Kaikki alustan käyttäytymisestä –spaghetti
Valvoja: Moderators
- Seiska5mma
- Viestit: 1275
- Liittynyt: 30 Syys 2003, 18:56
- Paikkakunta: Vaasa
Kaikki alustan käyttäytymisestä –spaghetti
Luin Alfamerin kirjan Virittäjän kirja/alusta–jotain. Harmi että palautin kirjan, enkä muista sen nimeä, sillä pitäisihän krediitit antaa niille, jotka sen ansaisevat. Opus ei ollut ihan tuore, mutta hyvä. Lopussa oli tiivistelmä auton käyttäytymisestä, jonka täten naputtelen kopioistani tähän. Aluksi kirjan kirjoittajan varoitus:
Säätöjä suoritettaessa on muistettava, että liian pitkälle vietynä mikä tahansa säätö voi muutaa auton käyttäytymisen täysin odottamattomaksi. Vaikka esim. pyörien aurauskulman suurentaminen yleensä vaikuttaa ajaovakavuutta lisäävästi, voi liian suuri auraus kuitenkin muuttaa käytöksen aivan päinvastaiseksi.
Auto yliohjautuu liiaksi
Takakallistuksenvakain on liian jäykkä.
Etukallistuksenvaimennin on liian pehmeä.
Auraus on liian pieni
Camberit väärät (yleensä edessä liian negatiivinen ja takana liian positiivinen)
Takana liian pienet rengaspaineet.
Edessä liian suuret rengaspaineet.
Takana liian kova kumiseos
Edessä liian pehmeä kumiseos
Takasiipeä liian vähän
Etusiipeä liikaa
Auto liian takapainoinen
Auto aliohjautuu liiaksi
Takakallistuksenvaimennin liian pehmeä
Etukallistuksenvaimennin liian jäykkä
Auraus liian suuri
Camberit väärät (yleensä edessä liian positiivinen ja takana liian negatiivinen)
Edessä liian pienet rengaspaineet
Takana liian suuret rengaspaineet
Edessä liian kova kumiseos
Takana liian pehmeä kumiseos
Etusiipä liikaa
Auto on liian etupainoinen
Auto on epävakaa suurissa nopeuksissa
Caster-kulma liian pieni
Auraus liian pieni
Rengaspaineet väärät
Iskunvaimentimet väärin säädetyt tai vialliset
Teho ei siirry kunnolla rataan (takavetoinen auto)
Takajouset liian jäykät
Takakallistuksevaimennin liian jäykkä
Takaiskunvainentimen sisäänjouston vaimennus liian jäykkä.
Etuiskunvaimentimen ulosjouston vaimennus liian jäykkä
Takasiipeä liian vähän.
Loput olikin sitten auton niiamisesta ja nyökkäämisestä, jossa iskunvaimentimien sisään- ja ulosjoustot olivat pääsyynä. Juttua oli myös renkan epätasaisesta lämpeämisestä, jonka syyt olivat maalaisjärjellä tajuttavissa niin, että se kohta lämpeää, joka osuu kovimmalla paineella rataan.
Säätöjä suoritettaessa on muistettava, että liian pitkälle vietynä mikä tahansa säätö voi muutaa auton käyttäytymisen täysin odottamattomaksi. Vaikka esim. pyörien aurauskulman suurentaminen yleensä vaikuttaa ajaovakavuutta lisäävästi, voi liian suuri auraus kuitenkin muuttaa käytöksen aivan päinvastaiseksi.
Auto yliohjautuu liiaksi
Takakallistuksenvakain on liian jäykkä.
Etukallistuksenvaimennin on liian pehmeä.
Auraus on liian pieni
Camberit väärät (yleensä edessä liian negatiivinen ja takana liian positiivinen)
Takana liian pienet rengaspaineet.
Edessä liian suuret rengaspaineet.
Takana liian kova kumiseos
Edessä liian pehmeä kumiseos
Takasiipeä liian vähän
Etusiipeä liikaa
Auto liian takapainoinen
Auto aliohjautuu liiaksi
Takakallistuksenvaimennin liian pehmeä
Etukallistuksenvaimennin liian jäykkä
Auraus liian suuri
Camberit väärät (yleensä edessä liian positiivinen ja takana liian negatiivinen)
Edessä liian pienet rengaspaineet
Takana liian suuret rengaspaineet
Edessä liian kova kumiseos
Takana liian pehmeä kumiseos
Etusiipä liikaa
Auto on liian etupainoinen
Auto on epävakaa suurissa nopeuksissa
Caster-kulma liian pieni
Auraus liian pieni
Rengaspaineet väärät
Iskunvaimentimet väärin säädetyt tai vialliset
Teho ei siirry kunnolla rataan (takavetoinen auto)
Takajouset liian jäykät
Takakallistuksevaimennin liian jäykkä
Takaiskunvainentimen sisäänjouston vaimennus liian jäykkä.
Etuiskunvaimentimen ulosjouston vaimennus liian jäykkä
Takasiipeä liian vähän.
Loput olikin sitten auton niiamisesta ja nyökkäämisestä, jossa iskunvaimentimien sisään- ja ulosjoustot olivat pääsyynä. Juttua oli myös renkan epätasaisesta lämpeämisestä, jonka syyt olivat maalaisjärjellä tajuttavissa niin, että se kohta lämpeää, joka osuu kovimmalla paineella rataan.
Tjoo. Tästä opuksesta on ollut rataporukoissa paljon puhetta. Muuten tuo menee kaaliin, mutta nuo etupään auraukset. Ei ole minua vielä saatu vakuuttuneeksi siitä, että liian pieni auraus aiheuttaisi yliohjausta.
Oma mielipiteeni:
Kaarteessahan ulkokaarteen pyörät joutuvat keskipakovoiman takia suuremman painon alle. Siitä syystä ne myös pitävät paremmin. Siksi aurauksen lisääminen johtaa ohjausliikkeiden vaikutuksen voimistumiseen kun ulkokaarteen puoleinen pyörä pitää paremmin. Sehän on suuremman aurauksen johdosta enemmän kääntösuuntaan päin.
Ylisuuri auraus toki aiheuttaa puskemista niin kuin ylimitoitettu ohjausliikekin.
Eli olisi todella mukava kuulla jos jollakin on tähän vastatodisteita. Otitpa hienon aiheen esille! Tanks.
Oma mielipiteeni:
Kaarteessahan ulkokaarteen pyörät joutuvat keskipakovoiman takia suuremman painon alle. Siitä syystä ne myös pitävät paremmin. Siksi aurauksen lisääminen johtaa ohjausliikkeiden vaikutuksen voimistumiseen kun ulkokaarteen puoleinen pyörä pitää paremmin. Sehän on suuremman aurauksen johdosta enemmän kääntösuuntaan päin.
Ylisuuri auraus toki aiheuttaa puskemista niin kuin ylimitoitettu ohjausliikekin.
Eli olisi todella mukava kuulla jos jollakin on tähän vastatodisteita. Otitpa hienon aiheen esille! Tanks.
- Seiska5mma
- Viestit: 1275
- Liittynyt: 30 Syys 2003, 18:56
- Paikkakunta: Vaasa
Joo, tuo auraus ja yliohjaus oli muistaakseni selitetty niin, että "ilmassa oleva pyörä" menee eri teitä, ja tietty auraus vaikutaa siihen, ettei se vaikuta ihan niin paljoa - tai näpäytä perää irti haukkamalla. Hitto kun en muista enää mitään. Lapsi huusi ja kirjan lukemiseen oli noin 13 minuuttia aikaa.
Mun mielipide asiasta:alfista kirjoitti:Tjoo. Tästä opuksesta on ollut rataporukoissa paljon puhetta. Muuten tuo menee kaaliin, mutta nuo etupään auraukset. Ei ole minua vielä saatu vakuuttuneeksi siitä, että liian pieni auraus aiheuttaisi yliohjausta.
Eli olisi todella mukava kuulla jos jollakin on tähän vastatodisteita.
Kääntäessä rattia sisempi pyörä kääntyy ulompaa enemmän koska ne kulkevat eri pituisen matkan karteessa. Tätä kutsutaan Ackermanin geometriaksi. Kun auraus sitten on liian pieni tai ollaan jopa harituksen puolella, niin jossain vaiheessa sisempi rengas kääntyy enemmän kuin pitäisi ja aiheuttaa yliohjausta. Helpoiten tästä aiheutuvan yliohjauksen ehkä hahmottaa ajattelemalla liioiteltuna että kääntyessä vasemmalle vasen rengas on hieman kääntynyt vasemmalle ja oikea vielä suorassa jolloin auton perä lähtee yliohjauksen suuntaan...
Ackermanin geometria menee kyllä järkeen ja sillä voisi olla vaikutusta, mutta kun ajetaan pienillä ohjauskulmilla tai reippaasti, sisemmän pyörän merkitys on kyllä pieni.

Kuvan lähde: http://www.jakita.com/mazda_tuning/

Kuvan lähde: http://www.jakita.com/mazda_tuning/
Renkaat luistavat aina, se on tiedossa, mutta juuri tuossa pidon rajoilla mennään jo niin suurella luistolla että sisemmän etupyörän vaikutus voi ollakin merkittävä. Asiasta mitään sen enempää tietämättä vastasin vain alfistan kysymykseen ja esitin vastatodisteen kuinka homma teoriassa toimii. Käytännöstä en osaa sanoa kun en oo noita kulmia kokeillu muuttaa. Pienillä ohjauskulmilla ackermanin geometrialla ei tosiaan ole vaikutusta juurikaan. Liiallinen auraus myös vähentää etupään pitoa koska se aiheuttaa turhaa luistoa.
Sääntöihin on poikkeuksia. En tiedä, miltä vuosikymmenltä tuo opus on, mutta yleensä ottaen hienosäätöä kannattaa tehdä vasta kun perusta on kunnossa. Onko se sitten sitä meidän 75 alfoissa? Esim. Alfa 75:n aliohjautuvuus pitävällä alustalla ei johdu liian jäykästä etujousituksesta.
Perusasetuksissa ei myöskään ole pelkoa, että olisi liiallista negatiivista camberia edessä. Ellei ole osuttu isoon kiveen.
Carroll Smithin "tune to win" on aika hyvä opas alustan tunaroimiseen. Uudempiakin kirjoja varmaan löytyy myös.

Carroll Smithin "tune to win" on aika hyvä opas alustan tunaroimiseen. Uudempiakin kirjoja varmaan löytyy myös.
No voi viuletto sentään! jos noilla marginaaleilla lähdetään pelaamaan niin eiköhän eniten kuitenkin vaikuta kuskin ajotaito ja rengaspito ennenku tommoset ihan huuhaa alustahommat? Meinaan sitä että parempi kuski varmaan kepittäis mutkin vakioalustalla siinä missä mä coil overeilla.... Maalaisjärkeä peliin



Kaikki musiikki on paskaa,paitsi hevi.Ja se se vasta paskaa onkin..
Alustahommat ei todellakaan ole huuhaata. Hyvä rengas on ajettu nopeasti pilalle, jos alustan säädöt on pielessä. Kuskin ajotaito vaikuttaa tähän hyvin vähän.Silvio kirjoitti:No voi viuletto sentään! jos noilla marginaaleilla lähdetään pelaamaan niin eiköhän eniten kuitenkin vaikuta kuskin ajotaito ja rengaspito ennenku tommoset ihan huuhaa alustahommat? Meinaan sitä että parempi kuski varmaan kepittäis mutkin vakioalustalla siinä missä mä coil overeilla.... Maalaisjärkeä peliin![]()
VMP
Joo, kyllä se näin on ettei näitä alustan säätöjä ihan rata-/ rallimiehenä
kuittailla - lähinnä sillä "se mikä tehoissa hävitään, se hanskalla paikataan"
-mentaliteetilla. Jos vähänkään näitä asioita katselee ja kuuntelee,
vaikka ihan tölsystä tulevista haastatteluista, niin huomaa
helposti, että ajo meni p-hen aivan säätöjen vuoksi. Nimittäin kyllä se
ajo-ominaisuus ja mukavuus löytyy taatusti sieltä astekulmien puolelta,
tärkein lähinnä tuo auraus/ haritus - tokihan muutkin kulmat vaikuttavat ja
hyvinkin paljon.
Alfahan on sinällään peruspaketti, että se on etuvetoinen ( en nyt puhu
klassikoista, vaan tämän päivän masiinoista ) ja etuvetoisten auraus on
perussäädöllä lähes nolla ( McPherson ), koska etuvetoinen pyrkii aina
kääntämään vetotavasta johtuen pyöriä auraukselle, kun taas takaveto
pyrkiin etupyörien jarruttaessa kääntämään niitä haritukselle. Alfassa
taas tuo jousitus on ( ainakin 156 ) varsin alfamainen kyhäelmä, joten
siellä pitää olla haritusta - Torinolaisten tekniikka-CD antaa arvon -2mm
+/- jotakin minuuttia. Ja totta on, että jos tuolla eturipustuksella ajelee
säädöt poskellaan, niin aika kamalaa on meno! Lisäksihän nuo muut
arvot ( Caster/Camber jne ) heittävät lähinnä vain kuluneisuuden tai
muiden vaurioiden vuoksi, mutta totuus on että kyllä vaikuttaa vaikka
alapallon väljyys ja pahasti.
Ainakin 156:ssa aivan tyyppioire on, että pallonivelet menee edestä
ja se taas tietää tukivarrenvaihtoa, yleensä ylemmän sellaisen. Mikäli
vaiva taas johtuu takapäästä, niin siellä se tulee puslista tai siitä että
joku älyvälkky on mennyt nostamaan pirssiä ns. taka-akselista ja vielä
keskeltä ylös, mikä sitten tekee kaikkea pientä lisäsäätöä, tuo
poikittainen akselipalkki kun sattuu olemaan alumiinivalua, eikä sitten
varmasti kestä takapään painoa - kyllä muuttuu kulmat, ainakin vähän
ellei paljoa, mutta riittävästi! Näitä on kyllä tiedossa, saattaa tapahtua
vaikka rengasliikkeessä!
kuittailla - lähinnä sillä "se mikä tehoissa hävitään, se hanskalla paikataan"
-mentaliteetilla. Jos vähänkään näitä asioita katselee ja kuuntelee,
vaikka ihan tölsystä tulevista haastatteluista, niin huomaa
helposti, että ajo meni p-hen aivan säätöjen vuoksi. Nimittäin kyllä se
ajo-ominaisuus ja mukavuus löytyy taatusti sieltä astekulmien puolelta,
tärkein lähinnä tuo auraus/ haritus - tokihan muutkin kulmat vaikuttavat ja
hyvinkin paljon.

Alfahan on sinällään peruspaketti, että se on etuvetoinen ( en nyt puhu
klassikoista, vaan tämän päivän masiinoista ) ja etuvetoisten auraus on
perussäädöllä lähes nolla ( McPherson ), koska etuvetoinen pyrkii aina
kääntämään vetotavasta johtuen pyöriä auraukselle, kun taas takaveto
pyrkiin etupyörien jarruttaessa kääntämään niitä haritukselle. Alfassa
taas tuo jousitus on ( ainakin 156 ) varsin alfamainen kyhäelmä, joten
siellä pitää olla haritusta - Torinolaisten tekniikka-CD antaa arvon -2mm
+/- jotakin minuuttia. Ja totta on, että jos tuolla eturipustuksella ajelee
säädöt poskellaan, niin aika kamalaa on meno! Lisäksihän nuo muut
arvot ( Caster/Camber jne ) heittävät lähinnä vain kuluneisuuden tai
muiden vaurioiden vuoksi, mutta totuus on että kyllä vaikuttaa vaikka
alapallon väljyys ja pahasti.

Ainakin 156:ssa aivan tyyppioire on, että pallonivelet menee edestä
ja se taas tietää tukivarrenvaihtoa, yleensä ylemmän sellaisen. Mikäli
vaiva taas johtuu takapäästä, niin siellä se tulee puslista tai siitä että
joku älyvälkky on mennyt nostamaan pirssiä ns. taka-akselista ja vielä
keskeltä ylös, mikä sitten tekee kaikkea pientä lisäsäätöä, tuo
poikittainen akselipalkki kun sattuu olemaan alumiinivalua, eikä sitten
varmasti kestä takapään painoa - kyllä muuttuu kulmat, ainakin vähän
ellei paljoa, mutta riittävästi! Näitä on kyllä tiedossa, saattaa tapahtua
vaikka rengasliikkeessä!
Jep, allekirjoitan tuon 156 etupään kommentin. Pirullisinta on, että se menee vähitellen pilalle ja lopuksi on vaihdettava kopallinen niveliä että voi olla varma vian korjaantumisesta.
Ja täytyy myöntää, että tuo takapään akseliston alumiinivalu on kyllä houkutteleva tunkkauspaikka. Varsinkin kun varsinaiset alustan tunkkauskorvakkeet on niin löysiä, että lattia joustaa sentin tunkatessa. Sitä on pirullista seurata kun yrittää sokeasti luottaa luigin manuaaliin tunkkauksesta.
Ja täytyy myöntää, että tuo takapään akseliston alumiinivalu on kyllä houkutteleva tunkkauspaikka. Varsinkin kun varsinaiset alustan tunkkauskorvakkeet on niin löysiä, että lattia joustaa sentin tunkatessa. Sitä on pirullista seurata kun yrittää sokeasti luottaa luigin manuaaliin tunkkauksesta.