Alfabbs.fi

Olkoon tämä avauksena keskustelulle:
Päivän Paretskoi Kauppalehdestä:
Tule byrokratia kultainen
"Joulupukki, miksi olet noin apean näköinen? Ottavatko jouluvalmistelut voimille?”
”Ei, vaan byrokratia.”
”Tivaako rakennusvalvonta taas Korvatunturin rakennuslupia vai haluaako ympäristövirasto tietää, miten täytämme haja-asutusalueiden jätevesimääräykset?”
”Pahempaa, paljon pahempaa, hyvät tontut.”
”Nyt emme kuitenkaan ehdi murehtia byrokratiaa. Jouluun on vain puolitoista viikkoa aikaa. Joko rupeamme lastaamaan lahjoja rekeesi, Joulupukki?”
”Ette. Liikenneturvavirasto Trafista tuli juuri kirje, jonka mukaan lastimme on laiton. Porojen reessä on kuulemma pahasti ylikuormaa, jos kyydissä on lahjat maailman kaikille kilteille lapsille. Lisäksi meillä pitäisi olla joku ammattiliikenteen liikennelupa.”
”Mistä me nyt sellaisen luvan tähän hätään saamme?”
”Emme mistään. Meidän pitäisi pestata joku kuljetusfirma. Mutta ei siinä kaikki. Urakka on niin iso, että hankintalain mukaan meidän on kilpailutettava se koko EU:n alueella.”
”Me tontut emme kai sitten juuri nyt voi tehdä mitään muuta kuin lähteä tarkkailemaan, ovatko lapset kilttejä.”
”Valitettavasti se ei käy. Minulla on tässä oikeuden ennakkopäätös, jonka mukaan ikkunoiden takana kurkkiminen on laitonta. Siitä saa vähintään lähestymiskieltoa.”
”Miten me sitten pystymme merkitsemään Joulupukin suureen kirjaan, kuka ansaitsee lahjan ja kuka ei?”
”Se minun suuri kirjanikin on hävitettävä. Tietosuojavaltuutetun mielestä kyseessä on laiton henkilörekisteri.”
”Mutta Joulupukki, mihin sitten joutuvat kaikki nämä lelut, joita me tontut olemme nikkaroineet koko vuoden?”
”Tekniikan turvakeskus Tukes määrää, että ne on hävitettävä, sillä niistä puuttuvat alkuperämerkinnät, tuoteselosteet sekä käyttö- ja turvaohjeet.”
”Hävitettävä! Tuonne Korvatunturin isoon takkaanko meidän on lahjat heitettävä?”
”Ei niitä saa polttaa. Osa on vietävä ongelmajätelaitokselle Riihimäelle ja loput lajiteltava jäteasemille.”
”Silloinhan lahjoista ei ole kenellekään mitään iloa.”
”Kyllä on. Nimittäin verottajalle. Sain juuri verotuspäätöksen, jonka mukaan toimintamme on arvonlisäverollista. Lahjoista on maksettava 24 prosentin alvi.”
”Voiko joulumieltä musertaa enää tätä enempää?”
”Kyllä voi. Minä en nimittäin enää ole Joulupukki.”
”Mitä ihmettä?! Kuka sinä sitten olet?”
”Sain juuri ely-keskukselta uudet ohjeet sukupuolineutraalista jouluperinteestä. Olen tästä lähtien viralliselta nimeltäni
Jouluhenkilö.”

Saa vapaasti kertoa kokemuksia seikkailuista byrokratian viidakoissa.

Painan tykkää-nappia.

Ainoa oma kokemukseni on tukesin kanssa jonne olisi pitänyt kemikalit rekisteröidä kun niitä tuotiin maahan.

Yli 300 eri tuotetta johon piti säännösten mukaan sitten tehdä käyttöturvatiedotteet (ulkomaalaiset EU:ssa tehdyt eivät käyneet suoraan, piti olla suomalaisen formaatin mukaan, vaikka sisältö oli 100% sama) ja tarroittaa se pikkupränttivarotus niihin.

Noh, sitten tuli kemikalitarkastus meidän 20 neliön varastoon, joka tietysti olisi pitänyt maksaa omasta pussista... onneksi oli sen verran vähän yksittäisiä tuotteita ettei ne ylittänyt jotain rajoja ja tarkastus jäi lyhyeksi.

Noottina kuitenkin että tuotteet on rekisteröitävä (muistaakseni) tampereen yksikölle tietokantaan sekä siitä että varoituskuva oli liian pieni (muistaakseni 1-2 milliä tuotteesta riippuen!)

Soitin tampereelle josta kysyivät että paljoko tuotteita ja mitä määriä yksittäisiä tuotteita on. Noh, oli nii vähän yksittäisiä (kiloissa mitattuna), että sanoivat "ÄLKÄÄ VAAN LÄHETTÄKÖ NIITÄ LAPPUJA TÄNNE! EI ME KERETÄ KÄSITTELEE NIITÄ."

Et tälleen

Saako tuon Tukes-jutun lainata sanasta sanaan? Nimittäin mulla taitaa olla ensi viikolla yksi tilaisuus, joka liittyy byrokratiaan. Jos ei, niin referoin, nimettömyyshän säilyy, kun en mä tie kuka sen kirjoitti.

Luulis, että nykyisiltä omakotirakentajilta löytys tarinoita?
Omasta rakentamisesta on jo reilu parikyt vuotta aikaa ja sillon vielä selvis kohtuullisella paperisodalla,lukuunottamatta poikkeuslupaprosessia.
Tittelikin riitti sillon vielä oman työmaansa valvomiseen.
Taannoin tuli hullu ajatus mieleen,että josko sitä vielä vanhoilla päivillään visioidensa mukaisen talon väsäis.(ei sillä että nykyisessäkään mitään vikaa olis)
Tutustuminen nykyisiin rakentamismääräyksiin teki ajatuksesta luopumisen helpoksi.

Meillä on liharotuisia kanoja ollut 20v ja on se mamma välillä munaakin saanut.Lampaitakin on joskus lihoiks pidetty.
Tutustuin sit vähän pykäliin,et mitä se vaatis jos lihageneraattoreita pitäs ihan virallisesti.
No se vaatis tilatunnusta,pitopaikkatunnusta laitumet koordinaatein ilmoitettuna,vähintään asiakastunnus jos haluais edes jotain saada ostettua.
Eviralle ilmoitusta joutus tekemään viikon sisään jos laidun vaihtuu(vaikka se olis tien toisella puolella samalla tilalla),ilmoitus pitää tehdä myös jos joku otuksista kuolee tai joutuu pataan tai myydään.Enhän mä tietysti itse saa edes lopettaa otuksia jos mulla ei ole vähintään metsästyskorttia tai teurastajan papereita tai varmaan Eviran hyväksymä eläinlääkäri valvomassa operaatiota.
Nää määräykset koskee sit vaikka olis 1 kana,tuotantoeläinten määrällä ei ole merkitystä
Eli jos mulla on 1 kana ja mä haluaisin luovuttaa sen naapurille,niin mulla pitää ensinnäkin löytyä noi tunnukset,lisäks naapurilta pitää löytyä vähintään asiakastunnus riippuen siitä meinaako se pistää sen kanan pataan vai pitää sen elossa.
Mä joudun tekemään Eviralle viikon sisään ilmoituksen luovuttamastani kanasta ja minkä tunnuksen taakse se on mennyt ja naapuri tietysti vastaanottamastaan kanasta mistä se on tullut,jos se meinaa elättää sitä tipua niin tietysti siltä pitää löytyä tilatunnus ja pitopaikkatunnus,tai vaihtoehtoisesti metsästykortti tai teurastajan paperit
Sit jos tällä kuviolla haluais tehdä vielä businesta niin päästäänkin jo ihan eri viidakkoon.
Luovuin ajatuksesta.Eikä muuten ole ainoa ajatus mistä olen luopunut byrokratian takia.

Eiks ookkin ihmeellistä, miten ihmiset ovat selvinneet ennen vanhaan hengissä ilman eviraa yms. Onneks nyt on paremmin.

Arvatkaapa onko kaatopaikkarakentamisesta tullut helppoa Talvivaaran ongelmien jälkeen

Pitäskö sen olla helppoo?
Entisenä kaupungin virkahenkilönä voisin kertoo hurjia tarinoita siltä ajalta kun se oli helppoo ja vasen käsi valvoi oikean käden tekemisiä

http://www.hs.fi/kaupunki/a1423195062643

Just tätä taas
Parhaimmillaan tää piiripienileikki on sitä,että yksi instanssi myöntää jonkun luvan ja sitten toinen instanssi kenties saman organisaation sisällä valittaa luvasta.Sitten valitusprosessia pyöritetään vuosia käyden kaikki oikeusasteet läpi päätymättä yhtään mihinkään tai vuosien jälkeen aloitetaan kaikki alusta "muotovirheen" takia.
Ai mistäkö tiedän.