Alfabbs.fi

Kotitalousvähennysten mahdolliset leikkaukset eivät mene omaan kaaliin, kun vissiin samaan aikaan pannaan lisää rahaa harmaan talouden ehkäisyyn. Eikö ko. mekanismi ole sitten tuonut toivottuja tuloksia ja mm. lisännyt työllisyyttä esim. siivous- ja remppa-aloilla?

Onneksi ei sentään kokonaan luovuta.

^^tuo nyt on ihan täyttä paskapuhetta, että "ennen kämpän osti tosta vaan". Taas tämä perinteinen, verrataan entisajan hintoja ja nykypäivän palkkoja.

Esim kun minä päätin maailmaan putkahtaa, vanhemmillani oli pienenpieni yksiö Helsingissä. Varustuksena liesi ja tiskiallas. Veski löytyi rappukäytävästä...
Mahtavaa elintasoa vuosimallia 1970.

70- ja 80-lukujen vaihteessa "perheauto" eli joku pikkukippo tyyliin Fiesta, Corolla, Ritmo. Yksi tuttavaperhe rakensi OK-talon. Pankista ei kait saanut tarpeeksi lainaa, joten rivarikämppä myytiin puoli vuotta ennen uuden talon valmistumista. Niinpä 4-henkinen perhe asui talven yli pienessä asuntovaunussa työmaansa kupeessa.

Ja asuipa vielä 90-luvun lopulla opiskelukaverini yksiössä siinä vaiheessa, kun ensimmäisen lapsensa sai.

Noh, ehkä minä en vaan ole pyörinyt tarpeeksi hyvissä piireissä, kun näkemykseni tästä takavuosien ruusuilla tanssimisesta on näinkin vääristynyt.

Touhu muuttui 80-luvun kasinovuosina, kun lainaa alkoi saada vapaammin. Sitten alkoi jo näkyä sellaista ihmettä, ettei tuoreen/keskeneräisen OK-talon pihamalla enää seissytkään ruosteen raiskaama / pensselillä paikkamaalattu, vaan ihan uudenkiiltävä auto.

Että jotta ne "halvat ja nopeasti pois maksetut" lainat vaativat ennakkosäästämistä ja hurjaa vyönkiristystä.

Nykyään tuntuu ongelma olevan enemmänkin "kaikkimullenytheti" eli ei jakseta säästää eikä tyydytä pieneen yksiöön jossain syrjäisessä lähiössä. Pitää saada mieluummin uutta ja kaksiota alle ja sehän onnistuu menemällä vuokralle tai lähtemällä em. kikkailuun (osa uusi, joka myydään 2 vuoden kuluttua, kun lainojen lyhentämiset alkaa). Tässä tyylissä ei vaan pesämunaa kerry ja siinä vaiheessa kun pitäisi perheasuntoa laittaa, on hiukka nihkeää saada raavittua kasaan 50 k€ omarahoitusosuus.

Ja OK -talohan on nykymittapuulla koirankoppi, jos siinä on alle 140 m²

Edit: ja jos mennään vielä 70-lukuakin varhempiin aikoihin, niin esim. Kallion "pikkuyksiöt" ovat alun perin olleet ns. hellahuoneita, joissa asui kokonainen perhe. Kun kerta asunnon osto oli helppoa, niin tuo on selvästikin ollut ympäristötietoisuuden ohjaama ideologinen valinta

#ennenolikaikkiparemmin

Helsinkiä ei ihan voi verrata muuhun Suomeen, mutta jopa sielläkin asumiseen meni isoista koroista ja lyhyistä maksuajoista huolimatta 80-luvulla vähemmän tai enintään saman verran kuukausituloista asumiseen kuin nykyään. 70-luvun öljykriisitaantuman myötä asunnot olivat edullisia ja niiden hinta nousi vasta lainatoiminnan vapautuksen myötä 80-luvun ihan lopussa, romahtaen hetikohta seuranneeseen taantumaan. Tuossa välissä ihan perus opettajapalkoillakin oli mahdollisuus uudehkoon taloon/asuntoon ja autoon, jos molemmat vanhemmat oli töissä. Yksi avustava tekijä saattaa olla kevyemmät rakentamismääräykset sekä halvempi työvoima.

Koko Suomea ajatellen asumiskulut ovat tuosta vain nousseet vaikka korot on pohjissa ja laina-ajat pitkiä, mutta muut elinkustannukset ovat suorastaan romahtaneet ruuan ja hyödykkeiden hintojen kautta, jolloin varallisuus on näennäisesti parantunut. Mutta kuten sanoin, tästä edullisuudesta varmaan puolet on riippuivaista halpatuotannosta ja voi globaalin muutoksen myötä poistua. Kehittyneillä tekniikoillakaan ei pystytä täällä tuottamaan tavaraa samaan hintaan.

Varallisuus suhteessa asumiseen on mielenkiitoinen aihe, koska Saksassa on Euroopan pienin nettovarallisuus per capita juuri siitä syystä, että aniharva asuu omistusasunnossa. Suomi on 4. viimeinen ja jää kirkkaasti esim. Kreikan alapuolelle.

^^ Tuossa on aika kattavasti kerrottu asiat juuri niin kuin ne ovat ja ovat olleet.

Jos vähän venytetään vertailun aikajanaa, niin oman pienen (~110 neliötä nykymallissaan) omakotitalon alakerrassa (~50 neliötä tuolloin) asui alkujaan 20-30 luvulla 8(!) ihmistä. Juomavesi käytiin noin kilometrin päästä kaivosta. Tontit olivat kaupungin vuokratontteja, suurella pihalla jota perusteltiin sillä että puhdetyöt edistävät raittiusaatetta.

Kaksi lehmääkin tässä on ollut sotiin asti. Alueen tietoni mukaan viimeinen "alkuperäisasukas" menehtyi joku reilu viisi vuotta sitten, eikä muorilla ollut vielä siinäkään vaiheessa lämmintä vettä hanasta vaan lämmitteli padassa. Erilaiset ajat, hyvyydestä en tiedä, muttei ainakaan helpommat. Sehän ei taas tarkoita etteikö tyytyväisyyttä elämään ole voinut olla.

sämpy kirjoitti:Helsinkiä ei ihan voi verrata muuhun Suomeen,

Ainoastaan se yksiö sijaitsi Helsingissä. Loput tapaukset Vantaan puolelta.

Ja ihan samalla lailla sitä on pienissä kämpissä ja alkeellisissa oloissa kärvistelty ympäri valtakuntaa. Ex kollega kehui, että vasta 70-luvulla saatiin näiden parjattujen 70-luvun lähiöiden ansiota yli puolet kansasta vesiWC:n piiriin.

Niin puhutaanko nyt 80-luvusta vai jostain sotien jälkeisesti uudisasutusajasta?

Vittorio Jano kirjoitti:Kotitalousvähennysten mahdolliset leikkaukset eivät mene omaan kaaliin, kun vissiin samaan aikaan pannaan lisää rahaa harmaan talouden ehkäisyyn. Eikö ko. mekanismi ole sitten tuonut toivottuja tuloksia ja mm. lisännyt työllisyyttä esim. siivous- ja remppa-aloilla?

Onneksi ei sentään kokonaan luovuta.

Tuo ja polttoaineveron korotus kurittaa juuri pienyrittäjiä täälläpäin. Nyt jo kituutellaan ja asiakkaat eivät ota tekemään, jos vieläkin vähemmän saavat kotitalousvähennystä, tosin kyllä pimeänä maksaisivat ja se täällä tuntuu olevan jo nyt yleinen tapa. Ovat muka pienyritysten asialla....

Suunnitelmat kaiken maksutoiminna sähköistämisestäkään ei kuulosta hyviltä. Voi mennä jouhevastikin, tai sitten ei. Tuossa oli mahdollisuus siirtyä enempi sähköiseen kirjanpitoon, mutta olisi tullut turkasen kalliiksi ja esimerkiksi verkkokaupan tilinumeron olisi joutunut vaihtamaan. Ja sitten ne integraatiot, kun nyttenkään en pysty muuttamaan verkkokaupassa esimerkiksi postimaksuja tai kappalemääriä jälkikäteen, eikä kehittäjää kiinnosta tehdä tuollaisia muutoksia. Niin sitten jos tuo olisi integroitu suoraan verottajalle, pitäisi todeta asiakkaille että kyllä, nyt kun haluatte lisätä tuotetta yhden kappaleen lisää ja vaikka sitä tilausta ei ole edes kerätty, niin minun on pakko periä siitä yhdestä toiset täydet postimaksut, koska verottaja sai jo tiedon niistä postimaksuista.

Tai myynti autotapahtumissa. Ehkä tulee verointegrointikelpoinen kännykkäpääte. Mutta kun joku vaari haluaa maksaa käteisellä. Hankinko yhtä päivää varten virallisen kassakoneen? No en, vaan lopetan myynnin kokonaan.

Laskuissakin olen säästynyt koko maailmaa riivaavalta "pitäisi saada tämä summa/tuote muutettua, mutta järjestelmä ei taivu" -PASKALTA ihan sillä, että kirjoitan laskut Wordilla ja kukaan VITUN FINNINAAMA ei päätä miltä laskuni näyttää tai miten ne koostuu, vaan saan just sellaisia kuin tarvitsen. Nyt kai pitäisi hommata tilitoimisto-verottaja integraatiokelpoinen laskutusjärjestelmä, itkeä ja tapella sen kanssa ja vielä maksaa siitä jonnekin. Että saa sen muutaman laskun kuukaudessa tehdä.

Alkaa tuntua taas siltä, että on aika pistää yritystoiminta pakettiin. Ilmeisesti edes opintotuelle voisi päästä kohtuuhelposti, ehkä lähden ammattikorkeaan opiskelemaan ohjelmointia, niin jos 5 vuoden opiskelulla oppisin edes käyttämään niitä järjestelmiä joita minun yrittäjänä pitäisi hallita saadakseni tehdä oikeaa työtä.

HAISTA RINNE PASKA!

Ja loppuun pieni kevennys jonka kaikki ymmärtää:

Suomi on ottanut jo 28 vuotta yhteen putkeen lisää velkaa keskimäärin 15-miljoonaa euroa joka ainoa päivä.
Tuo nykyisin jo n. 150-miljardin lisä velka on siis tarvittu samaan aikaan toteutetun sika-verotuksen ja valtion omaisuuden n. 20-miljardien arvoisten myyntien aikana ja omaisuuden myynneistä saadut rahat, kuten kaikki muutkin rahat on käytetty vain tämän ns. hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen ja pystyssä pitämiseen.

sämpy kirjoitti: Ja loppuun pieni kevennys jonka kaikki ymmärtää:

Suomi on ottanut jo 28 vuotta yhteen putkeen lisää velkaa keskimäärin 15-miljoonaa euroa joka ainoa päivä.
Tuo nykyisin jo n. 150-miljardin lisä velka on siis tarvittu samaan aikaan toteutetun sika-verotuksen ja valtion omaisuuden n. 20-miljardien arvoisten myyntien aikana ja omaisuuden myynneistä saadut rahat, kuten kaikki muutkin rahat on käytetty vain tämän ns. hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen ja pystyssä pitämiseen.

En edes yritä ymmärtää syvällisesti kansantaloutta joka toimii erilaisin reunaehdoin kuin yritys- ja yksityistalous mutta "pysyvien menojen (fixed cost) lisääminen" lisää ei kyllä kuullosta voittavalta konseptilta pidemmän päälle. Edellinen shit-pack hallitus joka lahjoi äänestäjiä samalla menetelmällä ajoi Suomen talouden heikkoon happeen.

Julkisen talouden lainanhoitokulut Suomessa ovat kyllä olleet laskevalla trendillä siitä asti kun tallissani asuva Spider rullasi tuotantolinjalta Milanossa (1998) vaikka lainan määrä onkin kasvanut. ZIRP on ihmeellinen asia ja mahdollistaa kataisille ja rinteille suojatyöpaikkojen ostamisen.



2018 budjetissa näytti olevan 1 160M€ ja 2019 taas 1 221M€ korkomenoja.

Eihän tuossakaan sinänsä ole mitään katastrofaalista, jos laitetaan ns. eläkerahastovarallisuus toiseen vaakakuppiin. Mutta kukaan ei missään ole ottanut kantaa, miten liittovaltio suhtautuu yksityisiin eläkerahastoihin.

Foliohatun vuodessa kuluttavana pöpinä en voi olla pohtimatta, miksi 1993 oli niin suuri ongelma EU neuvotteluissa, että meillä on yksityinen eläkerahastojärjestelmä, jota ei haluttu laskea mukaan sosiaaliturvaan koska se ei ole valtion käsissä. Ehkä ihan normaalia tuollainen näkökantaongelma, mutta kun nyt tuota liittovaltiota puuhataan joskaan ei nyt kovin tapetilla, niin sellaiset valtion eläkevarathan olisi siinä tilanteessa äkkiä EU:n yhteisiä varoja. Ranskalta ja Saksalta ei tuollaisia eläkesäästöjä löydy, meillä niitä on tuplaten EU-keskiarvoon verrattuna. Niiden ansiosta nämä "eläkepommitkin" ja "kestävyysvajeet" voi lopulta jäädä suutareiksi. Jos vain valtionvelka pysyisi edes jotenkin linjassa.

Nyt tuntuu ennemmin, että verotuottoa haetaan sieltä mistä sitä ei laffikäyrän mukaan pitäisi enää lisää saada ja taantuma ja oikean työllisyyden hiipuminen viimeistelee kakun. Jos tähän päälle otettaisiin 100000 "työvoimavajeen" paikkaajaa kuluttamaan käytännössä sen 15-30000€/v/n saadaan tämäkin velka tuplaantumaan n. 10 vuodessa, jolloin ollaan eläkerahastotasolla. Jossain vaiheessa se alkaa kuitenkin olemaan ongelma, kun inflaatiokaan ei sitä kuittaa. Toivotaan että tämä mystinen nollakorkolinja jatkuu vielä sen 40 vuotta niin ei tarvitse itse huolehtia.

sämpy kirjoitti: Eihän tuossakaan sinänsä ole mitään katastrofaalista, jos laitetaan ns. eläkerahastovarallisuus toiseen vaakakuppiin.

Ilman eläkerahastojakin tilanne on globaalissa vertailussa ihan järjellisellä tasolla ja vaikka ottaisi mukaan valtion lisäksi muut julkisyhteisöt niin ei Suomi Inc. vielä ole niin syvällä suossa kuin moni muu.



Se mikä minua huolestuttaa on fakta että Suomi pääsi globaaliin talouskasvuun kiinni vasta nyt sykliin aivan loppuvaiheilla kun globaali taantuma on jo nurkan takana ja että tähän seuraavaan taantumaan mennään velkaisina sekä yksityistalouden että julkistalouden puolella ja että Suomen demografia ei nyt vain ole ihan voittajan näköinen.

Viimeinen tilasto lienee se vääristellyin. Onko tunnin kahdessa viikossa nollasopparilla tekevä työllinen vai jotain muuta? Entä opiskelujen alkamista odottava, tet jaksolla oleva jne...

Jos otettaisiin vain ne, jotka tekee vähintään 25 tuntia viikossa ja vieläpä ne, jotka saa erilaisia tukia max 10% tuloihin verrattavan määrän tai muuta määritelmää, leikkaantuisiko työllisistä pois kuinka paljon? 20% ? 40% ?

Ja jos seuraavassa kuvassa laskee julkisen sektorin lisäksi yksityisen palveluntuottajat pääasiassa maan sisäiseen toimintaan ja pienyrityksiin jotka eivät osakekurssila tms luo varallisuutta tai tuo investointeja ulkomailta, näkee kuinka työllisistäkin entistä pienempi osa tekee sitä hyvinvointia mahdollistavaa plussaa sinne viivan alle. No ei se määrä vaan laatu. Jos sitä olisi.

Vielä lisäys aiempaan asumisen hinta keskusteluun:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/asun ... a2023f301f

”Vuonna 2018 ostaja tarvitsi viidentoista vuoden käytettävissä olevat tulot asunnon ostamiseen. Vuosina 2005–2007 samaan vaadittiin keskimäärin kahdentoista vuoden tulot”, laskee Moody’sin analyytikko Antonio Tena.

Trendi on Suomea suurempi.

https://yle.fi/uutiset/3-8938636

Siinä vielä samaa fundeerausta mennyt vs nykyisyys mitä harrastimme. En osaa tuosta mitään erityistä nostaa.

Valtionvelkaa ainakin itselle taloudesta suuremmin kiinnostumattomalle avaava kirjoitus, eritoten sen graafit: https://blogs.helsinki.fi/talouttajahis ... lla-valia/

sämpy kirjoitti:Ja jos seuraavassa kuvassa laskee julkisen sektorin lisäksi yksityisen palveluntuottajat pääasiassa maan sisäiseen toimintaan ja pienyrityksiin jotka eivät osakekurssila tms luo varallisuutta tai tuo investointeja ulkomailta, näkee kuinka työllisistäkin entistä pienempi osa tekee sitä hyvinvointia mahdollistavaa plussaa sinne viivan alle. No ei se määrä vaan laatu. Jos sitä olisi.

Niin meinaat, että mainitut alat kategorisesti eivät tuota hyvinvointia? Eli vain ja ainoastaan vientialat ja kansainvälisesti noteeratut yhtiöt ovat mielestäsi "tuottavia"?

Aivan täysin näin, jos lukee mitä haluaa lukea.

"hyvinvointia mahdollistava". Mitä se tarkoittaa? Mieti sitä.

Ville Niinistö twiittasi, ettei julkisen ja yksityisen töillä ole erilaista merkitystä hyvinvointiin, koska molemmat maksavat yhtä lailla veroja. Upposi hienosti omaan kannattajakuntaan.

Mutta kumminkin on. Ja Yksityinenkin on monitasoinen kysymys.

Minä en yksityisellä yritystoiminnallani mahdollista hyvinvointia, vaikka maksan veroja.

Miksi?

Naivisti olen ajatellut että on sisäkierto missä raha pyörii Suomen talouden sisällä, jakautuen ja kertyen eri tahoille. Tähän kuuluvat sekä julkinen sektori, sekä kotimaan markkinoilla toimivat yritykset. Ulkokierrossa ovat taas vientiyritykset sekä maahantuontia harjoittavat yritykset joista vientiyritykset tuovat sisäkiertoon lisää rahaa ja maahantuontia harjoittavat puolestaan poistavat sitä tilaamalla hyödykkeitä Suomen ulkopuolelta, ottaen toki oman siivunsa joka jää sisäkiertoon.

Sisäkierron piirissä sitten rahaa voi hankkia tahi käyttää tavoilla jotka lisäävät heikentävät yhteiskunnan epämääräistä kollektiivista hyvinvointia. Heikentävät? Mitäkö tällä tarkoitan? No, (ääri)esimerkkinä pikavippiyritykset - ne maksavat veroja ("tuottavat" hyvinvointia) ja elättävät omistajansa, jotka puolestaan käyttävät tulonsa kuka mihinkin. Voidaanko sanoa että ko. yritykset ja yrittäjät lisäävät yhteiskunnan hyvinvointia?

Turun hiilivaunu/funikulaari ei kovin pitkälle päässyt ennen ensimmäistä suunnittelematonta huoltokatkoa.

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4 ... t+vajaiksi

Ilmeisesti kiskoilla kulkevien vekottimien hankkiminen ja operointi ei ole suomalaisen insinööriosaamisen kovassa ytimessä.

sämpy kirjoitti:Niin puhutaanko nyt 80-luvusta vai jostain sotien jälkeisesti uudisasutusajasta?

Ookei, ajasta ennen 80-lukua ei siis saa puhua. Mutta 80-luku siis Ok. 80-luvun lopulla kymppitonni/kk oli ihan hyvä (brutto)palkka. Vantaalla huudeltiin tuolloin jopa 0,9-1,2 megamummon hintapyyntöjä 60-luvun 120 m² OK-taloista. Ihanan halpaa. Etenkin kun kaikki muukin oli halpaa, erityisesti ruoka. Kaikkihan muistaa, miten kahvikuppi maksoi vaan markan ja nyt se on 2 euroa.

https://www.taloustaito.fi/koti/Palkall ... uin-ennen/

Lainat tuli silloin joskus maksettua ihan itsekseen pois, kun inflaatio söi ne. Laina-ajat vain 10 vuotta, kun nykyään kämpän maksamiseen menee jo 18 vuotta (Ruokottoman linkittämä artikkeli). Sitähän ei ikinä tarvitse huomioida, että wanhaan hywään aikaan lainan saaminen edellytti monen vuoden säästämistä etukäteen (jopa 30 % kauppahinnasta) ja näitä säästöjä kerättäessä inflaatio ei ollutkaan ystävä.

Todellisuudessa asumiskulut suhteessa palkkoihin / käytettävissä oleviin varoihin eivät näytä ihmeemmin muuttuneen viimeisten 40 vuoden aikana, vaikka hetkellisiä piikkejä (mm. kasinovuodet + 90-luvun lama) on ollut. 80-luvun alku taisi tosiaan olla hyvä ostoaika, samoin tämän vuosituhannen alku (lainakorot laskivat + lainaa sai jopa ilman säästöjä), 80/90-lukujen vaihde taas huono aika erit. OK-talon ostamiseen.

https://www.stat.fi/artikkelit/2012/art ... 2_004.html
https://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_03 ... innat.html

Tosin vaihtelua kun on ollut, niin valikoimalla omaa agendaa tukevat vuodet sekä perustamalla loput lähtötiedot varmoihin faktoihin, kuten ajan kullittamat muistot (ennen kahvikuppi jne) saa minkä tahansa väitteen todistettua oikeaksi.

Tätä samaa peliä pelataan kyllä lehdissäkin. Mm HS on kunnostautunut uutisoimalla asunalueiden hintakehityksestä. Keskustassa/Kalliossa arvo säilyy ja jotkin lähiöt sakkaa. Sitähän ei tarvitse huomioida, että 40-50 vuotta sitten rakennetuissa lähiöissä painavat päälle raskaat remontit. Kun kaikki talot ovat öbaut saman ikäisiä, niin ihmekös se, jos tämä tuntuu keskihinnoissakin. Vanhemmilla alueilla mennään remonteissa jo toista tai kolmatta kierrosta, mutta ne eivät enää osu kaikkiin taloihin samanaikaisesti, joten tämä ei heiluttele hintatasoa.

^
Tuo Taloustaidon artikkeli...

Sori, mutta mä nyt keskityn epäolennaisiin. Vuonna 2014 "”Ensimmäisessä kotimikrossani oli tallennustilaa 30-40 megatavua, saman verran kuin nyt puhelimissa." Ok. Voi mennä vielä kirotusvirheen tai aivosyövän tai muun piikkiin.

"Keskipalkasta jäi käteen verojen ja muiden maksujen jälkeen vuonna 2013 noin 2 300 euroa. Keskimääräinen nettopalkka vuonna 1984 oli 4 000 markkaa eli vain 673 euroa"
Onko tässä nyt sen ajan liksa vs. tämän päivän liksa ilman inflaatiokorjauksia?

Oli tai ei, selkeämpää olisi puhua aina prosentuaalisesti, kuten...
"Vuokrat ja asuntojen hinnat ovat nousseet ostovoimaan verrattuna. Kolmekymmentä vuotta sitten esimerkiksi 65 neliön kaksion vuosivuokraan riitti 26-28 prosenttia nettopalkasta. Nyt vuokraan kuluu nettopalkasta 30-40 prosenttia,”

Ja heti ollaan älykkäässä vertailussa. "Ennen meni neljännes tai vähän vajaa kolmannes tuloista elämiseen" ja "nyt menee jo melkein puolet". Selkeää, ymmärrettävää.

Sit verrataan kasikytluvun kahvikuppia - jälleen ilman sitä inflaatiokorjausta, päässälaskettuani - ja mur mur.

Mutta itse asiasta sen verran, että nykyään pitäisi säästää monta sataa euroa kuukaudessa. Vaan millä säästät, kun asumiseen menee se 40% nettotuloista suoraan ja ruokaakin pitäisi saada?
Ja se, mistä edelleen olen katkera: pankin mielestä mulla ei ole mahdollisuutta (sanamuoto tuo) kyetä maksamaan 450€/kk lainanlyhennystä asunnosta, koska siihen päälle tulisi vielä 200€ vastiketta, koska olen köyhä.
Mulla on kyllä varaa maksaa yli 700€/kk vuokraa samaan aikaan. Nykyäänhän laki määrää, että omaa rahaa täytyy olla. Mut et niinku häh?

Aquatica kirjoitti:Vuonna 2014 "”Ensimmäisessä kotimikrossani oli tallennustilaa 30-40 megatavua, saman verran kuin nyt puhelimissa." Ok. Voi mennä vielä kirotusvirheen tai aivosyövän tai muun piikkiin.

Olihan siellä taikasanat "90-luvulla". Noilla hinnoilla on kylläkin puhuttu ihan alkuvuosista. Itse ostin ekan puuceen -91/92 kokonaisedulliseen hintaan 13 500 mk, mutta se oli sentään 386DX 14" lomitellulla suttupaskanäytöllä. Eipä yhden kesän tienisteillä sitten muuta tarvinnutkaan ostella.

Aquatica kirjoitti:"Keskipalkasta jäi käteen verojen ja muiden maksujen jälkeen vuonna 2013 noin 2 300 euroa. Keskimääräinen nettopalkka vuonna 1984 oli 4 000 markkaa eli vain 673 euroa"
Onko tässä nyt sen ajan liksa vs. tämän päivän liksa ilman inflaatiokorjauksia?

Kuulostaa ihan suoralta nimellisarvojen vertailulta ts. inflaatiota/palkkojen nousua ei ole huomioitu.

Aquatica kirjoitti:"Vuokrat ja asuntojen hinnat ovat nousseet ostovoimaan verrattuna. Kolmekymmentä vuotta sitten esimerkiksi 65 neliön kaksion vuosivuokraan riitti 26-28 prosenttia nettopalkasta. Nyt vuokraan kuluu nettopalkasta 30-40 prosenttia,”

Ööh, tässä nyt vähän sotkee, että artikkelissa puhutaan ilmeisesti Helsingin hinnoista eikä koko PKS tai valtakunta. Sehän on selvä, että keskustassa asuminen maksaa enemmän ja tässä aletaan lähestyä tilannetta, jossa Helsinki = PKS nimisen kaupungin keskusta.

Nykyään on myös mahdollista käyttää suurempi osa tuloista asumiseen, koska mm. ruokamenot ovat pienemmät. Kun asunnoista kilpaillaan, ainakin kasvualueilla, niin väistämättähän "ylimääräinen raha" valuu korkeampiin hintoihin/vuokriin.

Aquatica kirjoitti:Mutta itse asiasta sen verran, että nykyään pitäisi säästää monta sataa euroa kuukaudessa. Vaan millä säästät, kun asumiseen menee se 40% nettotuloista suoraan ja ruokaakin pitäisi saada?
Ja se, mistä edelleen olen katkera: pankin mielestä mulla ei ole mahdollisuutta (sanamuoto tuo) kyetä maksamaan 450€/kk lainanlyhennystä asunnosta, koska siihen päälle tulisi vielä 200€ vastiketta, koska olen köyhä.
Mulla on kyllä varaa maksaa yli 700€/kk vuokraa samaan aikaan. Nykyäänhän laki määrää, että omaa rahaa täytyy olla. Mut et niinku häh?

Etukäteen säästäminen on tosiaan penseää (etenkin hintojen noustessa 10%/vuosi kuten laman jälkeen... tavoite vaan karkaa joka vuosi entistä kauemmas), riskialtista (koettu, miten osa säästöistä haihtui yhdessä yössä operaatiossa nimeltä markan kellutus) ja jokseenkin turhaa. Ensimmäistä kämppää hankkiessani minulla oli vain ketjutettuja määräaikaisuuksia, mutta kuvittelin, että olisin loistoasiakas, kun onnistuin säästämään etukäteen peräti 30 % kämpän hinnasta. Turha toivo, useampi pankki antoi pakit. Mutta yksikin riittää ja alkuun kannattaa niellä paskatkin lainaehdot (korkea marginaali). Pari vuotta kun vierähtää, niin sitten alkaa kelvata muidenkin pankkien asiakkaaksi ja saa veivattua lainan ehdot uusiksi.

Taannoin kuvittelin, että omarahoituksen vaatiminen jotenkin suojaisi asuntomarkkinoita ylikuumenemiselta ja hintakuplilta, mutta näitä typeryyksiähän sujuvasti kierretään paisutetuilla yhtiölainaosuuksilla (uudiskohteet) sekä erillisillä lisävakuutuksilla/lainoilla. Käytönnässä luotiin vain lisäkulu asunnonostajille. Hop hop siis käyttämään korttia "ensiasunnon ostajalla on oltava 5 prosenttia omia säästöjä tai vastaava määrä muita vakuuksia."

Vittorio Jano kirjoitti:Kotitalousvähennysten mahdolliset leikkaukset eivät mene omaan kaaliin, kun vissiin samaan aikaan pannaan lisää rahaa harmaan talouden ehkäisyyn. Eikö ko. mekanismi ole sitten tuonut toivottuja tuloksia ja mm. lisännyt työllisyyttä esim. siivous- ja remppa-aloilla?

Onneksi ei sentään kokonaan luovuta.

Kokemuksella komppaan. Yksinyrittäjänä kun kiertää paljon yksityistalouksissakin, niin usein tarjotaan pimeää rahaa pienemmän hinnan toivossa. Kun kerron, että työn osuudesta saa kotitalousvähennyksen, niin tulee kommentti, että "laita vaan lasku tulemaan". Väitän että tuhensia euroja tulee vuodessa kerättyä valtion pohjattomaan kassaan ainakin ALV:n muodossa.

Uudessa 135-sivuisessa hallitusohjelmassa sana "ilmasto" toistetaan yli 108 kertaa
Lue, jos uskallat. Ei selväjärkisille.

https://mvlehti.net/2019/06/03/uuden-ha ... alaisille/

Kotitalousvähennyksessä on se vika, että yllättäen kaikki vähänkin yhden nurkan imurointia isommat hommat on nykyään hinnoiteltu niin, että työn osuus = maksimi kotitalousvähennettävä työosuus. Tämän jälkeen toka homma tai viimeistään kolmas menee taas pimeenä, jos asiakas osaa laskea. Seuraava iso homma lykkäytyy seuraavalle vuodelle ja kun taas ollaan tapissa, kelpaa kuititon duuni.

Hesarin sivuilla on jokin laskuri jolla pystyy laskemaan paljonko eläminen kallistuu.

"Veronkorotusten takia joudut maksamaan autoilustasi sekä tupakka-, olut- ja limuostoksistasi kuukaudessa

5,4 euroa

enemmän kuin ennen."

Ei saatana. Pitänee nousta kiikkuun, ei tule elämisestä tämän jälkeen mitään.

Odotas, kun saadaan kilometriverotus pystyyn...

Kertsu kirjoitti:Hesarin sivuilla on jokin laskuri jolla pystyy laskemaan paljonko eläminen kallistuu.

"Veronkorotusten takia joudut maksamaan autoilustasi sekä tupakka-, olut- ja limuostoksistasi kuukaudessa

5,4 euroa

enemmän kuin ennen."

Ei saatana. Pitänee nousta kiikkuun, ei tule elämisestä tämän jälkeen mitään.

Mitenköhän tuon laskeneet? Varsinaisia matemaatikkoja.
Minulla kasvaa jo päivässä 60 senttiä menot, enkä edes hönötä, enkä juo pöllö-öljyä saatikka sokerivettä/aspartaamivettä.

Mullakin nousuun vaikuttaa pääasiassa se, että pitää ajaa työssäoppimispaikalle 28km suuntaansa.

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/a ... hteiskunta
Siinä vähän vähemmän arveluttavasta paikkaa luettavissa hallitusohjelma.

Onkohan kukaan tehnyt vertailua verotuksen kohdentumisesta sukupuolen mukaan? Joskus sitä vain tuntuu, että miesten elämää verotetaan rankemmin. Vai oletteko ilmaston nimissä kuulleet meikki/vaateverosta tai lemmikkien verottamisen kiristymisestä?

Meikin ja kosmetiikan ymmärrän sukupuolittuneeksi jutuksi, mutta että miehilläkö ei ole lemmikkejä tai vaatteita?

sämpy kirjoitti: Onkohan kukaan tehnyt vertailua verotuksen kohdentumisesta sukupuolen mukaan?

Eikö humanistisen tiedekunnan pseudotieteen laitoksella(1) tutkita juuri tätä tasa-arvoisesti, suvaitsevaisesti ja oikeudenmukaisesti?






(1) Sukupuolentutkimus (aiemmin: naistutkimus) on monitieteinen oppiaine ja tutkimusala, jonka tavoitteena on tutkia, kuinka sukupuoli ja sukupuolten väliset suhteet vaikuttavat erilaisiin yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin ja historiallisiin ilmiöihin. Sukupuolentutkimus on kattokäsite, johon sisältyvät tasa-arvotutkimus, feministinen tutkimus, kriittinen miestutkimus, lesbo-, homo- ja queer-tutkimus, sekä tyttötutkimus.

"Pink tax", naiset maksavat enemmän.

Ostin viime vuonna uuden puhelimen. Sininen versio oli 90€ halvempi kuin pinkki.

Lyhyt katsaus omaan lähipiiriin paljastaa, että miehille tuntuu riittävän parit housut ja kengät. Koirallekin riittää puuilon perusmuona, talutushihna ja panta.

Naiset ostavat vaatteita 20-50x enemmän, tarvitsematta niitä. Ja lemmikeille on kymmenen takkia, kahdeksan talutushihnaa ja neljänlaista ruokaa laivattuna ulkomaisista verkkokaupoista. Sekä tossut erikseen pakkaselle, kurasäälle ja sepelille. Kissoissakaan ei riitä 1 tai 2, vaan mielummin kymmenen.

Sama siis kuin itellä autoilun kanssa. Mutta minä maksankin täydet ajoneuvoverot harrasteautoistakin, jos haluan niillä ajaa sekä polttoaineverot.

Timo Harakasta työministeri!

Me kaikki ollaan työttömiä vuoden loppuun mennessä.

^ Ei sieltä yhtään alemman iikun omaavaa kansanedustajaa olisi tainnut enää löytyäkään. Nähtävästi demareilla vallitsee tasa-arvo tässäkin suhteessa, kun ministerisalkkuja jaetaan.

Pätevin pitäs aina valita, olipa kyseessä mikä toimi tahansa. Eikä sillä perusteella sitä mitä jalkovälissä on, jos on. Eihän tuo mitään tasa-arvo ole. Ihan yleisesti tarkotan. Jos pätevin on nainen, niin hyvä homma, jos mies niin ookei.

Ei saa olla vahingoniloinen mutta saanhan edes hieman nostaa suupieliä.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/ ... c99f3df2a7

^jos jollain maagisella taikasauvanheilautuksella tämä saataisiin eteenpäin kuluvalla hallituskaudella ja vielä niin pitkälle ettei sitä seuraavalla enää peruttaisi, niin esim Helsingin sisääntuloväylien tai kehäteiden varustaminen puomeilla/lukijalaitteilla siirtäisi liikenteen asuintiestöön ja heikentäisi asukkaiden turvallisuutta sekä tekisi tänne ihan oikeat ruuhkat. Siihen sitten herättäisiin jollain aikavälillä ja katkottaisiin tieyhteyksiä. Erittäin epätoivottavaa.

Jos tietullit tosiaan vähentäisivät Helsinkiin ajavien määrää, voisin ottaa ne vastaan ilolla. Mutta kun ne ihmiset ajavat ihan tarpeesta, niin kyllä ne ajavat jatkossakin - ongelmat vain siirtyisivät tiestöön jonka vetokyky ei riitä. Tai sitten ihmiset ajavat ja maksavat; joka on vain maantierosvousta, kun vastineeksi ei saa parempaa tietä (niinkuin sivistyneissä valtioissa on tulliteiden laita).

Ja tässä kaupungissa on niitäkin jotka asuvat Kehä I sisäpuolella mutta käyvät työssä Kehä III ulkopuolella. Jos kaavailut talouteni selkeästä heikkenemisestä hymykareita nassuvärkille tuottavat, niin on hyvä muistaa että Mr Downslopen hallitus tuo Helsinkiläisen politiikan koko maahan. Just you wait - vaikka maalaisliiton kynnyskysymyksistä maakunnissa voidaan hetki riemuita (esim. ratkiriemukas "lapsiperheiden auttaminen", i.e. lapsilisän korotus neljännestä lapsesta lukien, kenellehän se on suunnattu?), punavihreä totuus on tulossa sinnekin!

Tuosta voi lueskella mietteitä aiheesta: http://terhikoulumies.puheenvuoro.uusis ... DIQULtcKnc

Nyt on pikaisesti vilaissut hallitusohjelmaa ja lukenut muutaman "asiantuntija"-analyysin pelikentän eri laidoilta niin tuohan näyttää juuri siltä kun voi odottaakin. Kokonaisveroasteen ja ennen kaikkea kokonaisprogression (verotus + suorat tulonsiirrot) korotus demareille ja kentän vasemmalle laidalle, maalaisliitolle ja lestoille siltarummut, pakkoruåtsi ankkalammikon apupuolueelle ja kaiken perustelu moraalisesti ylevillä lässytyksillä.

En ole nähnyt Tekes/Business Finland hankkeita koskaan järkevinä mutta ehkä pitää ihan periaatteesta hakea rahaa tuolta johonkin omiin projekteihin niin saa sitten tasapainoitettua rahavirtoja oman tekemisen osalta valtion kanssa. Niin, ja Kehä I sisällä oleva toimisto muuttaa Kehä III reunalle syyslukukauden aikana niin ei tule sitten häirityksi virkahenkilöttärien liikkumistakaan.

Ja moni asia ehtii vielä muuttua ennen kuin hallitusohjelma jalkautuu kentälle.

Kyllä minä ainakin aion panostaa oman verojalanjälkeni minimoimiseen tällä hallituskaudella.

sämpy kirjoitti:Kyllä minä ainakin aion panostaa oman verojalanjälkeni minimoimiseen tällä hallituskaudella.

- Uuden "Suomiauton" sijaan 6kk + 1pv ja 6001 km ajettu EU:sta -> alv. menee muualle ja esim. Luxemburgin kohdalla 7% pienempi.
- Location based arbitrage options:
- PKS alueelta voi tehdä suunniteltuja ostoskeikkoja helposti Balttian maihin
- Itärajan läheisyydessä asuva voi käydä Venäjän tankkaamassa, pitäisi vain olla V12 XJ Jaggen polttoainesäiliön koko ja Mitsibishi Miragen kulutus
- Kauniaisissa kunnallisvero 17% ja yleinen kiinteistävero 0,91% ja esim. Vantaalla 19% / 1.0% ja Haapajärvellä 22.50% / 1.35%
- Kirkostakin voi erota
- Harrastepelit seisontaan tarkasti ja osat ulkomailta
.. kyllähän näitä on

Voisi harkita verkkokaupan siirtämistä yksityistoiminnaksi. Pimeitä keikkoja olisi riittämiin jos haluaa tehdä. Eläkettä ole tulossa kumminkaan näilläkään maksuilla, hyvä jos tonnin yli pääsee. Taitaa jo joku takuueläke kuitata tuon verran ja mahtaako edes olla koko systeemiä 20 vuoden päästä.

sämpy kirjoitti:Voisi harkita verkkokaupan siirtämistä yksityistoiminnaksi. Pimeitä keikkoja olisi riittämiin jos haluaa tehdä. Eläkettä ole tulossa kumminkaan näilläkään maksuilla, hyvä jos tonnin yli pääsee. Taitaa jo joku takuueläke kuitata tuon verran ja mahtaako edes olla koko systeemiä 20 vuoden päästä.

Vahva luottamus itsellä, että turha haaveilla mistään eläkkeestä. Täytyisi vaan koittaa tarpeeksi firmaa kasvatella, jotta saa jostain taiottua eläkettä varten tarvittavat rahat, on vaan meidän resursseilla ja panoksilla hidasta - kädestä suuhun melkeen mennään. Ollaan me nyt kuitenkin jotain asiakkaita saatu haalittua lisää ja tänään viimeksi oli ihan hyvä tapaaminen toivottavasti tulevan asiakkaan kanssa.

P.S Sain mä ekan palkankin nostettua firmasta.

P.P.S Huomenna synttärit ja muutama päivä sitten tuli eka vuosi täyteen omakotitalossa

Onnittelut, kaikista kolmesta!

Itellä tuli syksyllä nykyiselle firmalle 5 vuotta täyteen. Liikevaihto on pyörinyt siinä +50 000 tietämissä ja virallisesti viivan alle jäänyt reilu 30 000, vaikka on pitänyt jättää laskutettavia töitä väliin rakennusprojektin takia. Verkkokauppa ei ole juuri kuin kattanut kulunsa, vasta tänä vuonna saa tuostakin tarkempaa dataa. Mutta se olikin harrastus, vasta nyt olen nostellut hintoja sille tasolle että pitäisi jotain jäädäkin.

Ekan firman perustin 1992, ei oikein paras hetki. Seuraavat 10 vuotta menikin jokseenkin rahattomana, mutta sainpa maksettua silti tätä maatilaa koko ajan.

Ja jälleen ketjun hengen mukaan totaaliseen off-topiciin.

Eilen illalla kissamme oli takapihan nurmikolla matalassa vaanimisasennossa, häntä äkäisesti vispaten tiukasti tuijottamassa ja valmiina hyppäämään uhrinsa kimpuun. Kolmen metrin päässä komea kettu istui ja tuijotti takaisin. Olisi periaatteessa ollut mielenkiintoista seurata tilanteen kehitystä ja nähdä kuinka iso ego kisulla oikein on mutta Rouvan ja lasten hermostuneesti kiljuessa piti käydä pelottamassa kettu pois ja noutamassa puutarhan omistaja sisään.

^Tuosta asetelmasta joskus joku nisäkästuntija kertoili, että tositilanteessa täysikasvuinen kissa kyllä löylyttää ketun melko pahasti. Noin perskoulupohjalta olisin kyllä veikannut sen menevän toisin päin.

Ketuthan on melkoisen kevyitä otuksia, joten ei kai turpasauna kissalta mikään mahdottomuus ole.

Meillä keväällä kiertelivät vartin verran toisiaan, kissa oli agressiivisempi osapuoli. Lopulta kettu katsoi parhaaksi poistua mutta enimmäkseen yritti olla välittämättä kissasta.

En ollut juurikaan kissasta huolissani.

Tänä vuonna on muuten ollut kettuja poikkeuksellisen paljon. Onhan ne hienon näköisiä.