Tuomas K kirjoitti:Jönsson kirjoitti:99% tie- ja ratakilometreistä sijaitsee "maaseudulla". Heti, kun näihin osoitetaan rahaa, huutaa puoli eduskuntaa (pks:n edustajat) kitarisat punaisena, että siltarumpupolitiikkaa - tämä on väärin. Sitten otetan lusikka kauniiseen käteen ja verorahoilla rakennetaan taas Helsinkiin jotain kivaa, koska sehän koituu koko Suomen onneksi.
Nyt menee kyllä metsään. Monissa merkittävissä infrahankkeissa pääkaupunkiseudulla kunnat joutuvat itse maksumiehiksi kun valtio ei pääkaupunkiseudulle investoi. Sen sijaan pääkaupunkiseudulta kerätyillä verotuloilla pyöritetään muuta Suomea.
Eduskunnassa hyvin harva kansanedustaja pitää rahanjaossa pääkaupunkiseudun puolia (harvoin edes sieltä valitut edustajat), mutta monen muun alueen poliitikot kyllä osaavat sen kotiinpäin vedon. Sille on ihan keskustalähtöinen termikin, pekkarointi
Ja puolen eduskunnan lisäksi huutavat nämä Helsinki-Vantaan asukkaat, jotka luulevat kustantavansa muun Suomen elämää, vaikka tosiasiassa aika olematon osa suomalaista hyvinvointia synnyttävästä tuotannosta tapahtuu kehäkolmosen sisäpuolella. Tuotannon arvonlisästä sentään vähän suurempi osuus, mutta sekin vain siksi, että siellä tuotteeseen laitetaan hintalappu. Ja tämä hintalaputtaminen sattuu olemaan paljon paremmin palkattua työtä kuin itse tuotanto.
Kansantalouden kannalta vaurautta lisää sellainen tuotanto, joka tuottaa vientituloja tai korvaa tuontia. Tällaisen toiminnan hallinnointi tukitoimenpiteineen on kenties tarpeellista ja välttämätöntäkin, mutta ei suoraan tuottavaa. Paitojen valmistaminen vaurastuttaa kansantaloutta lisäämällä paitojen määrää kansantaloudessa. Paitojen peseminen tuo vaurautta vain pesijälle. Jos paidan pesijä ostaa saamillaan rahoilla oman paitansa ulkomailta, ei paidan tekijällä ole kohta enää varaa pesettää omaansa. Paidan pesijää tarvitaan, mutta hän ei luo vaurautta.
Pääkaupunkiseudulla pääasiassa vain pestään paitoja. Siellä ei juurikaan ole tehtaita, kaivoksia, metsiä, turvesoita, peltoja, voimalaitoksia tai muuta tuotanto- tai jalostustoimintaa. No Valion suurin purkittamo on, mutta eiköhän sekin maito ole valtaosin muualla tuotettua. Se, että sen arvosta iso osa syntyy Pitäjänmäessä aiheuttaa tietysti melkoisesti verotuloja Helsingille, mutta että tämä vauraus olisi silti siellä syntynyttä..? Tämä on vain yksi esimerkki. Samalla lailla metsäyhtiöiden, konepajojen ja Nokian kovapalkkaisimmat toiminnot ovat keskittyneet Helsinkiin ja ympäryskuntiin, mutta se, mitä siellä myydään, on tehty muualla.
Miksi ne pääkonttoritoiminnot sitten ovat Helsingissä? Ei siksi, että Helsinki on Helsinki, vaan siksi, että Helsinki on pääkaupunki. Ja pääkaupunkihan se ei ole siksi, että se olisi muuta maata parempi, vaan siksi, että poliittisella päätöksellä Keisari Aleksanteri I siirsi pääkaupungin lähemmäs Pietaria. Se oli aluepolitiikkaa tai jos niin haluatte, niin Pekkarointia. Jopa Turun Akatemia alueellistettiin Helsinkiin (nyk. H:gin Yliopisto). Henkilökunnalle ja opiskelijoille sanottiin, että pulpetti on nyt tuolla, siirtykää sinne tai siirtykää "kortistoon".
Itsenäisen Suomen ensimmäisellä eduskunnalla oli tarkoitus siirtää pääkaupunki keskemmälle maata, mutta punakapina ja muut alkukankeudet työllistivät hallintoa niin, että se jäi lopulta tekemättä.
Sitä perua täällä Suomen umpilisäkkeessä on nyt Valtioneuvosto, Kansanedustuslaitos, ministeriöt, virastot ja valtion liikelaitosten ja valtioenemmistöisten yhtiöiden pääkonttorit. Pelkästään Eduskunnan taksisetelit työllistävät Kaskisten kaupungin työllisten verran autonkuljettajia, auton huoltomiehiä, auto- ja varaosamyyjiä ja polttoaineen myyjiä. Samaan aikaan Kaskisissa työskennellään sataman tai sellutehtaan palkollisena tai toimitaan pienyrittäjinä - puolet pienemmillä ansioilla, joten verotettavaa ei kerry ihan niin paljoa kuin Tsadissa, mutta toisaalta ne taksisetelit on rahoitettu koko maasta kannetuilla verotuloilla. Missään Suomessa ei ole niin paljoa julkisia työpaikkoja ja niin vähän yrittäjiä suhteessa asukaslukuun kuin Helsingissä. Missään ei ole kuitenkaan niin korkeat palkat kuin siellä.
Koko sodanjälkeinen Helsinki on (jälleen)rakennettu muualta Suomesta kerätyillä varoilla. Eihän Sodan jälkeen Helsingissä ollut mitään vaurautta luovaa toimintaa, vain rikkinäisiä taloja. Yksityinenkin rakentaminen ja elämä perustuivat pääasiassa maalta muuttaneiden mukanaan tuomiin sisarosuuksiin tai tilan myyntituloihin - siis maaseudulta tuotuun rahaan. Vielä tänäkin päivänä elämme tilanteessa, jossa maalaiskunnat kasvattavat ja kouluttavat kustannuksellaan lapset, jotka muuttavat sitten kaupunkiin maksamaan veroja. Kyliin jäävät vanhukset, joiden hoitoon ei saisi ohjata verovaroja, kun joku kolmannen polven suojatyöllistetty vantaalainen alkaa kitistä, että se nielee meidän verovaroja. On paitsi röyhkeää, myös osoitus täydellisestä näköalattomuudesta ja historian tajun puutteesta.
Kuitenkin meidän kaikkien maalaisjunttien odotetaan osallistuvan oopperatalojen, teattereiden, länsimetrojen, vuosaarensatamien, kehäykkösten, mäntyniemien, eduskunnan lisärakennusten, kiasmojen, stadioninkattojen ja muiden "koko Suomea palvelevien" toimintojen rahoittamiseen. Samaan aikaan ei muualle saisi rakentaa mitään, kun se on pekkarointia. Ei saa rakentaa edes omilla rahoilla, kun Helsinki-ministeri Älyvapaavuori haluaa ottaa kunnista kaavoitusoikeuden ja antaa sen ympäristöministeriön viherstalinisteille, kun ei ne siellä maalla kuitenkaan osaa. Kerropa muuten huviksesi vaikkapa kaksi esimerkkiä sellaisista julkisin varoin toteutetuista hankkeista, jotka Pekkarinen (tai joku muu) on väärin perustein (tai vaikka oikeinkin) junaillut kotiseudulleen (tai jollekin muulle seudulle kuin Helsinkiin).
