No juu. En ehdi tässä joukiireiden keskellä kirjoittamaan mitään perusteellista warranttikoulua, mutta pistetään nyt jotain tähän alkupalaksi.
Warrantit ovat johdannaisinstrumentteja, joilla käydään kauppaa pörssissä. Ne ovat käytökseltään samanlaisia kuin optiot, mutta sijoittajan kannalta warranttikauppa on helpompaa. Warrantilla on aina olemassa joku kohde-etuus (allamakaava), jonka liikkeitä se seurailee. Kohde-etuus voi olla joku osake, indeksi, öljyn hinta, dollarin hinta tms. Ostowarrantti (call) nousee silloin, kun kohde-etuus nousee ja myyntiwarrantti nousee silloin, kun kohde-etuus laskee. Jos siis vaikkapa uskoisit nokian laskevan lähiaikoina, niin ostaisit myyntiwarranttia.
Warranteissa on siis ns. vipuvaikutus, jonka avulla esimerkiksi osakkeen noususta voi hyötyä pienemmällä pääomalla kuin suoralla osakesijoituksella. Tietyissä tilanteissa warrantin arvo voi muuttua yhden päivän aikana vaikka satoja prosentteja, mutta täytyy aina muistaa, että muutos voi tapahtua molempiin suuntiin eli noiden avulla pääsee rahoistaan pikavauhtia eroon, jos niikseen tulee. Markkinoilta löytyy kuitenkin maltillisempiakin warrantteja, joita voi aivan mainiosti käyttää korvaamaan osakesijoituksia, jolloin pääomaa vapautuu muualle.
Warranteissa on olemassa erilaisia parametreja, jotka määräävät sen käyttäytymistä. Keskeisin on toteutushinta (strike) ja toinen oleellinen on päättymispäivä eli kuinka paljon warrantilla on juoksuaikaa jäljellä. Nokia on nyt n. 15,50€ hintainen ja jos ajatellaan, että olisi olemassa ostowarrantti, jonka toteutushinta olisi vaikkapa 17€. Päättymispäivänä tuo warrantti olisi arvoton, jos nokia tuona päivänä olisi alle 17€. Jos juoksuaikaa on vähän (vaikkapa viikko), niin harva jaksaa uskoa, että nokia tuona aikana nousisi yli 17 euron, joten tuota lappua saisi lähes ilmaiseksi eli sentillä. Jos taas juoksuaikaa on jäljellä vaikkapa vuosi, niin 17€ ylittäminen jossain vaiheessa olisi hyvinkin mahdollista, joten ko. lapun hinta olisi vastaavasti suurempi. Warranteilla on siis olemassa ns. aika-arvoa, joka sulaa koko ajan loppua kohden. Lopussa aika-arvoa ei enää ole, vaan pelkästään perusarvoa, joka määräytyy sen hetkisen kohde-etuuden hinnan ja toteutushinnan erotuksesta. Käytännössä siis warrantti menettää arvoaan koko ajan, jos kohde-etuus junnaa paikallaan.
Lisäksi warrantin hintaan vaikuttaa odotettu kohde-etuuden volatiliteetti eli hintavaihtelu. Jos volatiliteetin oletetaan olevan suuri, niin todennäköisyys sille, että strike ylitetään (tai puteilla alitetaan) on suurempi, joka vaikuttaa hintaa nostavasti. Lisäksi warranteilla on olemassa tietty kerroin, joka vaikuttaa hintaan.
Käytännössä warranttien käyvän hinnan laskeminen on aika monimutkaista ja siihen käytetään n. Black&Scholes-kaavaa. Kaavaa käyttäviä laskureita on olemassa netissä jonkin verran.
Omani on varsin hyvä, mutta jaossa olevan version käyttöaika päättyy vuoden lopussa. Yritän saada uuden jakeluun ennen vuoden päättymistä.
Tavallisten warranttien lisäksi markkinoilla on ns. turbo-warrantteja, jotka ovat tavalliselle sijoittajalle yksinkertaisempia, koska niihin ei vaikuta em. volatiliteetti ja samasta syystä niissä ei ole juurikaan aika-arvoa, joka sulaisi ajan kuluessa pois. Sen sijaan niissä on tietty knock-out-taso, jonka saavuttamisen jälkeen kaupankäynti turbolla päättyy, eikä auta, vaikka kohde-etuus menisikin tämän jälkeen toivottuun suuntaan. Turbojen hinta eri tilanteissa on kuitenkin helppo laskea, koska niiden hinta muuttuu lineaarisesti kohde-etuuden mukaisesti. Sen vuoksi ne sopivat aloittelijallekin, kunhan on ensin selvittänyt knock-out-tason ja käyttäytymisen ko. hetkellä.
SG:n warranttikoulu löytyy
täältä
Olen toteuttanut myös ns warrehaku-palvelun, jolla voi selvittää, mikä warrantti sopisi parhaiten kuhunkin näkemykseen. Turbojen hinnoittelua se ei kuitenkaan osaa kunnolla.
Klick
Tässäpä aluksi. Pistän lisää linkkejä ja tarinaa jossain vaiheessa. Kuten tuosta lehtijutustakin kävi ilmi, teen tätä hommaa nyt työkseni ihan omaan piikkiin ja vaivaukset ovat joskus aika isojakin. Tuototkin ovat joskus suuria, mutta "turskaakin" tulee välillä. Warrantteihin sisältyy suuri riski ja sijoitettu pääoma saattaa nollautua helposti, jos tulee vaikkapa joku tulosvaroitus tms. Sen vuoksi niiden kanssa ei pidä lähteä leikkimään, ennen kuin on vähän selvitellyt niiden toimintaa. Sitten kun päättää kokeilla, niin tietysti aluksi pienellä panoksella. Arvopaperi-lehteen olen myös kirjoitellut jorinoitani näistä. - tänä vuonna kuukausittain, mutta ensi vuonna joka toinen kuukausi.