Alfabbs.fi

Fiatissa, lanciassa ja alfassa taitaa kaikissa olla hyvin yksinkertainen rakenne miten käsijarru on toteutettu, jos takana on levyjarrut.

Mutta olen nähnyt ainakin Volvon, Opelin ja Fordin toteutuksen, jossa jarrulevyn sisällä on ns. rumpu jossa jarrukengät hoitavat käsijarrun jarrutuksen. Mikä hyöty näin monimutkaisesta rakenteesta?

Takajarrupaloja vaihtaessa ei tarvitse hankalasti pyörittää mäntää samaan aikaan kun sitä painaa sisään.

Voisihan tuossa ajatella myös jonkinlaisen turvallisuusaspektinkin, eli seisontajarru on melkolailla oma järjestelmänsä ja toimisi vaikka käyttöjarrut olisivatkin poissa pelistä. Esim. erittäin todennäköinen jarrupolkimen katkeaminen tms.

155:n takasatuloiden kanssa painineena sanoisin, että erillisillä systeemeillä saadaan aikaan sekä varmatoimisempi käyttö- että käsijarru kuin ymppäämällä molemmat jarruperiaatteet samaan rakenteeseen. Hydraulitoimiseen satulaan ympätty mekaaninen käsijarrusysteemi automaattisäätöineen ei mielestäni ole ollenkaan yksinkertainen rakenne.

Alfalla oli aikoinaan takana levyt ja niiden sisällä käsijarrun jarrurumpu. Spider taitaa olla viimeinen sellaisella systeemillä.
Ei ne erilliset käsijarrutkaan ole ongelmattomia. Lisäksi levyn pinta-ala pienenee.

Juuri tulin tallista painimasta kuusnepan kässärin kanssa. Täytyy sanoa että tuo rumpusysteemi on pikkaisen helpompi ratkaisu.

Liittyykö tämä takana oleva pyöritettävä mäntä tuohon käsijarrun automaattisäätöön? Ja eikö 156:ssa ole sellanen tappi käsijarrussa joka työntää jarrusylinterin mäntää?

Temprassa joskus voitelin ja muistelisin että käsijarru olisi näin toiminut.
Mielestäni melko monimutkaiselta NÄYTTI vaan, jotta voi tarkistaa esim. kenkien kunnon tulee jarrunesteitä ulos ja pultteja yms. on melko monta irrotettavana.

Voi olla tosin että ei käsijarru jäädy niin helposti...

Jarama kirjoitti:Voi olla tosin että ei käsijarru jäädy niin helposti...

Juu, tosi harvoin se tuppaa jäätymään...
Ei vaan, 156:n käsijarrun käyttöä tulee talvisaikaan hieman varottua.
Miten paljon jäätymisherkkyyteen sitten vaikuttaa rakenne ja miten paljon vaijereiden kunto, niin enpä tiedä. Jokunen vuosi sitten on kyllä vaijeritkin vaihdettu.
Omakohtainen kokemus noista erillisistä rumpukäkkäreistä on, että niitä saa kiristellä enemmän. Ainakin ajamissani ooppeleissa on yleensä saanut kiskoa käkkäriä hampaaat irvessä ja tämän jälkeen laittanut auton vaihteen varaan..

Sen verta mitä olen Opeleiden tuon tyyppisiä jarruja räpläillyt ja käyttänyt, on niissä toiminnallisesti ollut kaksi eroa verrattuna esim. kuusnepan jarruihin.
1. Niissä on ollut tehoa
2. Ne ovat toimineet

Mulla oli parivuotta vectra ja aina jos oli edes nolla astetta ulkona ja koskit käsijarruun niin siihen jäi. Oli aina jumissa. Oma parkkipaikkakin on mukavasti mäessä mutta eipä voinu känkkää käyttää. Tosin että pysyyhän auto paikoillaan vaihdesilmässä, mutta loi jotenkin turvattoman tunteen.
Kahdella silloisella työkaverillakin oli samaanaikaan veccura ja valittivat samaa vikaa.

Jarama kirjoitti:Liittyykö tämä takana oleva pyöritettävä mäntä tuohon käsijarrun automaattisäätöön?

Jep, palat säätyy aina käsijarrua vetäessä.

Käsijarrurumpu rakenteen yksi ongelma on ainakin vanhemmissa laitteissa automaattisäädön puute. Kengät pitäisi muistaa säätää lähelle aina tarvittaessa ja tämä tehdään pyörittämällä sitä säätötankoa rummun sisällä, ei siis vaijereista, joista säädetään vain kahvan vapaaliikettä. Jos kengät on säädetty lähelle vaijereista on teho heikko ja palat kuluu loppuun hetkessä.

Uudemman mallinen mäntiä mekaanisesti painava rakenne on tod. näk. aika paljon halvempi, mutta vanhemmiten ongelmallinen huoltaa.

Gasolina kirjoitti: Käsijarrurumpu rakenteen yksi ongelma on ainakin vanhemmissa laitteissa automaattisäädön puute.

Vaikkei säätöä olisikaan, niin ei liene iso ongelma seisontajarrussa.

Joo, eihän sitä erillistä käsijarrua juuri pitäisi olla tarpeellista säätää. Jos kärmää käytetään vain auton paikallaan pitämiseen kuten suunnittelija on tarkoittanut, on kitkapintojen kuluminen aika minimaalista.

Rummun käytössä käsijarrumekanismissa on muuten sellainen hyöty, että rumpujarru rakenteena on "itsetehostuva" (toinen jarrukenkä pyrkii kiilautumaan pyörivän rummun ja männän väliin) joten sen avulla on ainakin teoriassa helpompi toteuttaa rakenne, jossa pienellä käyttövivun voimalla saadaan jarruun hyvä pito. Käyttöjarrussahan tuota puutetta voi paikata jarrutehostimen mitoituksella, mutta käsijarrua ei ainakaan perinteisellä alipainetehostimella avusteta sillä käsijarrun pitää toimia kunnolla myös silloin kun alipainetta ei ole tyrkyllä, ts. moottori ei käy.

Oman kokemuksen mukaan rumputoiminen käsijarru tuntuu yleensä pelaavan levyversiota paremmin ihan käytännössäkin, ja onpahan vanhemmiten myös halvempi korjata.

Rasvis kirjoitti: Jos kärmää käytetään vain auton paikallaan pitämiseen kuten suunnittelija on tarkoittanut, on kitkapintojen kuluminen aika minimaalista.

Hmm.. Appiukko harrasteleekin salaapäiten ahkerasti käkkärikäännöksiä?

En tiedä mistä johtuu, mutta mitä olen jutellut sukulaisten, tuttavien ja työkavereiden kanssa, niin kyllä se käsijarru monesti on, mitä ennen katsastusta pitäisi "vähän säätää" opeleissa..
Tämän takia ei tullut yllätyksenä, kun tuon vectran ostin, ettei käsijarru pitänyt juuri lainkaan. Kyllä se nyt toimii roplaamisen jälkeen. Ja ihme kyllä, ei ole ollut altis edes jäätymään.

En silti rupea väittämään.. minä näistä mitään tiedä.

Alfalla ei ole, mielestäni, ollut levyjarruissa käsijarrua joka vaatisi säätämistä. Syy säätämis tarpeeseen on yleensä se että käsijarru ei palaudu täysin 0-asentoon jolloin automaattisäätö ei toimi normaalisti. Onhan mm.DeDion jarruihin annettu tarkka mm määrä johon palojen vaihdon jälkeen se säädetään. Sen voisi jättää ihan hyvin kauemmaksikin mutta sitten vaatisi useita painamisia ennenkuin automaattisäätö olisi säätänyt palat riittävän lähelle. Käytössä, normaalisti toimiessaan, ei DeDioniakaan tarvitse säätää. Vaijeria ei saa säätää niin tiukalle että mekanismi ei pääse 0-asentoon. Alfoissani on muuten toiminut käsijarrut ihan hyvin, vaijereita en tosin jaksa pitää talvikunnossa, mutta 164:sen käsijarruissa oli ongelmaa (perisynti) kunnes asensin lisäjouset jotka pakottivat käsijarrun aina 0-asentoon.

hagger16 kirjoitti:kyllä se käsijarru monesti on, mitä ennen katsastusta pitäisi "vähän säätää" opeleissa..

Eikös se ole Uuppelin luonne että pitää "vähän säätää". (paraskin puhuja )

Onkos noissa ollut takana käyttöjarruina levyt vai rummut, entäs käsijarru? Kyllä tuossa mamman Astraalissa on ihan luottamusta herättävä käkkäri, mutta siinä onkin pelkät rehelliset rummut takana.

^Käyttöjarruna levyt. Käkkäri erikseen mallia rumpu.