Onko Alfa passé?

[Anssi]

Aika masentavaa seurattavaa ollut koko alfahomma viime aikoina. Nettiautossa pyörii samat raadot jotka ei mene edes puoli-ilmaiseksi. Ja sama homma melkein näyttää olevan täälläkin. Pyytöä kyllä on, mutta kysyntä tuntuu loistavan poissaolollaan.

Onko Alfan aika harrasteautona ja intohimon kohteena ohi?

Tämän kirvoitti nyt lähinnä se, kun arvon omien raatojeni kohtaloa. Paaliinkaan ei viitsisi laittaa kun ihan hyvää tavaraa on kuitenkin. Mutta ei tunnu kauheammin olevan järkeä laittaa leimaankaan jos samanlaisia on nettiautossa myynnissä 600€:n hintaan.

Ei noita viitsisi tosiaan menemäänkään heittää. Eikä niistä montaa sataa tarvitsisi saadakaan. Mutta haluaako kukaan 33 16v:itä enää edes ilmaiseksi? Vai joutavatko kuitenkin paaliin?

Oma lehmä ojassa tässä tekstissä, kten tarkkaavaisin saattaa huomatakin

Mutta älkää antako sen häiritä. Jatkakaa keskustelua Alfailun arvostuksesta harrastuksena ja intohimona, kuten topicin aihekin on.

[Romeo]

Varaan heti 16venasen jos ilmaseks oot antamassa

[Rasvis]

Taitaa vähän riippua Alfasta, ainakin eräs GT JTS ehti vaihtaa omistajaa ennen kuin kerkesin paikan päälle mulkoilemaan. Toisaalta Veholla ei tuntunut olevan erityisempää hinkua myydä 156 JTD 20v:tä tai ainakaan lähteä vänkäämään hinnasta.

33 saattaa olla vähän hankalan ikäinen myytäväksi; Toisaalta ei ehkä jonkun mielestä tarpeeksi vanha harrasteautoksi, toisaalta ei myöskään tarpeeksi tuore käyttöautoksi. Etuvetoisuuskin voi karsia ostajakandidaatteja, tuossa ikäluokassa kun on myös takapotku-Alfoja.

Omaan talliini ottaisin mieluusti 16-tappisen vaan taitaa olla parempi jättää väliin kun näyttää etten ehdi saada edes olemassaolevia kinnereitä kasaan

[J. Saari]

Kyllähän alfaa pidetään erikoisena ja joskus jopa arvostetaankin, ei kai se mihinkään ole muuttunut. Harrastajaporukka on vaan pieni ja pysyneekin pienenä eli ei mitenkään ihme jos niitä +rippikouluikäsiä alfoja ei mitenkään viedä käsistä markkinoilla (itsekin sellaisella ajelen).

Lähinnä nyt tulee mieleen alfaharrastuksen säilymiseen liittyen että millaisia uusia kotteroita tehdas saa aikaan, onko tulevat mallit sen vertaa mielenkiintoisia että niitä jaksaa rakennella joskus parin vuoskymmenen päästä??

[mattijus]

Tässä kohtaa pitäisi ehkä myös kysyä, että koska Alfa on ollut "in"?
Pienen harrastajaporukan juttu, jota ei valtaväestö ymmärrä (eikä ehkä tarvitsekaan ymmärtää).

80-luvun autot on nyt siinä vaiheessa, että ovat liian nuoria arvokkaaksi harrastekohteeksi mutta liian vanhoja käyttöautoksi. Jos yhtään lohduttaa, niin samaa on muillakin merkeillä samassa ikäluokassa. Sitten jos nuo kasarikulkineet selviävät suurinpiirtein alkuperäiskuntoisena lippispäiden tunaroinneista, arvo alkanee nousta (valtaosa kuitenkin päätyy paalattavaksi).

Moni on tosiaan tälläkin forumilla kirjoitellut, että alkaa olla viimeisiä hetkiä hankkia järkevällä hinnalla esim. 75 tallia somistamaan.

[J. Saari]

80-luvun autot on nyt siinä vaiheessa, että ovat liian nuoria arvokkaaksi harrastekohteeksi mutta liian vanhoja käyttöautoksi. Jos yhtään lohduttaa, niin samaa on muillakin merkeillä samassa ikäluokassa. Sitten jos nuo kasarikulkineet selviävät suurinpiirtein alkuperäiskuntoisena lippispäiden tunaroinneista, arvo alkanee nousta (valtaosa kuitenkin päätyy paalattavaksi).

Kyllä mun mielestä taas noita alfoja ymmärretään yllättävänkin hyvin... Tavallaan. Noilla 80-lukulaisilla autoilla kun on tullut liikuttua niin tuo seiskavitonen on kyllä ainoa joka tuntuu menevän "kadunmiehille" harrasteautosta, kun muut taas oletetaan olevan puhtaasti siksi, että uudempaan _kulkupeliin_ ei ole varaa.


Btw, mulle 75 oli juuri siksi sopiva kun auto on sopivan mielenkiintoinen käydäkseen harrastuksesta, toisaalta tuo ei ole niin arvokas tai ihmeellinen ettenkö sellaista nyt raaskisi käyttiksenäkin pitää. Varsinkin kun mulla ei ole välttämätöntä tarvetta autolle noin liikkumista varten, eli pieni rassaamisen tarve ei niin haittaa.

[Cuore Sportivo]

33:set ainakin ovat olleet harrasteautoja uudesta lähtien.

[Oleino]

10-25v vanhojen Alfojen kohdalla on ihan selkeästi ostajan markkinat. Sen takia itsekin ostin aikanaan tuon 33:n. Ei ollut hinnalla pilattu ja hauskuus-factor on riittävä. Varmaan tulee merkin parissa pysyttyä vastaisuudessakin kun käytettyjä saa halvalla. Myyjän kannalta tilanne ei ole tosiaan kovin aurinkoinen..

[V6]

ostajia on liian vähän, 156sia myytiin ihan liikaa uutena.. Alfa kanta taisi melkeen tuplaantua sen myötä...

[fahlsjy]

Niin, termit harrasteauto, intohimon kohde automerkkinä ja helppo myytävyys omistajaa tyydyttävään hintaan.... ei tälläistä pakettia taida olla olemassakaan??

[JaniW]

Aihe lienee pieneksi provosoinniksi tarkoitettu, mutta itse olen ainakin vallitsevaan tilanteeseen enemmän kuin tyytyväinen. Jos joku on sitä mieltä, että jostain Prisman parkkipaikalle hukkuvasta jästiautosta kannattaa maksaa esim. samanikäiseen 156:en nähden melkein tuplahinta niin siitä vaan. Itse voin sitten ostaa (ja ostinkin ) sen Alfan. Pidän tätä oikeastaan järkivalintana koska rahanmenon vastineeksi saan ainakin jotain sellaista mistä muuten olisin jäänyt paitsi.

Kai nuo kasarivehkeet on sitten vähän asia erikseen, mutta moniko muutenkaan olisi valmis monta tonnia maksamaan 20 vuotta vanhasta autosta?

No, pidetään 75:n originaaliosatkin kuitenkin tallessa, jos sen hinta vaikka joskus nousisi...

[Seiska5mma]

Kyllä se taitaa olla, että Alfan kuningasaika alkaa olla passé. Se on kerta kaikkiaan niin, että ennen 150-heppainen, 2-litrainen takatuuppari oli pysäyttävä laite. Vieressä saattoi kinnata jokin 99 Turbo, mutta ei enää mutkan jälkeen. Nyt asetelmat ovat erilaisia. Numerot vievät Alfaa lokaan. Tehoa ei ole huomattavasti, mutta hinta on huomattavan halpa. Ei ole enää selvää kuvaa, minkä sortin mies ajaa 33 16V:llä. On sen sijaan ihan selvää, kuka ajaa E36-mallilla tai jollain etuvetoautolla, jossa on turbo. Ne on niitä miehiä, jotka suuntaavat eteenpäin ja tarvittaessa vauhdilla. Vanhaa alfaa voi ajaa vaikka joku ihan tavallinen tyyppi, jolla on lämmin talli ja ehkä myös postimerkkikokoelma tallissaan.

[Rasvis]

Taitaa postimerkkikokoelmaa enemmän käyttöä olla kunnon MIGillä

Tuosta tehopisneksestä on pakko olla vähän samaa mieltä. Eilen BMW-klubin ratapäivillä nuohonneena pakko sanoa että kovaa ne ajaa, ja ihmekös se jos jonkun E36 M3:n saa kymppitonnilla. Saa olla jo aika eksoottinen Alfa jos aikoo pysyä kontissa.

[jeQQ]

Puhallinta vaan V6 75:n kylkeen. Vois päästäkin alta 10ke?

[90]

no eipä nuo pari nokkakolaroitua 75TS:ää kauaa tuolla myyntipalstalla notkunut..

itsekkin sain keväällä myytyä seitenvitosen aika äkkiä oli tosin koriltaan keskimääräistä parempi, meni foorumilaiselle, lisäksi punainen kolmelitrainen satakuusnepa (se ex rasvanäppi ) on myös myyty mikkelin seudulle eräälle satakuusnelosiin hurahtaneelle harrastajalle eikä tarvinnut edes sen kummemmin kaupitella...

oma mielipide on se että kolmekolmonen on hieman väliinputoaja malli vaikkei huono alfa olekkaan kun verrataan esim seiskafemmaan ja satakuusnelkkuun, seiskafemma kun on takapotku ja satakuusnelkku taas ISO auto..

[gYdEbUh]

Vähemmistöä syrjitään.. Siinähäse itsessään.
Tuo minun suomen ainoa välikoppa Delta turbo coupe (hatchbackinä kun on toinen) on suhteellisen hyvä esimerkki kun se on fiat coupe turbo eri korilla ja sisustalla. Mutta vaikka mallissa on historiaa, ja olen pitänyt hintaa selkeästi Fiiatti halvempana, ei ole noin vuoden aikana kukaan käynyt koeponnistamassa. Itse olen toodella hukassa tästä laumamentaliteetista

[Anssi]

Ton vanhemman annan ilmaiseksi sille kekä tahtoo. Tosta uudemmasta haluaisin neljä sataa.

Mutta vanhakaan ei lähde ennenkuin uudemman kohtalo on ratkaistu. Luulisi että yhden auton verran varaosia edes hieman mielenkiintoa nostaisi. Yhteensä on kuitenkin kaksi toimivaa konettakin. Toinen jopa niin toimiva ettei tarvitse kuin virta-avaimesta kääntää. =)

Vaan turhaa taitaa mun haluni olla. Ei noita kukaan oikeasti huoli.

Mitä taas tulee noihin uudempiin, niin itseltä on ainakin mielenkiintoiset uudemmat kandidaatit vähissä. GTV olisi suunnilleen ainoa, mutta auto on sellainen että prätkästä saisi samat kesäfiilikset toisessa potenssissa, kun se "järkiauto" olisi kuitenkin oltava ohessa.

156, 166, 159, Brera, MiTo... Ei pahemmin napostele. Varmaan kivoja autoja kaikki, mutta ei herätä omistus- eikä varsinkaan puunaus / puleeraushaluja.

Osaatteko muka itse kuvitella istuvanne jossakin alfamiitissä historic - ikäisen 156:n ratissa?

Minä en. Niinkuin en Mazda6:nkaan. Ja erottuva ja näpsäkkä auto se on sekin.

[Anssi]

Niin, termit harrasteauto, intohimon kohde automerkkinä ja helppo myytävyys omistajaa tyydyttävään hintaan.... ei tälläistä pakettia taida olla olemassakaan??

BMW?

Oman perstuntuman mukaan ainakin.

[jarski]

Onneks en hävinny 159:ssä ku 8000

[Raimo Miettinen]

Vaikka näitä bemareita kehutaan täällä niin on tullut luettua bmw-foorumilta ketjua "Bemun myymisen sietämätön vaikeus". Viestejä tuossa on vain 4500! Ei se myymisen sielläkään helppoa aina ole.

[Anssi]

Vaikka näitä bemareita kehutaan täällä niin on tullut luettua bmw-foorumilta ketjua "Bemun myymisen sietämätön vaikeus". Viestejä tuossa on vain 4500! Ei se myymisen sielläkään helppoa aina ole.

Joo, jos autoon on vähänkin panostanut, eihän siitä koskaan tarpeeksi saa. Mutta bemuista sentään saa edes jotain. Joku ostaa, jos hinta on kohdallaan. Vaikuttaa siltä että Alfat jää lähinnä käsiin.

Laittelin omani osina myyntiin tuonne Myydään - palstalle.

[gtvaj]

tällä hetkellä ei kelpaa ostajille oikeen mikään, katselkaa ja kyselkää autoliikkeiden vointia. "lama" aikana ostellaan aina tuttua ja turvallista, nytkin esim. vw mennä porskuttaa kun muut liikkeet itkee kaupan pulaa.

Jos nyt ajattelee vaikka omaa persaukisuutta, niin mielummin ostaa jonkun golf-passat tyyppisen käyttöauton. Osia saa mistä nakkarilta tahansa ja purkaamotkin täynnä, se kelpaa aina käytettynäkin jos vaan hinnasta on valmis tinkaamaan.

Mitä tulee harrasteautoon niin itse ajn joko niin tuoreella että pelkkä tekniikan kunnostus riittää, Miggi hommat kuuluu huomattavasti vanhemman auton harrastehommiin ( siis 60 luku jne). Taitavat nuo 80-90 luvun vehkeet olla kaikin puolin kuin väärää rahaa tällä hetkellä, merkistä riippumatta.

Harraste auton remontointi tulee olla vapaaehtoista, ei se ole harrastus jos joutuu joka ilta pajottamaan autoaan että pääsee aamulla töihin. Harrastus se on silloin kun sen saa tehdä rauhassa ja silloin kuin haluttaa, tämä tosin vaatii monesti toisen käyttöauton

ps. BMW saksalaisen insinöörin suunnittelema, Turkkilaisen tekemä ja idiootin ajama

[Vittorio Jano]

Onko Alfan aika harrasteautona ja intohimon kohteena ohi?

Pikemminkin auton aika harrasteena ja intohimon kohteena on ohi. Noin kärjistetysti ilmaistuna.

Tänä talouskriisin ja ilmasto-ongelmien leimaamana aikana ei nyt vain ole kaikkein trendikkäintä harrastaa autoja. Se on Zeitgeistin vastaista.

Jos työpaikka on menossa alta ja lasten ravinnonsaanti uhattuna, ei harrasteauton hankinta ole ensimmäisenä mielessä. Eikä se ole sitä silloinkaan, jos ohimolohkossa painaa tietoisuus auton aiheuttamasta vaikutuksesta omaan hiilijalanjälkeen.

Uskoisin myös, että autoaan itse korjaamaan kykenevien ihmisten määrä pienenee koko ajan. Tämä johtuu sekä autoista, että ihmisistä. Nykynuorison kiinnostuksen kohteissa ei auto enää ole samassa asemassa kuin joskus viime vuosituhannella.

The times they are a-changin'...

[fahlsjy]

fahlsjy kirjoitti:
Niin, termit harrasteauto, intohimon kohde automerkkinä ja helppo myytävyys omistajaa tyydyttävään hintaan.... ei tälläistä pakettia taida olla olemassakaan??


BMW?

Oman perstuntuman mukaan ainakin

No, en kyllä usko että 80 luvun alun perus bimmeri poikkeaa keskustelun aloituksen kohteesta eli 33 alfasta näillä kritereillä juurikaan toisistaan?

Noin yleisesti vielä aiheesta se että harraste auto ja intohimon (tai edes kiinnostava ja massasta poikkeava) kohde merkkinä on aikas helppo toteuttaa ja vaihtoehtoja on kunkin omien mieltymysten mukaan paljon.
Kun samaan pakettiin yrittää ujuttaa vielä sen että hävitä ei autokaupoissa saisi tai ehkäpä pitäisi tehdä vielä vähän tiliäkin niin yhdistelmä on aika haastava...
Mikä tekee autoharrastuksesta poikkeavan johonkin muuhun harrastukseen. Tarkoitan esim. sitä että jos minua alkaa kiinnostaa pyöräily (joo, pyrin siihen että jaggeen ja pyörään tulee ajokaudella saman verran kilometrejä ) ja ostan viimisen päälle vermeet, ei ilmeisesti kukaan odota että ne olisi jotenkin helppo myydä ja niistä saisi hyvän hinnan jos kiinnostus loppuu. Saati sitten että jonkun pitäisi kiinnostua minkä merkkisellä pyörällä sipsuttaa...
On tietysti ihmisiä jotka pystyvät yhdistämään harrastuksen ja bisneksen mutta kumpaa se sitten on?
Kuitenkin, harrastuksiin kannatta satsata (ja ketjun aloittaja on saanut myynnissä oleville kamoilleen aikas hyvän näkyyyden.... )

[mattijus]

Hyvää juttua joka kiteyttää harrastamisen melko hyvin

E30 BMW:stä on omakohtainen kokemus, ajoin sillä 50tkm kahden vuoden aikana ja auton hinta tippui 20 euroa. (reilun prosentin pudotus)

Jotenkin tuntuu, että siisti 80-luvun kulkine alkuperäiskuntoisena pitää "arvonsa" paremmin kuin hyvin, riippumatta merkistä.

Tottakai mikä tahansa auto (tai tuote) on vaikea ellei jopa mahdoton myydä, jos ne hinnoitellaan täysin utopistisesti. Hatusta heittäisin, että nettiauton hintapyynnöt ovat suuruusluokkana 30% liian korkeita.

[Jönsson]

Onko Alfan aika harrasteautona ja intohimon kohteena ohi?

Pikemminkin auton aika harrasteena ja intohimon kohteena on ohi. Noin kärjistetysti ilmaistuna.

Tänä talouskriisin ja ilmasto-ongelmien leimaamana aikana ei nyt vain ole kaikkein trendikkäintä harrastaa autoja. Se on Zeitgeistin vastaista.

Jos työpaikka on menossa alta ja lasten ravinnonsaanti uhattuna, ei harrasteauton hankinta ole ensimmäisenä mielessä. Eikä se ole sitä silloinkaan, jos ohimolohkossa painaa tietoisuus auton aiheuttamasta vaikutuksesta omaan hiilijalanjälkeen.
The times they are a-changin'...

Olen täysin samaa mieltä. Ostakaapa huviksenne Klassikot-lehti lähimmästä hyvin varustellusta lehtipisteestä. Siellä on myyntipalstalla museokatsastettuja 60-luvun autoja muutamalla tonnilla.
Todelliset antiikkiautot ovat eri asia, mutta hienokuntoisia 60-luvun eurooppalaisia perusautoja myydään todella edullisesti eivätkä erikoisuudetkaan ole enää palkansaajan ulottumattomissa. Tammikuussa olisi saanut museorekisteröidyn pystylyhty-S-Mersun reilulla kymppitonnilla ja ilmoituksen mukaan kyseessä oli kaikin puolin loistokuntoinen yksilö.

Ja jos ajatellaan tätä kiireisen ja toistaitoisen nykyihmisen kykyä ja halua harrastaa, niin joku 60-luvun Austin tai Opel on paljon helpompi ja halvempi ylläpitää ja korjata kuin vaikkapa Alfa 33 1,7 16-v Permanent 4 tai 164 3,0 V6 24v ABS-jarruin ja automaattivaihtein. Ja vaikka nämäkin ovat hienoja autoja, niin sunnuntaina kirkon pihassa Opel Olympia kerää kiinnostavia katseita kymmenkertaisen määrän.

Morris Oxfordilla ei enää käydä töissä, mutta 80-luvun Alfojen harrastamisessa on vielä paljon mukana sitä, että niillä on kiva myös ajaa ihan oikeasti. Kenelle sellainen auto sitten sopii? Autoista, Alfoista ja ropaamisesta kiinnostuneelle, joka tykkää ajaa tyylillä ja vauhdikkaasti, mutta jota ei haittaa, vaikka joskus sytytys pätkisi ja polttoaineensaannissa olisi ongelmia. Esim. itse olen jo siirtynyt siitä vaiheesta seuraavaan. Minun pitää päästä perille eikä aika riitä enää remonttihommiin. Siksi en enää osta yhtään 33:sta, 75:sta, GTV:tä tai muutakaan 10 - 30 -vuotiasta Alfaa tai muutakaan autoa, vaikka mielelläni sellaisilla joskus ajelisin ja niitä tallissa ihailisin.

[Anssi]

No juu, alfassa ja bemarissa tuntuu olevan ainakin se ero, että 80 - luvun bemarit on samoissa hinnoissa kuin 90 - luvun alfat. Ja 90 - luvun bemarit 2000 - luvun alfojen kanssa samoissa.

Ja lisäksi siinä, missä alfalla on ajettu 200000, on saman ikäluokan bemulla pörrätty 350000 - 600000. Ei vaikutusta hinnoitteluun.

Tuntuvat baijerin aarteet pitävän hintansa paremmin.

Minä taidan toimia autojeni kanssa niin, että poistan rekisteristä tuon paremmankin, ja laittelen jos jaksan. Myyn mitä ostetaan. Ja paalautan kun kyllästyn lopullisesti.

En minä sillä valita että harrastuksesta pitäisi rahat takaisin saada. Se vain ihmetyttää kun enää ei itseni lisäksi tunnu kiinnostavan nuo autot ketään muutakaan. Aikanaan aiheutti itsessä kuitenkin melkoistakin intohimoa. Joka on feidautunut lähinnä realiteettien mukaantulon vuoksi.

No, aika aikaa kutakin.

[V6]

osasyynä tuohon hinnoitteluun on tietysti myyntihinta uutena esm, 156 TS maksoi 52900 mk vähemmän kuin 320 vuonna 98 mikä on aika paljon rahaa... nykymalleissa hintaero on hiukan kaventunut (159)

[gtvaj]

Pakko jatkaa

Mielestäni on aivan millä ajaa, ainakin mulle. Ajan sillä millä haluan, oli se sitten 60 mosse tai 2000 luvun 6 sarjalainen bmw, mulle ainakin aivan sama, kunhan itse nauttii / pitää.

[PP]

Alfassa on fiilistä, Alfa on magee ja kadun miehet ovat aina ihailleet Alfoja kun ovat niitä parkkipaikoilla tai huoltoasemilla päässeet katselemaan.

Käytännössä käytetty Alfa ei Suomessa koskaan ole ollut helppo myytävä jos halutaan autosta vastaava hinta kuin esim. Saksalaisista saman ikäisistä, uutena saman hintaisista, kilpasisarista. -80 luvulla kun ostin omani sai vuoden vanhoja -80 luvun Alfoja ostaa puoleen hintaan uuden vastaavan hinnasta. Samaan aikaan käytettyjen 316 bimmereiden hinnat olivat pilvissä. -70 luvun Alfoja, esim. Giulioita, joille jo nyt löytyy arvostusta, ei -80 luvulla ja vielä -90 luvun alkupuolella huolinut kukaan.

Suurin syy lienee tietämättömyydestä johtuva Alfojen huono maine. Autoa pidettiin epäluotettavana, vaikeasti ja kalliisti korjattavana sekä ruostealttiina, joista viimeinen pitikin paikkansa kun taas epäluotettavuus johtui pääosin onnettomista räpeltäjistä korjaamoilla.

Tätä palstaa lukemalla alkaa tosin tuntua, että kaikki nuo edelliset kommentit osuvat kyllä oikeaan 156:n osalta. Ihan vaan vertailukohtana uusissa Volvoissa jakoremmin vaihtoväli on mallista riippuen venytetty 180.000 - 240.000 / 10 vuotta saakka. Lisäksi ainakin paikalliselta Volvokorjaamolta löytyy vara ilmi, tietokoneboksi ym. sähköboksit joita voivat kokeilla vialliseksi epäilemänsä osan tilalle niin, ettei turhaan tarvitse ostaa osia jotka eivät ole rikki. Alfan osalta käytäntö näyttää olevan, että ostatetaan asiakkaalla yksi kerrallaan kaikki härpäkkeet jotka antavat testerille herjaa ja loppujen lopuksi vika onkin sitten jossain johtosarjan liitoksessa (en kirjoittanut oheista siksi että pitäisi ostaa Volvo vaan tiedoksi, että asiat voi tehdä toisinkin).

Maahantuojalla ja huollolla olisi halutessaa ollut mahdollisuus parantaa auton mainetta jo vuosia sitten. Yksi syy ongelmaan lienee tiuhaan vaihtunut maahantuoja. Myöskään tehdas ei pääse ongelmista puhtain paperein. Vastuuntuntoinen valmistaja olisi tehnyt tarvittavat muutokset Fiat pohjaisen koneen jakopäähän jo heti kun kävi ilmeiseksi, että jakopää on alimitoitettu, eikä vain lyhentänyt vaihtoväliä. Sitä kuitenkin saa mitä tilaa.

[hjpp]

Tarkoitan esim. sitä että jos minua alkaa kiinnostaa pyöräily (joo, pyrin siihen että jaggeen ja pyörään tulee ajokaudella saman verran kilometrejä ) ja ostan viimisen päälle vermeet, ei ilmeisesti kukaan odota että ne olisi jotenkin helppo myydä ja niistä saisi hyvän hinnan jos kiinnostus loppuu. Saati sitten että jonkun pitäisi kiinnostua minkä merkkisellä pyörällä sipsuttaa...

Pyöräilyn parissa tavarat vaihtavat omistajaa paljon autoilutouhuja helpommin. Kalliinkin pyörän voi saada myytyä kohtuulliseen hintaan ja ihan käteisellä. Ostaja ei ala tarjoamaan mitään ikäloppuja rojuja, stereoita, kelkkaa, nahkasohvaa tms vaihdossa tai ala sähköpostissa kyselemään mitään "tiukkoja hintoja". (Onko olemassa huonompaa tapaa tinkiä?)
Jos ostajalla itsellään olisi jokin tarpeeton fillari ollutkin, niin sen myynnistä hän huolehtii itse. Markkinat toimivat.

[Alfaholisti]

Sori OT.

Tuo pyöräily vertaus on muuten ihan totta itse myin -07 keväällä kaksi kesää ajetun Bianchin maantiefilon kahdessa päivässä, uutena sen hinta oli 1290 eur ja kaksi kesää (noin 5500km) ajettuna sain siitä 850 eur. Yhtäkään autoa en noin nopeasti ole saanut kaupaksi.

[fahlsjy]

jatketaan... Mikä on harrastus ja mikä on harrasteauto......Tuleeko tojotalla töihin ajavasta peruspenasta autoharrastaja jos vaihtaa alfaan ja rekisteröityy foorumille? Onko vanhalla autolla ajava aina autoharrastaja? vai täytyykö tosi harrastajan olla aina kainaloita myöten öljyssä?
Onneksi jokainen pystyy päättämään itse onko "harrastaja" vai ajeleeko vain muuten valitsemallaan autolla. Ja foorumeilla voi sitten vertailla kuka on tosi harrastaja ja kuka ei ja onko merkki muiden mielestä hyvä vai huono
Mistä muuten johtuu että kun merkki vaihtuu niin joskus myös siitä ennen hyvästä merkistä tulee vaihdon yhteydessä ihan paska?

Tässä myös hyvä määritelmä harrastamiseen

Harraste auton remontointi tulee olla vapaaehtoista, ei se ole harrastus jos joutuu joka ilta pajottamaan autoaan että pääsee aamulla töihin. Harrastus se on silloin kun sen saa tehdä rauhassa ja silloin kuin haluttaa, tämä tosin vaatii monesti toisen käyttöauton

[V6]

j
Mistä muuten johtuu että kun merkki vaihtuu niin joskus myös siitä ennen hyvästä merkistä tulee vaihdon yhteydessä ihan paska?

aika usein pelkkä mallin vaihto tekee edellisestä ihan paskan vaikka on aika luonnollista että uudempi on yleensä parempi ei sitä tartte erikseen kertoa. Sitte muistellaan autoilun alkuaikojen halvalla ostettuja vaikka tonnin autoja vanhemmalla iällä ostettuhin uudempiin autoihin ja taas tämä halvalla ostettu oli ihan romu ja teki koko merkistä paskan... muuten noi pyörien vertailut ei o9kein toimi kun on sen verta halvempaa tavaraa kuin autot...

[90]

^^tuo harrastuksen määritelmä pitänee aika hyvin kutinsa ainakin allekirjoittaneen mielestä, käyttöauto ja harrastepeli ovat asia erikseen, käyttiksellä käydään töissä ja harrasteautolla kurvaillaan iltaisin ja viikonloppuisin jos kelit sallii..

[Tuomas K]

Tuo pyöräily vertaus on muuten ihan totta itse myin -07 keväällä kaksi kesää ajetun Bianchin maantiefilon kahdessa päivässä, uutena sen hinta oli 1290 eur ja kaksi kesää (noin 5500km) ajettuna sain siitä 850 eur. Yhtäkään autoa en noin nopeasti ole saanut kaupaksi.

Jaa, minä pistin 75:n puoliltaöin myyntiin ja seuraavaan iltapäivään mennessä neljä ihmistä oli ilmoittanut ottavansa sen

Jäi vaan pirusti harmittamaan kun alustavasti yhden tyypin kanssa jo puhuttiin tekstiviesteillä kaupoista ja piti sopia seuraavana päivänä tarkemmin, mutta en pistänyt nimeä ja numeroa muistiin. Erehdyin sitten henkilöstä ja tein oharit..

[Anssi]

Alfani löysivät uuden kodin pitkän linjan palstalaiselta.

Vähän täytyy laitella vielä kuljetuskuntoon että saa uusi omistaja vietyä ne tontilta pois.

Rautalampi vaikenee, ja palaa asiaan jos Alfa joskus vielä ajopeliksi valikoituu.

Hyvää porukkaa olette. Kiitos näistä vuosista.

[Keltsi]

^^tuo harrastuksen määritelmä pitänee aika hyvin kutinsa ainakin allekirjoittaneen mielestä, käyttöauto ja harrastepeli ovat asia erikseen, käyttiksellä käydään töissä ja harrasteautolla kurvaillaan iltaisin ja viikonloppuisin jos kelit sallii..

Kyllä mulla on kaikki autot enemmän tai vähemmän harrasteautoja, aina. Nytkin tuo"käyttöauto" makaa laitettavana tallissa. Katselin just että viimeksi olen sen tankannut yli 1,5 kk sitten ja normaalistihan sillä ajetaan 40tkm/vuosi... Kaveri tuossa tokaisikin tallilla käydessään: "Miksei noita voi pitää alkuperäisinä..." Tähän vaan tuumasin, jotta hyvääkin voi aina parantaa

[1300ti]

Itsekin harraste-33:n kanssa rypeneenä, otan osaa! Mulle kyllä kelpaisi hieno Bianchi tai Peugeot fillari vaihdossa, vaan tuskin kukaan tarjoaa katsastettunakaan yhtä arvokasta summaa, vaikka autossa on kiinni liuta uutta osaa ja hirveästi jo tehtyä työtä.

[Laku]

159 on maannut pihassa 2 kuukautta. Rättäri ja mopo liikkuvat päivittäin. Syksyllä sitten osat vaihtuu.

Kaikkiin "harrastuksiin" palaa rahaa.

Rättäriin oon saanut hukattua 2000€ viime ja tänä vuonna, renkaat, vetarit, jarrut, startti, öljynlauhdutin, pyörän laakerit ja niin eespäin. Kilometrejä kertynyt nyt noin 5000 ja varmaan 2-3 tkm tulee lisää syksyyn mennessä.
Varmasti en saa omia pois.

Mopoon teetin viime syksynä huollon ja ostin uuden takarinkulan 300€. Kilsoja tänä kesänä varmaan 1500 ja toinen mokoma tulee syksyyn mennessä.
Hinta on pudonnut 14.000:sta ehkä 8.000 en tiedä, ei ole tarkoitus luopua.

No Alfan hinta on tippunut 37000:sta johonkin 20.000 - 25.000 ja kilsoja on 54.000.
Ei ole myöskään tarkoitus luopua - hiton mukava ja harmiton auto.

[ice0018]

^^tuo harrastuksen määritelmä pitänee aika hyvin kutinsa ainakin allekirjoittaneen mielestä, käyttöauto ja harrastepeli ovat asia erikseen, käyttiksellä käydään töissä ja harrasteautolla kurvaillaan iltaisin ja viikonloppuisin jos kelit sallii..

Meikäläinen allekirjoittaa tuon. Alfetta viettää jokaisen yön tallissa ja kaikki sateiset päivät. Ajan silloin kun tuntuu, huvittaa ja säät sallii vaikka sillä yhden työkeikan Kokkolasta Vaasaan olen ajanutkin tälle kesälle. Mutta merkille pantavaa on se että kun 4 vuotias tyttöni valitsee auton jolla lähdetään niin se on "iskän Alfa-auto" .

Mutta käyttikset on sitten erikseen. Muuten ei harrastamisesta tulisi mitään.

[Tazio]

^^tuo harrastuksen määritelmä pitänee aika hyvin kutinsa ainakin allekirjoittaneen mielestä, käyttöauto ja harrastepeli ovat asia erikseen, käyttiksellä käydään töissä ja harrasteautolla kurvaillaan iltaisin ja viikonloppuisin jos kelit sallii..

Höm, itse olen sitä mieltä, että mikä tahansa _sydämmellä_ ostettu_, _pidetty_ ja_ käytetty_ auto on harrasteauto. Riippumatta laitteen merkistä, arvosta, käyttötarkoituksesta tai katu-uskottavuudesta.

Laite johon kohdistuu pääsääntöisesti vain arvoon, kustannuksiin, käyttöominaisuuksiin tai naapurilta/Esson baarista saatavaan rispektiin liittyviä määreitä on sitten käyttöauto ja/tai jonkin korvike/jatke.

Tuota määritelmää käyttäen lasken kaikki taloutemme autot - jopa JTS:n ja Punton -harrasteautoiksi. Järjellä kun ei voi 8 autoa mitenkään perustella.

-Tazio

[90]

jokainenhan määrittelee itse oman autonsa käyttötarkoituksen aika pitkälti,
itsellä nyt sattuu käyttö ja harrasteautot olemaan erikseen..
määrittelen vain sen jokapäiväisen työssäkäyntivälineen käyttöautoksi
ja sen harvemmin käytetyn harrasteautoksi oli kyseessä alfa tai ei eli ympärivuodenkäytössä oleva ja suolanpaskassa uitettava kulkupeli ei todellakaan täytä mielestäni harrasteauton määritelmää..
yhden auton omistajat sitten asia erikseen..

eräällä tutulla käyttiksenä V70 volvo ja kesäpelinä miehen iässä oleva dodge charger RT, noista jo näkee kumpi on käyttis ja kumpi harrastepeli.

[jeQQ]

Täällä sama jako. 164 käyttöautona, Junnu sitten harrasteautona ja sillä ajetaan vain kesäisin, syksystä alkukesään tallissa.

[Tazio]

itsellä nyt sattuu käyttö ja harrasteautot olemaan erikseen..
määrittelen vain sen jokapäiväisen työssäkäyntivälineen käyttöautoksi
ja sen harvemmin käytetyn harrasteautoksi oli kyseessä alfa tai ei eli ympärivuodenkäytössä oleva ja suolanpaskassa uitettava kulkupeli ei todellakaan täytä mielestäni harrasteauton määritelmää..
.

Kukin tosiaan määrittelee miten haluaa. Minulla taas ei aika ja raha riitä 'käyttöautojen' omistamiseen. Mieluummin hoidan kaikki ajoni autoilla joilla ajelen mielelläni ja jotka saavat aikaan _tunteita_.

Joskus ne ovat myös negatiivisia - kuten esim. silloin kun käynnistää suolaista JTS:ää tai Puntoa työpaikalla räntäsateessa - mutta kuitenkin.
En vain pysty kuvittelemaan itseäni jonkun pölynimurin luonteen omaavan vehkeen rattiin vapaaehtoisesti, edes talvella.

Joku on joskus käyttänyt siguna 'life is too short to drive a boring car' tyyppistä slogania, mielestäni hyvin sanottu. Minulle se tarkoittaa mm. sitä, että jotkut harrasteautoistani ovat liikenteessä vuoden ympäri, jotkut jopa suolakeleillä.

-Tazio

[tsav]

Olen samoilla linjoilla 90:n kanssa. Itselläkin on käyttöauto jolla ajetaan arkiajot ja sitten harrasteajoneuvo(t) jolla/joilla ajetaan kun halutaan naatiskella hyvällä säällä.

Alkuperäiseen aiheeseen kommenttina: Yhtä vaikeaa on myydä '89 Fordia, joka on aikoinaan ollut kuitenkin ko. firman lippulaiva. Soipa käyttökuntoinen ajoneuvo eikä tunnu ketään kiinnostavan, vaikka hinta on sellainen että ei saa edes laitettujen osien hintaa pois. No laitetaan telttatalliin talveksi, jos ei mene kaupaksi.

Toisaalta '62 Avo Galaxie meni kohtuu nätisti kaupaksi kun hinta oli kohdillaan. Mutta niihin rahoihin piti laittaa vähän lisää, että sai ostettua ei ajokuntoisen uuden projektin/leikkikalun, joka siis on nyt tulossa maailmalta Suomeen. Auto tuli ostettua kuvan perusteella, joten ei vielä tiedä itkettääkö vai naurattaako kun auto parin viikon päästä rantautuu tänne. Toisaalta ei näitä asioita kannata liian vakavastikaan ottaa, vaan nautiskellaan taas "muutama" talvi ilta tallissa. Kaveri määrittelikin tämän uuden ostoksen nykyisen värin hyvin: triple black, eli musta päältä ja sisältä ja omistaja on välillä aika musta, ennen kuin auto liikkuu omin voimin.

Hyvää harrastamisen riemua vain kaikille jatkossakin olipa sitten kohteena Alfa tai jokin muu merkki (niin kuin minulle nyt tuli)