Alfabbs.fi

Ilmeisesti eeppiset mittasuhteet saavuttaneen Suomi-auto käsitteen rinnalle halutaan nostaa myös Suomi-rengas. Viesti kuuluu, että eurooppalaisiin olosuhteissin suunnitellut kitkarenkaat ovat vaarallisia Suomessa. Siis Saksan joskus äärimmäisen jäisiin tai sankan lumipyryn ja loskan keleihin tarkoitetut renkaat ovat suomalaisella jäisellä tiellä, pyryssä tai loskassa vaarallisia! Ihan niinkuin aasit ovat sinisiä.

Itse olen kuluttanut kaksi vaarallista eurooppalaista kitkarengaskertaa: toisen Getvosen alla, toinen on hyvässä menossa Jeepissä. Tuon pitkäaikaisen oman käyttötestin perusteella totean uutisoinnin olevan silkkaa saissea. Pidossa on ollut ongelmia juuri silloin kuin muillakin renkailla liikuttaessa tuntuu olevan vaikeaa, esim.pöllyävän pakkaslumen kiillottuessa tien pintaan. Noissa oloissa ene edes osaa kertoa, kumpi on liukkaampi Eurokitka vai kotimaassa tikattu nastagummi. On tullut ajettua peräkkäin samanakin päivänä etapit molemmilla tavoin kengitetyillä vossikoilla, ja liukasta on ollut, joskus pirullisen liukasta. Mutta kummalla renkaalla olikaan hankalampaa, en rehellisesti osaa vastata. Autoissa on mielestäni enemmän eroja: Getvonenhan on aina näpissä, vaikka alla olisi sisärenkaat kun taas Jeeppi on raskaampi ja tunnottomampi, hieman varovaisemmin vietävä muttei ongelmallinen, saati vaarallinen.

Kai se sitten on niin, että esim. Michelin ja GoodYear tekevät erikseen Suomi-kitkoja. Kun en ole päässyt niitä maistelemaan, niin on vain uskottava tutkijoiden sanaan. Kuviot vaikuttavat nopealla optisella tähystyksellä hyvin samankaltaisilta. Shoret on minulta mittaamatta. Valmistajat paistavat siis tänne myytävät renkaat ilmeisesti kaikissa oloissa erityisen pitävällä ja toimivalla Suomi-seoksella. Siihen lisättäneen salmiakkia. Sehän tarttuu hampaaseen kuin purkka tukkaan. Teutoonit tyytykööt vähän paskempaan tavaraan, kuten aina. Hyvä, että tuli synnyttyä tähän hyiseen tasavaltaan.

Suomen valtavaville markkinoille totta kai tehdään omat autot,niin miksei myös renkaat

Joku voi nyt korjata jos olen ihan metsässä.
Mielestäni noissa "etelän" kitkoissa olisi optimoitu enemmän ajo-ominaisuuksia kuivalla tiellä ja kovemmilla nopeuksilla. Saksan autobahnilla kun vielä toistaiseksi voi ajella sitä vauhtia mitä autosta lähtee (ei toki kaikilla). Tästä syystä siis jotkut ominaisuudet lumella ja jäällä ovat aavistuksen huonommat kuin "pohjolan" kitkoilla.

Olihan tästä "joku testi", missä etelä-euroopan markkinoille tehdyt kitkat hävisivät liukaspidossa kesärenkaille... Ajo-ominaisuudet oli luokkaa erinomainen+, mutta märkäpito, vesiliirto ja pito jäällä olikin sitten ala-arvoista tasoa. Ns. "Suomi-kitkat", eli skandinavian oloihin suunnitellut ja tänne myyntiin tarkoitetut kitkat saivat noista sentään välttävät arvosanat. Sitä, paljonko "ala-arvoinen" vs "välttävä" eroaa toisistaan en tiedä. Kaikesta päätellen molemmissa huono, joka tapauksessa.
Valitettavasti tämä "joku testi" on "jossakin", enkä edes tiedä kuinka laadukas tai laaduton se oli. Muistaakseni myös Moottori-lehdessä oli jotain juttua siitä.

Eli siis, käsittääkseni nuo Etelä-Euroopan markkinoille suunnatut renkaat ovat taloudelliset (pienempi vierintävastus = pienempi kitka), kumiseos on kovempaa (kestää pidempään) ja rengasmelu on pienempi ("pehmeämpi" kuviointi, minkä takia rengas "menee vanteen alle" enemmän/helpommin). Jos vertaa Skandinavian oloihin suunnattuja kitkoja, näissä harvemmin pätee mikään noista. Kitkat kuluvat slikseiksi kesän aikana jos kovempaa ajaa erittäin pehmyen seoksen vuoksi jne.

Joka tapauksessa väittäisin, että kai se kokeilemalla selviää, mikä se ero ihan oikeasti on? Itsehän vertaisin E-E:n "nastoja" ns. "Suomi"-nastoihin. Siellä pitäisi tulla jo valtavat erot. Itsehän ajan talvet nastoilla, ihan vaan siksi, että umpijäässä on edes aavistus pidontapaista... Toisaalta nytkin ajellaan Hakkapeliitta 4:llä, mitkä on valmistettu viikolla 4 vuonna 2004 ja joissa on 4mm keskellä ja ~7mm reunoilla kulutuspintaa jäljellä ja muutama nastakin on vielä kiinni, ei noilla paljoa pitoa ole. Ovat huonommat kuin Riihimäen Graniittiradan Yaristen alla olevat "kitkat", joissa on käytetty kuorma-auton kumiseosta tuomaan mahdollisiman pieni kitka tiehen etenkin kevyen auton alla. Ja niissähän ei ole edes niitä nastoja

Itselleni talvirenkaan ylivoimaisesti tärkein ominaisuus on pito. Sen takia sellaisessa autossa, jolla on päivittäin lähdettävä liikenteeseen, en leikkisi (säästäisi) renkailla. Uusilla nasta Michelineillä marraskuulta asti ajaneena olen todennut, että vaarallisen liukasta keliä ei tänä talvena ole ollutkaan.

Renkaita (kitkoja tai nastoja) ei varmasti tehdä Suomen oloihin erikseen, mutta Pohjoismaisiin oloihin kylläkin.

Oletan että tässä on nyt kyse eri nopeusluokkien renkaista. Ainakin yksi testi löytyy ihan lähimenneisyydestä, TM 19/2011, sivulta 40 alkaen. Siinä oli vertailussa korkeamman nopeusluokan (H, V) kitkarenkaita, ja verrokkina kaksi "pohjoismaista" alemman nopeusluokan kitkarengasta.

Itse hauluan ohittaa mahdollisimman turvallisesti, siispä talvirenkaissani lukee "Michelin Pilot" ja nopeusluokka V. Olisi harmi jos renkaat rajoittaisivat turvallista ajonopeutta.

Ymmärtääkseni renkaat tai keli ei yleensä aiheuta minkäänlaisia liikenneonnettomuuksia, pääsääntöisesti auto tarvitsee aina kuljettajan (tunnetaan nykyisin kuskin paikalla matkustajana) aiheuttaakseen onnettomuuden. Tosin kerran olen nähnyt kun pysähtynyt maastokuorma-auto valuu ojaan.

Loppuun tieteellinen osuus josta renkaiden paremmuus selviää aukottomasti: Isäni Subarussa on oikeat talvirenkaat, sillä pystyi ajamaan käytännössä kuten kesäkelissä. Oma PNV:ni V-luokan renkailla muistutti lähinnä tylsäkanttista suksea, jonka voitelu on epäonnistunut.

^Jep ja Jaken linjoilla tässä kysymyksessä. Yhdet tuollaiset keskieurooppakitkat omistaneena, lähti aika hätäseen tilaukseen nastarenkaat, kun ensimmäinen lumisade tuli

Sukulaismies kuuluu kanssa tähän sankarijoukkoon, jonka mielestä voi ajaa millä tahansa renkailla, kunhan kyljessä lukee m+s. Aina löytyy Übermenscheneitä, jotka osaavat ennakoida täydellisesti kaikki mahdolliset tilanteet, mutta ei sen pohjalta voi yleistää, että kovemmat keskieurooppakitkat olisivat sopivia keskivertoautoilijalle.

Tuota tarkoitetaan varmaan ns. "Suomi"-renkailla, siis pohjoismaihin suunnatuilla, kuten sanoinkin.
Pohjoismaiden olosuhteet kun on aivan eri tasoa, kuin Etelä-Euroopassa tai Afrikassa. Toki myös Saksassa on liukkaita kelejä, mutta jos talven aikana näitä erittäin liukkaita kelejä on kolmena päivänä yhteensä - Pohjoismaissa kolmena kuukautena - on renkaiden edellytykset normaalitilanteissa aivan eri tasoa. Siellä riittää, että parina päivänä kuskit ei aja, vaan menee vaikka taksilla. Tai sitten ajavat erittäin varovasti sen pari päivää.

Itse haluaisin nähdä kunnon testit tuosta; otetaan ei-Pohjoismaihin suunnitellut talvirenkaat ja nimenomaan Pohjoismaihin (onko tuo isolla peellä?) suunnitellut renkaat mieluusti jopa samalta valmistajalta ja verrattaisiin niitä. Siinä näkyisi mahdollisesti niitä todellisia eroja? Ja kai kohta tulee jo noista EU-palikoiden ideoiden pohjalta tehtyjä ekorenkaitakin kunnolla syyniin.... Pääseepähän haukkumaan taas EU-päättäjät, uskoisin, kun vertaa ns. "epäympäristöystävällisiä" ja näitä uusia "ekorenkaita" toisiinsa.

Pösön mukana tuli lähes uudet Nokia Hakkapeliitta R kitkat. Pakkaskelillä normaalilumessa ei mitään hätää, mutta kun huonompaa keliä on ollut tässä parin viikon aikana niin kyllä ihan oikeasti on kunnon nastarengasta ikävä, vaikka noillakin "pärjää". Märkä jääpolanne on noille kumeille ihan myrkkyä ja tuotahan tuolla nyt on. En tod. voisi kuvitellakaan ajavani yhtään, edes oletusarvoisesti, liukkaammilla renkailla vain siksi, kun niillä "saa" ajaa. Ehkä olen sitten huono kuski, kun haluan kunnon renkaat.

Keski-Euroopastakin voi ostaa monen hintaisia ja ominaisuuksiltaa toisistaan eroavia renkaita.

Noita ns. Keski-Euroopan kitkojahan on olemassa ihan halvatullinen skaala. En tippaakaan epäile, etteikö kesällä 2009 Saksassa Audin alla koetut W-luokan kitkat, joilla oli pirun jees ajaa 209km/h huiput +30C helteessä olisi aivan kauheat talvirenkaina. Mutta tommosia "kevyempiä", H-luokkalaisia mun on tehnyt välillä mieli kokeilla, "täkäläisiä" paremman ajettavuuden takia. "Täkäläisillä" renkaillahan ei suurimmaksi osaksi talvea ole pidon suhteen mitään ongelmaa, vaan ne hankalat päivät on ainakin mun ajoilla laskettavissa jos ei kahden, niin kolmen käden sormilla. Toisaalta X-ICE XI2:stakin tuli ihan kivat, kun sinne pumppasi kolmisen baaria ilmaa eikä pitokaan tuntunut vähentyvän, niin jatketaan nyt niillä ainakin ensi talveen asti (ellei auto mene kaupaksi sitä ennen).

Ja mitä tulee kitkat vs. nastat -taistoon, niin ei mulla CVC5:n kanssa sen enempää kuin XI2:kaan kanssa ole ollut mitään ongelmia jäällä, sen sijaan XI2:n tiheä kuvio on pirun nopeasti tukossa loskasohjomössössä (esim. tänään). Ihan rohkeasti väitän, että mun XI2:t pitää jäällä pirusti paremmin kuin Aquatican hakkisnelkut - toki 7 vuotta tuoreemman kumin voimin . Lisäksi ainakin mua jännittää ottaa kitkarengasta sivuluistoon enemmän kuin nastaa - jotenkin tuntuu siltä, että sivuluiston ottaminen takaisin haltuun on pääosin nastakumeilla kitkoja helpompaa. Tästä ei onneksi ole harmia käyttöautossa, koska sivuluistot kuuluu (jää)radoille yms hauskanpitoon, ei yleiseen liikenteeseen .

Yhdet Marshall merkkiset euroopan kitkat ole ajanut loppuun ja yllättävän hyvä pito varsinkin lumella. Vesi jään päällä on kyllä kitkalle myrkkyä, jos ajaa paljon kaupungissa silloin nastat on perusteltua, risteykset tuppaa kiillottumaan todella liukkaiksi.

Maxxis MA PW Presa Snow -eurokitkoilla menty tämä talvi. Olin jo ennen liukkaita rengasliikkeessä uusia ostamassa, mutta fiksu myyjä kehoitti kokeilemaan näillä jotka mukana tulivat. Olen pärjännyt enemmän kuin mainiosti, verrokkina toisen auton alla Hakkapeliitta 7. Liittynee enemmän Accordin etenemiskykyyn kuin renkaisiin, mutta lumella epäilyksistä huolimatta Alfa menee paremmin Presa Snow-renkailla kuin Accord Nokian-renkailla. Tarvitaan vettä jään päälle ennenkuin nastarengas on selkeästi parempi.
- Tämän talven kokemusten perusteella olen käännynnäinen, kitkoilla toki ennenkin menty, mutta ei eurokitkoilla vaan näillä nordic-versioilla (lamelin pinta on kyllä sormituntumalla kovempi näissä eurokitkoissa, jotka btw toimii hyvin märällä asfaltilla).

En siis näitä autooni etsisi, vaan pidän tänne tarkoitettuja renkaita talvella parempina, mutta eurokitkoillakin pärjää ja paremmin kuin luulin!

Minusta on hieman vaarallinen asenne ostaa mitkä tahansa renkaat sillä ajatuksella, että "niilläkin pärjää". Entinen naapuri ajeli vähäiset ajonsa S-Mersullaan kesärenkailla koko talven, koska niilläkin kuulemma pärjää. No, varmaan pärjääkin jos ajelee kieli keskellä suuta kodin ja R-Kioskin väliä sen 500 metriä muutaman kerran talvessa.

Nopeusluokituksillakaan ei ole meidän oloissamme yhtään mitään merkitystä, vaikka olis kuinka sporttinen auto alla, joten sekin on aika heikko argumentti keski-Euroopan renkaiden puolesta.

Jakke kirjoitti: Nopeusluokituksillakaan ei ole meidän oloissamme yhtään mitään merkitystä, vaikka olis kuinka sporttinen auto alla, joten sekin on aika heikko argumentti keski-Euroopan renkaiden puolesta.

Juuri näin, vaikkakin katsastukseen pitää laittaa kuskille varoitus renkaiden riittämättömyydestä.

Itse "pärjään" noilla tappajarenkailla kun minulla on mahdollisuus kulkea julkisilla* huonona päivänä, enkä tarvitse autoa muutenkaan mihinkään. Ajan lähinnä muiden kiusaksi


*jos ne julkiset kulkisivat

kaikenlaisia autoja on elänmänvarrella ollut ja sen jälkeen kun loppui krooninen rahapula (ei nytkään paljoa ole) niin auton vanhuudesta huolimatta olen parhaita renkaita käyttänyt. Sen on huomannut kuitenkin, että autoissa on huomattavia pyöräpito-eroja ja 156 on mielestäni esimerkki siitä pitävästä autosta eikä ole niin mahdottoman liukkaan oloinen heikommillakaan renkailla. Pohjoismaiset kitkat kyllä poikkeavat selvästi eurooppamalleista, ovathan vaatimuksetkin erilaiset. No tuleehan ensitalveksi sitten kiiruisille H- nopeusluokan x-ice, tuollaiset täytyy taas sitten investoida vaikka syksyllä laitoin uudet

Jakke kirjoitti:Nopeusluokituksillakaan ei ole meidän oloissamme yhtään mitään merkitystä, vaikka olis kuinka sporttinen auto alla, joten sekin on aika heikko argumentti keski-Euroopan renkaiden puolesta.

Ne vaan kertoo yleensä aika paljon siitä, millainen rengas on ajaa. Pääsääntöisesti korkeampi nopeusluokka tarkoittaa jäykempää runkoa, joka puolestaan vaikuttaa esim. kaarreajokäytökseen, ajotuntumaan ja jopa ESP/ABS/yms -järjestelmien käytökseen. Turhan pehmeällä renkaalla saa liian helposti aikaan mm. ns. sitikkaefektin, eli pidon tuntuma katoaa kuskin tavoittamattomiin eikä kuski enää tiedä missä pidon suhteen mennään. Lisäksi etenkin bemmin F20 -mallista (uusi 1-sarja) on kuulunut mainintaa, että löysärunkoisen renkaan joustaessa herkkä ESP jo luulee pidon irtoilevan ja katkoo menoa.

stoichiometric kirjoitti:No tuleehan ensitalveksi sitten kiiruisille H- nopeusluokan x-ice, tuollaiset täytyy taas sitten investoida vaikka syksyllä laitoin uudet

Tuollaisia voisikin kokeilla seuraavaksi, kunhan ei ole samaa perusmokaa kuin XI2:ssa (ahdas kuvio, joka tukkeutuu sohjossa helposti).

EDIT: toinen mitä olen pohtinut on kokeilla seuraavaksi hitusen matalampia renkaita (205/50R17, nyt on 205/55R16). Ne vaan tarttis toiset vanteetkin.

hieman on avoinaisempi ja sivuttaispitoa ehostettu, jääpito kärsii jos kuvio liian avonainen.

Jakke kirjoitti:Minusta on hieman vaarallinen asenne ostaa mitkä tahansa renkaat sillä ajatuksella, että "niilläkin pärjää". Entinen naapuri ajeli vähäiset ajonsa S-Mersullaan kesärenkailla koko talven, koska niilläkin kuulemma pärjää. No, varmaan pärjääkin jos ajelee kieli keskellä suuta kodin ja R-Kioskin väliä sen 500 metriä muutaman kerran talvessa.

Nopeusluokituksillakaan ei ole meidän oloissamme yhtään mitään merkitystä, vaikka olis kuinka sporttinen auto alla, joten sekin on aika heikko argumentti keski-Euroopan renkaiden puolesta.

En tiedä vastasitko mulle, mutta kommentoin kuitenkin.
Ostin siis viime toukokuussa auton, joka oli kotoisin Baijerista ja lienee vuorilla majaillut, kun siinä oli talvipyörät mukana. Tarkoitus oli ennen talvea ostaa pohjoisen oloihin paremmin sopivat renkaat näiden keski-eurooppa kitkojen tilalle, mutta rengasmyyjä pyöriä katsottuaan kyseli, että miten paljon ja missä ajelen ja päätyi suosittamaan, että pidä nämä Saksassa vähän pyöräytetyt alla kotomaisemissakin.

Olen siis täydelleen samaa mieltä kanssasi siitä, että jos renkaita ostaa, niin sellaiset sitten jotka käyttöoloihin on suunniteltu. Mutta "saatuna ominaisuutena" näiden europyörienkin kanssa pärjää. Varsinkaan kun Alfa ei ole käynyt koko talvena Vantaata pohjoisempana. En kuitenkaan edelleenkään allekirjoita näiden vaarallisuutta, tervetuloa kokeilemaan (pikaisesti, näyttää sulavan pois tuo lumi)!

Pohjoismaatkin on käsitteenä aika laaja. Itse muistan aikanaan 90-luvun loppupuolella Malmön suunnalla pyöriessäni, että porukka veti surutta suvikumeilla ympärivuoden Etelä-Ruåtsin korkeuksilla.

Aquatica kirjoitti:Tuota tarkoitetaan varmaan ns. "Suomi"-renkailla, siis pohjoismaihin suunnatuilla, kuten sanoinkin.
Pohjoismaiden olosuhteet kun on aivan eri tasoa, kuin Etelä-Euroopassa tai Afrikassa. Toki myös Saksassa on liukkaita kelejä, mutta jos talven aikana näitä erittäin liukkaita kelejä on kolmena päivänä yhteensä - Pohjoismaissa kolmena kuukautena - on renkaiden edellytykset normaalitilanteissa aivan eri tasoa. Siellä riittää, että parina päivänä kuskit ei aja, vaan menee vaikka taksilla. Tai sitten ajavat erittäin varovasti sen pari päivää.

jep jep eurokitkoilla on hyvin markkinaosuutta juuri Etelä-Ruåtsissa mutta ylempänä ei niinkään.

EBITDA kirjoitti:Pohjoismaatkin on käsitteenä aika laaja.

Itseasiassa taitaa olla niin että tuo pohjoismainen talvirengas on enemmän pohjoismaalaisten keksimä termi. Nuo isot rengasvalmistajat valmistaa kaiketi valtaosan pohjoisista talvirenkaistaan venäjän markkinoille, ei pohjoismaiden.

nastarenkailla taitaa olla niin vahva asema venäjällä, että muiden markkinoiden osuus on näiden kitkojen osalta merkittävä. Ison järven taakse menee myös tätä ns. pohjoismaalaista kuten myös Japaniin

lerppu kirjoitti:

Jakke kirjoitti:Minusta on hieman vaarallinen asenne ostaa mitkä tahansa renkaat sillä ajatuksella, että "niilläkin pärjää". Entinen naapuri ajeli vähäiset ajonsa S-Mersullaan kesärenkailla koko talven, koska niilläkin kuulemma pärjää. No, varmaan pärjääkin jos ajelee kieli keskellä suuta kodin ja R-Kioskin väliä sen 500 metriä muutaman kerran talvessa.

Nopeusluokituksillakaan ei ole meidän oloissamme yhtään mitään merkitystä, vaikka olis kuinka sporttinen auto alla, joten sekin on aika heikko argumentti keski-Euroopan renkaiden puolesta.

En tiedä vastasitko mulle, mutta kommentoin kuitenkin.

Piti mainitakin, että ei ollut sinulle, eikä kenellekään osoitettu, vaan ihan yleisesti totesin mielipiteeni

Ei niillä kuuhun kyllä mennä. Scandi-kitkoilla sentään ajeli serpentiinejä ilman lumiketjuja.

Vuosia sitten oli vanhassa autossani jotkut etelän-kitkat. Merkkiä en muista. Ne oli lailliset talvirenkaat M+S merkinnöin mutta tapporenkaat ne oli meidän talvessa ja sen näki jo silmällä kun katsoi rengaskuviota.

Vaaralliset eurokitkat ovat nyt tapetilla joka mediassa. Eilen katselin, onko kahvitarjouksia, niin Vihtiläinenkin muistutti niiden vaaroista. Ja kun avasi Moottori-lehden, niin sama virsi jatkui. Syksyyn mennessä eduskunta rustaa lakipykälän, joka kieltää niillä ajamisen Suomen kamaralla. Merja pääsee taas pätemään: "On ne niin vaarallisia."

Jokainen ajakoon millaisilla renkailla huvittaa. Itse ajan talvella nastoilla niiden ylivertaisen pidon takia silloin kun sitä tarvitaan. Kun ei pysty valitsemaan kelejä eikä työaikoja. Naurattaa aina vertailussa nasta/kitka, nasta pitää meteliä. Ja yleensä jossain vaiheessa tulee "nastaa oli ikävä" kommentti.
Poppikoneessa on volume potikka.

Yllättävästi Pösön mukana tulleet Hakkis vitoset eivät kamalasti pidä meteliä. Ja yllättävästi ne eivät kamalasti pidä muutenkaan. Viime talvena 156:n alla pyörineet 225-levyiset Goodyear-kitkat pitivät paljon paremmin, mutta ne olivatkin silloin uudet.

Ei nämä taida olla niin yksiselitteisiä hommia.

Alfissimo kirjoitti:Pösön mukana tuli lähes uudet Nokia Hakkapeliitta R kitkat.

Itse sain juuri alfan alle vastaavat kitkat ja ai että, en kyllä mitään muuta enään huolisi. Kait tuossa on autolla ja alustallakin merkityksensä. On tullut ajettua kuivalla tiellä, märällä tiellä, lumella ja peilijäällä.

Syksyyn mennessä eduskunta rustaa lakipykälän, joka kieltää niillä ajamisen Suomen kamaralla. Merja pääsee taas pätemään: "On ne niin vaarallisia."

Siis kyllähän tuo liikenneministeri Jumalan armosta keksii tuohon jonkun apulaitteen siihen puhalluspillirivistön, gps-valvontajärjestelmän ja maksupäätteen (millä voi maksaa kätevästi ruuhkamaksut ja sakot reaaliajassa) lisäksi.

Eikös M+S kitkat ole eri asia kuin talvirengaskitkat. Joskus muistan lukeneeni että M+S (mud + snow) on kesärenkaat joissa on asteen verran parempi pito mudassa ja lumella kuin normi kesärenkailla. Eli on tarkoitettu nimenomaan ilmastoon jossa saattaa joskus parina päivänä vuodessa vähän tulla paskaa taivaalta.

Eli jos tässä ketjussa nyt tarkoitetaan vaarallisilla kitkoilla noita M+S kumeja, niin eihän ne edes ole talvirenkaat.

Tästä M+S merkinnästä tuli mieleen jokin aika sitten koettu tositarina Suomen tasavallasta.

Jarrullinen traileri piti katsastaa. No sepä oli varustettu nastarenkain ja oli Jeepin perässä, missä oli nuo vaaralliset Eurokitkat. Kärri meni katsastuksessa läpi, mutta rengasyhdistelmä on Suomessa kielletty. Jarrullisessa trailerissa pitää olla vastaava rengastus kuin vetoautossa. Se, että vetoauto lähtisi tekemään taitoluistelukuvioita näiden "vaarallisten" Eurokitkojen kanssa on Suomessa turvatonta, jos kärri ei lähdekään pariluisteluun mukaan nastarenkaidensa vuoksi! Kärrissä pitää myös olla vähintään M+S -merkinnöin varustetut nastattomat "talvirenkaat". Siis lainsäätäjän mukaan on turvallisempaa, että koko yhdistelmä liitelee kuin että kuski yrittäisi hillitä vain luistossa olevaa vetoautoa. Renkaiden kunnolla veturi / kärri tai niiden ominaisuuksilla kitka / M+S "kesärengas" ei ole väliä.

No eipä siinä mitään. Veturin kohdalla kuskilla on aina perstuntuma, mutta kärrin luiston huomaa joskus ensimmäisenä peileistä. Sen jälkeen meno onkin kuin 70 -luvun Porsche turbolla: ensin ei tapahdu yhtään mitään ja sitten tapahtuu ihan hurjasti. Nyt ei vaan ole niinkään kysymys auton kiihtyvyydestä.

Ja ihan selvennöksenä. Eurokitkat ovat nastattomia talvirenkaita, ei M+S maastorenkaita.

siis mitäh, juuri noin saa olla. Kärryssä nimenomaan saa olla pitävämmät renkaat kuin veturissa mutta toisinpäin ei. Vai onkos nykyinen liikenneministeri tämänkin mulkannut.

Näitä Keski-ja Etelä-Eurooppaan tarkoitettuja nopean ajon kitkarenkaita on testattu tänäkin talvena autolehtiemme toimesta ja niiden jarrutusmatkat jäällä ovat aivan valtavasti pidemmät kuin pohjolan oloihin tarkoitetuilla kitkoilla. Aina kaiken voi kiistää, mutta miksi niitä oikeita talvirenkaita tehtäisiin, jos ne eivät olisi talvella paremmat kuin nuo hätätilatalvirenkaat?

Epezi kirjoitti:

Alfissimo kirjoitti:Pösön mukana tuli lähes uudet Nokia Hakkapeliitta R kitkat.

Itse sain juuri alfan alle vastaavat kitkat ja ai että, en kyllä mitään muuta enään huolisi. Kait tuossa on autolla ja alustallakin merkityksensä. On tullut ajettua kuivalla tiellä, märällä tiellä, lumella ja peilijäällä.

Juu. On oikeasti hyvä rengas ja aion ensi talvenkin ajaa, mutta juuri ne muutamat "The kelit" työmatkalla olevalla mutkapätkällä ja kaupungissa on tuonut esiin sen, että kitkarenkaan pidon raja on loppuessaan turhan ohut ja terävä, kun nasta ehtii monta kertaa varoittamaan ja potkaisee vasta, jos kuski ei usko. Okei, eri renkaat täysin eri autoissa minulla vertailussa, mutta olen tässä vertailussa yrittänyt suodattaa autojen eroja.
Kuten totesin, yhtään vähemmän pitäviä renkaita en voisi kuvitella. Ei tarkoita, etteikö nämä toimisi ok.

Heh ja joo. Minä poika se ajelen M+S - kitkoilla kesät talvet.....Kamalaa rahan ja varastotilan haaskuuta ostaa mokomia joka vuodenaikaan . En oo niin tiukka kuski että kesälläkään pääsisin jotenkin enemmän nauttimaan renkaan ominaisuuksista....147 GTAssa oli eri setit ja talvikumit (nastat tosin) oli mukavammat...Nyt mennään toista talvea Hankook Icebeareilla GTVssa ja tiellä ollaan pysytty. Se toki on myönnettävä että auton voi jättää pihaan tarvittaessa. 166 on saamassa alleen Nokian D3 eurolutkat joilla sitten päästellään taasen läpi vuoden....Lopuksi mainittakoon että joku talvi sitten vaihdoin Pandaan kesärenkaat tammikuun lopussa....kun ne oli paljon tyylikkäämmillä vanteilla . Auto oli siis Panda. Ja Panda oli auto. Ja Pikkukahveli näytti voittaneen V75-lähdön. Edelleen .

Jos suoraan vastaa topicin aloittajan pohdintaan omalla mielipiteellä niin "eurokitkat" on oikeesti järkyttävästi surkeampia kuin "oikeet" kitkat. Se ei ole hirveän hyvä peruste kehua eurokitkoja hyväksi ainoastaan sen takia, että ovat tulleet tuontiauton mukana keskieuroopasta, ja luullaan että sen takia niiden nimi on eurokitkat. Toivon, että koeajatte vastaavia muitakin kitkarenkaita ja sitten vasta kehutte kaikkia M&S merkin omaavia renkaita...

Mulla on ollut muutamassa autossa alla näitä kaikkien kehumia nastarenkaita.

Ne ovat useimmin olleet mustia, pyöreitä, niissä on ollut nastoja ja kaikinpuolin ne ovat näyttäneet talvirenkailta.
Mutta siihen ne talvirenkaan ominaisuudet ovatkin sitten loppuneet.... Ai niin kyllähän niistä vielä lähtee se nastapyörälle ominainen melu.

Suurelle osalle nastarenkaan kannattajille se vaan on tärkeää että talvirengas on mallia nasta. Sitten ostetaan ne halvimmat LiirumLaarumBaarumit ja haukutaan kitkarenkaat huonoiksi ja että kyllä se nasta täytyy olla.


Ja ei, tämä ei ollut eurokitkan puolustuspuhe vaan myös nastarenkaista suurin osa on luokattoman huonoja talviominaisuuksiltaan.

^Täysi tosi. Tässä parin viikon aikana noihin kitkoihin ja niiden pitoon ja ominaisuuksiin oppineena voin hyvin sanoa ajaneeni huomattavasti arvaamattomammilla nastarenkailla.

Nastat toimii urissa. Valitettavasti me Suomalaiset ajamme urissa, emmekä älyä ajaa niiden vierestä. Itse toki yritän, mutta helpommin sanottu kuin tehty - urat kun on 15cm syviä niin sieltä niiden reunalle nouseminen on "hieman" hazardia.
Sitten ne urat jäätyvät. Ja sitten loppui kitkan pito, täysin. Sitten jos siellä mahtaa olla vaikka vähän vettä vielä jään päällä, kun liikennemäärät on korkeat tienpätkällä ja kerääntyy vettä... Eikä voi unohtaa risteyksiä. Nehän ne liukkaimmat on, ei se tuolla maantiellä tunnu.

Mutta kuten tuossa ylempänä jo sanottiin; nastarenkaat on perustellut jos ajaa paljon kaupunkiajoa. Kuten me täällä. Toki se meteli ärsyttää, mutta peittyypähän huutava pyöränlaakeri ja tuulen ujellus ainakin... Maantiellä ajelua on aika vähän, mutta aina välillä. Esim eilen tuli käytyä Neste Tuuli...harja? (se, mikä on Jpää/Mäntsälä välillä), ihan vaan ajamisen ilon vuoksi. Menomatkalla Vanhaa tietä puolimatkaan ja loput motarilla, tiet toki sulana. Meteli oli kova, mutta kyllä senkin kanssa elää pystyi.
Ja sitten se ramppi Tuuliharjalle(?) olikin jäässä ja mielenkiintoisen liukas, siitä kun kaarsi sillan ali niin kyllä ne nastat ihan kivat oli olla, oli edes sivuttaispitoa.

Joku talvi aion kokeilla kitkoja, en tiedä vaan, että millä autolla ja koska. Mutta jos 400eurolla saa setin nastoja, joilla päjää ihan hyvin - allelaitettuna ja tasapainotettuna - mahtaakohan moisella rahasummalla saada ajokelpoisia kitkoja?

Kaikki kitkarenkaat ovat liukkaalla tiellä vaarallisia.

^Tai hitaita.

Aquatica kirjoitti:Nastat toimii urissa. Valitettavasti me Suomalaiset ajamme urissa, emmekä älyä ajaa niiden vierestä. Itse toki yritän, mutta helpommin sanottu kuin tehty - urat kun on 15cm syviä niin sieltä niiden reunalle nouseminen on "hieman" hazardia.

Korjaus. Ne nastarenkaat nimenomaan luo ja synnyttää ne urat kun nastat hakkaavat asfaltin rikki. Olisi enemmän kuin perusteltua lisätä nastarenkaiden hintaan lisävero asfalttiteiden korjausten rahoittamiseksi periaatteella se maksaa joka rikkoo.

Korjauksen korjaus, suola on pahin syövyttäjä. Jokaikinen reikä on suolan tekele.
terveisin nimim. Tälläkin viikolla emmentaljuutoa muistuttavia teitä kurvaillut

155156 kirjoitti:Kaikki kitkarenkaat ovat liukkaalla tiellä vaarallisia.

Kaikki kitkattomat renkaat ne vasta vaarallisen liukkaita ovatkin.

Vetotavalla on merkityksensä etenemiseen. Itte oon ajanu takavedoilla enimmän osaa ikäni ja pari kertaa olen jäänyt jumiin, kun auto on ollut pohjansa varassa. Nyt taas vuosien jälkeen tämä talvi menty etuvedolla, en oo jumiin jäänyt mutta kylläpä pitää katsoa minne ajaa ja millaisiin rakosiin risteykitä lähtee.

Männä torstaina mein yksityistie petti ja 156 eteni just ja just sohjossa päätielle. Outoa, että eteni paremmin kera apujen, mutta tuo perseestä että asr poiskytkntä ei poista myös espiä. Nyt eturenkaiden vempuloidessa pidon puutteesta esp estää sitten kuitenkin sutimalla etenemisen. Samana päivänä vaimon bemulla ei edes tullut mieleen, että tie petti. Kaikkine espeineenkin se eteni aivan normaalisti, koska toiset pyörät vetää ja toiset ohjaa. Ei synny vempulointia.

Molemmissa hyvät nastarenkaat.

Kyllä se vaan niin on, että pohjolan oloihin pitäisi direktiivillä kieltää etuvetovempuloiden myynti. Kesällä vetotapa kilvanajoa lukuunottamata on yks hailee.

WWWVespa kirjoitti:Korjauksen korjaus, suola on pahin syövyttäjä. Jokaikinen reikä on suolan tekele.
terveisin nimim. Tälläkin viikolla emmentaljuutoa muistuttavia teitä kurvaillut

Osaatko selittää miksi Saksan teillä ei ole reikiä? Berliinissä mätetään suolaa talvella ihan mielettömästi teille.

Taitaa nastamiehet tuhota meidän infran.

^ Villi arvaus: Berliinissä asfaltti uusitaan ennen kuin siitä tulee täysin reikäjuustoa.

Vaan ompa ruvella nekin tiet joihin ei suolaa kylvetä koskaan. Miksi lie?

Eikös tässä kuitenkin juteltu enemmän kitkoista kuin nastoista Odottelinkin milloin nastamiehet tulee paikalle heh-hee.

T: yksi elvistelevä nastamies.

Riccardo kirjoitti:

WWWVespa kirjoitti:Korjauksen korjaus, suola on pahin syövyttäjä. Jokaikinen reikä on suolan tekele.
terveisin nimim. Tälläkin viikolla emmentaljuutoa muistuttavia teitä kurvaillut

Osaatko selittää miksi Saksan teillä ei ole reikiä? Berliinissä mätetään suolaa talvella ihan mielettömästi teille.

Taitaa nastamiehet tuhota meidän infran.

Osaatko selittää, miten nasta tekee kolmekymmentä senttiä halkaisijaltaan olevan pyöreän reiän?