Alfabbs.fi

https://www.ilmastopaneeli.fi/autokalkulaattori/

Aika odotetut tulokset omalla kohdalla käyttiksistä.
N. 37 kEur täyssähkö n. 42 kWh:n akustolla ei pärjää kustannuksissa
n. 26 kEur , 5 litraa/ satakm Toyotan hybridille meidän käyttöprofiililla ( n. 15-17 tkm/v).

Samoin eipä löydy sähköstä ( tietenkään vielä) kustannusmielessä JTD:n haastajaa.
( 8 vuotta sitten 7 kEur hankinta, 5,8 l/satakm ja 30 tkm vuodessa ja vielä pakun käyttövoimavero)

Oletusarvojahan näissä aina on, ja tulokset lähinnä suuntaa-antavia.

Kokeilkaapa miten teillä ? Auris voi meillä toki jossakin vaiheessa ( mahd. eläkkeellä) vaihtua n. 400 km:n rangen täyssähköön.

Päästöpuolta en vielä syynännyt ohjelmasta.

^Taloudellisesti tai päästöjen suhteen kummankaan auton vaihtaminen joko plugariin tai täyssähköön ei ole edes lähelle mielekästä. Oikeammin, ei sinne päinkään meidän ajosuoritteella. Taloudellisesti tulisi vähintään kolmannes turpaan koko taulukoidun elinkaaren ja päästöjen suhteen pitäisi pitää autoa yli 4 vuotta ennenkuin todellisuus vastaisi imagoa.

Tämä ei tietty ole yllätys.

Katteltiin tuota tässä joku ilta.

Jos nyt vaihtaisin ökybemarin sähköautoon, pääsisi se kustannuksissa tasoihin jo 20 vuoden päästä, ilman rahoituskustannuksia yms. Ei tullut kauppoja.

Mutta: etanolia (eli Suomessa RE85) polttaessa syntyy laskurin mukaan 6% enemmän CO2 -päästöjä kuin bensalla, jos litramääräinen kulutus on sama. Sinänsä totta, mutta tuo todistaa että laskuri ei ota kantaa fossiilisen hiilen ja kiertohiilen jakaumaan.

"halpa auto tulee halvaksi"

Toiselta foorumilta poimittu kommentti
"Biodieselin tai etanolin erillistankkaaminen ei vähennä päästöjä, koska sekoitusvelvoite ja niukkuutta raaka-aineista. Akkumineraalien saatavuus sen sijaan on rajatonta."

Kaasunautonkin päästöt laskettu maakaasun mukaan mallikuvissa, mutta siitä sentään voi antaa kiitosta, että itse pääsee lähtötietoja muokkaamaan aika laajasti ja siellä on näköjään huomioitu kotilatausaseman kustannusta ym.

Hieman on vedätystä sekin, että kehutaan sähköauton säästävän jo 5-8 vuoden käytön jälkeen. Sehän ei uuden auton ostajaa lämmitä, jos auto on tarkoitus laittaa vaihtoon alle 10-vuotiaana.

15 vuoden päästäkin sähköversio olisi n. 6 kertaa kalliimpi, about 900 000€.

Kun piti laskea, miten korvaan nelivetoisen pakettiauton jolla ajetaan yli 1000km päivässä eikä aikaa ladata. Arvoin sitten akun kooksi 600kWh ja auton hankintahinnaksi 500 000€. Kai sellaisen saisi teetettyä tai alkaahan noita olla pikappina mutta ei sinne lavalle laiteta yli 2m tikapuita ynnä herkkää elektroniikkaa. Eikä niitä alle sadan tonnin ostella.

Tietty jos olisi tilaa isolle dieselagregaatille, niin voisi kirjaston parkkipaikalla ladata työpäivän aikana.

Ai niin ja tuonne ei saanut vuotuiseksi ajomääräksi kuin 50tkm. Eihän se riitä hyvä kun kaupassa käyntiin.

Palataan asiaan vaikka 10 vuoden päästä.

insinörtti kirjoitti:Toiselta foorumilta poimittu kommentti "....Akkumineraalien saatavuus sen sijaan on rajatonta."

Miten tämä asia oikeasti on? Esitettiinkö toisella forumilla väitettä tukevaa faktaa?

^ Se oli sarkasmia. Biopolttoaineita ei ole huomioitu, koska niiden tuotantokapasiteetti ei riitä kattamaan kaikkea liikenteen energiantarvetta, mutta sähköautoihin voi kaikki siirtyä vaikka heti.

Planeetallamme uusiutumattoman luonnonvaran saatavuus ei ole rajatonta. Ei ole epäilystä etteikö jäsen insinörtti olisi tämän suhteen valveilla, harmillinen kömmähdys lainaustekstin kirjoittajalla.
Litium on 27. yleisin maankuoren alkuaineista (pitoisuus n. 0,006 %), koboltti on paremmassa kantimessa ja nikkeliä onkin sitten jo selvästi enemmän. Koboltista 97% tulee Afrikasta. Paikallisiin työoloihin kantaa ottamatta lienee syytä katsella tarkemmin mahtaisiko muualta löytyä myös. Tuossa nuo 3 tärkeintä kivennäistä raaka-ainetta akkuteollisuudelle.

Ja mites se litiumin höyryttäminen...

sämpy kirjoitti:Tietty jos olisi tilaa isolle dieselagregaatille, niin voisi kirjaston parkkipaikalla ladata työpäivän aikana.

Tästä näkyy aina joskus huumorikuviakin, kun aggregaatti puksuttaa sähköä Teslaan.

Vaan saisi olla oikeasti perkeleen iso aggregaatti, jotta kilsoja latautuisi akkuun jotenkin säällistä vauhtia. Jos vedetään vaikka 20kWh/100km (jotkut autot menee alle, jotkut ei - paku ei työajossa menisi), niin satkun tuntinopeudella aggregaatti saisi puksuttaa 20kW syöttöä ettei jäisi jälkeen. Jopa 50% DC:llä sen 10kW.

Polforea kirjoitti:Jos vedetään vaikka 20kWh/100km

Tämän testin mukaan 100 km ajoon tarvittavan 20 kWh latauksen saa vedettyä jo 20 km matkalla ja tyyli on tosiaan taloudellisempi kuin ajaa polttomoottorilla koko matka. Hybriditekniikan riemuvoitto!

https://www.youtube.com/watch?v=RaGVoB4Zn-Y

Tuossa kun kattoo kalenteria, että esimerkiksi 28.11. lähdin nelivetopakulla (30kWh/100km??) klo 0.37 kotoa (oletuksena täysin akuin) ja siitä koko päivän pistin vauhdilla kun meinasi mennä paikat kiinni. Kiersin 5 kirjastoa Siikajoella, Kemissä ja Oulussa. Yöpymispaikka oli sellainen, että parkki kadunvarressa. Tripissä 850km. Sinne saavuin 19.57. Oletetaan että jossain lähellä olisi latauspiste, jopa sellainen jossa voisin jättää auton julkiselle paikalle yöksi lataukseen eikä kukaan irrota töpseliä ja kaada sinne kaljaa. Kulututus 250kWh joka olisi pitänyt löytyä akuista, + häviöt.

Jos löysin vaikka 16A latauspisteen, sain 12 tunnin latauksella n. 140kWh. Akussa siis 190kWh kun lähdin aamulla takaisin etelään. Edellytyksenä että sain tuolla työt tehtyä enkä joutunut lataamaan päivän aikana.

Kävin matkalla Seinäjoella, kotona 20.00 ja kulutus 160kWh, akussa suht jämät. Kotona olen järjestänyt lataukseen sähkäliittymän maksimin 25A, älylaitteisto osaa hoitaa ettei esimerkiksi vesipumpun käynnistyminen polta pääsulakkeita.

Seuraavana aamuna klo 7 ei ole pitkää keikkaa, lähden Espooseen 200kWh akuissa ja palatessa 90kWh. Sitten tuli huoltokutsu Turusta ja joudin kiiruhtamaan sinne. Lataan tunnin kotona ja tien päälle, pääsen Lietoon mutta sitten on pakko etsiä varmuuden vuoksi latausasema. Turun kirjastolla ei ole, joten lataan jossain Liedossa tunnin.

Illalla lähden Turusta klo 20,00. Akuissa 40kWh eli n. 130km. Lataan Liedossa akkua 16A:lla 2 tuntia, jolla pääsen kotiin. Olen kotona klo 0.30. Laitan auton laturiin.

Aamulla lähden Kauhajoelle klo 5.30. Akuissa 90kWh. Liki tyhjät kun pääsen perille, etsin autolle latauspisteen naapurikorttelista. Käytän reilu tunnin päivästä pelkästään hakiessani autolta tarvikkeita kun se ei ole kohteessa. Ajan iltapäivällä Alahärmään, taas akut ovat likimain tyhjät. Ei latausmahdollisuutta vapaana, ainoat paikat koululla varattuja. Lähden kotiin klo 18, lataan ABC:llä 340km:n paluumatkaa varten 2 tuntia pikalaturissa. Olen kotona klo 01.00. Taas auto lataukseen, Parhaimmillaan saan virtaa akkuun 400km:n verran, toivottavasti ei tarvitse ajaa Joensuuhun.

jne. Eli jotenkin pärjäsin ja sain työt hoidettua. kolmessa päivässä 6 tuntia ylimääräistä latauksiin jonka olisi toki voinut olla kotona.

Ja tämä järjettömän kokoisella 300kWh akustolla. Joka maksaa....?

Miten homma sujuu 100kWh akustolla?

Sillai jännä, että videon alussa testaten yhdellä hinauskierroksella saa yhden ajokierroksen. Toki ajonopeus on eri luokkaa, mutta että viisinkertainen kulutus?

Polforea kirjoitti:

sämpy kirjoitti:Tietty jos olisi tilaa isolle dieselagregaatille, niin voisi kirjaston parkkipaikalla ladata työpäivän aikana.

Tästä näkyy aina joskus huumorikuviakin, kun aggregaatti puksuttaa sähköä Teslaan.

Vaan saisi olla oikeasti perkeleen iso aggregaatti, jotta kilsoja latautuisi akkuun jotenkin säällistä vauhtia. Jos vedetään vaikka 20kWh/100km (jotkut autot menee alle, jotkut ei - paku ei työajossa menisi), niin satkun tuntinopeudella aggregaatti saisi puksuttaa 20kW syöttöä ettei jäisi jälkeen. Jopa 50% DC:llä sen 10kW.

Meillä oli jenkkikämpässä 20kW generaattori hurrikaanin varalta kiinni samassa kaasulinjassa kuin uima-altaan lämmitin ja grilli.

Polforea kirjoitti:Sillai jännä, että videon alussa testaten yhdellä hinauskierroksella saa yhden ajokierroksen. Toki ajonopeus on eri luokkaa, mutta että viisinkertainen kulutus?

Hinaus @50 km/h, ladatulla energialla ajonopeus pumppasi ainakin 70-150 km/h. Nopeilla päissälaskukaavoilla viidenkympin tasanopeudella tehonkulutus ehkä 5 kW luokkaa (tasanopeudella) -> 10 kWh/100 km, 150 km/h yli 40 kW -> n. 30 kWh/100 km. Ilmanvastus kasvattaa kovasti kulutusta yli satkun nopeuksessa + tuossa jarruteltiin ja kiihdyteltiin vuoronperään. Vaikka sähkäri ottaa jarrutusenergiaa talteen, niin hyötysuhde ei ole 100 %. Liike-energian muutos tässä 70-150 haarukassa on penteleellinen (se toinen potenssi), aika sama kuin kiihdytettässä paikaltaan liki 133 km/h nopeuteen.

Vrt. kun satasta ajavan auton eteen pukkaa liittymiskaistalta joku talipää @60 km/h, niin jarrutus tähän nopeuteen + uusi kiihdytys tuhlaa energiaa (jos talteenottoa ei ole) saman verran kuin kiihdytys paikaltaan 80 km/h nopeuteen.

Joo, nuo on ihan tuttuja juttuja, mutta viitoskerroin tuossa höntsäämisessä yllättää silti.

Latausnopeus tosiaan oli vähän reilun 1kWh/km, joten kyllä 20kWh/100km kulutuksella pääsee sen 5km. Mielikuva sanoo että sähkäreillä ilmotettaisiin maantiekulutuksiakin tuohon 20 nurkille (saa korjata, en jaksa kaivella), joten jos 70-150 -pumppaus viisinkertaistaa sen, kannattaa kolmosteslalla todellakin hissutella motaritykityksen sijaan. Tuolla menolla jo kesäinen 120km/h alkaa näkyä rangemittarissa aika selvästi.

EE-vloggaaja on ihan pätevä toveri ja videonsa hyviä katseltavia, mutta jotenkin mun perstuntuma sanoo, että joku tuossa testissä bugaa.

https://forum.abetterrouteplanner.com/b ... -233-cars/
233 kolmosteslan kuskia ja 70tkm historiaa. Kun ei testattu malli ole tiedossa (jos on niin saa korjata) niin katellaan P3D:tä, vaikka dataa onkin vähemmän: 50km/h ~13kWh/100km, 140km/h ~23kWh/100km, vajaa 1,8x. Ratapumppauksessa tietty kiihdytys ottaa reilun osansa, mutta regeneraatio (ilmeisen vahva sellainen, mikä on videon pointtina) antaa siitä taas oman osansa takaisin. Edelleen perstuntuma sanoo, että joku bugaa

JiiPee kirjoitti:

insinörtti kirjoitti:Toiselta foorumilta poimittu kommentti "....Akkumineraalien saatavuus sen sijaan on rajatonta."

Miten tämä asia oikeasti on? Esitettiinkö toisella forumilla väitettä tukevaa faktaa?

insinörtti kirjoitti:^ Se oli sarkasmia. Biopolttoaineita ei ole huomioitu, koska niiden tuotantokapasiteetti ei riitä kattamaan kaikkea liikenteen energiantarvetta, mutta sähköautoihin voi kaikki siirtyä vaikka heti.

Ahaa, en vain tunnistanut sarkasmia tekstin ollessa lainausmerkkien sisässä ja ilmeisen irrotettuna yhteydestään, sorry. Mut ei se mitään, elämä jatkuu

lerppu kirjoitti: Litium on 27. yleisin maankuoren alkuaineista (pitoisuus n. 0,006 %), koboltti on paremmassa kantimessa ja nikkeliä onkin sitten jo selvästi enemmän. Koboltista 97% tulee Afrikasta. Paikallisiin työoloihin kantaa ottamatta lienee syytä katsella tarkemmin mahtaisiko muualta löytyä myös.

Ref. Koboltti ja Afrikka. https://www.reuters.com/article/us-usa- ... SKBN1YK24F

Ja Suomi on Kiinan jälkeen maailman suurin kobolitn jalostaja. Muuan muassa Kökkölä Industrial Parkissa (KIP) toimii Freeport Cobalt Oy (Ei mitään tekemistä Chevy Cobaltin kanssa!) joka jalostaa yli 10 000 tonnia kobolttia vuodessa.

Polforea kirjoitti:Joo, nuo on ihan tuttuja juttuja, mutta viitoskerroin tuossa höntsäämisessä yllättää silti.

Eihän tuossa mitään tolkkua ollut, kun energian riittävyyttä arvioitiin tasanopeudella ajon sijaan revittelykierroksella. Isot virrat -> isommat häviöt, puhumattakaan sitten jostain renkaiden kevyeen sutimiseen yms. hukattavasta energiasta.

Maaliviivan ylityksen aikaan mittarissa pyöri 130-160 km/h.... eikä tuo rata kovin pitkä ollut, vajaa 2 km? Maaliviivaa ylitettäessä autolla oli siis liike-energiaa kilometrin tai parin rullaamiseen, mikä jäi nyt pois laskuista.

Tuo jäännösenergia on hyvä pointti, se jäi tosiaan itseltäkin mielestä. Jos siitä riittäisi toiselle kierrokselle, olisi höntsäyskerroin enää vain 4.