiertäviä ja tehokkaitakin iskutilavuuteensa verrattuna , tulee ihan Fiatin / Alfan TC-koneet mieleen . Pahaa pelkään, ettei Toyota huolettomampaa moottoria enää pysty tekemäänkään...


Kuten kaikilla valmistajilla niin nyky-Toyotan moottereistakin varmaan löytyy hyviä ja huonompia. Dieselteknologia ei kyllä ole T:n ominta vahvuusaluetta, koska merkki keskittyy vahvasti myös jenkkimarkkinoihin eli bensahybrideihin. Auris-Wagonin hybridiversion käytettyä hyvää yksilö odotellessa...

JT

PS. Albertolli, perinteisesti sanaa ei nykyautojen valmistajista saa käyttää tiukan tulkinnan mukaan kuin Mercedes-Benz eikä sekään ihan originaalifirmana ...

Olisin varmasti voinut ilmaista itseni selkeämminkin.
Mielestäni Toyota ei ole perinteisesti valmistanut tylsiä moottoreita, vaan se on enemmänkin viime vuosien suuntaus (pl. GT86).

Albertolli kirjoitti:Olisin varmasti voinut ilmaista itseni selkeämminkin.
Mielestäni Toyota ei ole perinteisesti valmistanut tylsiä moottoreita, vaan se on enemmänkin viime vuosien suuntaus (pl. GT86).

OK. En ole GT86:sta vielä tyypittänyt, mutta pro-koeajajat ja lehdistö on antanut hyviä lausuntoja.... tehottomaksi sitä on kyllä radalla moitittu. Turbo tullee peliin mukaan pian...

JT

Albertolli kirjoitti:Olisin varmasti voinut ilmaista itseni selkeämminkin.
Mielestäni Toyota ei ole perinteisesti valmistanut tylsiä moottoreita, vaan se on enemmänkin viime vuosien suuntaus (pl. GT86).

Itselle tulee mieleen jännittävistä Toyon koneista 70-luvun Celican DOHC-kone, Corolla GT:n kiertävä ja virityspotentiaalia sisältävä motti sekä ehkä Supran kutonen, mutta yleisellä tasolla, Toyo on keskittynyt mielikuvissani matalaviritteisiin bensa-koneisiin erikoisuuksia vältellen. Mielenkiintoista olisi kuulla mitä hi-tech-virityksiä Corollojen ja Carinoiden konepeltien alla on lymynnyt? Pelkkä muuttuva venttiilienajoitus tai hybrid-teknologia ei tee moottorista vielä kovin mielenkiintoista.

Noiden mainittujen lisäksi ainakin minun kirjoissani "ei tylsiä" ovat
-90-luvun alkupuoliskon Celicat (jos tilattaessa on osattu ruksia moottorivaihtoehto oikein)
- takavetoiset starletit
- 80-90-luvun taitteen etuveto corollan 4A-GE koneet olivat kohtuullisen tehokkaita moniin aikalaisiinsa verrattuna (1,6 litraa ja 131hv)

Vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä suunta on ollut tylsempään, mutta perinteisesti Toyotallakin on ollut hauskoja vehkeitä listoilla.

Farina kirjoitti:Siinä savupilvessä ajellessa tuli mieleen, että nykyään näitä näkee todella harvoin. Osasyy lienee katsastuksen päästömittaukset, mutta kait moottoriteknologian kehitykselle on myös osuutta asiaan. Toyotahan on perinteisesti valmistanut kestäviä (mutta tylsiä) moottoreita, joten sinänsä ihme nähdä Toyon tupruttelevan kuin C-mallin Kadetin.

Katalysaattori polttaa aika tehokkaasti ne savut, jotka ennen näkyi tuprahteluina. Siinä vaiheessa kun savut tulee katista läpi, on tilanne jo aika heikko.

Tässä parin viikon sisään itsekin ajelin savuttavan Avensiksen perässä. Eikös näissä ollut joku moottorisarja, josta männänrenkaat petti alle 150tkm:n sisään, ja puolimoottoreita vaihdeltiin sitten takuuna? Kaikilla ei varmaan takuuaikana ole ajettu niin paljoa, että olisi kattilaa vaihdettu.