jkk kirjoitti:Ei luulisi yhden sanan ymmärtäminen punaisella pohjalla korostettuna olevan hankalaa? Stop seis pysähdy eikä melkeen. Ajo sitte mopoautolla tai rekalla. Vai onko raskaalla liikenteellä jotain poikkeussääntöö tuossa?
No joo tuola tulikin jo kommenttia tähän.
No siis joo, voihan siinä valita kaksi vaihtoehtoa kun keli on sellanen +1/-1 räntäsade myräkkä.
Vaihtoehto A.
Pysähdyt ylämäessä STOPILLE aamu 7.01 kyydissä koululaisia ja pari mummoa. Ketään ei näy missään risteykseen tultaessa eli siitä voisi ajaa ryömimällä, mutta kuuliaisena kuljettajana noudatat lakia olosuhteista riippumatta. Pysähdyt siihen ja kun nostat jarrun ja painat kaasua takapyörät lyö tyhjää ja auto lähtee valumaan taaksepäin. Jarrulle takasin, auto pysähtyy, koitat uudelleen ja sama juttu tällä kertaa tosin nopeammin. Meet jarrulle, auto lähtee valumaan poikittain taaksepäin. Saat sen jotenkin sidottua ettei se valu; ja koitat uudelleen ja sama juttu. Tällä kertaa tosin auton keula heilahtaa sen verran että auto liukuu poikittain pyörät lukossa hiljaa kyljelleen penkkaan oikeat takapyörät ojaan jää siihen. LUnta on kuitenkin sen verran, ettet saa etuovea tai taka-keskiovia auki. Mummo valittaa pelästymistään että huimaa ja koululaiset kyselee miten täältä pääsee ulos. Koitat rauhotella tilanteen ja kömmit sieltä sitten jollain konstilla etuoven välistä lumihankeen ja toteat, että auton takakulma osui tolppaan matkalla, takaikkuna rikki ja lamppuja myös.
Hinuria ootellessa menee mukavasti kylmässä autossa parisen tuntia; jonka jälkeen siitä tulee lasku työnajantajalle, tolpan korjauskulut, sekä auton vahingon korjaus lasku myöhemmin, sekä mummolle soitettu ambulanssi ja henkilövahiko ilmotus josta tulee jonkin sortin lasku vielä myöhemmin.
Vaihtoehto B.
Katsot risteykseen tulessa ettei ketään näy missään, tiedät STOPIN mutta keli on mitä on; pysähtyminen on riski altista, jos siitä ei enää pääse, niin sitten on isoja ongelmia oikeasti ja paljon samaan aikaan. Tarkistat huolellisesti vielä vasemman ja oikean ja hivutat auton kävelyvauhtia risteyksestä pitäen vedeon päällä ja saat kuin saatkin sen sutasematta siitä mäen nypyltä tasaselle ja matka jatkuu.
Kumman vaihtoehdon sinä valitset näistä?
Kannattaako ehdoin tahdoin itsensä kuseen pistää niin sanotusti, vai onko fiksumpaa käyttää sitä hetulaa sen verran, että miettii ennen kun roiskii?
Voin ihan kokemuksesta sanoa, että olen tuossa tietyssä mäessä ollut niin sanotusti kusessa kerran. Enkä taatusti tehnyt toista kertaa samaa virhettä sen illan aikana. Ja voin myös sanoa, että se on kiva tunne olla kääntöpaikalla, kun linja-auto liukuu poikittain auton ollessa paikallaan. Käännät rattia ja auto liukuu, nostat jarrun auto liukuu, ilman että se liikkuu eteenpäin. SIitäkin selvisin tuurilla ja harkinnallam itä teen missäkin järjestyksessä.
Ihan oikeasti; voi moni kyseenalastaa, että mitä hemmettiä bussit ja rekat ei pysähdy stopissa, mutta se mitä siitä voi seurata on ihan mielenkiintosta. Sama jos joku ihmetelee, miksi rekat on rampeissa ja mäissä kiinni, se johtuu ihan siitä, että on ollut pakko pysähtyä. Voi se siihen jäädä kyllä muutenkin, mutta jos sen vedon joutuu katkasemaan siinä ryömimisen aikana, se voi olla viiminen kerta kun sen tempun tekee, sitten ollaan siinä.
Esim. joku taulapää on tullut pieneen väliin ja pakottanut sen rekan pysähtymään ja se on siinä sitten se leikki.
Eli kyllä te voitte sitä haukkua ja naureskella, että on siinäkin ammatti kuski, mutta samalla te ette kyllä yhtään tiedä mistä te puhutte. Ihan oikeasti ette tiedä. Se, joka on ollut rekalla tai linja-autolla kusessa niin sanotusti tälläsissä paikoissa tietää mistä puhutaan. Ihan takuulla tietää.