Spider Serie 3 (sm.1982-1989)

[Alfistipohjoosesta]

Eihän se konttorinlaitteisto tiedä mitä sen päällä on. En ole jäykäksi hitsaamassa vaan mietin tuota etupään vaimennuseroa. Eli onko iskarit kuluneet, eri paria (siis säädöt), alapuslat jumissa, vaikuttaako se JOS tuossa olisi jäykemmät jouset ja se esijännitys olisi eri.

[Gasolina]

Eikös se laitteisto kiihtyvyyttä mittaa, ja nimen omaan paluuvaimennuksen? Jos puristusvaimennusta on ihan liikaa arvot on varmaan ihan muuta kuin pitäisi. Punaiset Konit on kai speksattu jäykille jousille ja vakiojousilla eivät varmaan ole paras mahdollinen valinta.
Ainakin periaatteessa erilaiset arvot voisi tulla juuri siitä vasemman puolen suuremmasta esijännityksestä.

Hmm, kävin katsastamassa tuon oman Giulian lokakuussa Eibacheilla+Koneilla. Pitää katsoa, jos löytäisin vielä testilapun jostain, mutta ainakaan mitää rutinoita ei iskareista tullut.

[Alfistipohjoosesta]

Keltaiset konit. Pieni mahdollisuus että olisivat eri asennoissa.

[Gasolina]

Niin joo, keltaiset sulla olikin tietysti. Kuvassa iskarit näyttää kyllä miltei uusilta nekin. Taitaa vaihtoehdot mennä vähiin elleivät tosiaan ole eri säädöissä..

Jatketaan vielä vasemmalla puolella autoa olevien useamman kilon painoisten osien listaa laturilla. Nyt alkaa valjeta miksi paljon rataa tahkoavat vaihtavat näissä tankin vararenkaan puolelle. Samoin väite, että oikealta ohjattava on nopeampi myötäpäivään kierrettävillä radoilla saa nostetta.

[Alfistipohjoosesta]

Juu, iskarit näyttävät kyllä uusilta. Käsin tuntuu että vaimennukset ovat samaa luokkaa, eli ihan kuolleita ei ole kumpikaan. Kädet eivät vaan anna mitään prosentteja.
Nyt otin kuskin alatukivarret irti ja huomenna töihin mukaan.
Ollut mielessä jos jättäisi sen spacerin pois, kuskin puolelta siis. Miksihän ne on hevosenkenkiä, eli avoimia. Sellaiset olivat molemmin puolin ja sellaiseltä näyttävät myyntikataloogissakin

[Gasolina]

Ameriikan foorumilla oli juttua, että spacerin vaikutus auton ajokorkeuteen olisi vasemmalla 1:3 ja oikealla 1:2 eli vasemmalla 7mm specerin poisto/lisäys muuttaa auton korkeutta 21mm ja oikealla 14mm. Mitat eivät ehkä ole ihan tarkkoja, mutta antanevat osviittaa muutoksista.

Spacerit lienee avoimia, että istuisivat jousilautaseen, kun siinä on se nykäle. Kuva löytyikin läheltä

[Alfistipohjoosesta]

Ok. Varmaan ajatus että eivät pyörisi. Ainakaan tuo kohouma ei alalautasta vahvista tms.

[Tiige]

Noihin konttorin testerin tuloksiin kannattaa suhtautua melko suurella varauksella. http://www.alfabbs.fi/viewtopic.php?p=187675#187675

[Alfistipohjoosesta]

Toinen puoli tuli rasvattua. Tein homman niin että otin koko huulitiivisteen, rasvakupin puolelta, pois. Purin tukivarret, putsasin ja kasasin. Rasvasin vasta sitten. Homma toimi hyvin eli pitäsi toimia myös autossa paikallaa ollessa. Tarkoitus on ostaa liimapuristin joka yltää rasvakupilta->rasvakuppiin ja hitsaan sellaiset käpälät että puristin pysyy siinä välissä. Ja tietty että rasvanippaan pääsee käsiksi.
Tällä puolella oli ihan sama juttu. Sisältä tuli "ruosteen"ruskeaa rasvaa. Rasvaa niin paljon että ulospursuava rasva oli tasaväristä. Tukivarret herkistyivät tosi paljon. Välyksiä en huomannut.

[Alfistipohjoosesta]

Toinen etupää kasattu. Oli todella vaikeaa saada se etummainen sisempi pultti menemään. Eivät olleet reiät kohdakkain.... Meni kolmisen tuntia helpossa hommassa.

Mites se takapään sivuttaistuki hässäkkä? Voiko sen ottaa pelkästään irti, eli ottamatta jousia yms irti. Ottaisin vain ne etummaiset 6 pulttia (3kpl/puoli) ja sen takamutterin irti. Mahtuuko pois? Jotenkin hahmottelin että ei jousien pitäisi laueta yms...

[Gasolina]

Joo, trunion-varren saa pois jousia irroittamatta. Auton takapää kannattaa nostaa pukkien varaan ja sitten hallitunkki peräkotelon alle. Sitten vaan auki se perään tuleva mutteri ja ne sisälokasuojan läpi tulevat pultit ja tunkilla sopivati keventäen varsi pitäisi irrota.
Mikäli haluat varren kokonaan pois auton alta pitänee ainakin pakoputken peräosa ottaa pois tieltä. Ne etupään puslat pystyy kyllä irrottamaan, vaikka varsi olisi auton alla. Mulla oli nuo etupään puslat+prikat ihan ehjät, vaikka osat olivat tod näk alkuperäisiä. Veikkaan, ettei sinullakaan vikaa löydy niistä. Se peräkoteloon vastaava kartiopusla mulla oli ihan loppu ja sen uusiminen paransi ajo-ominaisuuksia paljon.

Kasaaminen on astetta vaikeampaa kuin purkaminen. Ainakin itseltä vaati jonkin asteista kikkailua saada ne etupään pultit alulle, laippoja pitää pystyä kääntämään sopivaan asentoon vaikka putkipihdeillä samalla, kun laittaa pulttia alulle sisälokasuojan puolelta. Niissä laipoissa ja varressa on, tai ainakin mulla oli ajoitusmerkit joilla epäkeskeiset laipat saa menemään oikeaan asentoon eli laipan ja varren viivat pitää olla kohdakkain.

[Alfistipohjoosesta]

Ahas...eiköhän lähipäivinä selviä. Pitää luottaa että se takapää riittää. Laitan jo ne osat sitten tilaukseen.

Onko etupään ylemmän tukivarren sisäpää myös rautapuslalla?

[Gasolina]

Se takapään kartiopusla kannattaa ainakin omien kokemusten mukaan ottaa Superflexinä. Alkuperäinen kumipusla on ehjänäkin aika vetelä, eron kyllä huomaa ajossa.

Etupään ylätukivarressa on alunperin tavallinen kumipusla. Jossain oli juttua, että rautapuslakin sopii sinne, tämä on silti enemmän ratakäyttöön tehty juttu.

[Alfistipohjoosesta]

Ok. Jätän sen puslan sitten katsomatta.
Tilaan Superflexinä sen kartiopuslan.
Tuli ostettua tuo uusin Mobilisti, jollakin toimittajalla on Bertone GT. Siinä oli pyyhkimien alusta ruostunut, kosteus pääsee mutta ei pois. Onkohan sama ongelma Spiderissa? Minulla oli se peltikin irti kun tuosta puuttui toinen pesusuutin. Kyllä sen kotelon putsailin ja ruostesuojasin mutta en hirveän tarkasti tutkinut. On muistikuva että sen moottorin alla olisi bitumilevy. Sitä en poistanut (enkä moottoria) tai edes koputellu tms. eli pääseekö sen alle kosteus ja ruoste?
Muutenhan tuo olisi suht helppo tarkistaa uudestaan mutta sen kromilistan kanssa on aina vaikeuksia.

[Gasolina]

Varmaa tietoa ei ole, mutta ajattelisin, että pyyhkijöiden alla oleva kaukalo on ainakin samantapainen kaikissa 105srjn autoissa. Mulla oli sen pyyhkijöiden alla olevan ulkopellin alahuullos ruostunut, syynä tähän oli kumitiivisteen kiinnitysklipsit, joiden alla kosteus oli päässyt muhimaan. Korjaukseksi riitti 30mm soiro uutta peltiä reunaan. Ylempi kaukalo näytti omassa autossa ehjältä, mutta bitumin alle en kurkannut, näytti kyllä ehjältä päällepäin. Mieleen muistuu ainakin yksi Berlina, jossa tästä kohtaa näkyi suoraan jalkatilaan.. Hmm, pystyisiköhän tuota kurkkimaan kojelaudan alta, mitään kummemmin purkamatta. Uudemmissa autoissa taitaa kyllä olla jotain äänieristysmateriaaleja edessä

Tuosta rakenteesta vielä; ruostevauriota aiheuttaa varmaan kaukalossa mahdollisesti oleva moska, joka estää veden valumasta sinne kennon edessä olevaan alakaukaloon, josta lähtee se iso vedenpoistoputki. Muuten ainakin Giuliassa kaukalo on sen muotoinen, ettei siinä ainakaan kovin paljoa vettä pysty olemaan.

E: Vai valuuko vesi siitä yläkaukalosta kuitenkin sivulle ja sieltä lokasuojan sisään ja maahan, joku erikoisempi systeemi siellä taisi olla.

[Alfistipohjoosesta]

Ne kaukalot on sivuilla. Menee letkut hyttiin, siitä tulipellin läpi ja päättyy ylätukivarren tienoille. Jostain tuolta tuo Spiderini hieman tiputtelee. Testasin ne letkut ja vaikuttivat ehjiltä ja virtaavilta.

[Gasolina]

Pitääkin tutkia tarkemmin tuota omaa autoa, jos sieltä kuitenkin löytyy samankaltainen systeemi ja mahdollisia ongelmia.
Se konehuoneen puolelle, oikealle tuleva iso letku kai kuitenkin tulee lämmityslaitteen kaukalosta?

[Alfistipohjoosesta]

Trunion-varren puslat tulivat. Otin sitten etupäähän ne 2 levyä ja ne kaksi kartiota. Ja SuperFlexinä

[Alfistipohjoosesta]

Etupää kasattuna:
Oikea. Vasen.
Käytin tuossa toisella puolella 4:ää kierretankoa. 2:lla puristin ja kaksi ohjasi. Nyt meni kerralla.

Takapään purin. Merkkasin alkuperäisen asennon, kuten Gasoline neuvosta ymmärsin, käytin maalia.
Ainakin tässä 3.Seriessä tulee pakioputki ja sen lämpösuojaeteen.. Joten jouduin ottamaan ne irti/löysällä.
Laippojen kohdat olivat ehjät vasemmalla ja oikealla. Pultit lähtivät helposti irti mutta alemmissa oli hieman ruostetta. Hioin ja kunnostin pultit ja laitoin kotelosuojan pulttien läpivienti holkkeihin.
Puslat olivat ehjät ja itseasiassa varsin kovaa kumia. Sisäreikä oli uusissa tiukempi. Toivon että ajettavuus paranisi.
Olin ostanut, varmuudeksi, nuo etupäänkin puslalevyt. Kuten Gasolinallakin alkuperäiset vaikuttivat ihan ehjiltä ja jätin ne vaihtamatta. Lähinnä siksi että on pieni vaara kumipuslan revetä irti. Kummallakin puolen on kohdistuskolot. Jotta puslan tulee oikeaan asentoon. Minulla on molemmat puolet hieman väärin ja asentaminen on tuskaa. Tankoa pitää kannatella, ohjata, vääntää ja pultit saada yhtäaikaa kohdilleen. Niinpä tanko on vieläkin irtaallaan. 10C pakkanen otti väliaikais voiton asentajasta.
Kumpaankin etupäähän tulee lisäksi säätölevy (?) joka pitää saada menemään tangon mukana. Tietysti se putoilee jatkuvasti. Asentaessa pitää huomioida että yksi sivu on suora ja muut kaarevia. Jotta tulee oikeinpäin ja pultit voivat mennä paikoilleen.

[Gasolina]

Sulla on nuo alkuperäiset kartiopuslat vielä aika hyvässä kunnossa. Sitä ulkopuolelle/päälle tulevaa kannattaa hioa hiukan matalammaksi, että pystyy käyttämään alkuperäistä sokkalukitusta. Ainakaan mun autossa ei uusilla puslilla mutteri mennyt tarpeeksi syvällä, jotta sokkaa olisi saanut reikään.

Ne etupään kiinnitykset on tosiaan aika kinkkiset laittaa paikalleen, homma ei juuri helpotu vaikka ne kohdistusmerkit olisi tarkasti paikallaankin. Kannattaa hakea taka-akselille sopivin korkeus nostamalla tunkilla peräkotelosta. Taisin itse sitoa ne säätölevyt ohuella rautalangalla pesiin kiinni kahdesta reiästä niin pysyivät paremmin mukana ja rautalangat on helppo poistaa, kun saa yhdenkin pultin kiinni. Sitten otin putkipihdeillä pesästä kiinni ja väänsin yhden pultinreiän niin lähelle kuin mahdollista ja sitten vaan nopeasti pulttia reikään toisella kädellä ja vasaralla vähän alkuvauhtia, onneksi niissä on kartiokärjet, jotka keskittää ja lähtee kierteelle vaikka reiät ei ihan kohdakkain olisikaan. Itsellä meni kanssa tuossa hommassa jonkin verran aikaa vaikka oli kesä ja olosuhteet varmaan helpommat.

[Alfistipohjoosesta]

Päivisin on lapset seurana niin auton alle meneminen ei houkuta. Muistin että erittäin rasittava piirre on kun ryyppy ei pysy päällä. Kaasareissa on jouset joiden kuuluu varmistaa että ryyppy lähtee pois mutta mikä estää niitä vetämästä sitä kokoajan nolliin.
Nim.merk "Haluu handsfree imun"

[kterkkila]

Ei kai tuossa ole sellaista systeemiä, että nuppi vedetään sopivaan kohtaan, jonka jälkeen kierretään hieman että lukittuu? Tuli vaan mieleen kun jossain sellaiseen olen törmännyt, mutten muista missä.. Spiideri se ei ollut, kun en ole moista ajanut.

[Gasolina]

Giuliassa on alumiiniset vivut ryypylle ja käsikaasulle, näiden jäykkyydelle on kiristettävä kitkasäätö. En ole tällaista systeemiä nähnyt enää 70-luvun puolella valmistetuissa autoissa, joten Spiderissa on varmasti erilainen.
Itse olen vetänyt hiukan käsikaasua päälle koneen ollessa kylmä, tällä tavoin ajaminen on vaivatonta.
Minkälaiset hantaakit Spiderissa muuten on noille säädöille?

[Alfistipohjoosesta]

Käsikaasu on jäänyt pois.
Imu. (Kuulukohan tuohon virtalukon ympärille jotain? Tuo vipukytkin on sähköantennille)
Vaijerin lähdöstä en ole löytänyt mitään "jarrua".
Enkä kaasuttimien päästä.

[Gasolina]

Ryyppyvipu näyttää olevan tyystin erilainen noissa uudemmissa, pakko sanoa, että muutos ei ole ainakaan parempaan suuntaan. Vanhan mallin vivut on kauniit ja toimivat

Mitä, jos vapauttaisi toisen kaasarin palautusjousen tehtävästään, jousivoima puolittuisi ja ryyppy voisi pysyä paremmin päällä?

[Alfistipohjoosesta]

Tuota ryypyn palautusjousen poistoa pitää kokeilla. Itse olin pähkäillyt, vain, hidastinta/jäykistintä tuonne hytin puolelle. Yleensä se selkein konsti jää kokonaan huomaamatta.

Tänään voimistelin taka-akselin kanssa, naistenpäivän kunniaksi. Huomasin että ne välilevyt oli huomattavan eripaksuiset. Onneksi on tullut otettua kuvia niin sain osat kuten olleet. Sain alimmat pultit paikoillee. Yritin keventää taka-akselia mutta minulla se väännätti juuri väärään suuntaan. En tiedä olisiko ollut toisin jos ensimmäiset pultit olisivat olleet ylimmät. Pistin 17mm listan kärjen kierreosaan ja väänsin 19 millisellä listalla (lista=kiintoavain, nähtävästi lista on pohjoisempana käytetty termi kiintoavaimesta) jolloin puslaosa kääntyi. Sitten ohjasin 8mm pultin kierreosan läpi rungonreikään. Nyt listat pois ja se pultti kiinni. Kolmas pultti menikin sitten helposti.
Tuossa on kaksi reikää sokalle. 90 asteen erolla ja muutaman millin etäisyys erolla. Nähtävästi se 100-123Nm on tuon pultin oikea momentti. Ja korinpuolet tulee 39-45Nm ??
Kävin jo kokeilemassa tuota 100Nm momenttia. Se mutterin ja puslanväliin tuleva "liukuholkki" on sisäreiältään porrastettu. Eli pitkäsisäreikä on suurempi (on juuri sen tapinliukupinnan kokoinen) mutta mutterin pääty on pienempi (on mutterin kierreosan kokoinen). Tuolla 100Nm menee niin pitkälle että tulee metallit vastakkain. Puslat ei kylläkään pursuile ja näyttävät ihan ok. Ihmetys on nyt vain siinä että muistelisin lukeneeni ensiavuksi kuluneisiin pusliin tuon mutterin kiristämistä. Mutta nythän momenttia suurentamallakaan ei tuota puslaa enää saisi tiukemmaksi. Liukurengas ei voi mennä syvemmälle.

[Gasolina]

No, hyvä, että sait Trunion-varren paikalleen. Kiristysmomentit taisi olla juurikin tuollaiset, etupää ei kovin tiukkaan.
Ilmeisesti tuossa takapään kiinityksessä on tapahtunut jossain vaiheessa muutoksia. Kyllä mullakin siinä "prikassa" on holkki, joka estää kiristämästä prikkaa kiinni T-varteen. Tässä vanhemmassa mallissa pusla on kyllä liian paksu eli prikka ei mene pohjaan asti ellei siitä hio hiukan pois. Ilmeisesti T-varren puslanreikä on uudemmassa suurempi tai sitten pultti on pitempi, on tietysti mahdollista, että olen saanut väärän mallin puslankin.
Itse kirjoittelin tuonne projekti-ketjuuni tuosta puslan kiristysmahdollisuudesta. Muistaakseni se ensimmäinen sokanreikä olisi ollut hiukan ennenkuin prikka ottaa "pohjaan" ja siinä olisi ollut tämän verran kiristysvaraa. Tämä tietysti vain siinä tapauksessa, ettei sokka jo alunperin ole ollut takimmaisessa reiässä. Ei ole silti lainkaan mahdotonta, etten olisi kirjoitellut omiani..

Niistä etupään kiinnityksen sovituslevyistä muuten vielä; niillä ilmeisesti vaikutetaan taka-akselin asemaan auton kulkusuuntaan nähden. Sovituslevyjen paksuuksissa on eroja eri autojen välillä, onko korjaamokirjassa mitään ohjetta tuota varten?

[Alfistipohjoosesta]

Trunion varren varassahan tuo sivuttaiskohdistus tehdään. Eli levyillä voi siirtää akselia koriin nähden. Joitain millejä oli paksuus eroa. Mihinkään ohjeeseen en ole törmännyt.
Pitänee odottaa joskos se, pienehkö, levottomuus katosi. Kun tiessä on heitto, kesken mutkan, niin auto on hakenut suuntaansa, ehkäpä juuri vain auton sivuttais heilahduksena. Ei rattiin ole tarvinnut koskea mutta perseellä tuntee.
Jos tuo ei katoa niin joko se on sellainen, alkujaan tai sitten seuraavaksi otan pitkittäistukivarren puslat vaihtoon. Nuohan estävät taka-akselin vääntymistä mutta oire on tuntunut enemmän taka-akselin sivuttais siirtymisenä.
Eikä sekään ole häirinnyt kuin kevään eka päivinä. Mutta parempi jos sen saisi pois.

[Gasolina]

Pitänee odottaa joskos se, pienehkö, levottomuus katosi. Kun tiessä on heitto, kesken mutkan, niin auto on hakenut suuntaansa, ehkäpä juuri vain auton sivuttais heilahduksena. Ei rattiin ole tarvinnut koskea mutta perseellä tuntee.
Jos tuo ei katoa niin joko se on sellainen, alkujaan tai sitten seuraavaksi otan pitkittäistukivarren puslat vaihtoon. Nuohan estävät taka-akselin vääntymistä mutta oire on tuntunut enemmän taka-akselin sivuttais siirtymisenä.

Juuri tuollaiseltahan se tuntuu. Itse luulin, että akseli irtosi kokonaan, kun ensimmäisen kerran ajoin mutkassa kuoppaan kunnolla. Aika paljon parani kyllä tämä vaiva kartiopuslan vaihdolla. Jonkin verran vaikuttaa myös takapään korkeus, mitä matalampi perä sitä vähemmän akseli ohjaa. Jossain määrin tuo on silti rakenteen ominaisuus eli vaikka kaikki on kunnossa niin kyllä perän "muljaamisen" tuntee.
Autodelta rakensi akselin suitsimiseksi aikanaan sliding block-tuennan. En oikein keksi tuolle hyvää käännössanaa, mutta kyseessä on kuitenkin liukujen avulla ainoastaan ylös-ja alaspäin liikkeen salliva rakenne. Näitä saa uustuotantona, mutta rakenne soveltuu jatkuvan voiteluntarpeen vuoksi huonosti liikennekäyttöön. Halvin ja yksinkertaisin tapa tuennan parantamiseksi lienee Panhard-tanko ja, jos haluaa hifistellä niin DeDion. Hienostihan tuo 105-srjn tuenta toimii ollessaan kunnossa ja niinkuin sanottu se muljaaminen on enemmänkin ominaisuus johon kyllä tottuu.

[Alfistipohjoosesta]

Otin hieman mittoja. En viitsinyt enää purkaa joten puslalenkin sisäreikää en mitannut.
Lenkin leveys, ulkomittana, pultinsuuntaisesti 42mm
Puslan ja mutterin väliin tuleva holkin paksuus 13mm
Vaihdelaatikon puslanpäädystä holkin ulkoreunaan 68mm
Mutterin leveys holkinpäädystä sokan syvennykseen 11mm

Pakoputken lämpösuojat käytin lattialla. Laitoin ruostesuojaukset niiden taakse. Lämpösuojat ja pakoputken laitoin paikalleen.

Vielä olisi vanteiden kiillotus tarvetta. Maalaus, projektiketju innosti ajatukseen että jos itse maalaisi. Samalla "säästäisi" kun keittiöovet pitäisi maalata.
Pitänee kurkata se pyyhkimien tausta, jospa ei olisi liian myöhäistä. Ryyppy ja se pieni vuoto jalkatilaa ovat harmillisia ja ne pitäisi entrata.

[Alfistipohjoosesta]

Lapset hoidossa ja tallissa sopiva lämpö.
Eli pyyhkimien kotelosta ei löytynyt mitään ihmeempää. Parin kuvan takia täytyy vielä tarkastella muutama kohta. Kamera on kätevä kun se mahtuu ahtaaseenkin paikkaan niin voi katsoa kuvia koneelta ja sen mukaan ottaa kohtia tarkempaan syyniin. Tuli käytettyä Spideria etsiessäkin. Kohteesta paljon kuvia, alustasta, lokasuojien sisältä yms. niin kotona pystyi tekemään tarkastuksia.
Mutta kotelosta ja sen veden poistosta. Ja mahdollisia vuoto kohtia.
Kotelo on letkutettu kummastakin päädystä oikea ja vasen.
Letkut kulkevat jalkatilojen läpi. Vasen. Oikea.
Kotelo-albumista , tuolla näkyy kuvat niiden ohjaamon kylmäpuhallusventtiilien kanavien lähdöt. Ja se että tyhjennysletku päättyy iskarivahvikkeen viereen. Olisikohan tuo lasintiivisteen ja korin väli kuinka todennäköinen vuoto kohta? Tiiviste ja korisauma on tilkitty, purukumimaisella, mustalla tahnalla.
Parissa kuvassa näkyy ruskeita raitoja ja maalinkupruilua. Pitää tarkistaa paikat. Vaikea sanoa onko likaa, hitsaussamaa vai ruostetta.

[Alfistipohjoosesta]

Toinen imun palautusjousista poistettu. Pitää katsoa riittääkö tuo kun auto käynnistyy. Kuivaharjoittelussa tuo oli just riittävä kevennys.
Takapuslasto näyttää nythyvältä.. Sokkakin tuli tänään ostettua. Pitää vain vielä muistaa asentaa.

[Gasolina]

Pitääkin mittailla omasta autosta kartiopusla systeemit nyt, kun on verrannetta.
Tuollaista samannäköistä mustaa massaa mullakin oli tuulilasin tiivisteen välissä. Ruostetta en ainakaan minä pysty tuosta sinun autosta näkemään.
Aika jännät systeemit tuossa ilmanoton kaukalon vedenpoistossa. Onneksi ei mitään ruosteita näy tuollakaan.

[Alfistipohjoosesta]

Letkun vieressä. Ruostetta vai hitsaussaumaa? Tuossa on pellin reunoissakin ruskeat viivat. Tuo on helpohko paikka tutkia. Ihmettelen vain kun tuonne suuntaan olen katsellut kun sisustat oli irti.
Myös ruostesuojausta voi noihin paikkoihin parannella.
Pitänee ottaa vesiletku ja yrittää etsiä vuoto paikkaa. Tiputtelee polkimien kohdilta. Tuo letku (ehjäksi muka totesin), lasit ja miksei tuon kotelon saumatkin (näyttivät kyllä ehjiltä). Ajaessa, rätin ja sivuikkunoiden, liitoksesta vuotaa sisään. Mutta se tulee vain ajaessa ja todella vähän. Ei jalkatilakaan akvaarioksi enää muutu, kuten 3vrk Kuopiossa seistessään, mutta olisi mukava kun ei sieltä vuotaisi.Tuota ikkuna/rätti linjaa voi olla vaikea saada pitäväksi.

[Rasvis]

Näyttää se katon ja sivuikkunan välinen rakenne ainakin omassa sellaiselta ettei siitä kovin tiivistä saa. Sitä ikkunaa vasten tulevaa lärpäkettä voi ilmeisesti hiukan kiristää katon reunaa kiertävästä vaijerista.

Ehkä ei olekaan huono juttu että 70-luvun autojen lattiamatot ovat kumia

[Alfistipohjoosesta]

Saako ne matot sitten helposti irti? Nyt ollut kynnyskotelon kohdalta verhoilun lista irti ja verhoilumatto reilusti kohollaan. Edellisen talvenhan nuo olivatkin kokonaan irtaallaan. On vain suuritöiset irroittaa ja säilytystilaakin vaativat. Eli tuollainen reunahengitys sai nyt riittää.

[Rasvis]

Joo, alkuperäisissä jalkatilan kumimatoissa taisi olla nepparit reunoissa. Se mattosarja on tuollainen moniosainen:

[Alfistipohjoosesta]

Auto on laskeutunut pukeiltaan. Ajossa ei vielä. Mutta tuo heiluminen voi tulla noista varsin löysistä renkaistakin. Korkea profiili ja mukavuuspainotteinen merkki.

[Alfistipohjoosesta]

Tietysti talvikuukaudet vaikeuttavat vertailua mutta väittäisin että ajettavuus parani noilla uusilla puslilla (+herkistykset).
Mutta jos tuon rengasvalinnan saisi tehdä uudestaan niin ottaisin 195/60R15 enkä tuota 185/65R15. Hintaeroa ei noilla ollut paljoa mutta ajattelin keveämpää ohjausta. Lähinnä tilanteisiin kun vaimo ajaa. Mutta koska ohjaus on nyt tosi keveä niin ei noilla senttiä leveämmillä olisi paljoa jäykempi.
Nostin rengas paineet 2.1bar. Mitäs paineita muilta löytyy?
Pikku nyppimisiä olisi vielä mutta eivät ajoa haittaa.

[Gasolina]

Mulla taisi rengaspaineet olla 1.9bar:n paikkeilla renkailla 175/70-15 Pientä pohdintaa on itselläkin menossa mihin rengaskokoon päätyä tuon oman kärryn kanssa.

[Alfistipohjoosesta]

Pitihän se itsekkin ZF:ään kurkistaa. Öljyä oli, sain lisättyä muutamia ml kunnes oli jo ihan pinnassa. Ajattelin kokeilla sitä kiristämistä. Olipas tiukassa se 19mm mutteri ja sen löysäämiselläkään ei se keskiruuvi suostu kääntymään mihinkään.

[Alfistipohjoosesta]

Olen harmitellut taustapeilin, siis sen keskimmäisen, sumeutta. Ihan kuin siinä olisi peili hapettunut. Kuitenkin tullut sitä aina putsailtua jospa paranisi. Eilen sitten sisäfiksauksessa katsoin tarkemmin ja sehän on kaksiosainen peili. Eli ulkokehys lähtee helposti irti jonka jälkeen voi ottaa lasin ja ERILLISEN peilin irti. Niiden välissä on muutama mm ilmarakoa. Siellä välissähän se lika oli. Nyt kiiltää ja heijastaa. Huonopuoli on että takalasi näyttää nyt tosi sumealta.

[Topi]

Eilen sitten sisäfiksauksessa katsoin tarkemmin ja sehän on kaksiosainen peili. Eli ulkokehys lähtee helposti irti jonka jälkeen voi ottaa lasin ja ERILLISEN peilin irti. Niiden välissä on muutama mm ilmarakoa. Siellä välissähän se lika oli.

Hjuva vinkki, täytyykin vilkaista omastakin.

Nyt kiiltää ja heijastaa. Huonopuoli on että takalasi näyttää nyt tosi sumealta.

No, kai näkyvyys paranee, jos toisen sumeuden saa poistettua, siis peilin. Näkyvyys Spideristä taakse/takaviistoon on katto päällä kyllä aivan karmea.

-Topi Kuusinen

[Alfistipohjoosesta]

Tein tupla sopimuksen. Kellarin purkaminen ja takalasin kiillotus ovat hommia jotka syövät rotanlailla. Eli välillä purkamista ja välillä kiillotusta. Nyt lasi "kiiltää" mutta kellarissa olisi vielä betonia hakattavana. Kiillotukseen käytin venepressujen yms.pleksilasien hiontaan tarkoitettua tahnaa.

[Rasvis]

Tällähän jaellaan hyviä vinkkejä. Omastakin kinneristä on taustapeili pölyinen ja vaikka katto on uusi niin takaikkuna on siitäkin ihan harmaa. On vielä tasaisesti, eli ei näytä siltä että joku olisi kylmän kangistamaa kattoakaan käännellyt.

[Alfistipohjoosesta]

Huomattiin että auto värisee n.100km/h nopeudessa. Vaimenee alemmissa ja ylemmissä nopeuksissa. Onko näissä ollut kardaanin tasapainon kanssa ongelmia?

[Alfistipohjoosesta]

Mamas Classicissa tutkittiin yhtä Q.V:tä jossa oli penkin verhoilu antanut periksi. Sen tutkimuksen mukaan tuo nahka olisikin keinonahkaa. Ja niin paljon kun olen sitä hoitanut.....
Illalla tutkin penkin tarkemmin ja nyt väittäisin että kuskin penkki on (mahdollisesti) keinonahkaa ja vänkärissä on osaksi aitoa ja osaksi keinoa.... Kuulostaa, jopa italialaiseksi, todella hullulta.

Tuossa vanha kuva jossa penkit väärinpäin. Vänkärin penkissä on nahan "vuosirenkaita" eli virheitä yms. Ja kuskin penkki on liian sileä. Luulin eiliseen asti että vänkärin penkkiä on aurinko yms. päässyt vanhentamaan.

[mutt]

Ettei vain ole kuskin penkkiin uusittu verhoilua joskus aikaisemmassa elämässä?

[Topi]

Eilettäin tutkin oman Spiderini penkkejä. Vaikuttaisi siltä, että istuintyynyn ja selkänojan verhoilut ovat nahkaa; sivut, takaosat ja niskatuet on verhoiltu keinonahalla.

-Topi Kuusinen

[Alfistipohjoosesta]

Otin puhuttelevammat kuvat:
Kuskin penkki. Kuvasta näkee myös sen että vasen reunapullotus on mennyt pehmeämmäksi. Yritän talvella tilata uuden pehmusteen. Kataloogit tuntee sen mutta kokemuksesta tiedän että varasto ei välttämättä.
Vänkäri penkki. Kuvissa on sävyeroa jota ei kyllä luonnossa huomaa. Uskon että tuo johtuu jostain valaistus erosta.
http://www.leatherseats.com/ sivustolta näyttäisi pystyvän tilaamaan verhoiluja. Tilausta en ole kuitenkaan jättämässä, ensi shokki on jo vaimentumassa.
Kaiutinkotelot muutin punaisemmaksi. Ne puiset hyppäsivät liikaa esille. Noiden idea on sellainen että autoon ei tarvinnut tehdä mitään muutoksia, reikiä yms. Johdot ovat liittimillä ja kaiuttimet mahtuvat peräkonttiin. Ja kokonais suoritus oli ihan parasta omaa persoonaani. Pelkät etukajarit eivät jaksaneet antaa ääntä->suunnitelma->väliaikaisratkaisuksi tallista löytyneistä pyökkiliimapuulevyistä yhtenäinen kotelo->ei mahdu peräkonttiin->kesä ajoa->sahaus halki ja samalla kotelot umpinaisiksi ja vyllinkiä sisään->idea punaiseksi verhoilemisesta->pikku pitäjämme kangasliikkeissä ei ainoatakaan pelkkää punaista kangasta (jotain kukkaa tms. mukana)->sävyhän unohtuu mutta pongaan edullisen punaisen sohvapeitteen Valintatalosta->verhoilu sillä. Lopputulos ei ole kyllä mairitteva mutta parempi kuin lähtötilanne.