Poliittinen keskustelu 2015

[GreenThing]

Olen ehdottomasti sitä mieltä että pääkaupunkiseudulle pitää saada lisää maatiloja.

[Giallo Pozzuoli]

^ Eiks siellä kanaloiden määrä oo jo lisääntynytkin?

[wekkuli]

No eihän sillä mittarilla maataloustuet tai valtionosuuden tasoituksetkaan ole "tukea". Työstähän niissä maksetaan

Ei, kun siinä tuetaan kannattamatonta tuotantoa.

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että mieluummin näen verovaroillani tuettavan jotain elintärkeää ja laajalti hyödynnettyä kuin esimerkiksi Kansallisoopperaa, -teatteria, Ateneumia, Kirkkohallitusta, Yleisradiota ym instituutioita, joiden yhtäkkinen katoaminen ei näkyisi suomalaisten suurelle enemmistölle arkielämässä yhtään mitenkään. Suomi ja luonnollisesti siten myös Suomen pääkaupunkina Helsinki on täynnä näitä laitoksia, joilla ilman valtakunnallisesta verotuksesta jyvitettyä tukea ei olisi mitään elämän edellytyksiä nykymuodossaan ja jotka tuottavat merkityksetöntä diipadaapaa vain harvoille.

Saa olla eri mieltä, tämä on vain minun näkemykseni. Mutta se ei ole mielipide, että em instanssien "tuotanto" on kannattamatonta ilman julkista rahoitusta, se on fakta.

[insinörtti]

Jostain syystä tämä rahasade ei näy niiden kuntien taloudessa, joissa on vähän työpaikkoja suhteessa eläkeläisiin.

Ei kai tarkoituskaan ollut, että eniten rahaa olisi käytettävissä kunnilla, jotka ovat hoitaneet asiansa huonoiten? Mutta nyt systeemi rankaisee niitä, joissa pitäisi olla asiat paremmin. Lypsyautomaatti lienee säädetty hyvien vuosien tai ainakin hyvien talousennusteiden aikana.

Missä puhuttiin rankaisemisesta? En minä ainakaan ole sellaisesta mitään puhunut.

Tässä viittasin lähinnä Wekkullin huuteluun. Siis että Suomi nousuun, kun otetaan ansiottomasti valtakunnan pääkaupunkiin keksitetty hallinto pois sieltä ja ammutaan haulikolla pitkin peltoja.

Siitä sitä säätöä tulee. Kokemuksethan ovat olleet suorastaan loistavia sekä poliisin tietohallinnon että Fimean suhteen. Valtaosa osaavasta henkilökunnasta irtisanoutuu, kun ei halua muuttaa 500 km päähän/puolisolle ei löydy työtä. Eli pitää palkata paikallista väkeä. Ammattiosaamisen menettäminen ei haittaa eikä sekään, että taitaa jatkossa eri osapuolten välinen yhteistyö sujua heikommin ja/tai matkusteluun kuluu enemmän aikaa & rahaa.

EU:ssa yksi järjettömimmistä rahareijistä on meppien ja avustajakaartin roudaus Strasbourgin ja Brysselin välillä + sihteeristön hajasijoitus Luxemburgiin. Millä tällaisen pelleilyn lisäkulun on tarkoitus kattaa. Taidanpa arvata… (rumpujen pärinää)… kuppaamalla Helsinkiä?

Wekkulin olisikin tässä kohtaa syytä vähän täsmentää, mitä "Helsinki" tarkoittaa. Kun tuntuu puheissa menevän aika iloisesti sekaisin Helsinki, PKS ja koko Uusimaa. Jotain asiantuntevia heittoja tyyliin ”siellä asuu vain joka kymmenes” & ”siellä Kehätien sisäpuolella asuu kaikki kallispalkkaiset virkamiehet”, niin siellä riittää rahaa kupattavaksi jo nähty… Mihin koriin sijoitat

• - Kehä I ulkopuolella asuvat helsinkiläiset tai loput 80 000 kaupungin asukasta (asukasluku 623 tuhatta eli siellä asuu 1/9 –osa suomalaisista)?
  - loput PKS eli Espoon, Vantaa ja Kauniaisten 486 000 asukasta?
  - kehyskuntien (Helsingin seutu) 313 000 asukasta?
  - loput Uudenmaan 180 000 asukasta?

No, miljoona asukasta sinne tänne Ei tässä napeilla pelata.

Meneekö hajasijoitus asukasmäärien mukaan ts. kolmasosa valtionhallinnosta siirrettäisiin 10-30 km päähän nykyiseltä sijainniltaan näin olisi valtakunnassa taas kaikki hyvin?

Se, ettei edistetä kasvukeskusten vetovoimaa muun Suomen kustannuksella (esimerkiksi lopettamalla liikenneväylien kehitys "pekkarointina ja siltarumpupolitiikkana.")

Siltarumpupolitiikkaa on juuri se, että pidetään kiinni saavutetuista eduista. Eli pitäisi pumpata rahaa tieverkon & kaiken muunkin infran ylläpitoon. Silloinkun, kun ao. infra on mitoitettu paljon suuremman ihmisjoukon käyttöön.

Vaikka rahat on loppumassa...

Vaikka väen muutto nimenomaan on maailmanlaajuinen trendi. Eli kuvitellaan, että Suomi on se ainoa poikkeus, jossa pärjätään risuvoiman ja häkäpönttöautojen kanssa

Minusta pitäisi tunnustaa tosiasiat - viivytystaistelua tässä käydään. Pitäisi määrittää, mitkä kaupungit/alueet ovat ne, joihin panostetaan tosissaan - luodaan näiden välille nopeat liikenneyhteydet jne jolloin, ehkä, toivottavasti, saadaan lopulta koko maa toimimaan kuin yksi kaupunki. Ilman, että todellakin täytyy pakata koko väestö yhteen nurkkaan. Kääntöpuolena on tietysti se, että tulee myös niitä alueita, jotka pitää tavallaan ajaa alas. BTW, älä luule, että haluaisin tällaista. En vain tiedä, miten kehityksen saisi estettyä. Muutoin kuin "lahjomalla" asukkaat pysymään kotiseudullaan. Tähän nykyisin yritetään, mutta alkaa lahjusrahat loppua kesken.

Jos IT-consulting Oy lakkauttaa Humppilan toimintonsa ja siirtää ne Helsingin Ruoholahteen, ja tarjoaa Humppilan henkilöstölleen mahdollisuutta siirtyä työskentelemään Ruoholahden konttorilla, onko silloinkin kyse "väestön pakkosiirrosta?" Vai onko näin vain silloin, kun Suomi Oy tekee vastaavaa?

Asiakkaiden perässä yritykset isompiin kaupunkeihin valuu. Henkilöstöä vähemmän siirrellään (pl. muutama johtohahmo), se alkuperäinen toimipiste saattaa jäädä paikoilleen.

Ilmeisesti, koska terveyspalveluja on osattu muualla maassa järjestää tehokkaammin ja toimivammin. Rajalliset resurssit ovat vaatineet kehitystä niiden tehokkaampaan hyödyntämiseen.

Suosittelen opitikolla käyntiä. Vantaan pitäisi järjestää palvelut 350 eurolla. Turku ja Tampere saavat käyttää liki 900 € ja jotkin pikkukunnat pitkälti toista tonnia asukasta kohti. Ensin mainittu joutuu ottamaa lainaa omien palveluidensa & näiden muiden rahoittamiseen. Ja ne muut vaan huutaa lisää rahaa...

[wekkuli]

Wekkulin olisikin tässä kohtaa syytä vähän täsmentää, mitä "Helsinki" tarkoittaa. Kun tuntuu puheissa menevän aika iloisesti sekaisin Helsinki, PKS ja koko Uusimaa.

Silloin kun kirjoitan Helsingistä, tarkoitan Helsinkiä, kun kirjoitan Uudestamaasta, tarkoitan Uuttamaata ja pk-seudulla tarkoitan pk-seutua. Kaksi ensinmainittua täysin yksiselitteisiä, joita käytän, kun puhutaan eksakteista luvuista ja viimeisin epämääräisempi, mutta sitäpä ei sitten käytetäkään kun puhutaan eksakteista luvuista. Mikä tässä on epäselvää?

Siltarumpupolitiikkaa on juuri se, että pidetään kiinni saavutetuista eduista.

Päteekö tämä myös Helsinkiin vai vain muuhun maahan?

Muuten insinörtin kirjoitukseen kommenttina, että osoitin seikan valtakunnallisessa rahanjaossa, joka mielestäni on epäkohta, mutta yksityiskohtaista korjausehdotusta minulla ei ole, ainoastaan ylimalkainen visio suunnasta, johon kannattaisi mennä kokonaisuutta ajatellen. Ja siis ko epäkohdan olemassaolo on mielipiteeni; laskelmat tukevat sitä, mutta eri mieltä saa olla (tosin et sinäkään näytä uskaltavan mennä eurojen puolelle asiaa kiistämään). Ja on aivan totta, että virastojen siirtämisen järkevyys tulee kyseenalaistaa, jos se infra ja työntekijät jo Helsingissä ovat valmiina. Mutta kun lisäinvestointeja viritellään, niin kummasti nekin osuvat aina kalleimmalle mahdolliselle paikalle Suomessa. Onko vaihtoehtoja? Jonkun mielestä ei, minun mielestäni on.

[wekkuli]

Minusta pitäisi tunnustaa tosiasiat - viivytystaistelua tässä käydään. Pitäisi määrittää, mitkä kaupungit/alueet ovat ne, joihin panostetaan tosissaan - luodaan näiden välille nopeat liikenneyhteydet jne jolloin, ehkä, toivottavasti, saadaan lopulta koko maa toimimaan kuin yksi kaupunki. Ilman, että todellakin täytyy pakata koko väestö yhteen nurkkaan. Kääntöpuolena on tietysti se, että tulee myös niitä alueita, jotka pitää tavallaan ajaa alas. BTW, älä luule, että haluaisin tällaista. En vain tiedä, miten kehityksen saisi estettyä. Muutoin kuin "lahjomalla" asukkaat pysymään kotiseudullaan. Tähän nykyisin yritetään, mutta alkaa lahjusrahat loppua kesken.

Ja tähän vielä sellainen kommentti, että eihän vaihtoehtoa ole edes ajateltu laajemmalti, saati sitten kokeiltu? Vallalla on käsitys, että iso metropoli on ainut tie Suomelle ja Suomen kilpailukyvyn takaamiseksi, eikä mitään muuta voida edes harkita. No jos me hyväksytään tämä käsitys, niin sittenhän me voidaan saman tien nostaa kädet pystyyn, sillä Suomi on niin pieni maa, että globaalissa katsannossa meillä ei ole mitään mahdollisuutta saada tänne aikaiseksi kooltaan kilpailukykyistä tai mitenkään muutenkaan merkittävää metropolia. Kuka muka oikeasti on sitä mieltä, että Suomen kilpailukyvylle olisi mitään merkitystä sillä, onko pääkaupunkiseutu miljoonan vai kahden miljoonan asukkaan metropoli? Tai peräti viiden? Joka tapauksessa se häviää lukemattomalle määrälle suurempia metropoleja maailmassa. Sitä logiikkaa ei ole kukaan tyhjentävästi kertonut, miksi suuruus on parempaa? Puhtaasti euroilla laskien se vain heikentää kustannustehokkuuttamme, joten jossain on oltava myös ansaintalogiikka: Jos Helsinki on kustannustehokas ja kannattava ratkaisu, niin infranhan pitäisi olla siellä halvempaa, ei kalliimpaa.

Lisäksi maailmasta löytyy myös esimerkkejä hajautetummasta valtiollisesta rakenteesta, jossa pääkaupunki ei dominoi koollaan ja mahdillaan muuta maata: Esim USA, Saksa, Australia, Kanada, Alankomaat tai Sveitsi. Meneekö niillä heikommin tästä syystä johtuen? Ei mene. Kehittynyt tietotekniikka, sosiaaliset, salamannopeat mediat ym ovat jo alkaneet tehdä tyhjäksi keskittämisen tarvetta. Etätyö on lisääntynyt ja itsellänikin palaverireissaaminen Helsinkiin on vähentynyt tekniikan ansiosta ja tänä päivänä voit aivan vaivatta kommunikoida maapallon toiselle puolelle aivan kuin viereiseen pöytään. Jopa paremmin, sillä teknisellä yhteydellä voit paremmin jakaa informaatiota, se kun on joka tapauksessa nykyään sinun tietokoneellasi, ei fläppi- tai liitutaululla. Keskittämisen tarve on jo vähentynyt huimasti ja vähenee koko ajan entistä kovempaa vauhtia. Nykyisin pihtiputaan persuinsinöörillä saattaa varsin hyvin olla globaalimmat ja paremmat kommunikaatiokanavat maailmalle kuin punavuoren punaviinihipsterillä.

[Pasi]

Etätyö on lisääntynyt.

Tässä olisi sitä tulevaisuutta suomen maaseuduille. Valitettavasti tässä mukamas huippuosaamisen maassa ollaan hyvin HYVIN kielteisiä tätä kohtaan.

Vaimo ollut viimeisen 4 vuoden aikana 4 eri työpaikassa (isoissa firmoissa) tekemässä ns. paperihommia. Näissä päivittäinen työmatka 100 - 240km (Loviisa -> Helsinki -> Loviisa), ja vaikka vaimo istuu työkseen 95% koneen edessä naputtelemassa numeroita järjestelmässä, ei yksikään firma ole suostunut etätyöhön, because pelottaa.

[insinörtti]

Silloin kun kirjoitan Helsingistä, tarkoitan Helsinkiä, kun kirjoitan Uudestamaasta, tarkoitan Uuttamaata ja pk-seudulla tarkoitan pk-seutua. Kaksi ensinmainittua täysin yksiselitteisiä, joita käytän, kun puhutaan eksakteista luvuista ja viimeisin epämääräisempi, mutta sitäpä ei sitten käytetäkään kun puhutaan eksakteista luvuista. Mikä tässä on epäselvää?

Ei tässä ole mitään epäselvää. Haluat rangaista valtakunnan pääkaupunkia siitä, että se on pääkaupunki. Mahd. suuri osa hallinnosta ja varmaan, kun pää on saatu auki, myös VTT:n yksiköt, korkeakoulut, museot yms. pitäisi hajauttaa pitkin syrjäseutuja. Eli siirtää pois alueelta, jolla asuu neljäsosa suomalaisista. Uhrauksia pitää tehdä ja sinä olet valmis kestämään tämän kuin mies.

Mutta kun lisäinvestointeja viritellään, niin kummasti nekin osuvat aina kalleimmalle mahdolliselle paikalle Suomessa. Onko vaihtoehtoja? Jonkun mielestä ei, minun mielestäni on.

Tässä pitäisi olla vaihtoehtoja. Kyselit PK-seudun siltarumpupolitiikan perään.... sitäkin kyllä löytyy ja tykkään siitä kanssa ihan suunnattomasti. Esim. Pisararata on jo lyöty lukkoon (mikä oli aika läpihuutojuttu, vaihtoehdoista keskustelu oli kiellettyä ja esim. HS hoiti itsesensuurin kiitettävästi). Hyötyjen kerrottiin olevan 1,5x kertaiset kustannuksiin nähden. Vähän myöhemmin kerrottiin, että tuli pieni laskuvirhe, hyödyt ovat 0,5x kertaiset kustannuksiin nähden, mutta juna on jo liikkeellä, ei voi enää suuntaa muuttaa. Lisäksi mainittiin sivulauseessa, ettei pisara ratkaise rataverkon kapasiteettiongelmia (jotka säteilevät junien myöhästelynä Tampereelle, tsm. asti), vaan tarvitaan myös ratapihan remontti.

Guggenheim on toinen hanke, mitä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.

Poliitikot tykkää rakennuttaa monumentteja itselleen. Ja maksattaa laskut muilla. Helsingistä on jo kuulunut kummastelua, kun ei esim. Vantaa ole riemusta kiljuen ilmoittautunut näiden hankkeiden maksajaksi...

Vallalla on käsitys, että iso metropoli on ainut tie Suomelle ja Suomen kilpailukyvyn takaamiseksi, eikä mitään muuta voida edes harkita.

Koskaan kuullut mistään Piilaaksosta tms.? Ei me pärjätä mitään risuvoimaa tai häkäpönttöautoja kehittelemällä. Se on ihan sama kuin yrittää pärjätä myymällä toisillemme tuohivirsuja. Pitää kehittää jotain sellaista, mikä kelpaa vientituotteeksikin. Tässä kohtaa on pallo pudotettu ihan täysin. Joskus muinoin olimme energiatekniikan mallioppilas (sähkön ja lämmön yhteistuotanto, kattilateknologia ym.). Nyt niin laitteet kuin ideatkin, jopa lainsäädäntö, (lämpöpumput, energiatehokkuusvaatimukset yms.) ovat tuontitavaraa -> rahat valuu ulkomaille.
Kyllä se vaan on niin, että ne uudet ideat ja tuotteet tuppaavat tulemaan piilaakson tapaisista paikoista, missä kohtaavat tutkijat, keskenään kilpailevat & toisiaan sparraavat yritykset ja sijoittajat. Lisäksi pitäisi olla uskallusta satsata perustutkimukseen. Siis sellaisen ”tarkoituksettomaan” tutkimiseen pelkästä tutkimisen ilosta. Nyt meillä on tutkimuspuolella tiukka tulosohjaus – budjetti, aikataulu ja tulokset on päätetty ennalta. Ei tarvi pelätä, että Suomessa tehtäisiin mitään penisilliinin (pilalle mennyt bakteeriviljelmä), viagran (huono sydänlääke, jolla oli vielä sivuvaikutuksiakin), post-it –lappujen (epäonnistunut liima) kaltaisia keksintöjä. Kaikki alkuperäiseen tutkimussuunnitelmaan sopimattomat tulokset lentävät suoraan roskiin.

BTW nykyinen (liukuhihnateollisuuden menetelmiin pohjautuva) tulosohjaus on johtanut myös siihen, että yliopistoissa koulutetaan kiinalaisia. Se on tehokasta, he ovat ahkeria, valmistuvat nopeasti, saavat paperit kouraansa ja poistuvat maasta. Yliopistoa kiinnostaa vain, että tuotetaan maksimimäärä valmistuneita opiskelijoita, maksimimäärä tieteellisiä artikkeleita. Näiden perusteella pavunlaskijat määrittävät laatupisteet ja jakavat rahat. Länsimaista tänne tuppukylään ei ole tunkua. Kiinalaisetkin tulevat vain siitä syystä, ettei täällä ole mitään kymppitonnien lukukausimaksuja.

Pienelle paikkakunnalle ei synny tällaista osaamisklusteria. Ei vaikka sinne perustettaisiin yliopisto – alueen asiakaskunta ei riitä ylläpitämään yrityskantaa ja yliopisto/korkeakoulu ilman kosketuspintaa yritysmaailmaan … se nyt vaan on menneen maailman tuote. Eikä tuppukyliin saa ihan helpolla houkuteltuja osaavia tutkijoitakaan ulkomailta ts. aivovuoto käy vain yhteen suuntaan.

Se kilpailukyvystä. Toinen samaan suuntaan vaikuttava asia on suomalaisten toiminta. Väki ”äänestää jaloillaan” koko ajan. Ihan erikseen pyytämättä. Sama trendi on nähty muuallakin maailmassa ja tutkijat ovat ennustaneet, että kehitys kulkee kohti kymmenien miljoonien asukkaiden megapoleja. Tältä pohjalta on rohjettu ennustaa, että Suomessa on nyt lähtenyt käyntiin toinen muuttoaalto. Siinä ensimmäisessä, 60-70 –lukujen muuttoaallossa, tyhjeni maaseutu ja tässä nykyisessä tyhjenee pienet kaupungit.

Karttoja kun katselee, niin neljännesmiljoonan asukkaan seudut pärjäävät - ainakin toistaiseksi. Mutta rajaa ei pidä vetää ihan pelkästään asukasluvun määrän mukaan. Isomman kainalossa pärjää pienemmätkin. Lisäksi on paikkakuntia joissa on jotain sellaista osaamista, mitä ei pitäisi hukata. Esim. Kuopiossa on ihan maailmanmitallakin merkittävää sisäilmatutkimusta. Jos tällaista klusteria lähtee siirtämään, käy just se perinteinen eli henkilöstö jää paikoilleen (ja vaihtaa työnantajaa/alaa) tai karkaa samalla vaivalla ulkomaille.

Lisäksi maailmasta löytyy myös esimerkkejä hajautetummasta valtiollisesta rakenteesta, jossa pääkaupunki ei dominoi koollaan ja mahdillaan muuta maata: Esim USA, Saksa, Australia, Kanada, Alankomaat tai Sveitsi.

Laarin pohja paistaa.

• - USA, liittovaltio, jossa asuu 294 miljoonaa asukasta, 30 asukasta/km²
  - Saksa, 82 miljoonaa asukasta, 230 asukasta/km²
  - Australia, 20 miljoonaa asukasta, 2 asukasta/km²
  - Kanada, 33 miljoonaa asukasta, 3 asukasta/km²
  - Alankomaat, 16 miljoonaa asukasta, 395 asukasta/km²
  - Sveitsi, 7,5 miljoonaa asukasta, 181 asukasta/km²
  - Suomi, 5,5 miljoonaa asukasta, 16 asukasta/km²

Mikset ottanut vertailuun yhtään Suomen kaltaista maata, jossa on sekä pieni (alle 10 miljoonaa) väestö että pieni asukastiheys? Esim. Ruotsi… Siitäkö syystä, että Ruotsin pohjoisosa on lähes asumaton?

82-294 miljoonasta asukkaasta riittää jaettavaa useampaankin megapoliin. Suurimmat mainitsemasi valtiot ovat enemmän/vähemmän liittovaltioita, joiden ”osavaltioilla” on omat pääkaupunkinsa. Näyttääkö yhtä ruusuiselta, jos tilannetta tarkastellaan yksittäisen osavaltion sisällä?

Väestöntiheydessä ainoastaan Kanada ja Australia jäävät Suomen alle, mutta molemmissa on laajoja asumattomia alueita, missä ei ole infraa ylläpidettävänä. Autraliassa 89 % väestöstä asuu urbaanisti, Suomessa 84 %. Kanada ja Sveitsi jäävät tässä lajissa Suomen taakse (80 ja 74 %), mutta Kanadan asukasmäärä on kuusinkertainen ja maassa on jo nykyisin 3 miljoonakaupunkia + pari tätä rajaa lähestyvää.

Sveitsin väestötiheys on aikalailla sama kuin Uudenmaan väestötiheys (kun merialueita ei huomioida). Olemme siis yhtä mieltä siitä, että tällainen väestötiheys on oltava, jotta kyetään ylläpitämään sellaisia palveluita ja infraa, mitä kisassa muita maita/kaupunkeja vastaan tarvitaan? Ja sitten vaan kartalta kriteerit täyttäviä alueita etsimään…

Pääkaupungin dominoinnista voisi syyttää, jos puolet väestöstä asuisi pääkaupungin nurkilla. Kuten taitaa useammassakin kehitysmaassa olla (kun on ei ole ollut rahaa alueelliseen kehittämiseen ja/tai poliitikot ovat täysin surutta vetäneet kotiin päin).

[insinörtti]

Tässä olisi sitä tulevaisuutta suomen maaseuduille. Valitettavasti tässä mukamas huippuosaamisen maassa ollaan hyvin HYVIN kielteisiä tätä kohtaan.

Etätyö tulee heti paperittoman toimiston jälkeen.

No, vitsit sikseen. Syytäkin ihmetellä, miksi esim. videoneuvotteluita käytetään niin vähän. Jengi käyttää mieluummin koko päivän edestakaiseen matkustamiseen...

Ensiasuntoni lainaa hakiessani kävin lainaneuvottelun puhelimitse. Jossain vaiheessa paljastui, että vastapuoli istui Rovaniemellä. Pidin systeemiä tosi kätevänä ja suuresti ihmettelen, ettei tällaista mahdollisuutta tunnu enää olevan tarjolla.

[mutt]

Jostain syystä tämä rahasade ei näy niiden kuntien taloudessa, joissa on vähän työpaikkoja suhteessa eläkeläisiin.

Ei kai tarkoituskaan ollut, että eniten rahaa olisi käytettävissä kunnilla, jotka ovat hoitaneet asiansa huonoiten?

Ei ollut, eikä ilmeisesti se aiemmin mainitsemasi lottovoittokaan.

Se, ettei edistetä kasvukeskusten vetovoimaa muun Suomen kustannuksella (esimerkiksi lopettamalla liikenneväylien kehitys "pekkarointina ja siltarumpupolitiikkana.")

Siltarumpupolitiikkaa on juuri se, että pidetään kiinni saavutetuista eduista. Eli pitäisi pumpata rahaa tieverkon & kaiken muunkin infran ylläpitoon. Silloinkun, kun ao. infra on mitoitettu paljon suuremman ihmisjoukon käyttöön.

Minä puhuinkin infrasta, joka on mitoitettu paljon pienemmälle käytölle, mutta jota ei vain saada ajanmukaiseksi. No, tarpeeksi kun vetkutellaan, niin alkaahan se näkemys turhasta investoinnista toteuttaa itseään.

Vaikka väen muutto nimenomaan on maailmanlaajuinen trendi. Eli kuvitellaan, että Suomi on se ainoa poikkeus, jossa pärjätään risuvoiman ja häkäpönttöautojen kanssa

Minäkö mielestäsi kuvittelen, vai miten tämä tähän väliin liittyy?

Minusta pitäisi tunnustaa tosiasiat - viivytystaistelua tässä käydään. Pitäisi määrittää, mitkä kaupungit/alueet ovat ne, joihin panostetaan tosissaan - luodaan näiden välille nopeat liikenneyhteydet jne jolloin, ehkä, toivottavasti, saadaan lopulta koko maa toimimaan kuin yksi kaupunki.

Vielä vuosi-pari sitten oli tunnustettu tosiasia, että suomalainen metsäteollisuus vetelee viimeisiä henkosiaan. Kuka tämän määrityksen tekisi, ja kuinka se olisi onnistunut huomioimaan nykytilanteen vaikkapa neljä vuotta sitten?

En vain tiedä, miten kehityksen saisi estettyä.

En tiedä, enkä tiedä miksi luonnollista kehitystä pitäisi estää. Jos luonnollinen kehitys todellakin on, että maan kaikki toiminta pakkautuu sen ahtaimpaan nurkkaan niin, että joudutaan hankkimaan rakennusalaa ties mistä rakennuskelvottomalta suolta (esimerkkinä Malmin lentokenttä), niin eihän sitä voi estää. Kokonaan eri asia on, miksi kehitystä pitäisi siihen suuntaan edistääkään.

Jos IT-consulting Oy lakkauttaa Humppilan toimintonsa ja siirtää ne Helsingin Ruoholahteen, ja tarjoaa Humppilan henkilöstölleen mahdollisuutta siirtyä työskentelemään Ruoholahden konttorilla, onko silloinkin kyse "väestön pakkosiirrosta?" Vai onko näin vain silloin, kun Suomi Oy tekee vastaavaa?

Asiakkaiden perässä yritykset isompiin kaupunkeihin valuu.

No entä jos siirto tapahtuu saman suuruisten kaupunkien välillä? Siihen on yrityksen näkökulmasta joku syy, joka voi olla taloudellinen, tai sitten joku muu. Syy ei ole relevantti, vaan se, mitä tapahtuu.

Ilmeisesti, koska terveyspalveluja on osattu muualla maassa järjestää tehokkaammin ja toimivammin. Rajalliset resurssit ovat vaatineet kehitystä niiden tehokkaampaan hyödyntämiseen.

Suosittelen opitikolla käyntiä. Vantaan pitäisi järjestää palvelut 350 eurolla. Turku ja Tampere saavat käyttää liki 900 € ja jotkin pikkukunnat pitkälti toista tonnia asukasta kohti. Ensin mainittu joutuu ottamaa lainaa omien palveluidensa & näiden muiden rahoittamiseen. Ja ne muut vaan huutaa lisää rahaa...

Omassa linkissäsi nimenomaan sanottiin, ettei parempi terveyspalvelujen saatavuus välttämättä ole veronmaksajalle sen kalliimpaa. Mitä nuo esittämäsi summat ovat, sitä en tiedä - jos jotain valtion määrittämiä summia/asukas, niin kieltämättä Turkuun ja Tampereeseen verrattuna summa näyttää erikoiselta, "joku pikkukunta" taas voi olla väestöpohjaltaan sellainen, että menot ovat luonnostaan päätä kohti suuremmat.

[jalittam]

Lakkautetaan kaik kunnat. Ei Suomessa tartte olla satoja "liittovaltion" osasia, tää on väkimäärältä aika pieni maa. Kartanonherrat ovat jo poistuneet.
Valtion (ent kuntien) palvelut yhtenäistyisinevät, kun säätäjiä välis vähempi. Palvelut/palvelupisteet tms. massakeskipisteiden mukaan, nykyistä infraa hyödyntäen. Jatkuva valtion YT-päällä, niin perseilijätkin tekenevät hommansa. Jos/kun väki liikkuu, myös valtion palkoilliset liikkuvat/vähenevät/enenevät tarpeen mukaan. Kullakin valtionduunarilla on toimialansa todo-lista/työohjeet/lakikirja/tms., missä kerrotaan et mihin tässä oikein pyritään.
Esim. Sossuasioissa pohjana vaik nykyinen tavoiteltu sossutaso, jos se on vaik todettu olevan ok...

[Aquatica]

^
Itse kannatan maakuntahallitus-tyylistä ratkaisua. Eli olisi vaikkapa 10 hallinnollista aluetta ja jokaiselle "minimimäärä" virkamiehiä + muuta henkilökuntaa.
Eikä Keravan malliin niin, että parin hassun oppilaan ja opiskelijan + lastentarhalaisen yläpuolella on Suuri ja Mahtava Keravan Kasvatus- ja Sivistysvirasto (tjsp), jossa on tällä hetkellä lie yli 25henkeä töissä (kun ennen pärjätty alle kymmenellä, kunnes nykyinen johto tuli joskus vuosikausia sitten hyppimään ja keksimään tekemistä kavereilleen tyhjästä).
Niiden alla olisi sitten nykyiset kaupungit ja kunnat. Sillä erolla, että kaupungit ja kunnat olisivat vain "joku alue" sen suuremman alueen sisällä, aivan kuten kunnanosat ovat nyt.
Kaikki päätöksenteko pitäisi keskittää - tai hajauttaa, miten _halvinta_ silti säilyttäen toimintakyky; puretaan tätä toimintakykyasiaa hieman alla.

[toimintakyvyn avauksen alku]
Mielestäni toimintakyky = halpaa, tai ainakin edullista toimintaa jossa ei mene hukkaan mm. aikaa ja rahaa turhaan reissaamiseen pisteiden välillä. Eli jos esimerkiksi yhdistettäisiin suuri alue yhdeksi ja alueen jossakin kolkassa olisi joku virasto, jonkalaisia olisi siis muitakin, joka olisi selvästi henkilöstömäärältään suurin ja laajennettavin -> pyrkisi siirtämään tasan kaiken siitä toiminnasta sinne.
Jos ei onnistuisi, pitäisi katsoa maantieteellisesti paras paikka, joka voisi olla joku iso solmukohta (esim. Kerava, Tikkurila, Pasila ym.) jonne pääsee julkisilla monesta suunnasta ja paikasta vaivattomasti, eikä ole ihan keskellä ei-mitään (Nikuviken, Keravalaisille meinattu joku rentoutumispiste) huonojen liikenneyhteyksien päässä. Kompromisseja syntyisi; jotkut ei taatusti halua muuttaa 10km matkaa työn perässä. Toiset eivät halua alkaa kulkea 15km työmatkaa edellisen 7.5km työmatkan sijaan, kun on viimeiset 30v tehnyt tuota.

Mutta mikähän olisi se suurin mahdollinen etäisyys mikä syntyisi, jos Suomeen tehtäisiin maantieteellisesti tasaväkisesti suhteutettuna väestöön 10 "piiriä", jotka hoitavat omat asiansa? Lappi olisi varmaankin se jossa etäisyydet olisivat edelleen yhtä pitkiä, ellei peräti pitempiä. Toisaalta siellä etäisyydet on jo alunalkaenkin pisimmät Suomessa, joten onko tuo nyt sitten paha vai ei?

[/Toimintakyvyn avauksen lopetus]

Idea:
Byrokratian ja virkamiesten määrän rankka vähentäminen vaikka väkisin.

Tiedän, että tuossa olisi todella paljon ongelmiakin, tässä nyt pari;
- Keskitetty kehityssuunnitelma auttamatta jättää alueita "pimentoon", jotka ennen pärjäsivät hyvin omalla hallinnollaan. Ei tiedetä paikallisia etuja/haittoja henkilökohtaisesti
- Muut kuin päättäjien "kotipihat" joutuvat helposti vähemmälle huomiolle, mikäli siellä ei ole mitään hyödyllistä joka taasen olisi epätasa-arvoista (onko tämä huono? Jos on hyväpalkkainen työ, saa parempaa palkkaa kuin huonopalkkaisessa työssä oleva. Ei tämäkään väärin ole?)
- Pysyisikö johto enää senkään vertaa kansasta tietoisena, jos näin tehtäisiin?
- Pystyykö suomalainen virkamies tekemään järkevän kokoisella porukalla ylipäänsä mitään päätöksiä nykyään?

Keinoja nyt olisi esim. toimintakyvyn avauksessa mainitsemiani; yhdistetään monta virastoa yhdeksi - mutta niin, että pyritään sitä miehitystä laskemaan alunalkaenkin todellisen tarpeen mukaan.
Ja todellisen tarpeen tulisi määrittää raaka työmäärä unohtaen asiaan kuulumattomat hommat; ei opetusviraston virkamiehen tehtäviin kuulu miettiä työttömiä tai vanhuksia.

Voisiko noita ylipäänsä yhdistellä? Sosiaalitoimen alla kuitenkin on varhaiskasvatus ja opetus, toimeentulo ym...

[wekkuli]

Vallalla on käsitys, että iso metropoli on ainut tie Suomelle ja Suomen kilpailukyvyn takaamiseksi, eikä mitään muuta voida edes harkita.

Koskaan kuullut mistään Piilaaksosta tms.?
....
Kyllä se vaan on niin, että ne uudet ideat ja tuotteet tuppaavat tulemaan piilaakson tapaisista paikoista, missä kohtaavat tutkijat, keskenään kilpailevat & toisiaan sparraavat yritykset ja sijoittajat.
....
Pienelle paikkakunnalle ei synny tällaista osaamisklusteria. Ei vaikka sinne perustettaisiin yliopisto

Piilaaksohan nimenomaan on pienelle paikkakunnalle perustetun yliopiston ympärille rakentunut osaamisklusteri.

[wekkuli]

Tässä olisi sitä tulevaisuutta suomen maaseuduille. Valitettavasti tässä mukamas huippuosaamisen maassa ollaan hyvin HYVIN kielteisiä tätä kohtaan.

Etätyö tulee heti paperittoman toimiston jälkeen.

No, vitsit sikseen. Syytäkin ihmetellä, miksi esim. videoneuvotteluita käytetään niin vähän. Jengi käyttää mieluummin koko päivän edestakaiseen matkustamiseen...

Ensiasuntoni lainaa hakiessani kävin lainaneuvottelun puhelimitse. Jossain vaiheessa paljastui, että vastapuoli istui Rovaniemellä. Pidin systeemiä tosi kätevänä ja suuresti ihmettelen, ettei tällaista mahdollisuutta tunnu enää olevan tarjolla.

Etätyö lisääntyy koko ajan ja itsekin sitä teen jonkun verran, muutamat kollegat hyvin säännöllisestikin ja meillä on myönteinen ilmapiiri etätyön tekemiseen. Työtulos ratkaisee, ei toimistolla vietetyt tunnit.

Ja videoneuvottelut eivät ole "se juttu", ei se kaverin naaman näkeminen kiinnosta, vaan olennaista on Lyncin ja verkossa olevien työtilojen kaltaiset ratkaisut, joilla pääset jakamaan näppärästi esityksiä, tiedostoja ja läppärin ruutua verkkoyhteyden päässä oleville kavereille. Kun se olennainen asia on kuitenkin bittejä, niin kokous toimii jopa paremmin verkossa kuin fyysisesti kokoontuen. Kun siihen tottuu, niin suurin osa kokouksista alkaa olla online-kokouksia ja kun myös työt tehdään tietokoneella, niin hyvin pian kollega toisensa jälkeen alkaa ihmetellä, miksi ihmeessä viettäisin ensin 45 min ruuhkassa päästäkseni avaamaan tietokoneeni, kun olisin voinut avata sen jo kotonani? Ja kokoonnut säännöllisesti kavereiden kanssa, jotka istuvat Jyväskylässä, Tampereella, Oulussa, Helsingissä tai vaikkapa sitten Piilaaksossa.

Tervetuloa nykyaikaan. Metropoli rakentui mahdollistamaan sujuvan kommunikoinnin, sekä informaation ja logistiikan virran, mutta nykyaikana fyysistä metropolia ei enää tarvita muualla kuin kehitysmaissa, sillä tulevaisuuden metropoli on verkossa. Fyysinen metropoli vanhentui jo.

[wekkuli]

Ja koska olkiukon mäiskiminen edelleen jaksaa insinörttiä innostaa, niin tarkennan vielä kantojani (ties kuinka monennen kerran):
- Virastojen yhtäkkinen siirtäminen ei välttämättä ole tosiaan järkevää, jos infra ja henkilöstö jo on paikassa x.
- Virastojen siirtäminen on täysin toissijaista sen tavoitteen rinnalla, että niitä pitää lopettaa isolla kädellä, ei siirrellä.

[Pasi]

Vähän asian vierestä, mutta pistää taas miettimään maan oikeuslaitosta..... http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 30667.html

Varsinkin se että vankilomalla syyllistyy vielä törkeään rikokseen.

[wekkuli]

"Hovioikeus piti myönteisenä seikkana vapauttamisen kannalta myös sitä, ettei mies käytä alkoholia eikä hänellä ole päihteidenkäyttöhistoriaa. "

Siis hetkinen... eihän vankilassa saa käyttää alkoholia, joten tämähän on sitten myönteinen seikka vapauttamisen kannalta aina??

[mattijus]

Prison Break Finland: Odota, että loma alkaa.

[wekkuli]

Iltalehden uutisesta paljastui vielä eräs nyanssi asiaan liittyen...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015042 ... 0_uu.shtml

[Vittorio Jano]

On kyllä aivan käsittämätöntä, että tuollainen ihmisroska päästetään vapauteen. Outoa ja jopa hivenen harmillista, ettei edes liukastunut saippuaan kiven sisässä.

Ehdonalaista vapauttamista voidaan lykätä, jos vangin käyttäytymisen tai hänen esittämiensä uhkausten johdosta on olemassa ilmeinen vaara, että hän vapauduttuaan syyllistyisi henkeä, terveyttä tai vapautta törkeästi loukkaavaan rikokseen ja vapauttamisen lykkääminen on tarpeen rikoksen estämiseksi (RL 2c luku 9 §:n 2 mom.).

Ja tässäkö tuollaista vaaraa ei ole?

[Shuttle]

^Kysy Vihreiltä. Nehän haluaa lisää Husseineja tänne.

[Marutei]

Otetaas yksi tällainen hieman teoreettisempi kirjoitus tänne. Hyviä pointteja riippumatta siitä ketä on äänestänyt missä kuplassa sattuu elämään.
Vaikka en Perussuomalaisia äänestänyt, niin toivotan porukan tervemenneeksi hallitukseen. Siinäkin poppoossa on järkityyppejä mukana, mutta Soinin letkautuksia ei jaksaisi kuunnella...

http://herragaga.blogspot.fi/2015/04/mi ... mpuaa.html

[wekkuli]

Sanoisin että aika dadaa. Perussuomalaiset saavat ääniä, koska ajavat monia asioita, joita mielipidemittausten mukaan myös suuri osa suomalaisista kannattaa, mutta joita muut puolueet vastustavat tai eivät ainakaan aktiivisesti aja. Hyvin yksinkertaista.

Gallupien mukaan suuri (tai paikoin jopa suurin) osa suomalaisista on:
- Maahanmuuttokriittisiä
- Maanpuolustushenkisiä
- Eurotukiaiskriittiisiä
- Pakkoruotsikriittisiä
- Kulttuuritukiaiskriittisiä
- Islamkriittisiä
- Arvokonservatiivisia
- Isänmaallisia
- Halukkaita pistämään Suomen ja suomalaisten edun maailmanparantamisen edelle, varsinkin kun ensinmainittu on konkretiaa ja jälkimmäinen useimmiten katteetonta haaveilua ilman tuloksia.

Kun kukaan muu ei vastaa huutoon, on jossain määrin jopa hämmästyttävää, että ps ei ole jo reilusti suurin puolue. Arvioisin sen taas johtuvat tietyistä imago- ja junttiusongelmista, joista pienin ei suinkaan ole puolueen puheenjohtaja itse.

[Marutei]

Sanoisin että aika dadaa. Perussuomalaiset saavat ääniä, koska ajavat monia asioita, joita mielipidemittausten mukaan myös suuri osa suomalaisista kannattaa, mutta joita muut puolueet vastustavat tai eivät ainakaan aktiivisesti aja. Hyvin yksinkertaista.

No senhän tuo kirjoitus juuri kertoikin.

Gallupien mukaan suuri (tai paikoin jopa suurin) osa suomalaisista on:
- Maahanmuuttokriittisiä
- Maanpuolustushenkisiä
- Eurotukiaiskriittiisiä
- Pakkoruotsikriittisiä
- Kulttuuritukiaiskriittisiä
- Islamkriittisiä
- Arvokonservatiivisia
- Isänmaallisia
- Halukkaita pistämään Suomen ja suomalaisten edun maailmanparantamisen edelle, varsinkin kun ensinmainittu on konkretiaa ja jälkimmäinen useimmiten katteetonta haaveilua ilman tuloksia.

Olisiko jotain lähteitä tähän?

Toki kriittinen pitääkin olla. Mutta osaa tuosta kritiikistä ei ratkaista millään "rajat kiinni" -retoriikalla. Oman maan asukkaita autetaan jo aika isolla summalla, mutta se systeemi ei välttämättä tuota kovin hyvää tulosta ja on raskas myös itse tuetulle. Ja maailmanparantaminenhan pyrkii auttamaan ihmisiä kotimaissaan, vaikka siinäkin systeemissä on vikansa. Kulttuurikriittisyys? Minä käsitän tämän vähän niin, että "Kun minä en käy oopperassa, niin miksi sitä tuetaan verovaroin?".

Kun kukaan muu ei vastaa huutoon, on jossain määrin jopa hämmästyttävää, että ps ei ole jo reilusti suurin puolue. Arvioisin sen taas johtuvat tietyistä imago- ja junttiusongelmista, joista pienin ei suinkaan ole puolueen puheenjohtaja itse.

Minä taas arvioisen sen niin, että 50 prosenttiyksiköä äänestäneistä ymmärtää, että noita asioita voidaan ratkaista muutenkin kuin Perussuomalaisten ajamalla politiikalla. Toivoisinkin, että vanhat puolueet ymmärtäisivät ottaa enemmän huomioon näitä huolenaiheita. Ja toivoisin, että Perussuomalaiset ymmärtäisivät ettei tämä maailma ole niin mustavalkoinen.

[wekkuli]

Kulttuurikriittisyys? Minä käsitän tämän vähän niin, että "Kun minä en käy oopperassa, niin miksi sitä tuetaan verovaroin?".

Mikä onkin erittäin hyvä kysymys. Miksi sitä tuetaan verovaroin?

[qaz]

2008=>2014 tapahtui seuraavaa:
- vienti 65,6 => 55,8 miljardia, 2008 => 2009 pudotus yli 30%
- vientiteollisuuden työntekijämäärä 322 000 => 277 000 (2013)
- kauppatase +3,2 => -1,8 miljardia, vuosituhannen alussa oli vielä 10+ miljardia plussalla
- valtion velka 54,4 => 95,1 miljardia
- valtion menot 43,5 => 54,2 miljardia (vaikka johtavat ministerit ovat koko ajan kertoneet kovasti leikanneensa, tosin varsinkin demarijargonissa leikkaus tarkoittaa veronkorotusta)
- verokertymä 80 => 90 miljardia
- virallinen veroaste 41,2 => 44,1 %

Populistiselta tuntuu tämä viime vuosien taloudenpito, siinä vaan on keskitytty äänien ostamiseen julkiselta sektorilta. Vientiteollisuudessa noilla luvuilla oltaisiin saneerattu rajusti jo aikaa sitten, kun on ihan oikeasti tulosvastuu. Sinällään ei ihme että maksajat alkavat katselemaan vaihtoehtoa. Vasemmistopuolueiden linja kun tuntuu olevan verojen nosto yhdistettynä palveluiden heikentämiseen, ja se näkyi vaaleissa kannatuksen laskuna.

Wekkulin listaushan sisältää lähinnä säästökohteita joiden leikkaaminen ei keskivertosuomalaisen saamiin verorahoitteisiin palveluihin vaikuttaisi, ehkä suomalaiset alkavat olemaan sitä mieltä että verotus meni yli.

[h_lauri]

Kulttuurikriittisyys? Minä käsitän tämän vähän niin, että "Kun minä en käy oopperassa, niin miksi sitä tuetaan verovaroin?".

Mikä onkin erittäin hyvä kysymys. Miksi sitä tuetaan verovaroin?

Olisko siks ku muuten sitä ei olis. Samasta syystä taidetaan tukea maatalouttakin.

[Shuttle]

Kulttuurikriittisyys? Minä käsitän tämän vähän niin, että "Kun minä en käy oopperassa, niin miksi sitä tuetaan verovaroin?".

Mikä onkin erittäin hyvä kysymys. Miksi sitä tuetaan verovaroin?

Vaikka itse käynkin teatterissa ja oopperassa ym. en ymmärrä miksi sitä pitää erikseen tukea niin paljon verovaroin. Luulisi että jos kerran kysyntää on, se kattaisi menot? Nykyäänhän meillä on näitä Krista Kososia ja mitä muita paikat täynnä (ja suurin osa ilman töitä), mutta silti joka vuosi tulee lisää - verovaroilla koulutettuna tottakai. Maataloutta Suomi tarvitsee ihan vaan että saadaan kotimaista ruokaa, mutta nykyisenlainen kulttuuritukeminen?

[h_lauri]

Kulttuuria tarvitaan, jottei pää hajoa. Kannattaa sitä silloin tukea. Taiteilijoita ja muita komeljanttareita on aina tuettu, mesenaatit näet. Nykyporhoilla ei ole enää jäljellä kuin ahneus ja siksi valtio on ottanut mesenaatin roolin. Tuettavien listalla kulttuuri on aika ylhäällä kyllä.

[wekkuli]

Ei kulttuuri lopu siihen, jos sitä ei julkisesti tueta. Se voi tarkoittaa jopa parempaa kulttuurintuotantoa.

Nykysuomea vaivaa sosialistinen ajattelu, jossa ei uskota ihmisiin itseensä, aina pitää olla valtio tukemassa sitä sun tätä ja kuvitellaan, että julkisen tukemisen vastustajat vastustavat itse tuen kohdetta. Eihän se niin ole. Moni on jopa sitä mieltä, että julkinen tuki on vahingollista tuen kohteelle, kuten monesti onkin.

[Pasi]

Ei kulttuuri lopu siihen, jos sitä ei julkisesti tueta. Se voi tarkoittaa jopa parempaa kulttuurintuotantoa.

Todellakin!

[Raimo Miettinen]

Sipilä: Politiikkaan tulosvastuuta – "tulos tai ulos"
#uutisvahti

http://yle.fi/uutiset/sipila_politiikka ... os/7954284

Sipilä lupaa kaivattua tulosvastuuta.

[Marutei]

http://www.valtionbudjetti.fi

Tuolta voi kukin käydä sitten vetämässä herneet nenään mitä tuetaan ja millä summalla. Luulis lopettavan sen arpojen rapsuttelun jos ei halua kulttuuria tukea.
Muistakaa myös, että jokainen euro jonka kulutatte on ääni sen asian puolesta joka sitä palvelua/hyödykettä tuottaa/tarjoaa.

[Garmund]

Kulttuurikriittisyys? Minä käsitän tämän vähän niin, että "Kun minä en käy oopperassa, niin miksi sitä tuetaan verovaroin?".

Mikä onkin erittäin hyvä kysymys. Miksi sitä tuetaan verovaroin?

Olisko siks ku muuten sitä ei olis. Samasta syystä taidetaan tukea maatalouttakin.

En oikein niputtaisi kulttuuri- ja maataloustukia samaan kastiin. Ennemminkin ehkä tuotekehitys ja muut yritystuet ja maataloustuet, eikä nekään oikein samaa asiaa ole.

Mitä maataloustukiin tulee, ne ovat yksi keino muiden joukossa, millä tasoitetaan tuloeroja.
Kyllä myös oman maatalouden tarpeeksi laajana pysymistä. Eikös tämä ole myös yksi niistä turvallisuustekijöistä(omavaraisuus), millä myös puolustusvoimien "turhaa menoerää" perustellaan. (Olen yleisen asevelvollisuuden kannalla.)

Varmaan sama kävisi molemmissa tukien loputtua. Yksipuolistuisivat, enää olisi tarjolla kulttuurissa massoille uppoavaa "huttua", viljelyssä varmaan ne tuotteet, joita tuetaan eniten, joko loppuisivat tai kallistuisivat selvästi. Yksi ongelmahan on myös muualta tulevat halpiserät. Osa maista ylituotannon sattuessa tukee omaa maatalouttaan ja elintarviketuotantoa pääsemään eroo ylituotannosta vientitukien avulla. Eli maataloustuista pysyisi mielestäni luopumaan, mutta tämän pitäisi koskea koko tullitonta aluetta ja vientitukia. En näe järkeä maalaloudessakaan, että tuetaan täysin älytöntä tuotanota, mitä ei olisi ollenkaan ilman verovaroilla tukemista. Ellei sitten tälle tukemiselle ole jokin oikeasti hyvä syy.

Kulttuurin tukien perusteista en oikein tiedä. Museoiden (historiallisten ainakin) ja historian tutkimuksen tukemista ainakin kannatan.
Miten määriteltäisiin kulttuuri, mitä kannattaa tukea ja mitä ei? Vai lopetettaisiinko suoraan kaikki tuki? Monikohan museokaan pysyisi auki.
Kyllä sitä voisi kulttuurin tukemisestakin säästää, sitä en kyllä tiedä, että mistä ja miten. Onhan sitä tainnut noikin tuet tippua.


Onko tuossa kulttuurin tukemisessa muuten mukana nämä urheilun saamat tuet?
Nekin pois?

[Shuttle]

Onko tuossa kulttuurin tukemisessa muuten mukana nämä urheilun saamat tuet?
Nekin pois?

Suomessahan ei oikein ole olemassakaan mitään huippu-urheilua, joten sen on tavallaan pakko saada täällä tukea. Esim. muualla Euroopassa on enemmän yksittäisiä sijoittajia pelissä mukana ja siellä pyöriikin suuremmalla todennäköisyydellä yksityinen raha. Suomessa taas urheilija on enemmän tai vähemmän vastuussa itsestään ja vaikka menestyisikin, ei usein siitä mitenkään rahallisesti ihan hirveitä summia saa. Poikkeuksia toki on. Tämänkin vuoksi urheilun ja kulttuurin niputtaminen on mielestäni väärin. Tykkään kulttuurista, käyn oopperoista ym. (vaikka ovatkin keskitetysti kaikki Helsingin uudessa talossa) ja luen toistasataa kirjaa per vuosi, mutta silti mielestäni sen taso on tasalattea joitakin suuria ulkomaalaisia näytöksiä lukuunottamatta - meininki muistuttaa verovarallisesti tuotettua amatööriteatteria kun vertaa mitä on Briteissä, Saksassa, Venäjällä ja Jenkeissä ja jopa Ruotsissa.

Ei sillä, vaikea kysymys tämä on niin urheilun kuin myös kulttuurin kannalta (muistan vieläkin mikä melu nousi siitä, kun Turussa taideakatemia lopetti nukketeatterilinjan...).

[wekkuli]

Kyllä urheilun ja liikunnan tukiakin pitäisi tarkistella kriittisesti. Pidän ihan hyvänä, että tietty liikuntaa kannustava yhteiskunnallinen missio on julkishallinnolla ihan kansanterveydellisistä syistä. Mutta tässäkään ei pidä upota siihen harhaan, että kaikki liikunta ja urheilu lopahtaa, jos valtio ei jeesaa, ei todellakaan.

Ja maataloustukia en tosiaan myöskään rinnastaisi kulttuuritukiin tai oikeastaan mihinkään tukiin. Pidän kyllä jonkinasteisen elintarvikeomavaraisuuden säilyttämistä ihan kriisiturvallisuudenkin vuoksi välttämättömänä; Me ei nimittäin kuolla siihen, jos kännykkätuotanto, ooppera tai softateollisuus loppuuu, elintarvikkeiden loppumiseen kuolemme. Ja Suomen historiasta löytyy kyllä esimerkkejä niin nälänhädästä kuin ulkomailta tulevan elintarvikehuollon pätkimisestä johtuvista pahoistakin kriiseistä. Elintarvikeomavaraisuus on tietyllä tapaa myös osa maanpuolustusta.

[wekkuli]

Tuosta oopperasta vielä sen verran tosiaan, että jos kansallisooppera ei saisi julkista tukea, niin voisiko olla mahdollista, että oopperaa harrastettaisiin Suomessa enemmän ja laajemmaltikin muilla paikkakunnalla? Nyt julkinen tuki on ohjannut valtaosan "harrastuksesta" vain yhteen paikkaan ja muualla touhu on verrattain vaatimatonta?

Just a thought. Mutta näin se julkinen tuki myös toimii; tappaa ja passivoi, vääristää kilpailutilanteita ja omaa yritteliäisyyttä sekä vapaaehtoistyötä. "Ei ryhdytty mihinkään kun ei saatu tukea...." Ymmärtäähän sen, taiteilija joka jää syrjään tuesta, iskee helposti pensselit santaan ja lakkaa edes yrittämästä, kun kollega saakin tukea mutta hän ei.

[Marutei]

Taitelijoita varmaan ajaa luomisen palo eikä pensseleiden santaan tunkeminen. Suomi nyt on vain niin pieni maa, että täältä ei löydy niitä mesenaatteja tukemaan eikä välttämättä ostajia taiteelle. Eikä asiaa auta se, että sen luomiseen suhtaudutaan lähestulkoon vihamielisesti, koska "taitelija on kuitenkin muiden rahoilla elävä taivaanrannanmaalari joka ei tee oikeaa työtä." Apurahat taitelijoille, kirjailijoille ja kääntäjille on valtion budjetissa 15M€.

Toi valtionbudjetti.fi on muuten melkoisen hieno palvelu koska voit käydä lukemassa sieltä myös jokaisen haaran perustelut.

"Taiteilija-apurahan suuruus on tammikuusta lukien 1 669,77 euroa/kk ja elokuusta lukien 1 674,78 euroa/kk.". Kyllä kelpaa maalata taivaanrantaa...

[wekkuli]

No sittenhän se on helppo lopettaa, ei se varmaan tunnu missään, kun ei sillä nytkään pärjää.

Mulle se, että johonkin kuluu rahaa vain vähän, ei ole perustelu tuhlaamisen jatkamiselle vaan lopettamiselle, jos sillä vähälläkään rahalla kansalaiset saavat kovin vähän mitään konkreettista vastineeksi. Suomi on pieni maa -perustelu on myöskin vähän kulunut. Jos me ollaan pieni maa, tarkoittaa se, ettei täällä myöskään tarvitse olla ammattitaiteilijoita suurten maiden malliin. Ja jos teokset eivät mene kaupaksi, tarkoittaa se, että ketään ei kiinnosta (paitsi taiteilijaa itseään). Miksi ihmeessä minun pitäisi maksaa minulle hyödyttömästä työstä?

Mutta hei; Se ei tarkoita sitä, että taiteilija ei saisi luoda taidetta ihan niin paljon kuin haluaa. Siitä vaan, antaa mennä. Mutta jos sillä ei voi elättää itseään, sen pitää olla harrastus, ei työ. Ja sitten pitää etsiä jotain työtä, josta oikeasti joku maksaa (=eli se työ on jollain tavalla hyödyllistä). Maa on täynnä harrastajataiteilijoita ja ei ammattilaiseksi tule nostaa harrastelijoita, joilla ei ole aitoa potentiaalia elättää itseään ammattilaisena. Minua ei huvita maksaa siitä, että ihmiset haluavat palkan kivoista ja luovista harrastuksistaan. En minäkään saa.

[qaz]

Se on tosiaan "luovalla luokalla" vaikeaa jos kukaan ei tunnusta luovuuttaan niin että maksettaisiin apurahaa saati että maksettaisiin tuotoksista. Helppoa tuolla insinööripuolella kun patenttikin irtoaa heti kun keksii jotain mitä kukaan ei aikaisemmin ole tullut ajatelleeksi JA yritys näkee sen niin tuottoisaksi että haluaa kehittää valmiiksi ja patentoida. Fyrkkaahan siitä ei toki irtoa kuin nimellisesti. Jännä muuten että taiteilijoiden tuotteilla on pirun paljon vahvemmat tekijänoikeudet kuin insinöörien, Mozartin jälkeläisten ei tarvitse duunia painaa.

[Giallo Pozzuoli]

Vallalla on käsitys, että iso metropoli on ainut tie Suomelle ja Suomen kilpailukyvyn takaamiseksi, eikä mitään muuta voida edes harkita.

Koskaan kuullut mistään Piilaaksosta tms.?
....
Kyllä se vaan on niin, että ne uudet ideat ja tuotteet tuppaavat tulemaan piilaakson tapaisista paikoista, missä kohtaavat tutkijat, keskenään kilpailevat & toisiaan sparraavat yritykset ja sijoittajat.
....
Pienelle paikkakunnalle ei synny tällaista osaamisklusteria. Ei vaikka sinne perustettaisiin yliopisto

Piilaaksohan nimenomaan on pienelle paikkakunnalle perustetun yliopiston ympärille rakentunut osaamisklusteri.

Jep, Palo Altossakin on nykyäänkin vain rapiat 60 000 asukasta ja suurin osa piilaakson countyista on alle 50 000 asukkaan kuntia. Lilliputteja USA:n mittakaavassa. San Jose toki poikkeuksena muttei sekään erityisen suuri kaupunki USA.ssa ole.
Ylipäätään ensimmäinen kerta kun olen kenenkään kuullut pk-seutua vertaavan piilaaksoon. Oulun seudun vertaaminen piilaaksoon aiemmin ennen kännykkäteollisuuden alasajoa oli paljon osuvampi, kun Ouluun ja sen ympäryskuntiin oli keskittynyt paljon hitech-osaamista.

http://en.wikipedia.org/wiki/Santa_Clara_Valley

[insinörtti]

^No just. En verrannut piilaaksoa PK-seutuun, vaan tarkoitus oli sanoa, että tarttee tuota väestöpohjaa olla vähän enemmän kuin muutama kymmenen tuhatta.

Se teidän Palo Altonne on 62 km² pläntti. Kaikkiaan noilla nurkilla asuu 3,5-4 miljoonaa ihmistä, jos wikipediaa on uskominen. Ja tämä sitten todistaa, että 50 tuhannen asukkaan paikkakunta on maailman mitalla merkittävä Joo, kun halutaan todistaa musta valkoiseksi ja unohdetaan se, että tuolla ne pikkukaupungit ovat kasvaneet kiinni toisiinsa yhdeksi metropolialueeksi.

Oulun seudun asukasluku 200 donaa - tällaisen nyt voisi jo toivoa pärjäävänkin + täällä oli myös sellainen osaamiskeskittymä, mitä olisi ikävä hukata.

[Giallo Pozzuoli]

^ Ja 50 000 asukkaan Salon Nokia tuotekehitysyksikön panos kännykkäteollisuudelle ei ollut merkittävä maailmanlaajuisestikin? Toki myös Oulun seudun panos. PK-seudun panos taisi olla aika pieni Nokian menestystarinassa loppujen lopuksi. Taisi olla lähinnä ne hallinnolliset yksiköt vaan sijoitettu sinne.

Sitäpaitsi toi keskittäminen yhteen paikkaan , koko metropoliajattelu on aika vanhanaikaista ja vähän kummallista kun globaaleilla markkinoilla toimivat menestysyritykset on hajautuneet ympäri maailmaa joka tapauksessa ja etäyhteyksien varassa se yhteydenpito muutenkin eri yksiköiden ja duunareiden välillä hoidetaan. Tornitaloissakin on näppärämpi hoitaa yhteydenpito omalta toimipisteeltä kuin raahautua läppäreidensä kanssa yhteiseen wiineripöytään toiseen kerrokseen tai toiseen rakennukseen vaikka sattuis samalla hehtaarilla muuten sijaitsemaan.

Ite oon tehnyt etäduunia kohta 5 vuotta ja lähimmät duunikaverit joiden kanssa teen tiimityötä ovat Helsingissä, Espoossa, Turussa, Porissa & Tampereella. Muuten ne Helsingin & Espoon ja muiden paikkakuntien duunikaveritkin tekevät enimmäkseen etätöitä joten niidenkin kohdalla ois ihan sama tekiskö ne töitä vaikka Ypäjältä tai Inarista käsin.

[wekkuli]

Pointti olikin se, että jos se metropoli ja suurkaupunki olisi menestystä aikaansaava asia, niin se piilaakso ei olisi syntynyt sinne minne syntyi, vaan keskelle suurkaupunkia, joita USAssa on sadoittain. Tietenkin Suomi toimii pienemmässä mittakaavassa, mutta ei täällä toisaalta sitten tarvitakaan kuin murto-osa piilaakson kaltaisesta menestyksestä, niin riittää jo koko maalle. Saloon ja Ouluun vertailut ovat suhteellisen osuvia.

Ja etätyö nimenomaan on tulevaisuutta, voit työskennellä ihan mistä haluat. Tulos ratkaisee, ei leimat kellokortissa. Tosin tuo ajattelu ei tule lyömään itseään läpi julkishallinnossa, ennen kuin pari sukupolvea on menty eteenpäin...

[Giallo Pozzuoli]

Taitaa olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus että ne high tech osaamiskeskukset muodostuvat pienehköjen yliopistokaupunkien ympärille kuin mihinkään suurkaupunkiin tai metropoliin.

Esimerkiksi britannian Silicon Fen, sikäläinen vastine piilaaksolle on muotoutunut Cambridgen , suht pienen kaupungin sikäläisittäin, ympärille.

Tai maailman moottoriurheilun mekka Motorsport Valley, joka löytyy Englannin pieniltä "landepaikkakunnilta" Midlandsista Silverstonen ympäriltä. Enstone, Woking, Grove, Milton Keynes, Banbury, Brackley, Leafield..
Ammattilaisia Motorsport Valleyn tarpeisiin tuottaa mm. Cranfieldin Yliopisto pienestä Cranfieldin 5000 asukkaan kylästä.

Ehkä landella pikkupaikkakunnilla on vaan helpompi innovoida kun ei oo niin paljon häiriötekijöitä.

[wekkuli]

http://yle.fi/uutiset/lappeenrannan_tek ... sa/7503974

20 vuotta sitten Lappeenranta oli Suomen teknillisten korkeakoulujen pahnanpohjimmainen, nyt kisaa ykköspaikasta.

[Farina]

^Hienoa duunia tehty Lappeessa ja loistavaa kehitystä viimeisen vuosikymmenen aikana. Mukava opiskelupaikka se oli jo 2000-luvun alussakin sisältäen viihtyisän ja yhteisöllisen kampus-alueen.

[Tazio]

http://yle.fi/uutiset/lappeenrannan_tek ... sa/7503974

20 vuotta sitten Lappeenranta oli Suomen teknillisten korkeakoulujen pahnanpohjimmainen, nyt kisaa ykköspaikasta.

Hienoa työtä on tehty! Täytyy myöntää, että en ole juuri Lappeenrannasta hankittuja pahveja kummoisina pitänyt, lienee syytä muuttaa vanhoja luutuneita käsityksiäni

-Tazio

[wekkuli]

^Sama

Minäkään en ole jaksanut kauheasti tutkintoani hehkuttaa, varsinkin kun olen 'liki-ikiteekkari'. Eli meinasin jäädä ikiteekkariksi kun työ vei mukanaan, mutta tuossa joitain vuosia sitten kävin kuitenkin hoitamassa hommat loppuun, ei ollut paljosta kiinni. Minulla meni 15 ja puoli vuotta kouluun kirjautumisesta valmistumiseen.

[insinörtti]

Cranfieldin Yliopisto pienestä Cranfieldin 5000 asukkaan kylästä.

Ihan vahingossa varmaan jätit mainitsematta, että tästä 5000 asukkaan pikkukylästä on 15 min ajomatka 230 000 asukkaan kaupungin keskustaan...

Ja Saloko nyt on se ideaali, mihin meillä pitäisi pyrkiä? Siis lisää yhden ainoa työnantajan varaan ripustettuja kaupunkeja, lisää (rakennemuutos)tukiaismaksuautomaatteja? Vai pitikö meidän kaikkien mennä paperitehtaisiin töihin?