Alfabbs.fi

Tänään kun sain sprintin potkittua jo toisella akullisella käyntiin ja raappailin sisältä huurtuneita ikkunoita sekä paikallaan että liikkeessä, ja nyin ryypyvipua matkalla tarpeeks ulospäin että saan vilkut toimimaan, jolloin näin keski-ikäsen bisnesmiehen uudella alfallaan, kirkkailla laseillaan tulevan vastaan ilman morjastamista, PÄÄTIN että tästä lähtien en enää morjasta nuoremmille kun vm-90 alfoille. Pahoitteluni. Ette vaan kärsi tarpeeksi Alfan omistamisesta.

Tuo on tyhmä päätös ja pikaisesti tehty. Itse morjestan aina kun näen vaikka toinen ei huomaisikaan, ehkä se joskus oppii prätkällä joutuisi jo morjestamaan niin usein toisille motoristeille että teen sen vain jos toinen moikkaa ensin. Alfoja on onneksi niin vähän että ei siinä käsi väsy Mites muuten teet jos et ole varma onko auto -89 vai -91, pysäytätkö ja tarkistatko rekisteriotteen? Jos on -89 niin sanot moro ja jos .-91 niin tuhahdat ja poistut paikalta

Tunnustaudun keski-ikäiseksi Alfistiksi, mutta kyllä lapa on noussut useammalle sprintille kuin mitä on tullut vastauksia

Sitä paitsi tuo hyvin romanttinen kuvaus aamuhetkistä Alfan kanssa sai taas ajattelemaan vanhemman Alfan adoptoimista perheeseen.

Minun lyhyen alfa-elämäni aikana olen morjestellut ehkäpä noin 20:lle, ja kahdelta olen saanut vastauksen, itsellä vanhempi alfa ja molemmat morjestukset ovat tulleet 156:sta. Joten vaikka en vastauksia ole paljoakaan saanut niin ei se ainakaan lannista minun tassuani, elikkä lapa nousee mallista ja iästä riippumatta

Tarvii kuitenkin huomioida, että suomessa on varmaan muitakin alfalla ajajia kuin me foorumilaiset. Joten he eivät välttämättä ole tietosia/kiinnostuneita tästä meidän morjestamis-kulttuurista. Toisille alfa on vaan auto siinä missä muutkin, meille se tietysti on hiukan enemmän.

On alfistit moikkaillu ennen foorumiakin, itsekään en sitä alkuun kyllä tiennyt

tällä alfistien välisellä moikkaamisella on jo melko pitkät perinteet ja tätä perinettä tulee jatkettua oli vastaantuleva alfa sitten vm1965 tai sitten 2005

Olen koittanut tätä tapaa myös jatkaa.
Jostain syystä parhaiten on homma toiminut kuplalla

Itselläni käpälä nousee jo refleksin omaisesti, ja mitä vanhempi Alfa sen korkeammalle. Yritetään vaan jaksaa huitoa käpälää, jospa se tarttuisi.

No täällä lappeessa noin 5-10% alfalla ajajista morjestaa takaisin ja useimmin ne ovat vanhalla alfalla ajavia. Ehkä nämä uudemmilla alfoilla ajavat eivät ole entusiasteja evätkä tiedä ko. tavasta. Mutta se on kyllä varmaa, että vanhalla afalla ajava on entusiasti kun ei sitä muuten jaksaisi ruuvata koko ajan

Mulla on ollut alfa nyt noin 2 kuukautta eikä kukaan ole vielä morjenstanu.
Päivittäin alfoja tulee vastaan useita ja useita...

Täällä JKL:ssä tilanne on mennyt huonompaan suuntaa talven aikana; Alfoja on tullut paljon lisää mutta hyvin harva enää moikkaa. Alkaa tuntua hölmöltä olla jatkuvasti se ainoa jolla on lapa pystyssä

mattijus kirjoitti:Olen koittanut tätä tapaa myös jatkaa.
Jostain syystä parhaiten on homma toiminut kuplalla

Joo, kun Kuplalla ajelee niin jopa Rättäri-kuskit morjestelee
Ja tietty lähes kaikki Kuplat ja Klempparit.
Nykyään saa olla aina lapa pystyssä, ajaa millä tahansa

rim kirjoitti:Täällä JKL:ssä tilanne on mennyt huonompaan suuntaa talven aikana; Alfoja on tullut paljon lisää mutta hyvin harva enää moikkaa. Alkaa tuntua hölmöltä olla jatkuvasti se ainoa jolla on lapa pystyssä

No perskule!

Kyllä minä koitan moikkailla, tulee vaan niin vähän ajeltua kaupungilla. Ja oikeastaan city-moikkailu tuntuu olevan jotenkin pannassa, maantiellä vastaan nousee rukkanen helpommin, kaupungissa ei. Onko se liian tuttavallista kun ajetaan hiljempaa ja saatetaan jopa pysähtyä valoihin vierekkäisille kaistoille?

Ajele Syrjälänkatua edestakaisin paloaseman liepeillä niin moikkaan sulle pihalta, auto kun on nykyisin tallissa (thank God)...

Lapa nostettu puolenkymmentä kertaa, joihin vastauksia tasan 0 kpl Välillä Espoon Kilo - Pähkinärinne - Kehä III - Tuusula, että sille. Ei pidä kuitenkaan lannistua

Eipä ole juuri tullut morjensteltua viime aikoina kun vastaamisprosentti alkoi pyöristyä nollaan. Ainakin täällä Kehä Kolmosen sisäpuolella on uudempia Alfoja niin paljon, ettei niiden ratin takaa löydy harrastajia kuin murto-osa.

Jätin moikkailun, kun huomasin ettei edes 33-, 75-, 155- ja 164-kuskeilta tullut feedbackia

täällä on vähän huono moikkailla kun ei noita alfoja oikein ole..
kylän ainoat säännöllisesti vastaantulevat alfat eli valkoinen 75 TS ja punainen 156 JTS kyllä moikkaavat molemmat kun tuttuja miehiä istuu ratin takana ..

Samat kokemukset ku Rasviksella, ei Helsingin seudulla kannata moikkailla. Viime keväänä hopeisesta 156sta nousi lapa ja kuskina nainen, Sassicaia pari kertaa moikannu, siinäpä ne tervehtijät. Pohjosen reissulla lapa nousikin jo eri tyyliin

Oma käsien heiluttelu tapahtuu lähinnä taajaman ulkopuolella. Isompien kaupunkien kaduilla noita uudempia Alfoja on sen verran paljon, ettei niitä jaksa morjestella. Maantiellä tervehdykseen yleensä vastataan, mutu.

Kyllä toi ihan mukava tapa on, varsinkin tämmöselle uudelle alfistille. Mukava yllätys kun toiset morjestelee. Ainakin mää oon saanu osakseni siitä, vaikka vasta vähän aikaa oon alfalla ajanut. Ja yritän kyllä huitoo aina kun huomaan alfan tulevan, mikäli vaan kerkiää Täytyy yrittää levittää. Viimeks tänään tuli 75 vastaan, molemmilla oli lapaset komeesti pystyssä.

Tapanani on nostaa kättä AINA kun alfa tulee vastaan, harvoin tulee vastauksia, mutta saapahan emäntä aina naureskella meikäläiselle= molemmilla hyvä mieli

Kyllä.. Tuttua ilmiötä..
Pakko kait se vaan on hyväksyä ettei kaikilla ihmisillä ole samanlaista tunne ja sydänsuhdetta Alfa Romeoonsa kuin meillä
Joillekin alfa onkin vain auto ja kehonsiirriin.. Tämä seikka onkin lähinnä suuri loukkaus merkkiä kohtaan joka raiskaa sen hienon tunteen minkä Alfasta voi imeä. Alfa on minulle ainakin sydämenasia.. Mikään ei enää tunnu samalta kuin alfa ja alfaan istuminen ja sen näkeminen ensi ja viime kertaa päivässä ovat erittäin hienoja hetkiä jotka tekevät päivästä täydellisen

Sairasta materialistista tunteiluako ? Ei vaan ihan oikeaa tunnetta

Lapa nousee jatkossakin, niin vanhoille kun uusillekin alfoille ellen lähestulkoon nuku ratissa 156:sille ja ehkä joillekin 147:oille joita ajaa usein nainen (tai mieskin) joka tuskin tietää edes minkämerkkinen auto alla on, on todella pettymys nostaa kättä kun ei sieltä mitään vastaan useinkaan tule.
Näitä tapauksia näkee päivittäin aika paljon.

Mutta lavat pystyyn, on hieno fiilis kun ihmiset jakavat harrastuksensa saatika sitten intohimonsa keskenään!

Jappe kirjoitti:saapahan emäntä aina naureskella meikäläiselle= molemmilla hyvä mieli

Tuttu fiilis. Kerran vuodessa sitten riemu repeää "Kato se moikkas takas jeeee, näitsä hei" - Eei, taisi vain kaivaa nenää.

Sitkeetä on mutta vielä joku päivä. Rangella kun ajelee niin lapanen nousee AINA, jännä että heillä tuo toimii.

Minulle sattui mieltälämmittävä tapaus muutama viikko sitten kun olin laskeutunut hämeenlinnantien rampista aikomuksena kääntyä vasemmalle Kaivokselan katsastusasemalle päin.

No töistä lähtöaika kun oli niin autoja tuli vasemmalta niin ettei ollut mitään jakoa päästä väliin vaikka koitin keulaa ujuttaa.
Mutta sitten sieltä tuli fellow alfisti joka joka herrasmiesmäisesti pysäytti niin että pääsin eteenpäin. Siinä kyllä lapaa heilautti kiitollisena tästä ja tervehdyksenä alfistille.

Vähän OT. Kokkolan seudulla veneilijät moikkaavat toisiaan. Joskus täällä Hesassakin. Luojan kiitos, että meikäläisellä on alle 4 metriä pitkä perätuuppari. Sillä kun ajaa niin ei tuntemattomat moikkaa.

Taidan kyllä lukeutua niihin, jotka eivät moikkaa kaikkia 156-kuskeja. Perusteet samat kuin Saipalla: voi olla että ko. kuskin kärsimykset eivät ole olleet riittäviä samanlaisen, vihansekaisen rakkauden luomiseen, joka korventaa alle 90-luvun alfistin sydäntä.

Ei sen puoleen, sen ainoan kerran kun ajoin 3-litraistani moottoritiellä, ohitin punaisen 1.6-litraisen. Moikkailin hulluna ja turhaan. Mutta moikkailen kai vielä tulevaisuudessakin. Moikkasin kerran Corollasta käsin toista Corollakuskia. Näin tein, vaikka oli suuri todennäköisyys, että autoa ajoi karkea henkilö, arjen sirkkelissä hioutunut perkele, varsinainen....

kerrotaan nyt oma stoori tähän.

tossa yks ilta ajelin kehä II matinkylään päin ja huomasin, että edessä ajaa alfa ja vielä tismalleen samanvärinen/mallinen. päätin sitten mennä siihen vierelle morjestamaan kaveria ihan vaan hyvän auton hankinnan johdosta. toisin kuitenkin kävi..eihän se kuski huomannut minua, vaikka huidoin hetken siinä vieressä..päätin sitten jättää kaverin omaan rauhaansa ja kiihdytin pois viereltä ja jatkoin matkaa.

jos ois ollu joku foorumilainen, niin luultavasti olis kättä noussu..vai olinko jo liian tuttavallisella päällä? eikä kaveri kehdannut tervehtiä takasin.