Nord-moottori

[Grendel]

Solexit on ihan yhtä hyvät kuin muutkin. 40 mm solexissa muistaakseni jopa 45 runko eli virtaa dellortoja ja webereitä paremmin. Loppupeleissä ainoa tärkeä on säädettävyys eli osien saatavuus. Kaikkiin on saatavissa isompia kurkkuja. Omissa edellisissä 40 solexeissa oli 34 mm kurkut. Niissä todellakin suuttimet vaihdettiin alakautta. Ei siinä peiliä tarvittu mutta sormituntumaa. Bensaa myös joka puolella vaihdettaessa. Nykyisissä 48 ssa saa vaihtaa yläkautta.

Aikoinaan kun kone ei kiertänyt kunnolla lainasin kaverilta 45 weberit jotka oli säädöissä 200 heppaiseen bertoneen. Kulki juuri yhtä hyvin kuin solexeilla ja lambda kohdallaan.

Vakiovenat riittänee 190 hepan paikkeille. Pakovenat on jo liian isot. GTAm kuten TS käyttää 2 mm pienempiä.

Seuravaan koneeseen ei kyllä kaasareita tule. Helpompi ja halvempi säätää ruutta kohdalleen. Sytkästä puhumattakaan.

[Gasolina]

Täällä onkin paljon hyvää juttua!

Rasvis, niistä nokista; 105-srja kai muuttui 115-srjksi joskus 70-luvun puolenvälin jälkeen? siis myös euromallit. Jos olisi 115-srjn varaosakirjat niistä näkisi mitkä nokat siellä on, tai sitten ottamalla venakoppa pois. Ainakin uudemmissa 80-luvun Nordeissa taitaa olla miedommat nokat.

[Roadkill]

Njaah, oma vehje on 115 ainakin konehuoneen kilven mukaan, ja vuosimalli 1972.

[Gasolina]

115.09? 1300 Super näyttää tosiaan olleen 115-sarjaa alusta asti eli vuodesta 1970 Enpä ole koskaan tuotakaan huomannut.
Vuoteen 1972 muut paitsi jenkkimallit ja tuo pikku Super on ainakin Fusin kirjan mukaan olleet 105-sarjaa. Nuova-mallit taisi sitten olla jo kaikki 115-sarjaa?

[Rasvis]

Jos olisi 115-srjn varaosakirjat niistä näkisi mitkä nokat siellä on, tai sitten ottamalla venakoppa pois.

Kopanhan saa äkkiä veks mutta miten nokat tunnistaa? Onko niissä peräti numerot jossain tai voiko nokan korkeuden perusteella määrittää version?

Roadkillin autosta näyttää albumikuvien perusteella tipahtaneen kansi ja vauhtipyörä autotallin lattialle, onko kunnostus vai viritys menossa?

Nordin vauhtipyörä on ilmeisesti aika tukeva limppu. Omasta kun pitäisi joka tapauksessa kaivaa vaihteisto pois niin samallahan tuota myllynkiveäkin vähän keventäisi, mutta onkohan alakerta tasapainotettu pakettina vai voiko vauhtipyörän painottaa erikseen? Jos pistän tässä vaiheessa pannun osiksi niin äkkiä käy niin ettei ensi kesänäkään tarvitse tukkaa kuivata.

[Gasolina]

Mulla tosiaan lukee nokissa 105.48 Samat nokat sullakin siellä taitaa olla. Noissa uudemmissa on kai sitten erilaiset.

En kyllä tiedä onko vauhtipyörä ja kampiakseli tasapainoitettu yhdessä. Jos kovasti hakee lisää kierroksia niin kannattaisi tasapainottaa yhdessä.

Jos ensi kesäksi saisi uuden koneen kasattua niin katsotaan mitä alfan 8V nelikosta lähtee

Onko suunnitelmissa Nord vai TS?

[Grendel]

Alkaa olla aikaa siitä kuin katoin noita koneita viimeksi. Eikös se numero ollut siellä lopussa (2000 / 2001 tai mikäsenytoli) mistä näki onko teho vai saastenokka. Jos muistan niin katon mitä noissa lukee. Hyllyssä löytynee vakio ja virinokkia joitakin kappaletta.

Vauhtipyörän voi rivinelosessa tasapainottaa erikseen. Etulaatikkomalleissa tilanne ei ole paha kun limppu painaa sen kymmenen kiloa. Takalootaisissa on sitäkin ikävämmin. Alfetta vakio etusiivu on 10 kg ja takana 7.5. Ykkösellä 27% koneen tehosta menee vauhtipyörien kiihdyttämiseen. Nykyinen kytkimen vauhtipyörä painaa vajaa kilon

V6 on sitten tasapainotettava yhdessä ja vaatii uuden tasapainotuksen jos männät tai kanget kevenee.

Uudeksi koneeksi tulee tessu ja toivottavasti kymmeniä heppoja vanhaa enemmän ja 10% pienemmällä tilavuudella. Kansi on portattu ja mitataan tällä viikolla.

[Rasvis]

Tehän tiedätte ja tunnette Nordista joka mutterin

Onko limpussa muodon puolesta hyvin varaa keventää ja paljonko kannattaisi ottaa pois noin katukäyttöä ajatellen? Vai pitääkö alkaa heti miettimään alumiinivauhtipyörää tai jotain eksoottisempaa limppu-kytkinpakettia?

[Gasolina]

Grendellin muisti on varsin hyvä, koska oli niissä nokissa tosiaan jokin pitempi rimpsu tekstiä. Varaosakirjasta löytyi 105.48.03.200.01 eli tämä lienee sitten se tehonokka. Kirja muuten tarjoaa myös kakkossarjan 1750:iin samaa nokkaa ja ykkössarjan 1750:ssa oli sama kuin 1600:ssa.

[Grendel]

Tarkoitatko rasvis spiderin vauhtista?

Itse taisin ottaa parisen kiloa. Katukäyttöön ei välttämättä tarvitse ottaa lainkaan. Jos haluaa niin on varaa ottaa reilusti. Miksei exotiikkaakin? Ei siitä kadulle hyöryä ole mutta kiva essolla kertoilla. Vaikka alumiinivauhtipyörä ja 4.5" tuplalevyinen kytkin. Kamalaa sillä on kadulla ajaa mutta on se hienoa.

[Rasvis]

Joo, Spiiderin vauhtista, oma lehmä ojassa.

Pitäisi tietty löytää joku kompromissi käytettävyyden ja kierrosherkkyyden suhteen. Mieluusti möltti saisi vielä pysyä yhtenä kappaleenakin. Alfaholics myisi kyllä neljä kiloa kevyempää teräsvauhtistakin 300 puntaa plus VAT, mutta jos melkein samaan pääsee sorvaamalla vakiotakin niin olisihan se persaukista miellyttävä kustannustehokas ratkaisu.

Joku putiikki myi vakiota kevyempää kytkinpakettiakin mutta liekö tuolla isompaa merkitystä, massahan ei silloin kuitenkaan tule kehälle.

[Roadkill]

Roadkillin autosta näyttää albumikuvien perusteella tipahtaneen kansi ja vauhtipyörä autotallin lattialle, onko kunnostus vai viritys menossa?

No ei nyt sentään. Tallin nurkassa on ollut ylimääräisenä 1300-klöntti, josta olen yrittänyt päästä eroon. Yksi ostajaehdokas halusi nähdä kuvia. Oman Giulian oikea mallimerkintä olisi tällä hetkellä 1750 Super, joten ei tuo kansi siihen oikein passaa vaikka olisi kuinka tuunattu (pian joku varmaan kertoo, että itse asiassa 1300:sia kansia käytettiin hypersuper gtam autodelta 1750-koneissa, koska niiden koeksistenssi ja painoindeksi oli korkeampi...)

Noita vauhtipyöriä on pari ylimääräistä, olen pohtinut jos joskus koittaisi kevennellä. Mutta tässä on kuitenkin pari tähdellisempääkin juttua ennen sitä.

Ja Gasolina, kyllä tosiaan 115.09 oli oikea veikkaus.

[Gasolina]

Joo, Spiiderin vauhtista, oma lehmä ojassa.

Pitäisi tietty löytää joku kompromissi käytettävyyden ja kierrosherkkyyden suhteen. Mieluusti möltti saisi vielä pysyä yhtenä kappaleenakin. Alfaholics myisi kyllä neljä kiloa kevyempää teräsvauhtistakin 300 puntaa plus VAT, mutta jos melkein samaan pääsee sorvaamalla vakiotakin niin olisihan se persaukista miellyttävä kustannustehokas ratkaisu.

Joku putiikki myi vakiota kevyempää kytkinpakettiakin mutta liekö tuolla isompaa merkitystä, massahan ei silloin kuitenkaan tule kehälle.

Mitä muuta muutosta meinaat moottoriin kevyen vauhtipyörän lisäksi? Kansityö, nokat, puristukset, sytkä ja pakosarja? Omien kokemusten perusteella myös starttimoottori menee aika nopeasti uusiksi, jos vanhassa on vähänkin kipua.

E:

Oman Giulian oikea mallimerkintä olisi tällä hetkellä 1750 Super

Oletko muuten tutkinut onku tuo sinun 1750-kone ykkös vai kakkossarjaa? Tai muistatko moottorin numeroa?

[Roadkill]

Enpä ole tutkinut, enkä muista . Mutta siinä on vanhanmallinen öljynsuodatin, olisiko se indikaatio ykkössarjasta?

Säikeen alkuperäiseen aiheeseen liittyen; voisi joskus ensi kesänä vertailla näitä luonteita ihan reaalimaailmassa. Edellyttäen toki, että onnistun opettamaan koneen vetämään turhia käkeltämättä.

[Gasolina]

Voi muten ollakin tuo suodatin homma noin. Venakopassa ei näy imuputken kohtaa, mutta koppa on kyllä voitu vaihtaa. Tämä ehkä selittäisi nuo tarvikeputsaritkin. Moottorin numeron perusteella voisi koettaa haeskella vuosimallia virheitä täynnä olevasta Fusin kirjasta..

Ehdottomasti jonkinlainen miitti ensi kesälle. Saa sitten käytännössä kokeilla miten mikin mylly laulaa, jos laulaa

[Rasvis]

Mitä muuta muutosta meinaat moottoriin kevyen vauhtipyörän lisäksi?

Saas nähdä, paino on vielä tässä vaiheessa vahvasti siellä meinaamisessa. Tekisi kyllä mieli jollain aikavälillä tehdä kevyt katuviritys eli miedohkot nokat, kannen porttaus, peltisarjat ja paremmin virtaava putkisto, mäntien vaihdolla puristuksia kevyesti ylös, kaasareihin vähintään isommat sisäkurkut jos niitä Solexeihin jostain löytyy. Mutta nyt on aikomus olla isommin paloittelematta autoa ennen ensi kesää jotta sillä pääsisi lopultaan ajamaan kokonaisen ajokauden. Tässä on hyvää aikaa haaveilla.

Saattaisi olla fiksuin temppu hommata jostain toinen kakstonninen pata aihioksi ja rakennella sitä pikku hiljaa. Pääsisi sitten kerralla kampeamaan koneen nenälle niin ettei kärry olisi pitkään poissa tien päältä. Toistaiseksi puuttuu kumminkin temppuun tarvittavat maksuvälineet.

Tulisin kyllä myös mielelläni Nord-miittiin jos vaan saan laitteet pysymään yhtenä kappaleena.

[jeQQ]

Onko vapaaehtoisia säätämään kaasareita miitissä?

[Rasvis]

Jos on niin täällä olis toinen potilas

Einoleino, kai ne täytyy ennen sitä saada säätöön jos aikoo päästä rekisteröintikatsastuksesta läpi.

[jeQQ]

Niin joo, sulla on noin uusi peli.. Mulla ei päästöjä edes katsella, mutta ajoon vaikuttaa jo vähän häiritsevästi.. Sellanen peli, että pitäis vaan kierroksilla ajella.

[jknracing]

Järjestäkään miitti tänne niin saatte ne kaasarit säätöihin oikein penkissä.
Lisäksi tuo on vielä oikein mukava "alfatien" varrella.

[Roadkill]

Moottorin numeron perusteella voisi koettaa haeskella vuosimallia virheitä täynnä olevasta Fusin kirjasta..

Kävinpä äsken tihrustamassa il motoren numeroa. Ja näytti siltä, että se olisi viilattu pois! Mikälie vakuutuspetos/kuuma moottori... Tai sitten etsijä on puusilmä, mikä ei kyllä olisi ensimmäinen kerta.

Kaasarinsäätö-miitti voisi kyllä olla paikallaan. Ja Nord-teeman alle mahtuisi aika mukavasti malleja.

[ice0018]

Jos on niin täällä olis toinen potilas

Einoleino, kai ne täytyy ennen sitä saada säätöön jos aikoo päästä rekisteröintikatsastuksesta läpi.

kyllä ne aina säätöihin saadaan...

mistä noiden nokkien nrot löytää? Pitääkö käyttää irti?

[Gasolina]

Rasvis, Toinen projekti-moottori olisi kyllä paras vaihtoehto. Saisi rauhassa rakennella ja ihmetellä, eikä niin haittaisi vaikka aikataulut venähtäisikin. Sitten vaan arpomaan Nordin ja Tessun välillä.. Onneksi tuo pellin alla oleva pata on sen verran iskussa, ettei mitään kiirettä ole itselläkään. No eipä fyrkkaakaan kyllä liikaa ole.

Roadkill, Jollain muullakin taisi muuten olla 1750:ssa numero kadoksissa.

ice0018, Mulla lukee merkinnät akseleissa kolmosen ja nelosen nokkien välissä.

Kaasareita voi tosiaan sitten roplata porukalla, jahka kesän päätapahtuma, Suuri ja Valtakunnallinen Nord-miitti saadaan aikaan Tai miksei vaikka tuohon jknracingin ehdottamaan paikkaankin, jos tiekin on bueno.

[berliina]

Oisko vaihtokone? Tiippana sanoi aikoinaan, että niissä ei ole numeroa, tiedä sitten onko niin.Sytkä ensin kohdalleen, sitten kaasarit, just Ritmon kaasarit säädin ja saastelapun sain, no apuna oli saastelappukone, mutta kyllä Giulietan kaasarit aina säätöön sain kuin Berliinan ja Giulian. Eikä oo kannentiiviste palanu kertaakaan 2-tonnisesta. Hyvä luonne Nordissa on varsinkin 2-tonnisessa

[Roadkill]

Oisko vaihtokone? Tiippana sanoi aikoinaan...

Paljon mahdollista. Tietääkseni tuo kone on nimittäin Tiippanalta peräisin.

[Rasvis]

Sitten vaan arpomaan Nordin ja Tessun välillä..

Kyllähän noista tuplatulppainen kieltämättä houkuttelisi enemmän. Jos projektikoneen kasaisi erillään autosta niin koneen hankintakaan ei olisi lisäkustannus, Sparkithan ovat sen verran yleisiä ettei projektikuntoinen pannu varmaan ainakaan enempää maksa kuin 2000 Nord. Lisäkuluja Nordiin nähden tulisi kait lähinnä jakajasta ja siitä hianosta GTA-look-venakopasta joka olisi konehuonenäkymän kannalta melkein pakkohankinta.

Saakohan Twin Sparkin istuttaa Giulian nokalle ilman suurempaa paperisotaa? Siihenhän ei kait tehtaalta ole saanut 1600:sta isompaa konetta ja Sparkin huipputeho taitaa mennä jo yli sen 20%:n kasvurajan. Riittääkö että GTV:hen ja Spideriin on saanut kakstonnaria, nehän ovat teknisesti käytännössä samoja autoja?

[Gasolina]

Projekti Tessu voisi olla jopa helpompi löytää kuin Nord. Pakosarja on kanssa aikas tyyris hankinta. Ei niin kallis, mutta hiukan rakentelua vaativa on orggistyylisen sähköisen kiekkamittarin rakentelu. Omista varastoista löytyi E12 Bemarin mittari, joka on halkaisijaltaan sama kuin Giuliassa. Viisarin ja taustan voisi saada istuttua siihen kohtuu vaivalla.

En ole tuota Tessu hommaa kummemmin selvittänyt. Giuliaa on tehty CKD:nä Etelä-Afrikassa kahden litran padalla, joten siinä mielessä se on samalla viivalla muiden 105-sarjan autojen kanssa.

Uudeksi koneeksi tulee tessu ja toivottavasti kymmeniä heppoja vanhaa enemmän ja 10% pienemmällä tilavuudella. Kansi on portattu ja mitataan tällä viikolla.

Joko on virtaukset tutkittu?

[Grendel]

Ei vielä. Pitää käydä kansipajassa. On kuulemma valmis mitattavaksi ja mitataan samalla kun haen 24V kannet jotka on valmiit.

[Rasvis]

^ Onko ne 24v kannet menossa (164) Q4:ään vai mihin? Minkälaista setuppia tiedossa?

Pakosarja on kanssa aikas tyyris hankinta.

Juu, mutta kait se Nordkin olisi peltisarjan tarpeessa. Alfaholics ja Classic Alfa näyttävät hinnoitelleen TS- ja Nord-tuubit jotakuinkin saman hintaisiksi.

75 TS:n öljypohja ei ilmeisesti sopinut 105/115-sarjalaiseen joten sellaisenkin sitten tarttis toisesta koneesta.

Oliko kaikki Giuliat vesipumpun pyörittämällä rundarilla? Spiderissä taisi kieppikello vaihtua sähköiseksi joskus 80-luvulla.

[Gasolina]

Niinpä, jos osia alkaa isommassa kaavassa vaihtelemaan niin pakosarja taitaa mennä kuitenkin uusiksi.

Jep, uusiksi menee ainakin öljypohja, pumppu ja vauhtipyörä. Melkein pitäisi silti löytää jostain osien luovuttaja ellei aio orggis padasta lainata.

Ei taida olla sähkömittaria Giuliassa, paitsi ehkä Nuova Dieselissä

Tässä, kun pohdiskelemaan on alkanut niin jotenkin toi Nordkin näyttää kyllä hienolta pellin alla. Laakerit aion siitä ainakin tsekata talven aikana. Ellein mitään isompaa rahareikää koneesta löydy niin voisihan sillekin jotain pientä tehdä..

[Gasolina]

Ei taida olla sähkömittaria Giuliassa, paitsi ehkä Nuova Dieselissä

Mekaanisen kiekkamittarin rakentelu tessuun näyttäisi sittenkin olevan mahdollista.
http://www.autocomponenti.com/twinspark ... e_sprocket

[Gasolina]

Kaivetaanpa tätäkin hiukan ylemmäs. Uuden kannen hankkiminen voi itsellä olla edessä ja nyt kiinnostaisi tietää onko noissa uudemmissa kansissa oleellisia eroja vanhempiin?
Palotilat uudemmissa näyttäisi ainakin olevan hieman erilaiset.

[kumimuumi]

uusi kansi? Se nykyinenhän hikoilee ulospäin - sanoisinko lievästi - mitäpä sitä hyvää vaihtamaan..? =)

[Gasolina]

Nyt hikoilee sisäänpäinkin Ykkönen oli puolillaan vettä. Muissakin palotiloissa on kuulemma ollut hiushalkeamia jo 80-luvulla. Katsotaan tarkemmin jahka ehdin avaamaan tuon.

[Gasolina]

Minä viritin 75:sen kaasarikoneen Kartalamasin kirjan mukaan. Tein itse peltipakosarjan, ja putket tein 2" putkesta. Etummaisen ja keskipöntön jätin alkuperäisen takimmaisen laiton Simonsin vaimentimen, koska halusin ettei kone mörisisi liikaa. Nokka-akselit jätin vakiot, koska katsoin että imunokan nosto on 11 milliä, että se riittää. Imuvenat laitoin 46 milliset 318 Bemun ventiilit. Kaasarit jätin alkuperäiset 40 mm lortot 32 mm kurkuilla. Kokeilin 34 mm kurkkuja, ei toimi. Nimittäin kun äkkiä painaa kaasua rupee ensin korisemaan. Sitten kokeilin 32 :sta sorvattuja 33 mm , samajuttu 32 toimii parhaiten, ehkä tiukimmilla nokilla vois 34 toimia. Kartalamakis suosittelee kyllä 45 kaasareita. Olen ne nyt hankkinut mutta en oo vielä ehtinyt laittaa. Varoitus: jos laitatte 46 milliset venttiilit, niin 75 :seen susitellaan BP 8 ES Nkg tai vastaavia tulppia. Niitä ei voi käyttää koska imuventtiili osuu tulpan sivuelektroidiin, se tulee niin paljon ulos, että venttiili osuu siihen.Tulpan pitää olla B 8 ES.

Onko tuossa koneessa imunokan ajoituksen muunnin? Sopiko bemarin ohjurit vai käytitkö jotain muita?

[rasvanäppi]

On imunokan muunnin. Bmv:n ohjurit käy suoraan. Lisäksi pitää hankkia BMW:n venttiilin lukot ,ja jousen lautaset. Lisäksi BMW:n venttiilin varsi on vähän lyhkäsempi kuin Alfan omat, joten venttiilin säädöt pitää tehdä Audin tai VW:n säätöpaloilla,ne on paksummat ja mahtuvat paininkuppien sisälle. Alfan omat venttiilin jouset käy näiden BMW:n osien kanssa.

[Gasolina]

Kiitos tiedoista! M30-koneen kansi hyväkuntoisilla venttiileillä ja ohjureilla löytyisi hyllystä, joten siitä saisi kaiken tarvittavan.

[J. Saari]

Projektiksi hankitusta 2.0 Nord padasta tuli vastaan parilta kaulaltaan karun näköinen kampura. Mittaillut en ole vielä kauloja, mutta pinta on vähän kuin hilseillyt sieltä sun täältä ruman näköiseksi. Näköjään ainakin classicalfapartsilta saa alikokolaakereita 0.40 asti sekä runkolaakereille että kiertokangille. Onko kampiakselin nitrauksesta sen jälkeen mitään jäljellä jos kampiakseli täytyisi koneistaa esim. 0.40 laakereille? Tarvitaanko kampiakselin nitrausta välttämättä autossa joka ei nyt varsinaisesti mihinkään kilpa-ajoon tule?

[Gasolina]

Minulla oli myös kampiakselissa oudon näköisiä merkkejä parilla rk-kaulalla, niistä tavallaan puuttui "pinta" Jonkin aikaa ihmeteltyäni vein sen koneistamolle nähtäväksi ja meinasivat, että kampiakselin aihio on ollut vajaa noista kohdin. Homma ei aiheuttanut mitään operaatiota. Kannattaa siis antaa asiantuntijan vilkaista kampea.

Jos koneistamaan päädyt niin nitraus kyllä lähtee, on todella ohut. Sinänsä nitrattu akseli tuntuu olevan varsin kestävää sorttia, jokin aika sitten mittailin kammen yli 300tkm ajetusta autosta ja vielä meni hienosti toleransseihin. Vanhemmat Alfan kammet ovat ei nitrattuja ja kyllä nekin aikansa kestävät, ero nitrattuun on kuitenkin huomattava.

Sitten muuta asiaa; Millainen pakonokka sinun koneessa on, eli lähinnä numero ja nosto kiinnostaisi, onko kone muuttuvalla imunokan ajoituksella?

[J. Saari]

Nimenomaan näytti siltä kuin "pintakäsittely puuttuisi".

Koneen hilppeet ei ole juuri nyt tässä käsillä että pakonokasta en muistista osaa sanoa. Voin tarkistaa kun seuraavan kerran pääsen hämmästelemään. Muuttuvaa ajoitusta ei tuossa ole.

[Alfistipohjoosesta]

Eikös 90:nen ole muuttuvalla?

[Sape]

^^ On niitä osassa seiskavitosiakin. Tuo minunkin 75 on muuttuvalla imunokan ajoituksella.

[Gasolina]

Tosiaan paristakin seiskafemmasta olen bongannut imunokan VVT:n kaasareiden kaverina. Oma arvaukseni on, että tämä on tullut uudempiin moottoreihin, itselläni on vuodelta 1985 ja ei VVT:tä ja samat nokat imu/pako (10548...) Myös Motronic Spidereissa näyttäisi VVT olevan.

[Rasvis]

On se VVT Spica-Spidereissäkin vuodesta -80 eteenpäin. Itse asiassa ensimmäinen sarjatuotantoauto jossa käytettiin muuttuvaa venttiilinajoitusta oli juuri -80 Spiderin jenkkimalli.

[J. Saari]

Tuli tässä sohittua akselia työntömitalla, runkolaakerikaulat on luokkaa 59,95 +++ ja kiertokankien kaulat 50,00 näin manuaalitönärin tarkkuudella.

Noita edellämainittuja jälkiä on 1. pytyn kk-kaulalla ja 3. rl-kaulalla, tällaisia:

[Gasolina]

Ihan samanlaisia merkkejä kuin minun akselissa oli, jos kaulat ovat muuten mitoissaan niin uudet liuskat ja kiinni vaan. Kaulat menevät soikeiksi kuluessaan, kiinnitä tähän huomiota kun mittaat. Mittalaite pitäisi olla sellainen, että näet sadasosan tarkkuudella.

[J. Saari]

Jeps, kampura käy kyllä vielä pajan kautta mitattavana ja tasapainotettavana jne ennen kuin pata (sitten joskus) kootaan.

Muilta kauloiltaan akseli oli silmämääräsesti tarkastellen kyllä oikein siisti. Ihmetyttää vaan että tommosta jälkeä olisi tehtaan jäljiltä (?). Olen aina ollut siinä kuvitelmassa että italialaiset autot on juurikin vaihdelaatikoiltaan ja moottoreiltaan hyvin tehtyjä ja kasattuja, ne on vaan ne ovenkahvat mitkä hajoaa ja kaikenmaailman listat ja pikkunippelit mitkä irtoilee ja siitä ihmeellinen maine

[mutt]

Kyllä tuo minun silmään näyttää siltä, että on joko hieman leikannut kiinni, tai sitten mennyt nitraus/karkaisu hieman pieleen, ja pinnasta lähtenyt osia irti. Vai onko nuo rokkoalueet muuta pintaa alempana, ettei olisi laakerimetallia tarttunut? Selvästi tuossa on jotain tapahtunut siinä vaiheessa, kun metalli on pääsyt ottaamaan kiinni metalliin, laakerin keskiuran kohdaltahan ei akselistakaan ole mitään lähtenyt.

[rasvanäppi]

Mulla olis myytävänä Nord moottorin lohko hyvillä mäntä putki sarjalla, ja ehjällä kampiakselilla. puh. 050-3514735.

[J. Saari]

Kyllä tuo minun silmään näyttää siltä, että on joko hieman leikannut kiinni, tai sitten mennyt nitraus/karkaisu hieman pieleen, ja pinnasta lähtenyt osia irti. Vai onko nuo rokkoalueet muuta pintaa alempana, ettei olisi laakerimetallia tarttunut?

Vaikea sanoa tuolla perus työntömitalla onko tavaraa irronnut vai tullut lisää. Itse en ainakaan tolla saa oikein mitään eroa terveemmän näköisiin kohtiin. Ja tosiaan keskiurien kohdalla noita jälkiä ei löydy mistään kohtaa, pieniäkään.

Sen verran reilu projekti tuo Alfan koneen kasaus on että kyllä tuo täytyy niputtaa suunnilleen virheettömillä osilla. Rahaa ja vaivaa menee, ja saa mennäkin mutta veemäiseksi homma muuttuu siinä kun samaa moottoria alkaa rakentaa uudestaan jos jossain kohtaa on tullut oikastua. Käyn jossain vaiheessa näyttämässä tuota akselia koneistamolla niin kuulee ammattilaisen tuomion, onko tuosta enää mihinkään. Laakerit on nyt toisaalla mutta muistin mukaan ne oli kyllä todella valmiin näköset.