Sähköautoista ja lataushybrideistä

[insinörtti]

Mitähän siellä on tapahtunut?

Tulipa pari päivää sitten painettua penkkiä seminaarissa, missä käsiteltiin EU:n energiatehokkuusdirektiivejä ynnä sähköautoilua.

Suomessa on jo suht hyvä infra ainakin hybridien hidaslataamiseen eikä voimalaitoskapasiteetti tule vastaan, vaikka huomisesta alkaen kaikki liikenne hoidettaisiin vain ja ainoastaan sähköautoilla. Vuotuinen sähkönkulutus kasvaisi 10 %, mutta piikkiteho ei välttämättä lainkaan. Tähänastinen ennätys parin vuoden takaisilta pakkasilta 15 GW, mutta se on keskellä päivää ja yön maksimi oli luokkaa puolet tuosta.

Nyt eeuun suunnalta tyrkytetään ideaa, että pitäisi rakentaa kaikkiin isompiin kiinteistöihin ja mieluummin myös asunto-osakeyhtiöihin ainakin 1 latauspiste ynnä varauksia (putkituksia) useiden latauspisteiden rakentamiseen. Ns. takarivistä tuli oikein hyviä kommentteja

• - ylivoimaisesti tärkein on mahdollisuus yöaikaiseen lataukseen kotona
  - n:o 2 on pikalatausmahdollisuus valtaväylien varrella (tämäkin jo tulossa hiljalleen kuntoon)
  - työpaikkojen latausmahdollisuus kolmanneksi tärkein
  - vaatimukset kauppakeskusten parkkipaikoille asennettavista latauspisteistä pitkälti turhia ja kalliita (esim. 1000 auton parkkikentälle lisättävä latausmahdollisuus 5 % paikoista), ketä kiinnostaa laittaa autoa varttitunnin kauppareissun ajaksi lataukseen, etenkin jos kyseessä ei ole pikalaturi eli vartissa saa vain parin kilometrin ajoon riittävn hörpyn
  - täyssähkärien lataus ei sitten mistään 16 A shukopistokkeesta onnistukaan, ainakaan, kun akkukapasiteetit kasvavat yli 60 kWh

Tässäkin on siis hyvä sauma tehdä myös kalliiksi tulevia ja huonosti sähköautoilua edistäviä päätöksiä...

Pisimmällä latauspaikkojen rakentamista edistävän lainsäädännön kanssa ovat Espanja, Ranska ja Italia. Tässä tulee selvää hajautumista tapahtumaan, koska osassa maissa ei oikein ole valmiita lainsäädännöllisiä keinoja, millä vanhat kiinteistöt voitaisiin muutoksiin velvoittaa. Itävalta mainittiin surkeimpana tapauksena. Siellä as oy:ssä (noh, moisen paikallisessa vastineessa, eihän ihan samanlaista systeemiä ole missään muualla) yhdenkin latauspisteen rakentaminen vaatii kaikkien asukkaiden yksimielisen päätöksen ja senkin voi vielä jälkikäteen vaatia uudelleen käsiteltäväksi. Eli on käytännössä mahdotonta. Mutta Ranska ja Italia jos saavat latauspaikat kuntoon, niin luulisi löytyvän intoa väkertää em. Fiatin kaltaisia kaupunkipörriäisiä.

Edit: VAGniikan maailman kannanotto aiheeseen
https://tekniikanmaailma.fi/tm-niksi-ja ... -loogista/

[Rasvis]

Muuten samaa mieltä kaikesta, mutta kuvittelisin että 1x16A:n kotilatauksella pärjää myös sähköauton kanssa jos pitkiä reissuja ei kovin usein tule tehtyä. Latausnopeushan on ongelma lähinnä silloin kun kotiin tullaan patterit tyhjänä ja melkein saman tien tarvitsee lähteä toiselle pidemmälle rundille.

1x16A:lla puskee yön aikana virtaa noin sadan kilometrin reissua varten. Jos latausaika onkin 12h, silloin kapasiteettia tulee jo 150 km. Ja jos päivän aikana tulee ajeltua vain 50 km, seuraavalle päivälle onkin 12h latauksen jälkeen jemmassa jo 250 km.

Ja jos tosiaan sattuu kaksi satojen kilometrien päivää peräkkäin, juissia saa kyllä pikalaturista vikkelämmin. Edellyttää toki latausasemalla norkoilua, mutta riesan määrä riippuu siitä kuinka usein näin käy. Jos tilanne tulee vastaan kerran tai kaksi vuodessa niin minä ainakin voisin asian kanssa elää.

[insinörtti]

^ Ankeimmillaan latausmahdollisuus on mallia Mode 1, jolloin siitä 16 A pistokkeesta otetaan vain 6 A virta ja 10 tunnissa saa sähköt 70 km tjsp ajoon.

Fiksumpi vaihtoehto on kylläkin Mode 2 latausasemat lämpötolppien tilalle. Vaan asunto-osakeyhtiöistä puhuttaessa tarvitaan myös kuormanhallinta, koska a) tolppien kaapelointi b) kiinteistön sähkökeskus/sähköliittymä ei kestä kaikkien autojen samanaikaista latausta. Latausaika voi siis jäädä lyhyemmäksi kuin auton seisonta-aika.

Sama riivaa myös näitä kauppakeskuksia ym. Mode 2 lataus vartin - puolen tunnin ajan ei ole vaivan arvoista, mutta laitapa 10x 22 kW Mode 3 pikalatausasema, 100 kW Mode 4 töpseleistä nyt puhumattakaan, niin huomaat tarvitsevasi uuden muuntamon.

Tässä olikin "hauskaa" kun osassa eri esityksiä oli laskettu realistisesti eri lainsäändäntötoimien hyödyt ja kustannukset ja osassa oli vaan vedetty hihasto 10 % vuotuinen säästö ja laskettu esim. pelkät kaapeloinnit ja latausasemat, muttei kiinteistökeskuksen ja sähköliittymän uusimista

[Teddy]

Eijjumalauta mitä settiä. Että ihan jos sattuu vaikka perättäin semmottet päivät kun tarttee ajaa useampi kymmen peninkulmia. Sähköauto toimii kolmoskehän ulkopuolella vasta sitten kun lataus käy oikean auton tankkausta vastaavalla teholla.

[insinörtti]

^ Kehä III ulkopuolella asutaan useammin OK-taloissa, joissa ei ole suurta ongelmaa järjestää Mode 2 tai peräti Mode 3 latausasemaa -> akkuihin saa yön aikana juissit ainakin 200 km ajoon + lisää saa sitten aikanaan tankattua siitä 100 kW asemasta kahvipaussin aikana.

Suurin tuska on itseasiassa Helsingin keskustassa asuvilla onnettomilla, joilla on pelkkä asukaspyäsköintipaikka. Eli lupa parkeerata kadun varteen, jos onnistuvat tilaa löytämään. Heidän tarpeisiinsa näitä kauppakeskusten pikalatauspaikkoja haikailtiin. Hlökohtaisesti pidän kyllä huonona ideana sähköauton hankintaa moisessa tilanteessa. Eihän jatkuva pikalatauksen käyttö ole akkujen kestonkaan kannalta terveellisin vaihtoehto.

[Teddy]

En mä pitele mitään kahvipausseja alle neljän sadan kilsan legeillä. Naurettavaa ajatellakaan, että muutaman sadan kilometrin toimintamatkan lataamiseen olisi hyväksyttävää kulua yli kymmenen minuuttia.

[Polforea]

Kyllä kotilatauksen ehdottomasti tärkein hetki myös Suomen puolella kehäkolmosta on se, että yön aikana autoon saa ladattua enemmän kilsoja kuin siitä normaalin arkipäivän aikana ajaa pois. Silloin se akku pysyy arkikäytössä täynnä ja reissun jälkeen vähitellen myös latautuu takaisin, kuten Rasvis pohdiskeli. Toki jos vetelee 400km legejä päivittäin, niin ei ole ihan ekana kohderyhmässä.

[Kuvaaja]

^ Kehä III ulkopuolella asutaan useammin OK-taloissa, joissa ei ole suurta ongelmaa järjestää Mode 2 tai peräti Mode 3 latausasemaa -> akkuihin saa yön aikana juissit ainakin 200 km ajoon + lisää saa sitten aikanaan tankattua siitä 100 kW asemasta kahvipaussin aikana.

Suurin tuska on itseasiassa Helsingin keskustassa asuvilla onnettomilla, joilla on pelkkä asukaspyäsköintipaikka. Eli lupa parkeerata kadun varteen, jos onnistuvat tilaa löytämään. Heidän tarpeisiinsa näitä kauppakeskusten pikalatauspaikkoja haikailtiin. Hlökohtaisesti pidän kyllä huonona ideana sähköauton hankintaa moisessa tilanteessa. Eihän jatkuva pikalatauksen käyttö ole akkujen kestonkaan kannalta terveellisin vaihtoehto.

Kyllä täällä keskemmällä suomea on aika monta isompaa ja pienempää kaupunkia joissa on lukematon määrä kerrostaloja ja rivareita joilla ei ole sähkötolppa paikkaa tai se on hyvin ohuen kaapelin päässä.

[dnapekko]

^ Kehä III ulkopuolella asutaan useammin OK-taloissa, joissa ei ole suurta ongelmaa järjestää Mode 2 tai peräti Mode 3 latausasemaa -> akkuihin saa yön aikana juissit ainakin 200 km ajoon + lisää saa sitten aikanaan tankattua siitä 100 kW asemasta kahvipaussin aikana.

Suurin tuska on itseasiassa Helsingin keskustassa asuvilla onnettomilla, joilla on pelkkä asukaspyäsköintipaikka. Eli lupa parkeerata kadun varteen, jos onnistuvat tilaa löytämään. Heidän tarpeisiinsa näitä kauppakeskusten pikalatauspaikkoja haikailtiin. Hlökohtaisesti pidän kyllä huonona ideana sähköauton hankintaa moisessa tilanteessa. Eihän jatkuva pikalatauksen käyttö ole akkujen kestonkaan kannalta terveellisin vaihtoehto.

Kyllä täällä keskemmällä suomea on aika monta isompaa ja pienempää kaupunkia joissa on lukematon määrä kerrostaloja ja rivareita joilla ei ole sähkötolppa paikkaa tai se on hyvin ohuen kaapelin päässä.

Ja aika usein on jo tolppapaikoilla kielletty sisätilalämmittimen käyttö, ettei kuormitus ylity, eli ei niistä tolpista isoja lataustehoja voi repiä.

[Alfissimo]

Ja aika usein on jo tolppapaikoilla kielletty sisätilalämmittimen käyttö, ettei kuormitus ylity, eli ei niistä tolpista isoja lataustehoja voi repiä.

Täällä ei sentään kielletty, mutta kovasti rajoitettu lämppärin watteja. Ei pal tarvis sähköautoa latailla, eikä lähimmältä latauspaikan omaavalta asemalta jaksaisi aina ja jatkuvasti kotio kävellä odottamaan sen enempää kuin odotella paikanpäälläkään.

[Rasvis]

Jos käytettävissä on vain tolppa josta ei saa revittyä edes 10A:ta niin eipä tuolla oikein sähköautoa latailla, ellei nyt sitten ajot ole pelkästään mallia lähikauppaan ja takaisin. Siinä taas tulee kilometrille ihan posketon hinta.

Sen sijaan pistokehybridin kanssa tuollainenkin pelaisi. 6A:lla saa 12 tunnissa ladattua luokkaa 80 kilomerin ajot, ja sehän riittää aika monelle tyypilliseen työpäivään. Tai riittäisi, jos noin isoja akkuja jossain plugarissa olisi. Pidemmät reissut mennään sitten pöröpörömoottorilla.

Tulipa tuossa joskus oikein tuumattua omia ajoja noin niinkuin akkujen kapasiteetin näkökulmasta. Pisimmät _henkilö_autolla ajamani siivut ovat olleet 400 kilometriä päivässä, eikä niitäkään ole yhteen pötköön vedetty. Ruokatauoilla olisi ihan hyvin voinut samalla ladata pattereita. Jonkun toisen käyttöprofiili voi tietty olla ihan toisennäköinen ja kalustoahan onneksi riittää valittavaksi monennäköiseen tarpeeseen.

[Cloverleaf]

Taisi täällä foorumilaisilla olla Opel Amperaa? Jotenkin kiinnostava laitos, en ole kyllä vielä käynyt ajamassa. Paljonko tuo kuluttaa bensaa 120 km/h nopeuksilla, kun lataus on tyhjä?

[Rasvis]

Kuuden litran molemmin puolin tuo oma tuhoaa kun todellinen vauhti on 120 ja ajellaan pelkällä tärpätillä. Yllättävästi sataa ajaessa bensaa ei näytä menevän sen vähempää. Johtunee siitä että kovempaa ajaessa polttomoottori lukittuu vetämään pyöriä suoraan kun taas satasessa tehdään bensalla sähköä jolla taas pyöritetään sähkömoottoria. Hyötysuhteisiin hukkuu matkan varrella jonkin verran.

Minusta tuon auton "se juttu" ei kuitenkaan ole äärimmäinen bensan pihistely vaan sähköllä ajamisen äänettömyys, värinättömyys ja välitön lineaarinen vääntö ilman vaihtonykäyksiä. Sähköllä ajaminen on kyllä myös halpaa jos akkujen kesto sattuu sopimaan omaan ajoprofiiliin. Usein toistuville pitkille siivuille löytyy pihimpiäkin vehkeitä.

[Cloverleaf]

Ihan asiallinen lukema, kuulostaa paremmalta kuin oma Giulietta. Itsellä työmatka 30 km/suunta, joten sopisi ihan hyvin omaan käyttöön. Välillä kyllä tulee pidempääkin matkaa ajettua. Yksi naapuri on hommaamassa lataushybridin, niin seuraan ensin taistelun taloyhtiön kanssa latauspaikasta loppuun ennen kuin harkitsen omaa.

[Ruokoton]

Ihan fiilispohjalta, sallittakoon kollektiivisen autovalintamme vuoksi, kuulostaa ankealta tulevaisuus jossa matkojen reittivalinta ohjautuu (tylsille) valtaväylille ja tauot suurimmille aakkos-huoltoasemille koska "siellä on edullinen pikalataus". Optimistina ajattelen että ehkä kehittyvä akkuteknologia antaa mahdollisuuden ajella tulevaisuudessakin lataus-infrattomia pikkuteitä pitkin seikkaillen myös vähäistä pidempiä siirtymiä.

Tuota kotilatausinfran vaatimaa muutosta olen yrittänyt itsekin kuutioida. Erilaista sähköasennustyötä on kyllä runsaasti tarjolla jos/kun murros lähtee käyntiin ja toden totta - yksittäinen omakotitalo vo helpohkosti päivittää pääsulakkeensa järeämpiin, mutta kun tämä toistetaan koko asuinalueella, alkavatkin seuraukset kertautua. Ei takuulla tekemätön paikka sekään, mutta tulisi huomioida tulevaisuutta visioidessa. Yksi pieni(?), mutta ongelmallinen ryhmä on kadunvarsiparkissa lepoaikansa viettävät autot - miten ne ladataan?

[Polforea]

Erilaista sähköasennustyötä on kyllä runsaasti tarjolla jos/kun murros lähtee käyntiin ja toden totta - yksittäinen omakotitalo vo helpohkosti päivittää pääsulakkeensa järeämpiin

...mutta paljonko tarvii päivittää? Jos ohjaustekniikalla pidetään huoli, että uuni, kiukaankorvike ja auton laturi ei ole samaan aikaan hörppimässä sähköä, niin perusmallin 3*25A -liittymä riittää melko pitkälle, etenkin jos lämmitysmuotona ei ole suora sähkö.

[Ruokoton]

Asennusta se ohjaustekniikkakin vaatiin, mutta ei järeämpää kuparia / sulakkeita.

Suorasähköllä lämpiävät talot taitavat tosiaan olla hankalimmassa välikädessä, kun paukkupakkasilla ei oikein reserviä löydy jaettavaksi. Se että onko tuo kuinka huomioitava skenaario käytännössä, en tiedä - ei ole tilastoja katsottuna.

Omassa hatarassa talossa korkeimmat tehohuiput ovat tainneet olla vajaa 11kW ja kiukaan korviketta ei ole tuota lukemaa nostamassa.

Toinen omakotitaloskenaariota haarukoidessa huomioitava juttu on se että suburbiassa taitaa olla melko yleistä että ruokakunnalla on kaksi ajoneuvoa, joten lataus pitää myös järjestää molemmille.

[Polforea]

Asennusta toki jo laturinkin puolesta, mutta se liittymän päivittäminen jää harvempien talouksien ongelmaksi. Piikkikuomien joukkoon voinee muuten lisätä lämminvesivaraajan, niissä on aika helppoakin puskuroida energiaa kotvaksi.

3*25A antaa sen reilun 17kVA maksimikuormaa kaikkien vaiheiden käydessä täysillä. Siitä teikäläisen 11 kilowatista siis jää vielä 6 kilowattia käytettäväksi, eli 2 autolla 3kW per auto, 10h latauksella 30kWh per auto. TM mittaili sähkäreille -6 .... -19°C lämmöissä kulutuksia 20-31kWh/100km - toki se -30°C on taas eri asia, mutta tuollakin kombolla aika suurella osalla porukkaa päivittäinen latausmahdollisuus pysyy päivittäistä ajomatkaa pidempänä massiivisen osan vuotta - ja vaikka joku päivä näin ei kävisikään, niin kun pääsääntöisesti akku pysyy täynnä, ei ole vaarallista, jos se satunnaisina päivinä jää vajaaksi, kunhan range edelleen riittää siihen päivittäiseen ajoon ja pääsee taas seuraavina päivinä latautumaan lisää.

Olisi muuten kaunista yhdistää syöttökaapeliin virtamittari, joka kertoo laturille, että paljonko missäkin vaiheessa on käyttövaraa. Olisi ihmiselle helppoa käytettävyyttä.

[sämpy]

eikö Defa ym kehittele kovasti älytekniikkaa, joka osaa muokata sujuvasti laturin kuormitusta vaihtuvien tilanteiden mukaan. yksinkertaisimmillaan mittaamalla tarkoin jokaisen vaiheen jännitettä.

Kova on kilpajuoksu siitä, kuka pääsee kukkulan kuninkaaksi. Pienempien yritysten ainoa mahis on siinä, että keksii vahingossa jotain sellaista jonka joku Defa tai muu jätti ostaa pois markkinoilta. Mutta muuten tällainen latauspuoli on selkeämpi bisnes kuin vaikka älytalot, jotka tuntuu jotenkin levinneen käsiin ja hajautuneen moneen suuntaan ja toimijalle, ettei siitä edelleenkään ole paketoitu sellaista selkeää ostettavaa tuotetta.

Kukaan ei ole vissiin miettinyt sitä, että noissa puhutaan tosi isoista kaapeleista ja virroista. Ja kun aattelee missä kunnossa jengillä on kotona sähkölaitteet, pistorasiat roikkuu ja johdot puhki mutta ei vaan jakseta välittää. Niin sitten kun nääkin laitteet alkaa vanheta ja on vähän rusikoitu tai muuten vaan murtuilleet pakkasessa, mutta ei korjata kun maksaa..

[Ruokoton]

...
3*25A antaa sen reilun 17kVA maksimikuormaa kaikkien vaiheiden käydessä täysillä. Siitä teikäläisen 11 kilowatista siis jää vielä 6 kilowattia käytettäväksi, eli 2 autolla 3kW per auto, 10h latauksella 30kWh per auto. TM mittaili sähkäreille -6 .... -19°C lämmöissä kulutuksia 20-31kWh/100km - toki se -30°C on taas eri asia, mutta tuollakin kombolla aika suurella osalla porukkaa päivittäinen latausmahdollisuus pysyy päivittäistä ajomatkaa pidempänä massiivisen osan vuotta - ja vaikka joku päivä näin ei kävisikään, niin kun pääsääntöisesti akku pysyy täynnä, ei ole vaarallista, jos se satunnaisina päivinä jää vajaaksi, kunhan range edelleen riittää siihen päivittäiseen ajoon ja pääsee taas seuraavina päivinä latautumaan lisää.
...

Muuten ei lisättävää, mutta akkujen lämmitys voi ilmeisesti haukata useamman kilowatin (max 6kw Teslan tapauksessa) pakkassäillä, joten lataamista ei toviin tapahdu kovin pienillä tehoilla lainkaan. Jälleen, ei sähköistymistä estävä juttu, mutta mitoituksia miettiessä huomioitavaa.

https://www.youtube.com/watch?v=c1C-tPkevIA - tämä Norjalainen kaveri on suoltanut runsaan määrän käytännön kokemusta Tesloista Youtubeen.

[mutt]

Jos ohjaustekniikalla pidetään huoli, että uuni, kiukaankorvike ja auton laturi ei ole samaan aikaan hörppimässä sähköä, niin perusmallin 3*25A -liittymä riittää melko pitkälle, etenkin jos lämmitysmuotona ei ole suora sähkö.

No meillä (3x25A liittymä, talo suorasähköllä) ja varmaan monilla muillakin on jo vaihtorele, joka kytkee lämminvesiboilerin pois päältä, jos sähkökiuas laitetaan päälle. Olikohan se 8kW kiuas, ei ole niin tarkkaan tullut katsottua, kun on käytetty vain ehkä kolme kertaa. Vieressä kun on syöpää piipun täydeltä naapurustolle syöksevä puukiuas. Mutta tuo mainittu ohjaustekniikka ei siis ole mitään monimutkaista ja uutta. Periaatteessa tuo kai toimisi niin, että käyttöveden lämmitysjaksolla auton latauspistorasia tiputetaan pois käytöstä.

[nipaka]

Sama sulake ja lämmitysmuoto. Kiuas katkaisee lämmityksen. Käyttövesi lämpeää yöllä ja 200l@85°C riittää kahden taloudelle. Käytössä oleva sauna on ulkona ja sekin tuuppaa karsinogeenejä.
Saattaisi tulla kylmä kun patteriauto ottaa kulkuvoimaa.
Entäpä taloyhtiöt? Kun parkkiläänillä jokainen duunari laittaa kapineensa lataukseen klo 16:30, noususulakkeet / nousujohdot ovat kovilla. Sähköautot teettävät mittavia sähköremontteja. Ja mistäs sähkö tehdään? Virheille tämä ei ole ongelma kun sähkö tulee töpselistä.

[Garmund]

sinänsä eivät tarvitsisi ihan kauheita lisää sähköntuotantoa, kuhan eivät ole latauksessa huipunkäyttöaikoina (eli aamulla 6-8 ja olikohan illalla 16-18). Jos vielä antaisivat verkkoon sähköä noina aikoina niin vain tiputtaisivat sähkönhintaa ja maksimitehontarvetta. Näin siis optimitapauksessa menisi, tiedä häntä miten hyvin toteutuisi tuo käytännössä. Lpr yliopiston tutkielmassa käytettäisiin sähköautoja juuri kulutushuippujen tasaamiseen, en tiedä otettiinko siinä huomioon auton&akuston lämmitystarvetta talvisin.

[mutt]

Lpr yliopiston tutkielmassa käytettäisiin sähköautoja juuri kulutushuippujen tasaamiseen, en tiedä otettiinko siinä huomioon auton&akuston lämmitystarvetta talvisin.

Periaatteessa - ja käytännössäkin - jokainen lataus/purku-sykli kuluttaa akkua, joten tiedostava autonomistaja saattaisi hyvin äkkiä keksiä hankkia jonkun systeemin, joka estää akun purkamisen verkkoon päin.

[nipaka]

Kun sähköstä ja sen siirrosta pitää maksaa, mikä on syy että sähköä laittaisin energiayhtiölle?

[insinörtti]

Niin kuuma aihe, että saatiin foorumi hetkeksi nurin?

Suorasähköllä lämpiävät talot taitavat tosiaan olla hankalimmassa välikädessä, kun paukkupakkasilla ei oikein reserviä löydy jaettavaksi.

Kekkoslovakian aikaan sähkölämmitteiset talot olivat sitä tehoreserviä. Yösähkölämmitystä suosittiin, koska sillä saatiin tasoitettua eroa päivä- ja yöaikaisessa sähkönkulutuksessa. Jostain syystä yösähkölämmittämisestä ei enää palkita merkittävästi alemman hinnan muodossa, joten näitä ei enää rakennella.

Lisäksi sähkölämmitteisten talojen lämmityksiä voitiin sähköverkon kautta lähetettävillä ohjaussignaaleilla (ns. verkkokäskyt, samalla tekniikalla toimi mm. yö/päiväsähkön ohjaus) käskyttää pois päältä. Tässä oli ideana, että ylikuormituksen uhatessa voitaisiin vuoronperään eri alueilta pistää lämmityksiä pois päältä pariksi tunniksi kerrallaan. Talojen sisälläkin käytettiin kuormanhallintaa. Tyypillisin ratkaisu oli sähkölämmityksen ja kiukaan vuorottelu – kiukaan lämmittäessä kytkettiin muut sähkölämmitykset pois päältä. Ei talo tunnissa kylmene...

Taloyhtiöiden yms. kohdalla ei em. seminaarissa äännelleen Enston edustajan mukaan pitäisi olla mitään ongelmia, koska kuorman tasaus on näissä ratkaisuissa aika itsestäänselvyys. Eli lataustehoa rajoitetaan, jos meinaa sulakkeet paukkua. Eikä enää tehdä millään kekkoslovakian aikaisella vuorottelulla, vaan virtamittausten mukaan.

Tässähän olisi myös potentiaalia koko sähköverkon kuormantasaukselle. Tällaistakin EU:n suunnalla haikaillaan ja kikkana siis se, että kiinteistöjen sähköjärjestelmiin pitäisi saada älyä, joka tiputtaa kulutusta pois, kun sähköverkon kuormitus ja/tai energian hinta on korkea. Siis vähän samaa ideaa, mutta pitemmälle vietynä, kuin jo 80-luvulla oli käytössä. Sähköautojen latausteho on ilmiselvä säätökohde ja tavoite jossain kaukaisemmassa tulevaisuudessa on, että energiaa voisi liikutella molempiin suuntiin. Tarkoittaa käytännössä, että auton omistaja voisi antaa luvan käyttää autoaan sähköverkon ”säätövoimana”, jolloin akusta tarpeen tulleen purettaisiin energiaa sähköverkkoon. Omistaja saisi moisesta pienen korvauksen, kuluuhan akku aina purku/lataussykleissä.

Ei tuolla varmaan rikastuisi, mutta energian purkumahdollisuuden lisääminen avaisi hemmetisti kiinnostavia mahdollisuuksia. Esim. puu kaatui voimalinjalle ja syrjäseudun talolta katkesi sähköt -> nou hätä, kun sähköauton akun voimin saa päivän tai pari pyöritettyä niin jääkaappia kuin lämpöpumppuakin. Pitempäänkin, jos auton käy päivittäin tankkaamassa huoltoaseman pikalatauspisteellä. Tai kesämökki, jonka valaistukseen yms. sähköt auton akusta.

Ja kun aattelee missä kunnossa jengillä on kotona sähkölaitteet, pistorasiat roikkuu ja johdot puhki mutta ei vaan jakseta välittää.

Sama tuli mieleen, kun osassa esityksiä oletettiin, että kaikissa kiinteistöissä on automaatiojärjestelmät tikissä jne. Ei taatusti ole. Ja edelleen piisaa näitä lämmitystolpattomiakin kiinteistöjä sekä sellaisia, joissa on yhä käytössä tolpat vailla ajastimia + DDR mallinen keskuskello-ohjaus. Kun kaikki kuormat paukahtaa päälle samaan aikaan, joudutaan autokohtainen teho/virta rajoittamaan naurettavaksi (yhteinen 10 A tai pahimmillaan 6 A sulake kahdelle paikalle, sisätilanlämmittimet kiellettyjä). Tällaiset olisi kuulunut uusia jo pari vuosikymmentä sitten, mutku se maksaa!

Ja lopuksi vielä pieni reality check. Uskotteko tosissaan, että akun lämmitys vaatii jatkuvaa 6 kW tehoa?

Edit: väärä lainaus korjattu

[Ruokoton]

Emme usko että jatkuvaa 6kW lämmitystehoa tarvitaan, paitsi aivan äärimmäisissä oloissa. 6kW on Teslan akkulämmittimen maksimiteho. Tiedostamme että Teslan akusto on erityisen suuri, joten lämmitettävääkin on paljon.

Tesla foorumilta lainattua:

"Even at 220v it may not be enough. I opened a similar thread a few days ago when I plugged in and received no charge overnight. I was plugged into 220v @ 10ams (2.2kw) with temperatures outside at -20c // -4f. Obviously there was not enough power being supplied to heat the battery, let alone heat AND charge.

When plugging into a 32amp outlet, I was able to get 26km/h of charge rather than my usual 35, suggesting around 25% of the 7kw supply was being used by the battery heater. 7kw * 25% = 1.75kw. So when it was super cold, it used a constant 1.75kw just to keep it warm enough to pump 5.25kw of energy into the battery.

In theory, the 2.2kw outlet should have been enough to heat up the battery and charge at the super super slow rate of 0.45kw (2.3km/h). But charging itself actually produces some heat so probably that 0.45kw of 'extra' power going into the battery produced next to no heat, making the 1.75kw insufficient.

Solution? Use a higher power charger!"

Samasta aiheesta videomuodossa: https://www.youtube.com/watch?v=Yut-ppgqGwc

Turha näistä on kiivastua suuntaan tai toiseen, kehitysvaiheessa olevaa teknologiaa.

[-HH-]

Niin kuuma aihe, että saatiin foorumi hetkeksi nurin?

Sähkö ei varmaan vaan riittänyt palvelimelle

[Polforea]

Auton akun purkusyklissä ja sillä suoritettavalla kuormantasauksella ainakin yksi kakisteleva asia on, että se akku ei sitten olekaan täynnä, kun lähtee sille päivittäiselle 2*400km matkalle (välissä 15min kahvi- ja kusitauko).

Yösähköstä muuten palkitaan edelleen. Niinkin paljon, että vaikka yösähköaika on selvästi pienempi osa vuorokaudesta kuin päiväsähköaika, kannattaa minullakin olla yösähkösopimus, vaikka mitään yöohjausta tai varsinaista varaavaa sähkölämmitystä (pl. se käyttöveden lvv) ei ole. Jos olisi varaava, yöohjattava lämmitys, niin säästäisin vielä merkittävästi enemmän.

Ja kun aattelee ...

Vaikka monesta asiasta sämpyn kanssa samaa mieltä olenkin (enkä tuotakaan täysin kiellä), niin huomautan tiedostettavaksi, että väärin lainattu teksti ei ollut minun näppäimistöltäni peräisin.

[insinörtti]

Yösähköstä muuten palkitaan edelleen.

Useimmilla yhtiöillä yö/päiväsähkön hintaero on niin mitätön, ettei enää kannata mihinkään energiavaraajiin panostaa. Silloin joskus yösähkö oli puolet halvempaa. Silleen oikeasti, koska energian hinta oli energian hinta, jonka päälle ei lätkitty erikseen veroja ja siirtomaksuja.

Toisaalta suuntahan lie, että pitäisi ruveta veloittamaan tunnittain vaihtelevien pörssihintojen mukaan. Silloin sitä hintavaihtelua taas piisaa, fiksut ohjausjärjestelmät ja energia varastointi voivat taas muuttua kannattaviksi. Auto käyttö sähköverkon puskurina ei nykytekniikalla edes onnistu ja varmaasti tässä jätetään tulevaisuudessakin omistajalle mahdollisuus päättää, saako energiaa purkaa ulos autosta. Latauksen hidastamisen/viivyttämisen suhteen on vähemmän valinnanvaraa, jos sitä tehdää kaapeloinnin ylikuormittumisen välttämiseksi.

[Gasket]

Jos on muita tekniikan&talouden lukijoita niin siinähän oli aihetta sivuava juttu: https://www.tekniikkatalous.fi/kaikki_u ... en-6760584

Hyviä pointteja tuossakin. Toki hyötysuhde jää matalaksi jos sähköllä tehdään vetyä ja vedystä taas sähköä, jota vielä ladataan akkuihin. Toisaalta jos homma on riittävän joustavaa niin voi toimiakin, sekä autossa on käyttöä myös tuon prosessin sivutuotteena syntyvälle hukkalämmölle. Tosin en tiedä yhtään miten polttokenno pelaa kylmässä. Yksi sivutuote on kuitenkin ilman filtteröinti, kannattanee lie tuokin huomioida jossain päin maailmaa..

Tuossa ajomatkavertailussa kyllä vähän ihmetyttää nuo arvot. Sekä tietty trendikkäästi dieseli on pois vertailusta kokonaan. Sähköautoon 90 km latausta vartissa Moisia johtoja ei taida ihan joka nurkalta löytyä. Jos taas vartin seisoo bensaletkun kahvassa kiinni, niin sieltä kyllä tullee enempi ainetta mitä reilua 1800 km varten. Olisi aina hirmu kiva tietää millä arvoilla noita graafeja lasketaan.

Vähän kyllä hullulta tuntuu tämä sitoutuminen pelkkään sähköön. Kuitenkin on kaasuvaihtoehtojakin useita ja tietty etanoli sekä biodiesel.

Noin huoltovarmuuden kannalta olisi kyllä aika makea juttu jos polttokennoautolla voisi syöttää omakotitaloa.

Tämä oli kyllä aika hyvä kommentti: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5383 ... 3063162a18

Ehkä tarkoitettu vähän vitsiksi, mutta toisaalta kertoo ehkä hyvin siitä tunteen palosta millä sähköautoja nyt haluttaisiin Toisaalta laittaa myös hyvin tavoitteet jonkinlaiseen kehykseen.

Ei kuitenkaan kannata unohtaa, että muutkin tekniikat kehittyy: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mis ... #gs.11ysd8

[Polforea]

Useimmilla yhtiöillä yö/päiväsähkön hintaero on niin mitätön, ettei enää kannata mihinkään energiavaraajiin panostaa. Silloin joskus yösähkö oli puolet halvempaa. Silleen oikeasti, koska energian hinta oli energian hinta, jonka päälle ei lätkitty erikseen veroja ja siirtomaksuja.

Totta. Mullakin energia on saman hintaista ympäri vuorokauden ja yösäsähkösopparin ja perussopparin ero tulee 100% siirtohinnoista. Ero tosiaan on niin pieni, ettei kannata alkaa rakentamaan varaavaa lämmitystä, mutta jos sellainen olisi valmiina, hyötyisin siitä.

Toisaalta, kun raakasti laittaa lukuja pöytään, niin aika harva "energiaremontti" rahallisesti kannattaa kovinkaan pian, vaikka energia kotiin toimitettuna onkin kallista muodossa kuin muodossa.

Auto käyttö sähköverkon puskurina ei nykytekniikalla edes onnistu ja varmaasti tässä jätetään tulevaisuudessakin omistajalle mahdollisuus päättää, saako energiaa purkaa ulos autosta.

Ei mene kauaa ennenkö joku sopivalla kohtaa oleva tajuaa, että tuon ei tartte olla on/off. Autoon voi ihan hyvin saada ajotieturista speksata, paljonko on minimirange, joka akkuun jätetään vallitsevissa olosuhteissa purkutilanteessa.

[Garmund]

Noi polttokennoautot kiinnostavat miutakin melkeimpä eniten noista uusista voimanlähteistä. Tulee tässä koulutyön vuoksi kohta enemmänkin niihin perehdyttyä. Sinänsä polttokenno on mielenkiintoinen että ne pystyy käyttämään aika pelkän vedyn lisäksi hiilivetyjä. (En vielä huomannut, varmistaa että yksi kenno toimisi monella eri polttoaineella) Hyötysuhde kai vaihtelee riippuen mitä "polttaa", näppärää.olisi jos voisi samaan autoon tankata vetyä, maa/biokaasua(metaania) ja etanolia, saatavuuden ja hinnan mukaan. (Säiliöt vaan vaatis kyllä omat jokaiseen, noh " plug and play" säiliöt)

[Gasket]

Toisaalta, kun raakasti laittaa lukuja pöytään, niin aika harva "energiaremontti" rahallisesti kannattaa kovinkaan pian, vaikka energia kotiin toimitettuna onkin kallista muodossa kuin muodossa.

Eikös kuitenkin täälläpäin energia ole aika halpaa verrataan mihin vain. Jos vielä huomioidaan keskimääräinen tulotaso, niin sitten energia vasta halpaa onkin.

Onko tuossa pitkän tähtäimen suunnitelma, että sidotaan väki tiukasti sähköön ja sitten onkin helpompaa nostella hintaa reilusti kun vaihtoehtoja ei enää ole.

Kävi meilläkin joku ikkunakauppias selittämässä miten paljon uudet ikkunat on energiatehokkaammat mitä nykyiset 90-lukuiset 3-kerroksiset. Eihän noissa toki ole kaasuja välissä eikä selektiivipinnoitteita, mutta toisaalta kaihtimet on ja olkkarin kkunat etelään. Vielä kun kovat pakkaset tekee lämpöä hakkeella, niin tuosta voi aika äkkiä miettiä ettei energiansäästön nimissä ole oikein järkeä alkaa ikkunoita vaihtamaan Ihan noin muutenkin oma suhtautuminen ovelta ovelle kiertelevään myyntiedustajaan ei välttämättä ole ihan paras mahdollinen. Aika liki tonnin per reikä se olisi tainnut olla asennettuna. Tosin tuohon ei sisältynyt mitään listoituksia eikä laudoituksia vaan pelkkä vanhan irroitus jotenkin ja uuden ikkunan asennus reikään.

Jotenkin itsellä on vähän sama fiilis tästä sähköautoilusta, paitsi että edut on ehkä vielä kyseenalaisemmat

[Ruokoton]

Kyllä kai ne taloushyödyt omistajalleen on kohtuu selvät JOS olet muutenkin hankkimassa vastaavan hintaista autoa, mutta jos vaihdat kalliimpaan "säästääksesi" niin päätöksen viisaus on kyseenalainen. Se riittääkö se yksi (sähkö)auto sitten joka tarpeeseen onkin toinen juttu.

Työmatkapendelöintiin valtaosalle taitaa riittää jo nykymalliset. Ongelma on lomareissut ja muut erityisajot (vaikka asuntovaunun, tms kanssa jos ylipäätään autoon koukun saa) - silloin se toimintasäde voi vielä osoittautua vähän puutteelliseksi.

[Gasket]

Onhan siinä tietty vähän eroa, että laitatko 40 ke sähköautoon tai mitä muuta sillä rahalla saa. Kyllä tuo jonkinlaiset vihreät lasit päähään vaatii jotta valinta on siinä sähköautossa.

Ainakin omissa hommissa on sitten vielä niitä kun olet johonkin menossa ja puhelin soi, että voitko koukata jossain muulla.. Sorry, ei riitä range. Toki varmasti marginaaliongelma tuokin, mutta ihan lähitulevaisuudessa ei varmasti jokaiselle kuitenkaan sähköauto ole se ratkaisu. Sikäli vaan tuntuu hullulta kun tuntuu tuo sähkö olevan se ainoa autuaaksi tekevä asia tällä hetkellä. Perus sijoittamisessakin puhutaan aina hajauttamisesta, mutta nyt on jykevästi päättäjien ja lobbarien munat samassa korissa.

[palkus]

oon ajatellu, että sähköautot ovat lähinnä maajussien kulkuvälineitä. Jusseilla kun on yleensä kunnon pääsulakkeet (80A->), joten toimii ne kunnon laturitkin sitte.

[sämpy]

Just täällä hetkellä sähköauto on oikeastaan ainoa tapa mielestäni säästää jotain. Mitkään energiaremontit tai aurinkokennot ei oikein maksa edes itseään takaisin, jos puhutaan talossa alle 10t kWh vuosikulutuksesta joka on autoilun kuluihin verrattuna mitätön, mutta jos ajat muutenkin uudehkolla autolla ja paljon, niin keinotekoisesti tappiin hinnoitellun polttoaineen aikana voit säästää sähköllä vaikka auto onkin kalliimpi hankkia.

Joku oli laskenut, että puoli miljoonaa Teslalla säästää 70t€ verrattuna E-mersuun. En ota kantaa laskelman tarkkuuteen mutta uskon sen olevan sielläpäin.

Mutta olen varma että tähän harmilliseen tosiasiaan tulee kyllä ratkaisu joka poistaa moisen mahdollisuuden, ainakin pitkiltä matkoilta.

Jonkinlainen sähköinen kaupunkikoppimopo on todennäköisesti ainoa huokea kulkupeli 2025->, kun verotuksen vääristymä on saatu korjattua.

Ottaisin itelle heti sähköisen pikkuauton lähiseudulla pyörimiseen, jos ne olisi sellaisissa hinnoissa että voi ostella kolmosautoksi, siis 1-2 tonnia.

Työajoon, 3 kuutiota tavaraa, satunnaisesti 500-1000km/pvä ilman ennakkovaroitusta + vetokoukku, luulen että saan odottaa aika pitkään että tuollaiset speksit täyttävää saa 10 vuotta vanhana.

EDIT: voip olla että ehdin ensin eläkkeelle...

[Ruokoton]

Onhan siinä tietty vähän eroa, että laitatko 40 ke sähköautoon tai mitä muuta sillä rahalla saa. Kyllä tuo jonkinlaiset vihreät lasit päähään vaatii jotta valinta on siinä sähköautossa.

Nyt oli vain dollarin vihreät lasit päässä. Siis jos hinkaat lähinnä jotain lyhyehköä työmatkaa & kauppareissuja autollasi, kuten aika monet tekevät, niin siihen tarkoitukseen sähköauto on käyttökuluiltaan edullisempi ja toimintasäteeltään takuulla riittävä. Fiiliksestä, käyttömukavuudesta ja muusta subjektiivisesta en puhunut mitään.

Hyundai Kona kaiketi on "parasta" mitä tuolla ~40k€ summalla uusissa sähköautoissa saa - jos katsotaan käytettyjä, niin sillä saa runsaahkosti poljetun Tesla S:n. Kumpikaan noista ei tuohon hintaan innosta, mutta toisaalta en ole tainnut koko autoilu-uran aikana käyttää yhteensä 40k€ ajoneuvojen hankintaan, joten en ehkä ole oikea henkilö kommentoimaan

[Rasvis]

Sähköauton "polttoaine" on varsinkin kotona ladattuna tosi halpaa verrattuna fossiilisiin. Lisäksi noissa ei ole juuri huollettavaa ja voimalinjassa on paljon vähemmän potentiaalista rikki menevää morkulaa kuin polttomoottorivehkeissä. Tosin akut maksavat paljon ja niiden kestosta on vielä rajallisesti kokemusta.

Jostain mystisestä syystä sähköautosta kannetaan käyttövoimaveroa. Niin myös tökkelihybridistä, mutta selvästi vähemmän. Esmes oman kipon käyttövoimavero ja autonkäyttömaksu oli yhteensä ~100 € vuodessa. Vakuutukset ovat halvat, ilmeisesti näillä ei polteta kumia snagarin nurkalla.

Joitakin hiluja säästää sillä että ainakin pää-Hesassa vähäpäästöisten vekotusten pysäköinti maksaa puolet siitä mitä tavallisilla autoilla.

Mutta suuri(n?) osa kuluista tulee uudehkossa autossa arvonalenemasta. Tämä on akkujen keston lisäksi se juttu joka ratkaisee taloudellisen kannattavuuden tai kannattamattomuuden, ja on vielä enempi vähempi lottoa. Ostohinnalla ei käyttökuluihin ole suoraa merkitystä niin kauan kuin siitä ei joudu maksamaan kovaa korkoa.

Jokainen arvottakoot itselleen tärkeät ominaisuudet niin kuin tykkää, mutta minä ainakin olisin kyllä valmis jotakin maksamaan siitä kuinka kiva sähkömoottori on käyttää pysähtelevässä ruuhka- tai kaupunkiliikenteessä. Maantiellä tuosta ei ole vastaavaa etua, ei tosin haittaakaan niin kauan kun pattereissa riittää henkeä. Tosin äänettömällä ja pehmeästi kiihtyvällä vekotuksella tulee luonnostaan lähdettyä valoista sen verran liukkaammin että aina välillä joku kuvittelee sitä joksikin kilpa-ajosuoritukseksi. Viimeksi tänään joku punaisilla kirjaimilla ladattu farmaripassatti sai hepulin.

[insinörtti]

Tämä oli kyllä aika hyvä kommentti:

Jep, jep. Vaalien alla huonokin julkisuus on hyvää julkisuuttaa, joten kannatta päästellä ilmoille aivopieruja oikein urakalla. Kaikki autot ovat, tietenkin, sähköautoja ja polkupyöräilijät puolestaan käyttävät ravintonaan kivi- tai ruskohiiltä, kun kerran lisäävät CO2 määrää ilmakehässä. Äänestäkää, äänestäkää, mutta älkää äänestäkö idiootteja.

Vähän kyllä hullulta tuntuu tämä sitoutuminen pelkkään sähköön. Kuitenkin on kaasuvaihtoehtojakin useita ja tietty etanoli sekä biodiesel.

Nimenomaan. Nämä muut vaihtoehdot olisi voinut ottaa käyttöön jo reilut 10 vuotta sitten, mutta kaikki kehitys torpattiin verotuksella. Nyt tyrkytetään kovasti sähköautoja, vaikka ne eivät Suomen oloihin ole kovin ideaali ratkaisu ja tässä vierähtää vielä toinenkin vuosikymmen, ennen kuin sähköautojen osuus liikenteessä nousee merkittäväksi. Tässä välissä olisi keritty ajamaan ”loppuun” parikin biopolttoaine/kaasukäyttöistä autosukupolvea.

Ovathan myös hybridit ja, mahdollisesti, täyssähkäritkin siirtymäkauden vehkeitä. Lopullinen tavoite on ”vetytalous”, mihin sisältyy myös vedyllä toimiva liikenne. Tätä ennen pitäisi vaan ratkoa pari pikku kysymystä, missä puuhassa taitaa 30 vuotta vierähtää

• - vedyn tuotanto (muutoin kuin nykytyyliin maakaasusta, koska CO2, tai elektrolyysillä, mikä romahduttaa energiaketjun hyötysuhteen)
  - vedyn jakeluverkko (sähköautojen tankkauspisteiden rakentaminen halpaa lystiä tähän verrattuna)
  - polttokennot ei tosiaan tykkää toimia pakkasessa (muodostuva vesihöyry saattaa ikävästi vaihtaa olomuotoa), ei tämä tietenkään ylitsepääsemätön ongelma ole

Vedyllähän polttokennot toimivat. Joillekin tyypeille kelpaa myös hiilivety, mutta tästä saadaan tuotettua sähköä ainoastaan vedyn osalta ja hiileen sitoutunut energia saadaan talteen vain lämpönä. Hyötysuhde polttoaineen energiasisällöstä sähköksi jää siis heikommaksi kuin pelkällä vedyllä ruokituilla kennoilla. (M)etanolissa ym. on vaan jujuna huimasti korkeampi energiatiheys (kWh/l) verrattuna paineistettuun vetyyn. Ei tule vetyautojenkaan toimintasäde päätä huimaamaan, mutta vetytaloudessa (sitten aikanaan) voidaan myös nestemäisiä polttoaineita tuottaa ilman CO2 päästöjä.

Bio/maakaasukin käy polttokennojen ruokkimiseen mainosti, onhan siinä paljon (4:1) vetyä suhteessa hiilen määrään. Tässäkin mielessä olisi kaasuautoilua kannattanut edistää ”ympäristöystävällisten” dieselien sijaan.

Eikös kuitenkin täälläpäin energia ole aika halpaa verrataan mihin vain.

Tässäpä se todellinen ongelma on. Suomen sähköntuotanto on tarkoitettu tuottamaan halpaa energiaa teollisuuden tarpeisiin ja tähän edelleen vedotaan; ”teollisuus lähtee Kiinaan, jos ei saada halpaa energiaa”. Kolikon kääntöpuolena on, ettei täällä ole kovin suurta motivaatiota tehdä energiaremontteja asuin- eikä muihinkaan rakennuksiin, teollisuuslaitoksista nyt puhumattakaan. Energiataloutta parannetaan vain, jos tekniikkaa tai rakenteita joudutaan muusta syystä uusimaan.

Kun vanhojen rakennusten energiataloutta ei saada kuntoon, niin ruuvia kiristetään uudisrakennusten kohdalla, mikä on aika tehoton keino, koska rakennuskanta uudistuu hitaasti. Toki voidaan vielä lätkiä näitä vaatimuksia sähköautojen latauspaikoista vanhoillekin kiinteistöille, nostellaan yhä vaan kiinteistöveroja yms. joten elinkustannukset saadaan näinkin ylös ja ennen kaikkea tasapuolisesti (lue: et voi mitenkään vaikuttaa asiaan).

Sama pätee myös liikenteeseen. Polttoaineiden hinnat ylös, niin ei enää olisi tarvetta rangaista paljon kuluttavia autoja millään huuhaa normikulutuslukemiin perustuvilla veroilla, vaan ratkaisu automaagisesti ohjaisi jengiä valitsemaan vekottimia, mitkä eivät omassa ajossa tupruta yli 200 g CO2 kilometriä kohti.

Raskaalle liikenteelle ehkä tarvittaisiin sitten jokin hyvitys/veroalennus, mistä auttamatta olisi seurauksena myös kaikenlaista kikkailua…

Ei riitä poliitikoilla uskallus moiseen, joten näpertely jatkuu. Näköjään kansalle on helpompi syöttää näitä sitä sun tätä ”kertaluonteisia” veroja ja maksuja, jotka myös välittömästi muuttuvat verotulojen kannalta ”saavutetuiksi eduiksi” eli tulonlähteiksi, joista ei voida luopua -> näin varmistetaan, ettei mikään muutu. Esim. tuon teollisuuden kalliin energian voisi kuitata sallimalla verottoman tuotannon omaan käyttöön (oma voimalaitos tai osuus voimalaitoksesta). Tätäkin kysymystä joudutaan pian pohtimaan laajemminkin, esim. voiko kiinteistöt A ja B omistava siirtää itse tuottamaansa sähköenergiaa (paneelit katolla tms.) kiinteistöjen välillä?

[Garmund]

Offtopikkia autojen kohdalla. Vielä muutama vuosi sitten sai sähköä tuottaa omaan verkkoon, kunhan sitä ei myynyt ulos. Tuokin "veronkierto" poistui, nykyään siinä on vain alaraja minkä suuruisesta sähköntuotannosta ei tartte maksaa veroja.

[sämpy]

öyyh kuka tai miten sitä valvoo, minkälaista voimalaa pyörittää ja paljonko siitä ottaa sähköä, jos sitä ei tee kaupallisesti? Paitsi ehkä jos on laitteet jotka myy sitä verkkoonpäin.

Kuinka muuten kun sähköauto on moottorin osalta hiljainen, niin eikö siinä entistä enemmän häiritte rengasmelut ja muut suhinat tai kolinat.

Vaikka sinänsä aika harvassa autossa enää maantiellä oikeastaan kuuluu polttomoottoristakaan ääntä, ainakaan rengasmelun ylitse.

[insinörtti]

öyyh kuka tai miten sitä valvoo, minkälaista voimalaa pyörittää ja paljonko siitä ottaa sähköä, jos sitä ei tee kaupallisesti? Paitsi ehkä jos on laitteet jotka myy sitä verkkoonpäin.

Sähkön pörssihinta on niin matala, ettei esim. aurinkopaneleilla tuotetun sähkön myynnissä ole mitään järkeä.

Omaan käyttöön tuotanto sen sijaan voi olla kannattavaa - siis tuotantokustannus alempi kuin ostoenergian hinta kaikkine siirtomaksuineen yms. Vaan sittenpä voi syntyä idea, että laitan talon A katolle tuplamäärän paneleita ja tuotan sähköt myös talolle B, johon paneleita ei syystä tai toisesta voi/kannata asentaa. Joo, vedetään kaapeli talosta toiseen, jos ovat naapuruksina. Vaan entäpä jos eivät ole? Tällöin olisi ihan kiva, jos "omaan käyttöön" sähkön saisi pukata valtakunnan verkkoon ja ottaa toisessa paikassa vastaavan energiamäärän käyttöön. Kuten sanottu, myynti pörssihinnalla ja osto kuluttajahinnalla ei lyö leiville eikä sekään kuulosta kivalta, että pitäisi maksaa siirtomaksut ja verot molemmissa päissä.

Seminaareissa jauhetaan, miten hajautettu tuotanto yms. ovat tulevaisuuden juttuja. Kaukaisen tulevaisuuden.

[FinPat]

öyyh kuka tai miten sitä valvoo, minkälaista voimalaa pyörittää ja paljonko siitä ottaa sähköä, jos sitä ei tee kaupallisesti? Paitsi ehkä jos on laitteet jotka myy sitä verkkoonpäin.

Sähkön pörssihinta on niin matala, ettei esim. aurinkopaneleilla tuotetun sähkön myynnissä ole mitään järkeä.

Omaan käyttöön tuotanto sen sijaan voi olla kannattavaa - siis tuotantokustannus alempi kuin ostoenergian hinta kaikkine siirtomaksuineen yms. Vaan sittenpä voi syntyä idea, että laitan talon A katolle tuplamäärän paneleita ja tuotan sähköt myös talolle B, johon paneleita ei syystä tai toisesta voi/kannata asentaa. Joo, vedetään kaapeli talosta toiseen, jos ovat naapuruksina. Vaan entäpä jos eivät ole? Tällöin olisi ihan kiva, jos "omaan käyttöön" sähkön saisi pukata valtakunnan verkkoon ja ottaa toisessa paikassa vastaavan energiamäärän käyttöön. Kuten sanottu, myynti pörssihinnalla ja osto kuluttajahinnalla ei lyö leiville eikä sekään kuulosta kivalta, että pitäisi maksaa siirtomaksut ja verot molemmissa päissä.

Seminaareissa jauhetaan, miten hajautettu tuotanto yms. ovat tulevaisuuden juttuja. Kaukaisen tulevaisuuden.

"Energiaosuuskunnat" yms. hajautetun energiantuotannon järjestelyt ovat Suomessa vahvasti säänneltyjä. Pitkälti ihan aiheesta mutta selkeästi mukana on myös paikoitellen vanhaa kunnon protektionismia ja idiotismin, ideologian ja inkompetenssin yhteensulatumaa eli politiikkaa.

[quppe]

Tulee kohta ajankohtaiseksi päivitellä hieman autoa. Olen jostain syystä iskenyt silmäni Plug-In tyyppisiin hybrideihin, mutta ensimmäisenä askarruttaa rivitalo asuminen. Sähköt kyllä saisi omalta mittarilta tulemaan schuko-liittimellä auton luokse hyvinkin helposti metrin päästä olevasta valotolpasta. Kaapeli on vedetty pihan läpi omasta rasiasta katkaisimen takaa. Pääsulakkeet ovat 25A, joten latausvirtaakin riittäisi aika hyvin, toki optimaalinen on varmaan se noin 16A. Onkohan tuossa mitään muuta mitä pitäisi huomioida? tällä hetkellä aika erilaiset V60 D6 tai Outlander Phev tähtäimessä. Volvo tuli koeajettua, mutta näin perheellisenä ei taida kontti riittää.. Tehot kylläkin.. Ja täälläkin oli puhetta siitä noin. xx000€ maksavasta akkupaketista, jos en väärin muista.

[Cotzy]

Lataushybridit ovat välttämätön siirtymävaiheen ratkaisu kohti energiatehokkaampaa liikkumista. Akkumateriaalien saatavuus on rajallista ja kierrätys vielä lapsenkengissä, joten latushybridit ovat rajallisten resurssien vuoksi järkevämpi ratkaisu, kun suora siirtyminen täyssähköisiin. Ja lataushybridiratkaisut paranevat, kun ne myös suunnitellaan alkujaan sellaisiksi.

Itsellä oli Prius PHEV ja Outlander PHEV käytössä 2012-2019 120 tkm verran.
Molemmat tekivät ruutukaava-alueella liikkumisesta edullista ja leppoisaa. Mutta molemmissa näkyi tuo tårta-på-tårta -kehitysketjun ongelmat siirryttäessä maantie- ja moottoritieajoon. Kulutuksen kasvu moottoritiellä voi pysyä vielä kuskin hallinnassa rauhallisella ajolla, mutta sisään mahdutetun akkutekniikan aiheuttamat painopisteongelmat ja kasvava ylipaino tekevät ajamisesta parhaimmillaan tunnotonta. Huonoimmillaan ärsyttävää, jos alustan ominaisuudet loppuvat kasvavan painon alla ja lopputulosta kompensoidaan yli-innokkaalla luistonestolla, mikä teki Priuksesta lumipöpperöisissä talvioloissa mielestäni ajoittain jopa vaarallisen.

Outlanderissa on polttomoottori- ja sähkövoimalinja laitettu hienosti yhteen siten, ettei siirtymää ajotilasta toiseen ei juuri huomaa käytännön ajossa. Ja tilatkin on suhteellisen kunnossa. Mitsubishi on Japanin Mersu, joten komponenttien suunnittelu ja toteutus on tehty konservatiivisesti varman päälle, joskin hieman vanhahtavasti ja raskaasti.
Jos Outlander PHEV käytettynä kiinnostaa, suosittelen vertailemaan varuste-eroja Suomi- ja Benelux-maiden tuontiautojen välillä. Noista Hollannin ja Belgian tuontiautoista puuttuu usein penkinlämmittimet ja talvivalmius on muutenkin heikompi. PHEV-rakenteen ylimääräisestä massasta johtuen kannattaa tsekata jousitus tarkemmin. Itsellä meni takapyörien laakerit takaa 80000 tkm kohdalla vaihtoon tosin takuuna. Luulen, että alkuperäiseen konstruktioon lisätty 200-250 kg ylimääräistä vaikuttaa jotain jousituksen kokemaan rasitukseen suomalaisella tiestöllä.

Itsellä ainoat ongelmat akkupuolellä liittyivät nopeisiin talvisiin säänvaihteluihin. Outlanderissa suojasäällä akustoon siirtynyt kosteus ulkona seisoessa saattoi kelin nopeasti pakastuessa jäätyä ja akun sulatus ajossa saattoi kestää tällöin maantieajossa 30-40 minuuttia, ennen kuin akun energia oli taasen normaalisti käytettävissä. Tapahtui itsellä tosin 1-2 kertaa talvessa nopeiden säänvaihteluiden yhteydessä. Joten sähkötekniikka on lataushybrideissä mielestäni aikas ongelmatonta ja luotettavaa, kun hoidettu ja huollettu kunnolla.
Enemmän käytännössä vastaan tulee tuplatun tekniikan negatiiviset vaikutukset kalliimpina huoltokustannuksina ja lisärasituksena alustalle ja korirakenteille.

Toivon, että Alfan eka oma lataushybridi suunnitellaan myös alusta alkaen lataushybridiksi, jottei painopiste siirry vahingossa takakontin puolelle. En haluaisi palata Stelvion nykyisestä ajettavuudesta takaisin sellaisiin lataushybrideihin, jossa painavia lisäkomponentteja on survottu lisää ja lisää minne vain alkuperäiseen rakenteeseen jotenkin mahtuu.

Cotzy

[quppe]

^ Kiitos kattavasta vastauksesta ja vinkeistä. Kävinkin ajelemassa tuommoista Benelux historian Outlanderia. Tosin siinä oli Bensa ja lataus loppu, joten täytyy paremmalla ajalla käydä potkimassa uudemman kerran renkaita. Näillä puheilla keskitytään suomi autoihin vai minkälaisia muita puutteita tuonti vehkeissä on talvea ajatellen?

[Cotzy]

^ Kiitos kattavasta vastauksesta ja vinkeistä. Kävinkin ajelemassa tuommoista Benelux historian Outlanderia. Tosin siinä oli Bensa ja lataus loppu, joten täytyy paremmalla ajalla käydä potkimassa uudemman kerran renkaita. Näillä puheilla keskitytään suomi autoihin vai minkälaisia muita puutteita tuonti vehkeissä on talvea ajatellen?

Outlander PHEV Benelux-tuontiautoista kannattaa tsekata noi lämmityslaitteet ja verrata Suomi-yksilöön. Nahkapenkit ilman mitään lämppäreitä on aikas julmat eturauhaselle talvella. Varsinkin, kun Mitsun vakiopenkinlämmittimet ovat todella tehokkaat.
Alustat on varmaan Benelux -tuontiautoissa kunnossa, ellei ole harrastettu maastoajoa tai käytetty veturina. Joten varmasti alustaltaan virheettömän voi löytää ja uhrata talvella virtapistokkeet irtolämppäreille .
Jos ajat talvella paljon maantieajoa, kannattaa kokeilla myös Outlanderin pitkät ajovalot. Noi peruspitkät ovat harmittavan surkeat verrattuna muuten asiallisiin lähivaloihin.

Cotzy

[Jame]

Ollut jo kuukauden verran hakusessa Kia Niro lähinnä vaimon käyttöön. Tänään tuli sitten raapastua nimmarit papruihin SCC Outletissa Ruotisin tuonti plugin Nirosta.
Auton mukana tuli vain yksi latauskaapeli, käyttöohjeen mukaan tilapäiseen kotikäyttöön (tai ylläpitolataukseen) tarkoitetu schuko - type 2 kaapeli. Tallissa meillä on ennestään kolmivaihevirta tökkeli seinälä. Oisko tuohon järkeä hommata joku adapteri väliin vai toimiiko lataus yhtä hyvin normi seinäpistokkeen kautta?
https://m.motonet.fi/fi/tuote/9000651/V ... 3-x-Schuko
8,9 kWh akun luulisi ehtivän yön yli latautuvan piuhalla kuin piuhalla. Auton käyttöohjeessa kuitenkin mainitaan että tuon 1-vaihe schuko piuhan kautta lataaminen on vain satunnaiseen ei-jatkuvaan käyttöön. Varotaanko siinä vaan sen töpselin kuumenemista vai onko siinä muutakin ideaa? Netistä kyllä löysin 3-vaihe töpseliin itse-asennettavisssa olevan latausasemankin, tosin eihän tuo ihan ilmainenkaan ole ainakin tuohon Motonetin adapteriin verrattuna ja tuo kierrejohto vähän mietityttää
https://www.latausjohto.fi/epages/latau ... ICEALw_wcB