Liikenteestä

[Albertolli]

^Älä hemmetissä. Heti jos on pakkasta tai "lehtikeliä" tai märkää tai lunta tai aurinkoa niin on junat myöhässä tai peruttu.

[Tuomas K]

Tuossa muutama vuosi sitten kun oli se kuuluisa paha talvi junaliikenteessä kuljin joka päivä junalla töihin kun ei ollut autoa talvella. Kertaakaan en varautunut viivästyksiin menemällä aikaisemmin asemalle, kertaakaan en myöhästynyt töistä

Jos vähän myöhästyisikin niin pienempi paha se on kuin olla henkensä kaupalla ketjukolarissa.

[Tuomas K]

Heti jos on pakkasta tai "lehtikeliä" tai märkää tai lunta tai aurinkoa niin on junat myöhässä tai peruttu.

Tätä voisi kommentoida sen verran, että en tajua miksi on täysin ymmärrettävää että tieliikenteessä keliolosuhteet vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen ja matka-aikoihin ja asia ymmärretään kun asutaan maassa jossa olosuhteet vaihtelee, mutta rautateillä se liukkaus on jotenkin liikennöitsijän syytä...

[Polforea]

^Ei se olekaan, mutta se on, ettei olosuhteita onnistu ottamaan huomioon. En tiedä mikä nykypäivän tilanne on, mutta kun inttiaikaan kuljin junalla (362, eli ei rajoittunut talvikeliin), en muista kuin yhden junan lähteneen aikataulussa (sen, josta näin perävalot Helsingin asemalla kohti Dragsvikiä suunnatessa, onneksi myöhemmin meni vielä bussi) - siitä kehtaan jo syyttää liikennöitsijää. Syksyn lehdet ja talven lumet tulevat lähes joka vuosi rautateillekin, omaan logiikkaan tuntuisi järkevältä pistää silloin aikatauluun edes vähän löysää niitä varten. Kaikkeen ei tietty tarvi varautua, mutta useammin sopisi olla ajoissa kuin myöhässä.

Mutta eipä sillä, ei junaliikenne ole ainoa joka tuossa tiettävästi kämmäilee. Vajaa vuosi takaperin eräs bussikuski kertoi, että heidän aikataulunsa on tyystin mahdoton toteutumaan laillisilla nopeuksilla, kun aikataulut on laskettu suurinta sallittua käyttäen ilmeisesti niin, että pysäkillä ehtisi juuri pistää ovet auki ja kiinni ja kelaamaan vauhdin lappu lattiassa takaisin.

Tuo on yksi syy miksi tykkään liikkua omalla autolla. Jos en ehdi perille, voin katsoa peiliin että minä lähdin liian myöhään. Jos sama käy bussilla/junalla ns. normaalin toleranssin rajoissa (ts. ilman onnettomuuksia tms), voi korkeintaan kirota että joku pukumies pöydän takana on rustannut kuskille mahdottoman aikataulun - eikä olisi ollut mitään etua lähteä itse liikkeelle 10-15min aikaisemmin, kun ei siitä asemalta olisi päässyt yhtään sen aiemmin liikkeelle.

[Tuomas K]

Syksyn lehdet ja talven lumet tulevat lähes joka vuosi rautateillekin, omaan logiikkaan tuntuisi järkevältä pistää silloin aikatauluun edes vähän löysää niitä varten.

Ei sitä löysää saa sinne aikatauluihin oikein muuten kuin vähentämällä junia. Onko siinä sitten taas mitään järkeä, että kuukausiksi vähennettäisi vuoroja, ettei muutamana päivänä tulisi myöhästymisiä. Ihan päiväkohtaisesti niitä ei pysty muuttamaan.

Kaikkeen ei tietty tarvi varautua, mutta useammin sopisi olla ajoissa kuin myöhässä.

No sittenhän asiat on hienosti. Ihan tarkkaa lukemaa en muista, mutta esimerkiksi lähiliikenteen täsmällisyys taitaa olla jotain 93 % luokkaa. Siis 93 % kulkee ajallaan, versus 7 % vähintään kolme minuuttia myöhässä. Siis aavistuksen useammin on kuitenkin ajoissa kuin myöhässä. Niistä myöhästymisistäkin iso osa mahtuu viiden minuutin haarukkaan, mikä ei useimmille vielä aiheuta suurempaa draamaa.

[Aquatica]

^
Minä kun muistelen, että VR tässä ihan taannoin muutti "aikataulussa"-käsitystä lähiliikenteen osalta jotenkin niin, että juna on ajoissa jos se lähtee laiturilta ~5min sisällä siitä, mitä sen piti lähteä.
Tällähän saatiin luvut hyväksi. Muutos tapahtui joskus 2000-luvulla, ehkä 2007? Tätä ennen oli tarkempaa ja aikataulussa pysymistilastot selvästi heikommat (puhutaan useista prosenteista ainakin). Joku, kuka jaksaa, voi kaivaa todelliset realistiset speksit pöytään, nämä ovat lehtijutuista poimittuja hämäriä muistikuvia.

Verrataan toiseen ääripäähän, Japaniin.
Siellähän taitaapi olla junat sekuntien tarkkuudella aikataulussa, jotta ovat aikataulussa. Jos missaavat puoli minuuttia, juna on jo myöhässä. Ja siellä, muistelisin näin olleen, lukemat ovat yli 98% ajoissa. Toisaalta siellä myös junakuljettajat tekevät itsemurhia jos juna on kaksikin minuuttia myöhässä, etten nyt ehkä ihan siihenkään tähtäisi...
Ja sielläkin on äärioloja. On maanjäristyksiä, tulvia, tsunameita, myrskyjä, joista suomessa on tiettävästi vain kahta (tulvat ja myrskyt), eikä näitäkään oikeasti merkittävässä määrin.

[Isola]

Ihan tarkkaa lukemaa en muista, mutta esimerkiksi lähiliikenteen täsmällisyys taitaa olla jotain 93 % luokkaa.

Niinpä. Lähiliikenteen. Tuon tilaston kaunistaminen on se, millä meitä maakunnissa asuvia ohjataan pois junista. Pendolinoa seisotetaan Pasilan ja Helsingin välillä 38 minuuttia, ja sinä aikana ohi menee en-laskenut-kuinka-monta lähijunaa ja pari kaukojunaa Helsinkiin päin. Ne on pidettävä aikataulussa. Kun se yksi Pendolino myöhästyy kuitenkin, niin on ihan sama vaikka se olisi tunnin myöhässä. Juu, ymmärrän kyllä, että sitä yhtä Pendolinoa ei voida ohjata mille tahansa raiteelle, joten "ruuhka" ei välttämättä tarkoita että joka raide olisi jo käytössä. Sen sijaan en jaksa mitenkään ymmärtää, miksi siitä Helsingin aseman ruuhkasta ei tiedoteta siinä vaiheessa, kun vielä ollaan Pasilan asemalla ovet auki - vaan vasta, kun on ajettu junaa 100-200 metriä eteenpäin, jotta enää ei pääse vaihtamaan kulkuneuvoa. Oikeastiko se ruuhkatieto valkenee liikenteenohjaukselle vasta sitten, kun junan ovet on lukittu Pasilassa?

[Tuomas K]

^
Minä kun muistelen, että VR tässä ihan taannoin muutti "aikataulussa"-käsitystä lähiliikenteen osalta jotenkin niin, että juna on ajoissa jos se lähtee laiturilta ~5min sisällä siitä, mitä sen piti lähteä.
Tällähän saatiin luvut hyväksi. Muutos tapahtui joskus 2000-luvulla, ehkä 2007? Tätä ennen oli tarkempaa ja aikataulussa pysymistilastot selvästi heikommat (puhutaan useista prosenteista ainakin). Joku, kuka jaksaa, voi kaivaa todelliset realistiset speksit pöytään, nämä ovat lehtijutuista poimittuja hämäriä muistikuvia.

Verrataan toiseen ääripäähän, Japaniin.
Siellähän taitaapi olla junat sekuntien tarkkuudella aikataulussa, jotta ovat aikataulussa. Jos missaavat puoli minuuttia, juna on jo myöhässä. Ja siellä, muistelisin näin olleen, lukemat ovat yli 98% ajoissa. Toisaalta siellä myös junakuljettajat tekevät itsemurhia jos juna on kaksikin minuuttia myöhässä, etten nyt ehkä ihan siihenkään tähtäisi...
Ja sielläkin on äärioloja. On maanjäristyksiä, tulvia, tsunameita, myrskyjä, joista suomessa on tiettävästi vain kahta (tulvat ja myrskyt), eikä näitäkään oikeasti merkittävässä määrin.

Lähiliikenteen myöhästymisraja on kolme minuuttia, ei viisi.

Ei tuo Japanin systeemi sekään ole täydellinen. Siellä on aikataulupaineessa ajettu vakaviakin junaonnettomuuksia. Siinä rinnalla onko myöhästymisraja sekunteja vai kolme minuuttia on aika triviaalia. Ylipäätään jos jonkun suunnitelmat kaatuu siihen kolmeen minuuttiin niin on kyllä omassakin aikataulusuunnittelussa parantamisen varaa. Ei sillä henkilöautollakaan olla määränpäässä kolmen minuutin tarkkuudella.

[Tuomas K]

Ihan tarkkaa lukemaa en muista, mutta esimerkiksi lähiliikenteen täsmällisyys taitaa olla jotain 93 % luokkaa.

Niinpä. Lähiliikenteen. Tuon tilaston kaunistaminen on se, millä meitä maakunnissa asuvia ohjataan pois junista. Pendolinoa seisotetaan Pasilan ja Helsingin välillä 38 minuuttia, ja sinä aikana ohi menee en-laskenut-kuinka-monta lähijunaa ja pari kaukojunaa Helsinkiin päin. Ne on pidettävä aikataulussa. Kun se yksi Pendolino myöhästyy kuitenkin, niin on ihan sama vaikka se olisi tunnin myöhässä. Juu, ymmärrän kyllä, että sitä yhtä Pendolinoa ei voida ohjata mille tahansa raiteelle, joten "ruuhka" ei välttämättä tarkoita että joka raide olisi jo käytössä. Sen sijaan en jaksa mitenkään ymmärtää, miksi siitä Helsingin aseman ruuhkasta ei tiedoteta siinä vaiheessa, kun vielä ollaan Pasilan asemalla ovet auki - vaan vasta, kun on ajettu junaa 100-200 metriä eteenpäin, jotta enää ei pääse vaihtamaan kulkuneuvoa. Oikeastiko se ruuhkatieto valkenee liikenteenohjaukselle vasta sitten, kun junan ovet on lukittu Pasilassa?

Joo, lähiliikenteen. Kaukoliikenteen täsmällisyys on vähän huonompi, olikohan 87 % viiden minuutin tarkkuudella.

Jos Pendolino seisoo paikallaan 38 minuuttia on se tilanne kyllä oikeasti tullut aika nopeasti. Sen jälkeen kun liike pysähtyy sinne ei kovin monta junaa ylipäätään mahdu Pasilan asemalta lähtemään eteenpäin. Sitä tietoa että perille ei heti pääse ei välttämättä ollut olemassakaan sillä hetkellä kun juna lähti Pasilasta. Sitten kun tieto on olemassa, on sillä liikenteeohjaajalla myös kädet täynnä työtä, joten ihan välittömästi sieltä ei myöskään lähde tieto eteenpäin. On myös aika turha olla kateellinen lähiliikenteelle tuossa tilanteessa, lähijunat kulkevat eri raiteita kuin se Pendolino, eikä sieltä Pendolinon tukossa olevalta raiteelta todennäköisesti ole mitään yhteyttä muille raiteille ennen asemaa. Jos sieltä reitti olisi, niin ei sitä junaa paikallaan seisotettaisi.

Tottakai se vituttaa juuttua sinne, mutta on vähän väärä suhtautuminen asiaan että sitä junaa puolitahallaan siellä seisotettaisi. Ylipäätään liikenteen täsmällisyydestä puhuttaessa äärimmäiset esimerkit on kuitenkin harvinaisia.

[Isola]

On myös aika turha olla kateellinen lähiliikenteelle tuossa tilanteessa, lähijunat kulkevat eri raiteita kuin se Pendolino, eikä sieltä Pendolinon tukossa olevalta raiteelta todennäköisesti ole mitään yhteyttä muille raiteille ennen asemaa. Jos sieltä reitti olisi, niin ei sitä junaa paikallaan seisotettaisi.

Juu, näinhän juuri kirjoitin. Tosin siitä ohi kyllä pääsi yksi Pendolino ja ainakin yksi IC. En muista menikä useampiakin juuri silloin. Tästä tulee väistämättä mieleen, että mieluummin annetaan yhden junan myöhästyä 38 minuuuttia kuin 3-4 junan kunkin 5-10 minuuttia. Tähän voi tietysti olla muitakin syitä kuin tilastot, kuten se miten kokonaisuus saadaan toimimaan vähimmin häiriöin. Se vain, että tuo yksi juna tahtoo olla se, joka ei "enää" mahdu, vaikka takaa tulevat mahtuvat... Nämä Pasila–Helsinki-välin seisokit alkoivat olla jossakin vaiheessa talvea niin tavallisia, että siirryin sitten muihin kulkuneuvoihin. 38 min jäi kieltämättä vain yhteen kertaan. Seuraavalla viikolla ei odotettu linjalla kuin hiukan alle puoli tuntia.

[Tuomas K]

Kyllähän ohi pääsee kun tukos on ajoissa tiedossa, silloin voidaan muut junat ohjata jo aikaisemmin toisille raiteille. Se vaan ei lohduta sen junan matkustajia jotka ovat siellä jumissa. Jos yhdeltä raiteelta ei pääse eteenpäin ja sillä raiteella on juna, niin siltä raiteelta ei pääse eteenpäin ja sillä raiteella on juna kunnes syy katkokseen on korjattu. Siinä on rautatiejärjestelmän haavoittuvuus, ne junat on sidottu niihin raiteisiin, ja jos raide ei jostain syystä ole käytettävissä niin jumissa ollaan.

Normaalitilanteessa siinä Helsingin ja Pasilan välissä on käytössä neljä raidetta lähiliikenteelle ja neljä kaukoliikenteelle. Yksi kutakin kahteen suuntaan sekä rantaradan että pääradan suuntaan. Jos pääradan suunnasta tulee juna kaukoliikenteen raidetta ja jää jumiin, niin siltä raiteelta ei ole vaihteita muille raiteille kuin vasta vähän ennen Helsingin asemaa. Kun se juna on sinne mennyt, niin käytännössä ei ole muuta tehtävissä kuin odottaa että syy pysähdykseen on korjattu. Seuraavat junat saadaan kyllä ohjattua niiden muiden raiteiden kautta pienillä viiveillä.

Et maininnut koska tuo tapahtui, mutta tuolla noita jumeja aiheutti jossain vaiheessa Helsingin aseman jeesuksenaikainen asetinlaite. Asetin oli jatkuvasti paskana, joka sotki juuri tuon välin liikenteen totaalisesti. Silloin kun oli pahin lumitalvi ja liikenne sekaisin, oli suurin yksittäinen liikenneongelma tuo rikkinäinen asetinlaite, siis ei lumi, jää eikä italialaiset junat, vaikka kansan syvät rivit näin kuvittelevatkin.

No, viime kädessä kyse on lähinnä rahasta. Tuo asetin on rakennettu 70-luvulla ja pitäisi uusia, mutta ainahan valtiolla on parempaakin käyttöä rahalle kuin perusinfran ylläpito.

Moni asia ratkeaisi rahalla, mutta on myös asioita jotka ei niin helposti ratkeakaan rahalla. Suomen sääoloissa tulee vastaan tilanteita joita ei auta kuin kärsiä. niitä on mm. ne lehtikelit syksyisin ja tietyt lumiolosuhteet jotka tukkivat vaihteet. Noita ei ihan yksinkertaisesti ratkaista rahallakaan.

[Polforea]

Ei sitä löysää saa sinne aikatauluihin oikein muuten kuin vähentämällä junia. Onko siinä sitten taas mitään järkeä, että kuukausiksi vähennettäisi vuoroja, ettei muutamana päivänä tulisi myöhästymisiä. Ihan päiväkohtaisesti niitä ei pysty muuttamaan.

Sehän tuossa minua aikoinaan hämmästytti. Jos matka ko. vuodenajan normikelissä kestää vaikka 60 minuuttia, niin ei sitä paranna jos aikataulussa on sille varattu 55 minuuttia. Päinvastoin, dominoefekti todennäköisesti tyrkkii muitakin junia/autoja/tms myöhästymään. Liikenteen lisäksi vastaavaan törmää tietääkseni useammallakin teknisellä alalla harva se päivä - kun lasketaan resurssit ja tapahtumat liian optimaalisesti (ns. labraolosuhteiden mukaan), tulee käytännössä ongelmia. On tuo nähty monta kertaa myös mm. henkilöstöresurssoinnissa.

Pahinta on se, kun tuo saadaan tapahtumaan asiakasrajapinnassa - siitä maine leviää ja tilanne eskaloituu mielikuvissa helposti pahemmaksi kuin onkaan. Junille on ymmärtääkseni käynyt näin. Ei tämän foorumin väkeä yllätä, että kun maine on Essolla levinnyt, on sitä vaikea paikata.

No sittenhän asiat on hienosti. Ihan tarkkaa lukemaa en muista, mutta esimerkiksi lähiliikenteen täsmällisyys taitaa olla jotain 93 % luokkaa. Siis 93 % kulkee ajallaan, versus 7 % vähintään kolme minuuttia myöhässä. Siis aavistuksen useammin on kuitenkin ajoissa kuin myöhässä. Niistä myöhästymisistäkin iso osa mahtuu viiden minuutin haarukkaan, mikä ei useimmille vielä aiheuta suurempaa draamaa.

Tuo kuulostaa jo minun korvaani ihan siedettävältä. Niinkuin totesin, en tiedä nykytilannetta ja voi toki olla, että inttiaikanakin (joo, siitä on yli 10 vuotta aikaa) mulle sattu ns. paska säkä, mutta junamatkoja taisi kokonaisuutena tulla kolmatta sataa, joista tosiaan muistan yhden olleen aikataulussa. Voi olla että viiden minuutin sääntö ei kaikilta puhjennut, mutta useimmilta kylläkin.

Tästä tulee väistämättä mieleen, että mieluummin annetaan yhden junan myöhästyä 38 minuuuttia kuin 3-4 junan kunkin 5-10 minuuttia. Tähän voi tietysti olla muitakin syitä kuin tilastot, kuten se miten kokonaisuus saadaan toimimaan vähimmin häiriöin.

Tuomas asiasta paremmin tietävänä saattaa vielä kommentoida, mutta jos tuota tehdään niin multa pisteet. Asiakkaana arvostaisin jos saisin tietää tuosta (kuten lentoliikenteessä joskus kuultu kuulutus "lähtöikkunamme ehti mennä, odottelemme että saamme uuden, emme voi viivästää muita koneita"), mutta en tiedä miten yleinen mielipide asiaan suhtautuu (olen taipuvainen uskomaan, jos kokemus kertoo että suurin osa matkustajista on tärkeitä ihmisiä ja juuri heidän pitäisi päästä ensin ja nostavat tästä äläkän).

[Tuomas K]

Joidenkin ihmisten havainnot siitä että "aina" on juna myöhässä on joissain tapauksissa melko totta. Valtaosa kulkee ajallaan, mutta on on joitain tiettyjä junia jotka on herkkiä myöhästymään. Jos joku kulkee juuri tuolla junalla päivittäin töihin, niin kyllähän se kokemus on että jatkuvasti ollaan myöhässä. Olisihan se fiksua että aikataulua löysättäisi sen verran että pysyttäisi taulussa, mutta ratakapasiteetti on ruuhka-aikoina niin tiukalla ettei siellä välttämättä ole yhtään pelivaraa. Sitten jollain junalla on jatkuvasti muita korkeampi riski olla myöhässä. Se dominoefekti on myös tosiasia, eli usein se vaikuttaa myös muiden junien kulkuun.

Ongelma on vain siinä, että liikennemäärät on kasvaneet todella reilusti, samalla kun ratakapasiteettia on lisätty lähinnä kosmeettisilla muutoksilla. Nythän on olemassa päätös Riihimäki - Pasila lisäraiteen rakentamisesta, mutta nykymenolla en uskalla sitäkään odottaa ennen kuin siellä oikeasti on miehet ja koneet rakentamassa sitä raidetta, kerranhan siihan varatut rahat on jo ainakin hukattu.

Helsingin seudulla lähiliikenteelle ja kaukoliikenteelle on pääosin omat raiteensa, joten hirveästi niiden välillä ei jouduta tekemään priorisointeja. Lähiliikenteen raiteet kuitenkin loppuvat aika pian Helsingin jälkeen, jolloin kaikki junat on samoilla raiteilla. Nykyään kaukojunia yleensä suositaan, mutta se on kokonaisuuden kannalta todennäköisesti se pienimmän riesan tie. Tulevaisuudesta taitaa olla ajatuksena, että myöhästyvä juna menettäisi slottinsa lopullisesti ja se myöhässä kulkija väistäisi muita. Syynä kilpailun avaaminen, eli yhden yhtiön junaa ei voisi suosia toisen kustannuksella.

[Polforea]

Olisihan se fiksua että aikataulua löysättäisi sen verran että pysyttäisi taulussa, mutta ratakapasiteetti on ruuhka-aikoina niin tiukalla ettei siellä välttämättä ole yhtään pelivaraa.

Siinä vaan tulee helposti esiin se, että se pelivara tulee viivästymisestä/myöhästymisestä, jolloin iskee se dominoefekti. Tämä siis, jos varattu kulkuaika on vaan yksinkertaisesti liian lyhyt, eli se yksi vuoro myöhästyy ns. aina. Joko se realistinen kulkuaika tulee väkisin tai suunnitellusti ja yleensä suunnitellusti on pidemmän päälle parempi vaihtoehto.

Tulevaisuudesta taitaa olla ajatuksena, että myöhästyvä juna menettäisi slottinsa lopullisesti ja se myöhässä kulkija väistäisi muita. Syynä kilpailun avaaminen, eli yhden yhtiön junaa ei voisi suosia toisen kustannuksella.

Kuulostaa järkevältä. Tuo myös kannustaa kutakin firmaa varaamaan riittävät slotit, ettei saa tehtyä huonoa mainetta aina myöhässä olevana yhtiönä - siis sitten, kun kilpailu aukeaa.

Tuosta muuten tulee mieleen taas esimerkki lentoliikenteestä. Mä olen kerran lentänyt niin, että matkasta ei ole ollut moitteen sanaa sanottavana, vaan siitä jäi oikeasti hyvä mieli. Kerrankin kone täytettiin aikataulussa, lähti silloin kun piti, matkustamon mukavuus oli hyvä, perilläkin oltiin kutakuinkin silloin kun piti ja hinta oli halvimmasta päästä - lentoyhtiö oli Norwegian. Jälleen kerran hyvin pieni otanta, mutta väkisin tuli mieleen, että taitaa heillä näkyä kustannuspuolella positiivisena seikkana, jos ei ole turhaa häsäystä ja viivytyksiä. Ymmärtääkseni lentoyhtiöt maksavat kentille mm. portin ja lähtöikkunan käytöstä ja kun näiden käyttö optimoidaan, saadaan tyytyväisiä asiakkaita ja niiden osalta pienet kustannukset. Voisin kuvitella vastaavien seikkojen (esim. laiturivuokra ja lähtöikkuna, jonka aikana juna pitäisi saada vaihteesta läpi ja raiteelle) kannustavan raideliikenteessäkin asiakastyytyväisyyttä parantavaan mutta kustannustehokkaaseen suoritukseen, vaikkei raide- ja ilmaliikenne tietenkään ihan täysin verrannollista olekaan.

[Ottimo]

Tuosta muuten tulee mieleen taas esimerkki lentoliikenteestä. Mä olen kerran lentänyt niin, että matkasta ei ole ollut moitteen sanaa sanottavana, vaan siitä jäi oikeasti hyvä mieli. Kerrankin kone täytettiin aikataulussa, lähti silloin kun piti, matkustamon mukavuus oli hyvä, perilläkin oltiin kutakuinkin silloin kun piti ja hinta oli halvimmasta päästä - lentoyhtiö oli Norwegian. Jälleen kerran hyvin pieni otanta, mutta väkisin tuli mieleen, että taitaa heillä näkyä kustannuspuolella positiivisena seikkana, jos ei ole turhaa häsäystä ja viivytyksiä. .

Ei mee tälläkään yhtiöllä aina aikataulunpito putkeen noin yleisemmällä tasolla, luin juuri uutisen että joulukuun aikana oli joka neljäs lento heillä myöhässä.

[Polforea]

No perskuta. Joko mulla on käynyt tuuri tai taso on laskenut parissa vuodessa .

[S_A]

Mitäs mieltä täällä ollaan nykyautojen kirkkaista ajovaloista niin takana kuin edessä?

Nyt on ilmeisesti tulossa kaasulamppujen toinen sukupolvi, uusi E-sarjan Mersu häikäsee ajovaloillaan niin, ettei meinaa nähdä mitään sen ajaessa vastaan. Uusi Seat Leon on myös saanut jotkut vähän erikoisemmat ajovalot, ne ovat sen verran kirkkaita nuo kaasupurkaus-mallit tässä autossa, että sen ajaessa pimeällä tiellä vastaan, valojen läpi ei yksinkertaisesti nää. Kaikki mitä on sinun ja Leonin välissä on näkymätöntä, niin kuin myös auton takana olevat tapahtumat. Tämä ei tietenkään kauaa kestä kun tuo ohi menee, mutta nuo valot on niin kirkkaat, ettei se 3 sekunttiakaan ole yhtään nautinnollista saati turvallista.
AIkoinaanhan Skoda Octavian kaasulamput näytti kaikkialle muualle kuin tielle, ollen erittäin kirkkaat myös.

Mietittiin tossa kollegoiden kanssa, että onkohan nyt menty tai mennäänköhän kohta jo överiksi? Nykyautojen kaasulamput ovat niin kirkkaita, että ne alkaa olla jo sopivassa olosuhteessa, pimeää, vesisadetta- vaarallisen kirkkaita vastaan tulijoille.
Itselle on käynyt sellanen näihin kaasulamppuihin liittyen, että V70 Volvo päästi suojatiellä käveiljän yli, en yksinkertasesti erottanut niitten valojen takaa juuri mitään. Kävelijän erotin keskikorokkeella. Onneksi olin sentään tajunnut, että jotain tapahtuu kun tuo Volvon lähestyminen hidastui. SE jalankulkija hävisi täysin sinne valojen loisteen sekaan.

Sama koskee takavaloja; on se hyvä että noi jarruvalot on kirkkaat, mutta esimerkiksi nämä uudet nopeasti syttyvät ledi-vilkut ottavat mulla ainakin silmän pohjiin asti syttymisnopeutensa takia. Se on niin terävä, niin nopea väläys, että se häiritsee.

On se hyvä, että että ne näkyy mutta etenkin nämä kaasupurkausvalojen kirkkaudet alkaa olemaan jo vaarallisia. Tietyissä tilanteissa niitten läpi ei nää juuri mitään, sinne väliin voi jäädä ihan mitä tahansa. Sinun ja vastaan tulevan ajoneuvon väliin.
Olen tämän monta kertaa todennut, eri päivinä eri kuukausina.
Onko muilla mitään kommenttia tähän?

Ja jos joku tietää tästä uudesta Seat Leonista, mitkä hlvtin valot siinä oikeen on; niin saa kirjoittaa mistä on kyse.
Koko valoumpio on täynnä sinistä kirkasta äärimmäisen kirkasta valoa, joka todellakin on häiritsevän kirkas.

Tiedän, että mulla on herkät silmät valolle, tietyissä tilanteissa; mutta muutama vuosi sitten ei ollut mikään ongelma mikään valo tuola, tänään on eri juttu.

[Alfissimo]

Olisiko siinä tapauksesi Leonissa ne uudet täys-LED-ajovalot. Siis ei xenonia alkuunkaan, vaan ihan täysLEDit. Sellaiset siihen lisävarusteena saa ja varmaan melko nopealla syötöllä muihinkin uudistuviin VAGineihin.

[Tuomas K]

On noita uusien autojen valoja tullut hiukan ihmeteltyä, sopivissa oloissa voi hyvinkin häikäistä aika pahasti.

En tiedä onko sitten tuo edellä mainittu e-sarja, mutta monissa uusissa taksimersuissa näkyy olevan tuplavalot lyhkäisilläkin. Mitkä ihmeen valot ne on, ja mistä lähtien lyhyille on sallittu tuplavalot?

[Alfissimo]

Olisiko mersuissa ne uudet adaptiiviset valot, jotka palavat koko ajan täysillä ja linssien edessä olevilla varjostimilla sitten säädellään valokuvion pituutta, leveyttä ja suuntaa. Kuskin ei tarvitse välittää valoista vaan auto itsestään säätää valoja sen mukaan miten kuvittelee, ettei vastaantulija häikiinny pyrkien kuitenkin säilyttämään parhaan mahdollisen valotehon.

[insinörtti]

Mitäs mieltä täällä ollaan nykyautojen kirkkaista ajovaloista niin takana kuin edessä?

Jos takavaloista puhutaan, niin niissä on samaa ongelmaa kuin uusimmissa liikennevaloissakin - valoteho on mitoitettu niin, että varmasti näkyy myös auringonvalossa, joten yöllä häikäisee. Pitäisi säätää valotehoa ympäristön valoisuuden mukaan...

Merssujen valot... niissähän on jo pitkään ollut joku ihme pykälänkiertosysteemi eli samanaikaisesti palaa lähivalot, päiväajovalot etuvaloiksi ("parkit") himmennettyinä ja vielä jotkut mollukat niiden lähivalojen vieressä, mikä kuulemma hyväksytty jollain "lisävalaisin" nimikkeellä. Sen sijaan aito nelivalosysteemi...? Menee minultakin yli hilseen - onko niissäkin se toinen pari vain feikki, vaikka aika identtisiltä näyttävät. Tullut minullekin vastaan, muttei muistaakseni mersussa.

Ocu puolestaan ei ole mikää referenssi hyvistä xenon/kaasupurkausvaloista, vaan päin vastoin. Kun noita xenonoita alkoi ilmaantua, niin ero oli selvä. BMW:n yms. xenonit häikäisivät vain, jos tiessä oleva kumpare sai valot sojottamaan taivaalle/vastaantulijoiden silmiin. Mutta Ocun valot häikäsivät aina ja poikkeuksetta. Noissa oli kait ihan systemaattisesti valokuviot viturallaan - vaikka korkeussäätö laitettiin kohdilleen (oliko tämäkään tehtaan jäljiltä?), niin valokuviosta uupui silti vastaantulijoita suojaava rajaus (koko umpiosysteemi kallellaan?). Ehjät xenonit eivät häikäise tuollaviisiin ja on nuo Ocutkin pikkuhiljaa saatu säädeltyä kohdilleen ja vaiva on poistunut.

Volvot yms. jos ei ole ihan upouusi auto ja onhan osassa uusiakin kuski ollut säästölinjalla = ruksittu halogeenit ja sitten tungettu umpioihin kiinanxenonit = häikäisyä piisaa. Näitä muutossarjojahan tungetaan kuulemma jopa sumuvaloihin.... Ja tietysti erityisellä innolla niihin autoihin, joita saa myös tehdastekoisilla xenoneilla, niin ei kärähdä yhtä helposti tien päällä kuin änkeämällä xenonit -95 Primeraan.

Leonin mahdollisista led-ajovaloista en osaa sanoa muuta kuin että jos ei valokuvion säätö toimi ja häikäisee, niin ihan merkin/konsernin perinteiden mukaan mennään. Ei ole koskaan ollut niitten vahvinta osaamisaluetta tämä.

[Aquatica]

Samoja havaintoja viimeksi tänään aamulla ja nyt tässä kotiintullessa. Varsinkin VW-konsernilla on ongelmia noiden valojen kanssa, mutta oli siellä vastassa pari täysLed-viritystäkin. En tiedä, oliko tehdasviritys vai ei, mutta häikisi kyllä niin täydellisesti, etten mitään nähnyt vielä useampi sekunti kohtauksen jälkeen. Onneksi edessäajavalla oli kirkkaat takavalot, joidenka mukaan suunnistaa...

[Alfissimo]

Nonni, nysse kävi väistämätön, jonka olen jotenkin mystisesti onnistunut yli 13 vuotta Lahti-alueen liikenteessä välttämään joko äärimäisellä tuurilla tai hyvällä tarkkaavaisuudella ja muiden varomisella.

Kaksi kaistaa samaan suuntaan, 40 rajoitus ja kaistaa vaihtava auto oikean puolen kylkeen, kun jarrutus ja töötti ei enää auttanut ja vasemmalla oli jo keskikivetys vastassa. Oman auton vahingot rajoittui vain saranasta kylkeä vasten kääntyneeseen peiliin ja vastapuoli sai Rellunsa kylkeen pitkät skraadut 156:n metallisesta ja melko sujuvasti muotoilluin peilikotelon pokkauksesta.

Normaalisti ei ole tapana ajella siinä pimeässä kulmassa, mutta nyt oikean puoleinen kaista hidasti pysäkiltä lähtevän linja-auton vuoksi, ja suoran ohittamisen sijaan siinä rellun vierellä hidastin oman vauhtini samaan varautuen mahdollisen kohdalla olevan suojatien eteen pysähtymiseen. Tilannenopeus tuossa oli varmaan max. 30 kilsaa ja yllättäen rellu sitten tulee vilkun kanssa syliin ja sen vielä jotenkin ymmärrän, ettei musta auto pimeällä tihkusateella näy tila-auton ratista, mutta miten sen kolauksenkin voi olla kuulematta, kun ei meinannut täti ensin pysähtyä. Minä totesin omalta osaltani haluavani asian selväksi vain siksi, ettei ainakaan minulle tule jälkikäteen mitään vaatimuksia rellun kyljen maalaamisesta, koska sen pelkän takanurkan maalaaminen maksaa enemmän, kuin toi mun koko auto.

[S_A]

Olisiko siinä tapauksesi Leonissa ne uudet täys-LED-ajovalot. Siis ei xenonia alkuunkaan, vaan ihan täysLEDit. Sellaiset siihen lisävarusteena saa ja varmaan melko nopealla syötöllä muihinkin uudistuviin VAGineihin.

Joo taitaa muuten olla nyt kun mietin sitä valoumpiota, näin sellasen parkissa yksi päivä tuossa. Ledit sielä varmaankin on. Varsin mielenkiintosta kyllä, miten kirkkaita nää saa jatkossa olla.
Ainakin itse tosiaan olen kokenut tiettyjen autojen kaasupurkaus/ledi valot hyvin häiritsevän kirkkaiksi. Varmasti niillä näkee, mutta se vastaan tulija ei nää mitään senkään vertaa.

[S_A]

On noita uusien autojen valoja tullut hiukan ihmeteltyä, sopivissa oloissa voi hyvinkin häikäistä aika pahasti.

En tiedä onko sitten tuo edellä mainittu e-sarja, mutta monissa uusissa taksimersuissa näkyy olevan tuplavalot lyhkäisilläkin. Mitkä ihmeen valot ne on, ja mistä lähtien lyhyille on sallittu tuplavalot?

Joo uudessa E-Mallissa on ne tupla xenonit kait. Nekin on kirkkaat, muttei lähellekään niin myrkkyä kuin Leonin ledit. Kiva jos näitä ledejä nyt sitten alkaa satamaan yhteen sun toiseen autoon....

[S_A]

Mitäs mieltä täällä ollaan nykyautojen kirkkaista ajovaloista niin takana kuin edessä?

Jos takavaloista puhutaan, niin niissä on samaa ongelmaa kuin uusimmissa liikennevaloissakin - valoteho on mitoitettu niin, että varmasti näkyy myös auringonvalossa, joten yöllä häikäisee. Pitäisi säätää valotehoa ympäristön valoisuuden mukaan...

Merssujen valot... niissähän on jo pitkään ollut joku ihme pykälänkiertosysteemi eli samanaikaisesti palaa lähivalot, päiväajovalot etuvaloiksi ("parkit") himmennettyinä ja vielä jotkut mollukat niiden lähivalojen vieressä, mikä kuulemma hyväksytty jollain "lisävalaisin" nimikkeellä. Sen sijaan aito nelivalosysteemi...? Menee minultakin yli hilseen - onko niissäkin se toinen pari vain feikki, vaikka aika identtisiltä näyttävät. Tullut minullekin vastaan, muttei muistaakseni mersussa.

Ocu puolestaan ei ole mikää referenssi hyvistä xenon/kaasupurkausvaloista, vaan päin vastoin. Kun noita xenonoita alkoi ilmaantua, niin ero oli selvä. BMW:n yms. xenonit häikäisivät vain, jos tiessä oleva kumpare sai valot sojottamaan taivaalle/vastaantulijoiden silmiin. Mutta Ocun valot häikäsivät aina ja poikkeuksetta. Noissa oli kait ihan systemaattisesti valokuviot viturallaan - vaikka korkeussäätö laitettiin kohdilleen (oliko tämäkään tehtaan jäljiltä?), niin valokuviosta uupui silti vastaantulijoita suojaava rajaus (koko umpiosysteemi kallellaan?). Ehjät xenonit eivät häikäise tuollaviisiin ja on nuo Ocutkin pikkuhiljaa saatu säädeltyä kohdilleen ja vaiva on poistunut.

Volvot yms. jos ei ole ihan upouusi auto ja onhan osassa uusiakin kuski ollut säästölinjalla = ruksittu halogeenit ja sitten tungettu umpioihin kiinanxenonit = häikäisyä piisaa. Näitä muutossarjojahan tungetaan kuulemma jopa sumuvaloihin.... Ja tietysti erityisellä innolla niihin autoihin, joita saa myös tehdastekoisilla xenoneilla, niin ei kärähdä yhtä helposti tien päällä kuin änkeämällä xenonit -95 Primeraan.

Leonin mahdollisista led-ajovaloista en osaa sanoa muuta kuin että jos ei valokuvion säätö toimi ja häikäisee, niin ihan merkin/konsernin perinteiden mukaan mennään. Ei ole koskaan ollut niitten vahvinta osaamisaluetta tämä.

Joo Octaviat, sillon kun niitä edellisen mallin Octaavioita tuli liikenteeseen, niihin sai kait ne kaasulamput aika samaan hintaan kuin peruslamput. Ja ne tosiaan näytti kuuhun kun pitäisi näyttää tielle.

Mua kyllä tämä ledi-hommeli huolestuttaa. Saa niitä takana olla, vaikka se ledi-vikku onkin turhan kirkas ja nopea syttymisnopeudeltaan, mutta ajovaloissa noi ledit on kyllä myrkkyä. Ihmettelen vaan, että miten kirkkaita nää saa sitten olla, joutuu meinaa ihan oikeasti tietyissä tilanteissa, katsomaan oikean puoleiseen ojaan ihan kunnolla, ettei ota silmien pohjiin todella kipeää. Vaikka vastaan tulevaa liikennettä katsonkin aina oikealle penkkaan, Leonin Ledit on sellaset, että sekään ei riitä.

[Polforea]

Villi veikkaus, että nuo Mersun tuplavalot on hyväksytetty yhdeksi valaisimeksi, vaikka niissä näyttää olevan kaksi polttimoa. Hämmästyttävä näky ne kyllä on.

[S_A]

Villi veikkaus, että nuo Mersun tuplavalot on hyväksytetty yhdeksi valaisimeksi, vaikka niissä näyttää olevan kaksi polttimoa. Hämmästyttävä näky ne kyllä on.

On joo, uudessa S-Mersussahan on ledit joka ikisessä lampussa mitä autosta löytyy. Tiedossa siis lisää silmiä särkevää sinistä valoa. Silti pelottaa, jos Vaagin autoihin nämä ledit kohta tulevat jokaiseen saataville, sitten näitä on siis Audeissa ja Skodissa ja.... voe voe. Tulisi lunta nyt niin ei olisi niin prkleen pimeää.

[Tuomas K]

On noita uusien autojen valoja tullut hiukan ihmeteltyä, sopivissa oloissa voi hyvinkin häikäistä aika pahasti.

En tiedä onko sitten tuo edellä mainittu e-sarja, mutta monissa uusissa taksimersuissa näkyy olevan tuplavalot lyhkäisilläkin. Mitkä ihmeen valot ne on, ja mistä lähtien lyhyille on sallittu tuplavalot?

Joo uudessa E-Mallissa on ne tupla xenonit kait. Nekin on kirkkaat, muttei lähellekään niin myrkkyä kuin Leonin ledit. Kiva jos näitä ledejä nyt sitten alkaa satamaan yhteen sun toiseen autoon....

Tutkin märssun brosyyriä ja ne tuplavalot näyttäisi olevan jotkut "älykkäät" ledivalot. Teknisiä detaljeja ei myyntiesitteestä kyllä paljon irronnut.

[Alfissimo]

Tutkin märssun brosyyriä ja ne tuplavalot näyttäisi olevan jotkut "älykkäät" ledivalot. Teknisiä detaljeja ei myyntiesitteestä kyllä paljon irronnut.

Johan mä monta viestiä sitten sanoin tuosta

Olisiko mersuissa ne uudet adaptiiviset valot, jotka palavat koko ajan täysillä ja linssien edessä olevilla varjostimilla sitten säädellään valokuvion pituutta, leveyttä ja suuntaa. Kuskin ei tarvitse välittää valoista vaan auto itsestään säätää valoja sen mukaan miten kuvittelee, ettei vastaantulija häikiinny pyrkien kuitenkin säilyttämään parhaan mahdollisen valotehon.

[Tuomas K]

Tutkin märssun brosyyriä ja ne tuplavalot näyttäisi olevan jotkut "älykkäät" ledivalot. Teknisiä detaljeja ei myyntiesitteestä kyllä paljon irronnut.

Johan mä monta viestiä sitten sanoin tuosta

Se oli konditionaalissa

[Alfissimo]

Oli se ainakin pirun hyvä arvaus

[Tazio]

Näistä nykyvilkuista ja niiden toiminnasta:

Miettikääpä jos joskus takavuosina olisitte yrittäneet katsastaa italailaista autoa jossa vilkun kytkeminen sammuttaisi etuvalon!
Ja sitten yrittänyt selittää insille, että tämä on nykyaikainen ja turvallinen ratkaisu

-Tazio

[mutt]

Aikoinaan kun uusi Bravo tuli markkinoille, niin joku koeajaja naureskeli italiansähköjä. Kääntyessä kun syttyi aina toinen sumuvalo palamaan.

[S_A]

Tuo on kyllä myöskin hauska tuo "kääntö" sumari. Näyttää hauskalta ja ei se varmaan sen enempää turvallisuutta tuo. Epäilen vähän koko hommaa.

Anyway; jaksoin käydä ihan Seatin kotisivuilla ihmettelemässä, ne on tosiaan LED-valot ne aurinkoakin kirkkaammat valot:
LED Pack
LED-ajovalot (täysin LED-tekniikalla toteutetut lähi- ja kaukovalot) highway-toiminnolla, led-päiväajovalot, led-takavalot (led-takavalot FR:ssä vakiona).

Mersun sivuilta en löytänyt mitään mainintaa noista uuen E-mallin valoista.

[TeroPee]

On joo, uudessa S-Mersussahan on ledit joka ikisessä lampussa mitä autosta löytyy. Tiedossa siis lisää silmiä särkevää sinistä valoa. Silti pelottaa, jos Vaagin autoihin nämä ledit kohta tulevat jokaiseen saataville, sitten näitä on siis Audeissa ja Skodissa ja.... voe voe. Tulisi lunta nyt niin ei olisi niin prkleen pimeää.

Ei ole pelkoa että jokaiseen Audiin tulee, kyllä ne lisävarusteena sen verran hinnakkaat vielä ovat. Esim. uuteen A3:een LED-etuvalot maksaa 1220e + verot. Leoniin ne saa alle tonnilla veroineen. Skodan Octaviaan niitä ei kai saa vielä rahallakaan.

Olen niin vanha että muistan kun aikoinaan ensimmäiset Peugeot 406:t tuli markkinoille, niin niiden halogen-valot häikäisi yhtä sun toistakin kanssakulkijaa. Valon rajaus oli jotenkin todella terävä.

Kaikkihan toki muistaa olla tuijottamatta sinne vastaantulijan valoihin?

[Ottimo]

Tuo on kyllä myöskin hauska tuo "kääntö" sumari. Näyttää hauskalta ja ei se varmaan sen enempää turvallisuutta tuo. Epäilen vähän koko hommaa.
.

Täällä toinen epäilijä. Minua nämä yht'äkkiä syttyvät ja sammuvat valot suorastaan hämäävät. Jotenkin mieltää että kun valo syttyy niin siihen liittyy joku viesti, että jotain erikoista on tapahtumassa. Ihan pelle homma mielestäni, varsinkin päiväsaikaan.
Pahin valoihin liittyvä ongelma tällä hetkellä on kuitenkin mielestäni nuo pimeät takavalot, ihmiset ajavat pelkillä päivävaloilla myöhään illalla eivätkä ymmärrä että heidän autossaan tämä merkitsee että takavalot eivät silloin pala. Ei hyvä.

[TeroPee]

Ajan säännöllisen epäsäännöllisesti autoa jossa on ns. kulmavalotoiminto. Siinä tosin ei ole sumarilla toteutettu vaan ajovaloyksikön sisällä on oma polttimo kulmavalolle. Pimeillä parkkipaikoilla ja ahtaassa pyörittelyssä on ihan hyödyllinen varuste. Ilmankin voi elää mutta jos niihin tottuu, jää niitä kaipaamaan.

Pimeät takavalot on karmea munaus mutta syyllinen niihinkin löytyy ratin ja penkin välistä. Ei tunneta oman auton ominaisuuksia, laitteita ja vipstaakeja.

[insinörtti]

^ oisin peukuttanut TeroPeetä, mutten löydä tähän tarvittavaa nappia.

Tällainen tuli eteen, minulle "ihan puun takaa". En pidä edes ihan tarpeettomana... tosin kovapäisimmät sankarit kyllä ajaa puolityhjällä renkaalla auton varoituksista huolimatta.
http://www.kauppalehti.fi/auto/uutiset/ ... 1401598609

[Tuomas K]

tosin kovapäisimmät sankarit kyllä ajaa puolityhjällä renkaalla auton varoituksista huolimatta.

Tuosta tuli mieleen, joskus muutama vuosi sitten oltiin veljen kanssa liikenteessä, huomattiin että valoissa seistessä viereisellä kaistalla olevassa autossa oli eturengas aika tyhjä. Saatiin elehdittyä kuskille sen verran että avasi ikkunan, ja sanottiin että sulla on kumi tyhjä. Kaveri vaan ei uskonut, kun oli kuulemma vasta käynyt rengasliikkeessä

Siitä se jatkoi sitten matkaa tyytyväisenä tyhjällä kumilla, varmaan kuvitteli että yritettiin kusettaa sitä.

[matti_vuorio]

Tuo on kyllä myöskin hauska tuo "kääntö" sumari. Näyttää hauskalta ja ei se varmaan sen enempää turvallisuutta tuo. Epäilen vähän koko hommaa.

Bravon valokuvio on kärjistetysti sanottuna sama kun laitat päähäsi hevosen silmälaput. Vilkku päälle, niin sumari syttyy tai sitten kun pyörät kääntyy tietyn asteluvun. Tuo sumari pelastaa paljon varsinkin syyspimeässä.

[S_A]

^ oisin peukuttanut TeroPeetä, mutten löydä tähän tarvittavaa nappia.

Tällainen tuli eteen, minulle "ihan puun takaa". En pidä edes ihan tarpeettomana... tosin kovapäisimmät sankarit kyllä ajaa puolityhjällä renkaalla auton varoituksista huolimatta.
http://www.kauppalehti.fi/auto/uutiset/ ... 1401598609

Kuullostaa kivalta.. Mitä vielä tuleekaan uusiin autoihin tulevaisuudessa.

[S_A]

Tuo on kyllä myöskin hauska tuo "kääntö" sumari. Näyttää hauskalta ja ei se varmaan sen enempää turvallisuutta tuo. Epäilen vähän koko hommaa.

Bravon valokuvio on kärjistetysti sanottuna sama kun laitat päähäsi hevosen silmälaput. Vilkku päälle, niin sumari syttyy tai sitten kun pyörät kääntyy tietyn asteluvun. Tuo sumari pelastaa paljon varsinkin syyspimeässä.

No joo pelastaako, jos tilannenopeutta on liikaa? No en ole tollasella kulmasumarikääntölamppuautolla koskaan ajanut, mutta vähän mietyttää kun valokeila on kuitenkin suhteellisen lähellä ja kapea. Että ehtiikö siinä reagoimaan sen enempää....

[S_A]

Kuuntelin tänään Ylenaikaista kuten aina töissä ja sielä oli Ihanmäen raportti viime vuoden kolarisumasta. Juuri siitä kun meni jokaisella päätiellä 50 auton läjiin autoja kun jengi ajoi tiheässä lumisaateessa toinen toisen perässä kiinni.

No joo Ihanmäki siinä ihmetteli, että tuon vuoden takaisen raportin jälkeen hänelle tuli paljon palautetta siitä, että miksi hän on antanut sellasia neuvoja pitää välimatkaa edellä ajavaan ja tilannenopeutta pienemmäksi.
Useat kommentit olivat sellasia näissä palautteissa, että ihan ihmeteltiin miten hän voi ajatella niin koska eräänkin rouvan mukaan ainoa oikea tapa tässä kelissä oli ajaa lähellä edellä olevaa, että näki takavalot, missä tie kulkee ja huolimatta 0 näkyvyydestä ja super liukkaasta tiestä rajoituksia noudattaen.
Kuuntelin tätä juttua mietteellä WTF.... Ei voi olla oikeasti noin idiottia ihmistä oikeasti? Vai voiko?

Jutussa haastateltu autokoulun opettaja ihmetteli kovasti näitä näkemyksiä ihmisiltä ja juuri sitä, että 120-140kmh moottoritiellä nopeutta ja ajetaan 2s välimatkoilla.
Täytyy ihan sanoa ihan siis, ettei tuo kyllä minua yllättänyt näiden ihmisten kommentit, että "pakko ajaa että näkee toisen auton". Kyllä tuo tulee ihan selväksi päivittäin tuola liikenteessä, että on sellanen ihmisryhmä, joka ei kyllä tajua yhtään mitään yhtään mistään mitä autolla ajamiseen liikenteessä kuuluu.
Liikenne on kuitenkin aikalailla ajatustyötä, havannoimista ja ennakoimista, se tietty ihmis ryhmä ajaa punasiin valoihin miljoonaa ja pysähtyy ja lähtee taas paikaltaan kun juuri ohitettu auto menee vierestä ohi jarruttamatta. Se tietty ihmisryhmä vaihtaa kaistaa iltapäivä ruuhkassa 10 kertaa ja on kuitenkin jonkin ajan kuluttua olevissa liikennevaloissa 2 auton päässä alkuperäisestä paikasta jonossa.

Minkäs näille mahtaa. Harmi vaan, että tuola on sitten se tietty ihmisryhmä, jotka ovat menneet auton keulamerkistä niin sekaisin, että tekevät mitä lystäävät ja suuttuvat jos sitä kommentoidaan.
Tekeeköhän ne ruokakaupan kassajonossa saman.....Sentteri vaan pystyn jos tulee haraavaa mielipidettä.. I DON'T THINK SO.

[insinörtti]

No joo pelastaako, jos tilannenopeutta on liikaa?

Eli huono keksintö, ihan täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella.

Sattuu nyt olemaan niin, että nuo kulmavalot saavat toimia vain alle 40 km/h nopeuksissa. Mikä ehkä vähän paljastaa niiden käyttötarkoitusta. Ja antavat tosiaan kivasti lisäapua juuri tuossa Bravossa, ampumalla valoa lähes kohtisuoraan sivulle. Sen perushalogeenit kun ovat linssivehkeet ja niissä on vähän turhankin hyvä optiikka eli valoa ei lähde käytännössä yhtään varsinaisen valokuvion ulkopuolelle eli kadunkulmissa olisi todellakin sokkona ja voisi jäädä joku mustiin pukeutunut kommando (heijastimeton pyöräilijä tai jalankulkija, jollaiset etenkin sadesäällä oikoon mistä ja miten sattuu) huomaamatta.

[S_A]

No joo pelastaako, jos tilannenopeutta on liikaa?

Eli huono keksintö, ihan täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella.

Sattuu nyt olemaan niin, että nuo kulmavalot saavat toimia vain alle 40 km/h nopeuksissa. Mikä ehkä vähän paljastaa niiden käyttötarkoitusta. Ja antavat tosiaan kivasti lisäapua juuri tuossa Bravossa, ampumalla valoa lähes kohtisuoraan sivulle. Sen perushalogeenit kun ovat linssivehkeet ja niissä on vähän turhankin hyvä optiikka eli valoa ei lähde käytännössä yhtään varsinaisen valokuvion ulkopuolelle eli kadunkulmissa olisi todellakin sokkona ja voisi jäädä joku mustiin pukeutunut kommando (heijastimeton pyöräilijä tai jalankulkija, jollaiset etenkin sadesäällä oikoon mistä ja miten sattuu) huomaamatta.

OK ja ehkä nyt oon vähän pessimisti taas, mutta kun katselee millasilla nopeuksilla jengi lataa menemään tuola, niin ei sillä kulmalampulla mitään tee kun ei ehdi reagoimaan kun jo kolahtaa.
Ehkä oon tässäkin väärässä, mutta sen mitä nyt tuola päivittäin katselee, niin hirveellä kiirellä vaikka mitään ei nää minnekään- ajetaan. Onko noista lampuista hyötyä sitten en tiedä.

[mattijus]

Minkäs näille mahtaa.

Pari vaihetta autokouluun lisää, ensimmäisessä lisävaiheessa ajetaan Ahvenistolla Taunuksella, toisessa sitten kuorma-autolla keskustassa.

[S_A]

Minkäs näille mahtaa.

Pari vaihetta autokouluun lisää, ensimmäisessä lisävaiheessa ajetaan Ahvenistolla Taunuksella, toisessa sitten kuorma-autolla keskustassa.

Kannatan! Ehkä sillä voisi jopa asenteisiinkin vaikuttaa.
Ja oon myös sitä mieltä, että liisinki autot pois. Jos jokainen maksaa omat bensat, omat renkaat, omat kytkimet ja kolhut, niin uskoisin tuon liikenteen siistiytyvän aikalailla.

[matti_vuorio]

Tänään pääsin todistamaan kouluesimerkin, miten Oulussa liitytään moottoritielle. Taustatietona, että keli oli hyvä ja tiellä 100km/h rajoitus. Rampilla edelläni ajoi farmari Focus, jolla vauhtia noin "viisari" 70km/h. Pääsin rampilta siihen kiihdytyskaistalle ja katsoin, että moottoritien oikeaa kaistaa tulee taksi. Juuri kun tämä taksi oli minun rinnalla, niin tämä Focus tuuppaa kiihdytyskaistalta motarille ilman vilkkua ja 70km/h nopeudella. Taksi teki aika rajun väistöliikkeen vasemmalle kaistalle välttääkseen kolarin. Onneksi siellä ei ollu ketään, koska kuskilla ei ollu mitään mahdollisuutta tarkistaa onko kaista vapaana. Mese jäi sitten ajelemaan Focuksen eteen, en jäänyt katselemaan tilannetta sen pidemmälle.

Onko tätä ongelmaa muilla Suomen motareilla? Oulussa sitä kaasua ei löydy autoista ja sinne liikenteen sekaan työnnetään alinopeudella vaikka väkisin. Tästä syystä näkee usein, että motarilla ajavat ottavat sen vasemman kaistan aina ramppien kohdalla. Varmuuden vuoksi ja ym. tilanteita välttääkseen.

[Tuomas K]

Kyllä on. Työmatka menee Tuusulantietä pitkin, ja jos edessä on auto niin on suuri ihme jos nopeutta on edes 80 km/h kun sinne sataa kulkevan liikenteen sekaan tuupataan, aika tyypillisesti sivulle vilkuilematta.

Yksi asia mikä noissa myös ihmetyttää on se, että sinne moottoritielle pitää tuupata heti kiihdytyskaistan alusta. Miksi ei voi käyttää sitä kiihdytyskaistaa ja kiihdyttää liikennevirran nopeuteen?

Joskus ajoin pakettiautolla Kirkkonummen tienoilla moottoritietä kohti Helsinkiä. Rampilta oli tulossa nainen henkilöautolla, ja näin tuon naisen kasvot kun en antanutkaan tietä. Kasvoilta loisti syvä hämmennys odottamattomasta tilanteesta. Ei siis ole tapana antaa tietä niille kolmion takaa tunkeville. Aiheuttaa toisinaan myös mielenosoituksia.