^^Omaan silmään väri menettelee, en kyllä itse sitä valitsisi. Hollannin kansallisväri?
Noita skuuppeja on rumempiakin, toi aika maltillinen. Toimivuus kyllä tärkein, jos feikki niin sitten joutaa pois.
On tuossa Jaggessa jotain kiehtovaa. Tosin peilit, vauhtiraidat ja mittarit voisi raksia pois. Tulee renkaista ja levityksistä mieleen se Urpo Lahtisen vanha Waxenberger-Mese, joka on Vehoniemessä. Nuo ensin mainitut kyllä pilaa kokonaisuuden melko tehokkaasti.
Hepan kanssa samoilla linjoilla, joku tuossa kiehtoo (moni asia taas ei!). Itsellekin tuli Waxenberger-Mese mieleen kuvia katsellessa. Henkii koppavasti 80-lukua, sekä hyvässä että pahassa.
Jos vanhan muisti yhtään on tänään hapessa niin väittäisin törmänneeni kyseiseen jaggeen ensimmäisen kerran jo 80 luvulla Forssan raviradalla.. hiukan erinäköisenä mutta jo silloin tekniikka oli suorasta 6:sta vaihtunut V12:sta.
Erilaisissa autotapahtumissa tuo kuitenkin on paljon vuosien varrella ollut näytillä.
Vanha kunnon V8 Magazine tuli joskus meikäläisellekin. Oli ainakin aikanaan ihan mukavaa luettavaa.
Mulle tupsahtaa postilaatikkoon edelleen vaikka olen jo joutunut autotallin puolelle arkistoimaan osan kun kuuluu joskus marinaa "kaikki paikat on täys näitä sun lehtiä, eiks mitään vois heittää pois?" Ei löydy ihan alusta asti mutta jostain 80 luvun puolelta alkaen täydet vuosikerrat... pitää varmaan joskus eläkkeellä lukea kaikki uudelleen
jknracing kirjoitti:
No ei tuo nyt hirveästi ole huonontunut siitä orginaalista = se alkuperäinen piirtäjä turkinhihaan ja...
Täsmälleen samaa mieltä...
Jaggen muistan kanssa vanhana V8 -tilaajana... Se oli minusta jo silloin räyhäkkä peli... ja on kyllä edelleen... Ja kyllähän mielikuvat waxenberger -mesestä tulee eittämättä mieleen.
Hieno. Ilmeisesti modattu alkuperäisestä mallista kun takavalot ovat vielä oikeinpäin. Teutoonien maalla ihastelin Breran Italia Independent-versiota. Mattamusta, hienot vanteet ja aivan fantastinen sisusta, mm koetaulu verhoiltu nahalla ja tikkaukset tehty punaisella langalla...
Jos vanhan muisti yhtään on tänään hapessa niin väittäisin törmänneeni kyseiseen jaggeen ensimmäisen kerran jo 80 luvulla Forssan raviradalla.. hiukan erinäköisenä mutta jo silloin tekniikka oli suorasta 6:sta vaihtunut V12:sta.
Erilaisissa autotapahtumissa tuo kuitenkin on paljon vuosien varrella ollut näytillä.
Seppo Suomensyrjän aikoinaan rakentama auto. Oli vissiin ekoja Pro-Street tyylisuuntaan rakennettuja autoja suomessa. Sittemmin toi vissiin kärsi jonkinlaisen konerikon ja oli monta vuotta myynnissä konevikaisena. Auton rakentaja oli vissiin jo silloin kiinnostunut enemmän tuosta romutaiteesta. Kerran meinasin vetää 12-tiellä kaiteeseen, kun porhalsin tuon Suomensyrjän takapihan ohitse talvella iltahämärissä ja ihan selkeesti siellä lumen keskellä vilahti Jaguar XJ220... Seuraavana päivänä valoisassa selkisi, että kyseessä olikin vaan lumiveistos.
^^ Belgian pojat ne osaa. No, sanottakoon kuitenkin Benelux-maiden kunniaksi, että niillä kulmilla on aina osattu Alfaa arvostaa. Jotkut tosin näköjään hieman perverssilllä tavalla...
Herää kysymys: Miksi? Jollain vissiin ollut ylimääräistä aikaa ja tekemisen puutetta...
.
Herää kysymys, miksi ei? Saa halvalla uniikin auton ja kaikilla on hauskaa.
No joo,halu erottua massasta,mikäs sen voimakkaampaa kuin ruveta
tosi punaiseksi... Eihän tuo paha ole verrattuna vaikka siihen yhden varsinaisen rantahurrin jäänteen tekemä jetta versio,mitä kerran näin...Hujoppi esitteli,kun oli täyttäny autonsa kaikella vintage-paskalla mitä vaan komerosta löytyy+yks "iso" vanhapaska toshiba kautin kasarilta. Ei vittu,kyllä semmosella idiotismilla häpeän,että suonissa virtaa osiksi hurriveri. Kuvan auto ei liity tapaukseen.
Lieneekö tästä jo puhetta ollutkin, mutta jotenkin tuntuu, ettei ole mauttomuudella enää mitään rajaa. Vai miltä kuulostaa valaan esinahalla verhoillut penkit?
Jakke kirjoitti:Lieneekö tästä jo puhetta ollutkin, mutta jotenkin tuntuu, ettei ole mauttomuudella enää mitään rajaa. Vai miltä kuulostaa valaan esinahalla verhoillut penkit?
Jakke kirjoitti:Lieneekö tästä jo puhetta ollutkin, mutta jotenkin tuntuu, ettei ole mauttomuudella enää mitään rajaa. Vai miltä kuulostaa valaan esinahalla verhoillut penkit?