Omakotitaloprojekti / raksailu

[hjpp]

Minulla oli sähkön vuosikulutus hiukan alle 9000 kWh:a ajalla elokuu 2015-2016. Lämmityksenä on Niben maalämpöpumppu ja pieni takka. Lämmitettäviä neliöitä on hirsiseinien sisällä n. 170 ja kiviseinien ympäröimänä n. 80. Puuta sain käristettyä vuodessa pari kuutiota, joista suurin osa paloi saunan kiukaassa.
Kokemukset maalämmöstä yhdistettynä lattialämmitykseen ainakin tällaisena on, että mieluummin jotain muuta. Tammikuun pakkasilla pumppu kyykkäsi pahasti asentajan jättämillä asetuksilla, mutta sain aikani opiskeltua korjattua toimintaa siten, että tilanne muuttui siedettäväksi. Vilpoista oli.
Yksi syy lie, että lämpökaivo kylmeni syvyydestään (186 m) huolimatta todella rajusti. En käynyt tutkimassa, oliko sieltä vedet valahtaneet jonnekin. Tuokin piti tarkistaa aikana parempana, jota ei vieläkään ole tullut.
Seuraavaan torppaan kehittelen mieluummin jonkin tuleen perustuvan lämmityksen, joka olisi nopeasäätöinen.

Keväällä Nibe alkoi tiputtaa sulakkeista eri vaiheita pois ja syyksi paljastui kesällä, että sähkövastuksesta tai sen liitännästä oli jotain vioittunut. Vettä vuoti johtoja pitkin sen alla olevaan sähköliitäntään.

[insinörtti]

^kaivo napsahti jäähän?

Ei siellä kallion halkeamissa vesi yleensä kovinkaan vilkkaasti liiku, joten lämpö siirtyy erittäin hitaasti. -> Kaivo napsahtaa jäähän, jos sitä revitään liian monta wattia per metri. Vaikka ns. täystehomitoitusta täällä ehdittiin jo ylistää, niin se ei ole kovin järkevää, kun kaivokin pitäisi sitten olla 100 % ylimitoitettu. Tää taisi mennä jotenkin niin, että 50 % huipputehontarpeesta tuottava pumppu kattaa 90 % vuotuisesta energiasta tjsp.

Jos vika oli liian kova piikkikuormitus, niin tuonhan välttää käyttämällä sähkövastuksia paukkupakkasten aikaan. Jos tarve on muutama päivä vuodessa, niin se nyt on melkein sama, vaikka lämmittäisi puita/seteleitä polttamalla. Tulos tehdään niillä +10...-10 keleillä, mitä ulkolämpötila enimmäkseen on.

Toinen ongelma voi olla, että pumputin vetää maaperän syväjäähän kaivon ympäristöstä. Ei ehkä ihan helposti yksittäisen kaivon kanssa. Ruåtsissa on lämpöpumputtimia asennettu vanhoihin kerrostaloihin ja iso energiankulutus on edellyttänyt jopa kymmenien kaivojen kenttiä. Jotka ovat n. 10 vuoden käytön jälkeen kyykänneet, kun on koko kenttä saatu umpijäähän. Ratkaisuksi on keksitty yhdistää järjestelmään poistoilman lämmöntalteenotto ja/tai aurinkokeräimet, joilla kaivoja ladataan kesällä.

[Rolle]

Tuskin on kaivo napsahtanut jäähän, ei taida sen jälkeen tuottaa mitään?

Lattialämmityksenhän pitäisi olla paras maalämmön kanssa, pysyy menoveden lämpötila mahdollisimman alhaisena? Eli vika ennemmin mitoituksessa kuin lämmönjakotavassa. Toki on säädettävyydeltään erittäin hidas, mistä on haittaa nopeissa lämpötilavaihteluissa.

[Rasvis]

Jos nyt rakentaisin uutta taloa (saahan sitä toivoa...) niin autotalli saisi olla asuintilojen alapuolella jolloin lattialämmityksen "tarve" jäisi pois. Kovilla pakkasillahan lämmitetty lattia on kiva mutta se ei millään ehdi reagoimaan auringon tai takan lämmityksen aiheuttamaan lämpökuormaan ja sen seurauksena on tuvassa hiki. Sääennusteeseen perustuvalla säädöllä voi kyllä kikkailla mutta ei se ennustekaan kovin luotettavasti tiedä paistaako aurinko muutaman tunnin päästä juuri tässä vai ei. Kun mökissä on isot ikkunat etelään päin niin asialla on melkoisen paljon merkitystä.

Maalämpöpumppu on pörrännyt nyt reilut kolme vuotta ilman ainoatakaan hikkaa. Kondenssivettä tosin lirahtaa ajoittain lattialle enkä ole vielä keksinyt mistä se tulee. Jos tänä talvena tulisi oikein pakkasiakin niin voisi katsoa tarvitseeko tuo vastuksia, tähän mennessä on ollut vähän muutakin harrastettavaa joten homma on jäänyt.

[Isola]

Kondenssivettä tosin lirahtaa ajoittain lattialle enkä ole vielä keksinyt mistä se tulee.

Kondenssivettä? Ettei kuitenkin käyttövesivaraajan varoventtiilistä?

[Rasvis]

Niin joo Eipä tullut mieleen kun en ole aikaisemmin juuri ollut tekemisissä käyttövesivaraajien kanssa.

Aikaisemmin kondenssivesi on kyllä ollut ongelma kun kesti melko pitkään ennen kuin "joku" sai aikaiseksi eristää maapiirin putket. Mutta jos kyseessä olisi edelleen kondenssi niin sitä varmaankin kertyisi ainakin tietyllä kelillä koko ajan, nyt vaikuttaisi tulevan aika satunnaisesti. Tosin kukaan ei ole teknisessä tilassa päivystämässä milloin ja miten sitä vettä lattialle lörähtää.

[jalittam]

^Jos et ole ite putkitöitä tehny, ni kannattas "vuoto"kohta tosiaanki selvittää. Jos tosiaan putkarilla unohtunu kv-ylipainevenan juoksuputki laittaa kaivolle asti. Tahi joku kv-liitos vuotaa ennen ylipainevenaa (todnäk 10bar). Jos kuravanaa seuraa laitteen sisällä... selviäiskös siitä...
Vaikko onko kampe urskalla pinnotettu jolloin märkä voi nousta kapillaarisesti liki laitteen kattoon asti niinku joissain kaukoran energiavaraajissa mädännyttäen sen jännistä paikoista.


Nuitten pumppujen energiamittauksiin löytynee intervepistä paril kolmel kympillä etäluettavien tieltä purettuja mittareita. Lienevät tarkempia/helpompia mitä markettien myymät. Ja ovat 3vaihe kikottimia. Mul on kolme Kamstrupin kWh mittaria, hetkellisen kulutuksen featurella.
Pollucomeja saa esim saksasta parillakolmella kympillä. Vaikka öljylämmön todellisemman hyötysuhteen laskentaan. Toki vilppeilijöille/virittelijöille enempi must hankinta.

Lattialämmityksellä yleensä päässee matalempiin lämpöihin kierrossa, mikä lie lämmitysmuodosta riippumatta kannattavampaa. Pumppu huutaa hoosiannaa pakkasilla vanhoilla kovanlämmön radiaattoreilla.
Miks uuskohteissa siitä lattialämmityksestä pitää sit tehä varaava...

Ite jo vuosia haaveillu lattialämmityksestä. Radiaattoreiden uusiminen kohtuu tyyristä. Sil rahal rakentanen lattialämmityksen - jonka toteuttanen kun taas innostuu remppaamaan.
Mut. Roilottamalla vaikko cyprokilla? Levyttämällä rempan aikainen sotku lie vähäisempää. Ja se remppa ei sit mee kesälomanaikana läpi...

Vaikko kyylätä "toria" ja bongata edullisesti radiaattoreita ja vetää putket pintaan. Pinta-alaa kuiteski kannattais kasvattaa.

Ja kun aurinkokeräimet sais vihdoin rakennettua loppuun ja asennettuakin, ni sit vois käyttää kullonki saatavana olevaa energiamuotoa.

Eikös se VILP tee kesällä niin edullisesti sen käyttöveden, ettei keräimiä kannata viritellä? Toki harrastusmielessä mielenkiintoista ja sulla tuntuu taidot riittävän vähän pidemmälle kuin sähkölaskun maksamiseen

Köh. Taidot ja taidot.
Mut juu. Liki kaik osat on ollu hyllyssä jo vuosia - ennenku pumppu ollu edes pilke kasseissa. Osa ns kierrätettyä ja esim lasit on Jaakkotuotteen karkaistua kirkasta (eli kirkasta, ei vihertävää), nois aurinkokerroin vähä parempi. Kennoja 4kpl semmosia mustia, oliko 1800x800 kokoisia, tupla-alumiinilevyjä mihi kanavat puhallettu. Naapurista hajin ne.
Ja teoriassa tuotto voi alkaa jo helmikuun lopulla. No harrastemielessä kuitennii enempi. Eikä sijoitussuunta tule olemaan ihan optimaalisin, ellen torppaa vähä käännä. Ny lape sojottaa noin lounaaseen.

[Rasvis]

Olen tuota vanaa yrittänyt seurata mutta toistaiseksi ei ole lähdettä löytynyt. Jostain pumpun takaosasta näyttäisi tulevan mutta kuoret irrottamallakaan ei oikein pääse näkemään että mistä tarkalleen. Pömpeli painaa kuitenkin useamman sata kiloa ja on putkien nokassa kiinni joten siirtely taakse kurkkimista varten on vähän haastavaa.

Jos olisi vuotava liitos niin luulisi sen tiputtelevan suunnilleen jatkuvasti? Käyttöveden syöttöpaine tuskin kovin paljoa vaihtelee.

Miks uuskohteissa siitä lattialämmityksestä pitää sit tehä varaava...

Eikös tuo ole aina varaava tai vielä varaavampi? Muutamalla kerrostalotyömaalla olen ollut mukana ihmettelemässä minimipaksuista "kevytvalua" jonka pitäisi reagoida nopeasti. Nopeammin kyllä kuin paksu kakku, mutta kyllä tuokin näkyy jäähtyvän monta tuntia sen jälkeen kun venat on ajettu kiinni.

[jmi]

Olen tuota vanaa yrittänyt seurata mutta toistaiseksi ei ole lähdettä löytynyt. Jostain pumpun takaosasta näyttäisi tulevan mutta kuoret irrottamallakaan ei oikein pääse näkemään että mistä tarkalleen. Pömpeli painaa kuitenkin useamman sata kiloa ja on putkien nokassa kiinni joten siirtely taakse kurkkimista varten on vähän haastavaa.

Jos olisi vuotava liitos niin luulisi sen tiputtelevan suunnilleen jatkuvasti? Käyttöveden syöttöpaine tuskin kovin paljoa vaihtelee.

Miks uuskohteissa siitä lattialämmityksestä pitää sit tehä varaava...

Eikös tuo ole aina varaava tai vielä varaavampi? Muutamalla kerrostalotyömaalla olen ollut mukana ihmettelemässä minimipaksuista "kevytvalua" jonka pitäisi reagoida nopeasti. Nopeammin kyllä kuin paksu kakku, mutta kyllä tuokin näkyy jäähtyvän monta tuntia sen jälkeen kun venat on ajettu kiinni.

Vettä kun lämmittää, paine kasvaa ja päästä ylimääräisen veden pois. Putkarilta varmaan unohtunut tuoda letkulla kaivon lähelle.

[jalittam]

Tuo ylipainevena pitäisi olla ainaki kuorien aukaisun jälkeen näkösällä (huolto-osa). Ja sama syöttösekoitusvenakin. Se tuskin atk ohjattu, vaikko?
Kv putkia seuraamalla löytyy. Liitokset kuite lienevät kiinteän eristeen olkopuolella.
Jos ei nuo, niin mennee takuuselvittelyks. Tahi urakoitsijan piikkiin. Tai omasta pussista, kuten yleensä, onhan tuo jo wanha systeemi.

Varaava lattia = 10-15cm betonikakku vs. lankkulattia rossipohjalla... Tuskin kommuuniasunnoissa, mut pankin vuokralla olijat.

[hjpp]

^kaivo napsahti jäähän?

Ei siellä kallion halkeamissa vesi yleensä kovinkaan vilkkaasti liiku, joten lämpö siirtyy erittäin hitaasti. -> Kaivo napsahtaa jäähän, jos sitä revitään liian monta wattia per metri. Vaikka ns. täystehomitoitusta täällä ehdittiin jo ylistää, niin se ei ole kovin järkevää, kun kaivokin pitäisi sitten olla 100 % ylimitoitettu. Tää taisi mennä jotenkin niin, että 50 % huipputehontarpeesta tuottava pumppu kattaa 90 % vuotuisesta energiasta tjsp.

En oikein usko jäätymiseen. Keruuliuoksen pinnankorkeus paisuntasäiliössä ymmärtääkseni kielisi siitä jollain tavoin ja se nyt on sentin tarkkuudella sama koko ajan. Kaivoonhan tuli ihan hattuvakiolla porautettua lisää syvyyttä, kun ei se kaksisia maksanut per metri käyttövesikaivon porauksen yhteydessä. Pyytämissäni tarjouksissa kaivo oli mitoitettu 140-160 metriseksi. Vettäkin sinne alkoi tulla heti kymmenen metrin jälkeen.

Tuo lattialämmitys sopii kyllä energiataloudellisuuden näkökulmasta maalämmön pariksi hyvinkin, mutta arvotan kyllä oman mukavuuden muutamaa euroseteliä suuremmaksi. Putket betonissa tarkoittaa omassa torpassa vuorokauden viivettä sisälämpötilakäyrään. Vähemmän varaavassa lattiassa systeemi on varmaan toimiva.

Rasvis: Nibe ainakin kondensoi viime kesänä. Poistoputki johtaa suoraan lattialle, jos siihen ei mitään letkua hoksaa laittaa. Täällä asentaja ei ollut.

[Mokomakin]

Talvi tulee ja halliin pitäisi saada lämmitystä. Jatkuvaa lämpöä ei ole tarkoitus pitää päällä, mutta välillä viikonkin voisi olla.
Monia vaihtoehtoja selattu läpi ja infrapuna houkuttaisi. Tarkemmin tämä tuote:
http://www.rexnordic.com/fi/product/die ... ex-ah-300/
Onko kenelläkään käyttökokemuksia?

[Pasi]

Talvi tulee ja halliin pitäisi saada lämmitystä. Jatkuvaa lämpöä ei ole tarkoitus pitää päällä, mutta välillä viikonkin voisi olla.
Monia vaihtoehtoja selattu läpi ja infrapuna houkuttaisi. Tarkemmin tämä tuote:
http://www.rexnordic.com/fi/product/die ... ex-ah-300/
Onko kenelläkään käyttökokemuksia?

Itsellä tallissa muutama sähkökäyttöinen ja yksi kaasukäyttöinen, ja mietin tuota väitettä tuolla, että infra lämpö leviäisi tasaisesti.... Infapunan lämpöhän tarttuu tai heijastuu ensimmäisestä pinnasta joka vastaan tulee. Eli tasaisuudesta en menisi puhumaan. Kyllähän se sitten niistä pinnoista hohkaa lämpöä ilmaan, mutta jos esim auton kylki on lämmennyt ja ajat auton ulos tallista, niin se lämpö meni sitten sinne.

En käyttäisi jatkuvaan lämmitykseen.

[Mokomakin]

Tuota taisaisuus väitettä voi koittaa selittää toisen valmistajan videolla:
https://www.youtube.com/watch?v=drYxAus6sYU
Tarkoitus olisi lämmittää tilaa josta tavaraa ei poistu jatkuvasti, joten lämpö jäisi tilaan. Kivaa olisi myös paniikki tilanteessa lämmittää itseään ja työkohdetta ulkona, kun se traktori hajoaa keskelle pihaa. Tuon ulkoilmassa toimivan lämmityksen voisi luulla toimivan kun terassilämmittimetkin toimivat ok.
Paikallinen Etra väittää myyneensä noita paljon jo viimevuonna, luulisi hyvien tai huonojen uutisten alkavan levitä pikkuhiljaa.

[Pasi]

Juu kyllä se tilan lämmittää... Mulla tosiaan sellainen pienempi kaasukäyttöinen IR lämmitin, joka toimii samalla periaatteella kuin tuo, ja viimeksi eilen se pöhisi tuolla tallissa kun kuivatin maalia.... Tallissa normaalisti ~12-14 astetta. Kun lämmitin oli pöhissyt n. 10 tuntia, siellä oli 22 astetta.

[insinörtti]

Tuota taisaisuus väitettä voi koittaa selittää toisen valmistajan videolla:

Niin, infrapunalämmitys oiva ratkaisu, kun
a) halutaan vain paikallinen lämmitys = ei haluta lämmittää koko 1000 m² hallia
b) 5-10 m korkeassa hallissa konvektiolämmittimellä paahdetaan katon rajaan +30 ennen kuin lattian rajassa päästään edes yli +10

Ei ehkä niin hirveän oleellisia juttuja tavan autotallissa?

[Aquatica]

Tässä ehkä aika hyvä artikkeli, jos putkiremontti on tulossa...

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa ... 62495c-500

Ajattelin jakaa saman artikkelin työkaverille, kun suunnittelevat yhtiöönsä putkiremppaa. Josko olis apua....

[insinörtti]

^ vaikea on tähän antaa painokelpoista kommenttia, mutta yritetään.

Juuei muualla harrasteta putkiremontteja, koska ei ole asunto-osakeyhtiöitä. Jokainen omistaa oman kämppänsä ja se vähän niinkuin tekee vaikeaksi koko talon järkevän ylläpidon. Plus monessa maassa ei vielä nähdä pientä homekasvua siellä sun täällä mitenkään epänormaalina eikä kaikkialla ole vielä keksitty vesieristyksiä, lattiakaivoja, ilmanvaihtoa. Eikä tunnu rakenteiden kuivumisajat paljoa päätä vaivaavan, jos koko keikka hoituu viikossa. Märän päälle vaan...

Tämä suomalainen "putkiremontti" on enemmäkin pesutilojen vesierityksen asennus. Se tuppaa hinnan jeesustelijoilta aina "unohtumaan". Vesieristeet, kuten muovimatot, kestävät max. 30 vuotta ja vanhoissa taloissahan niitä ei usein ole ikinä ollutkaan. Ei ole tarvittu, kun on ollut amme. Jossain vaiheessa ammeet on roudattu kaatopaikalle ja sitten ihmetellään, miksi alemman kerroksen katosta tippuu maalit pois.

Jos vesieristykset olisi OK, niin sitten EHKÄ voisi käyttää pinnoitusmenetelmiä. Paitsi että vesijohtojen pinnoitus ei ole kovin suosiota saanut ja siihenkin on syynsä. Eikä viemärien pinnoistuskaan ole halpaa (hinta yleensä 1/3 osa kattavasta putkiremontisa) ja näitäkin on mennyt reisilleen. Asiasta vaan vähemmän huudellaan - huutelijat ovat yleensä niitä, joiden mielestä ei tarvi mitään korjata, koska a) ei ole ennenkään tarvinnut b) vien talon mukanani hautaan.

Noh, jos perinteisempään tyyliin päädytään, niin aika tosiaan kuluu pitkälti odotteluun. Kuivumisen odotteluun. Ensin kuivatellaan rakenteita, koska remontointia oli pantattu niin pitkään, että varmasti oli vesieristykset (esim. laattojen alle jätetty muovimatto) pettäneet, muutoinhan remontti olisi turha. Sitten odotellaan betonivalujen, vesieristeiden, laastien kuivumista. Jep, putkiremontin töistä 90 % onkin rakennetekniikkaa. Minkä hinnasta ja aikataulusta huutelijat haluavat sivuuttaa. Tarkoitus, oma lehmän kampeaminen ojasta, pyhittää keinot.

[Aquatica]

^
Tossa jutussahan nimenomaa putkiremonttifirman porukka toteaa, että suurinosa ajasta on sitä, kun haetaan työvälineitä, osia tai muuten valmistellaan - ei varsinaisesti siihen, että odotettaisiin kuivumista?

Mä luin tuon ihan syvällä ajatuksella, enkä mä siitä nähnyt mainintaa, että viikossa tehdään pinnotus.

Vaan viikossa vaihdetaan putket.
Itsekin ollut kokemassa kylppäriremonttia (kerrostalossa).

Remppamiehet vietti aikaa kämpässä ~4tuntia. Yhteensä. Olin koko sen ajan kotona, niin tiedän.
Rempan kesto oli kuitenkin koko kesä. Melkein 4kk.

Ei. Ne ei odottanut kuivumista. Ne odotti, että ylemmät kerrokset saadaan valmiiksi, ennen kuin alempia edes aloitettiin. Sitten kun ne aloitti, ne repi seinät auki.
Ja tuli seuraavan kerran viikon päästä käymään, laittamaan jotain tavaraa sinne.
Meni viikko ja tulivat vaihtamaan yhden putken. Aikaa meni ehkä 30min.
Meni kaksi viikkoa, tulivat vaihtamaan toisen putken. Sama kuin yllä.

Ja sitä rataa. Massauksessa meni kokonaiset pari päivää - ei viikkoja. Hyvä siitä tuli, mutta melkein koko aika oli sitä, ettei paikalla ollut ketään tekemässä yhtään mitään. Kuivatusta ei ollut, kun ei siellä kuulemma mitään märkääkään ollut.

[Alfissimo]

Ottamatta kantaa kuivumisaikoihin tai menetelmiin, niin siellähän se ihan oli tirehtöörin suusta ääneen sanottu. Ei tehdä nopeammin, kun EI TARVITSE tehdä. 3kk urakasta on helpompi "perustella" kallis hinta, "kun siinä kestää niin kauan". Jos hommat hoituu kuukaudessa, ei siitä voi nostaa 3kk hintaakaan. Sehän käy rakennusliikkeen liikevaihdon päälle, eikä sellainen nyt sovi .

Kyllä tuohon varmaan virkamiehet jonkun suojapykälänkin äkkiä saavat aikaiseksi, jolla kyseinen tulolähde saadaan pelastettua. Sitten voi joku osaavampi kaivaa syvemmältä, että kenen kädet on ja missä taskussa.

[insinörtti]

^+^^ Turha se on LVI-asennustöistä viilata viimeistä minuuttia pois, jos 90 % ajasta kuluu rakenneteknisiin töihin + rakenteiden kuivaamiseen.

Oikea putkiremonttihan menee jokseenkin näin: Ensin puretaan kalusteet, sitten suojaukset ja laatat tiputetaan alas asbestityönä. Parhaimmillaan pitää vielä piikata lattian pintalatta pois, jotta voidaan hankkiutua eroon kivihiilitervalla tehdystä vesieristeestä. Yleensä siinä sivussa löytyy kosteutta jostain asiaankuulumattomasta paikasta -> hups, työt seisahtuivat kuukaudeksi, kun pitää ensin kuivata rakenteita. Tämä hups on erittäin todennäköinen vaihtoehto, kun remontin aloitusta pitkitetään mahd. kauan = kunnes varmasti vuotaa eristykset ja/tai putkirikkoja on useampi vuodessa.

Sitten asennellaan viemärit, valetaan lattia, kuivatellaan taas muutama viikko, vesieristetään, otetaan vesieristeestä näytepaloja, täytellään pöytäkirjoja ja päästään pikku hiljaa laatoitushommiin. Näiden ohella uusitaan telejärjestelmät ja sähkönousut, kunnostetaan yhteissaunatilat ja pesula, uusitaan pihavalaistusta ym. ”samaan konkurssiin”, mikä onkin järkevää, kun rakenteita joka tapauksessa pitää repiä auki = tulee halvemmaksi näin kuin erikseen tehtynä.

Ns. putkiremontti onkin pääasiassa rakennetekninen korjaus. Näistä rakenneteknisistä töistä se pitkä kesto + hintakin tulevat, joten ei yllätä, että kusettajia riittää. Kusettajia, joiden mielestä tällaisia ei tarvita, pitäisi vaan "tehdä putket" ja sitten kämppä/pommi myyntiin? Tai joiden ajatuksena on, ettei ennenkään remonttia ole tarvinnut tehdä, 50 luvun varustus riittää vielä hyvin vuonna 2030 (koko kämppä kahden 10 A sulakkeen takana tms.), kyllä tämä tällaisenaankin kestää kunnes kuolo minut korjaa (=vien talon mukanani hautaan). Tai jotka myyvät kämppäänsä otsikolla "putkiremontti tehty", kun on vain sukitettu viemärit (alle 10 % kattavan saneerauksen työmäärästä, mutta hinta silti 1/3-osa) tai on pelkästään uusittu käyttövesijohdot (pari prosenttia kattavan remontin hinnasta).

Erittäin paljon työtä hidastaa se, ettei koko taloa yleensä tyhjennetä remontin ajaksi. Vaikka suurin osa muuttaisi muualle, muutamien sissien takia pitää järjestää väliaikaiset WC ja suihkutilat kellariin tai konttiin pihalle, missään vaiheessa ei voi pistää, ainakaan pitkäksi aikaa, vettä tai viemäröintiä poikki koko talosta = pitää rakennella väliaikaisia syöttöjohtoja, viemärien ohipumppauksia, välipohjiin tehdyt reiät pitää tulpata (paloturvallisuuden vuoksi) öiden ajaksi tms. ja kulunvalvonta & turvallisuus lienevät aika painajaismaisia järjestää, kun työmaalla seikkailee koko ajan maallikoita. Kun talossa on "asukkaita päällä", se tarkoittaa myös meluavien töiden kieltoa klo 17-07 tjsp eli eipä tarpeen tulle pystytä aikataulua kirimään kiinni työpäivää pidentämällä, pl. joku vesieristeen sively, mistä ei ääntä lähde.

Kun talossa on asukkaat päällä, ei auta kuin tehdä remontti nousulinja tai pari kerrallaan -> kokonaiskesto venyy yli vuoteen isossa taloyhtiössä. Tämäkin nostaa kustannuksia, kun "työmaa on pystyssä" koko ajan eli siellä pitää olla konetta ja varastokonttia vuokrattuna, työnjohto periaatteessa aina paikalla jne.

Työtä ei voi paljoakaan nopeuttaa miehiä lisäämällä, koska 3 m² kopissa ei mahdu työskentelemään kuin 1 kerrallaan. Työ ei nopeudu sitenkään, että ”alimmassa kerroksessa tehdään jo laatoitusta, keskikerroksissa vesieristystä ja ylimmässä purkua”. Eri työvaiheet eivät etene samaa vauhtia + vanhoissa taloissa tulee aina ylläreitä -> tulee törmäyksiä ja osalla porukasta homma menee seisoskeluksi. Kuka senkin maksaa? No, tämäkin toimii maissa, missä voidaan säälittä käyttää jotain paperittomia & nälkäpalkattuja siirtotyöläisiä.

Eniten työtä voisi nopeuttaa käyttämällä esivalmistettuja osia (esim. hormikuiluelementit ja asennusseinät), jotta kaikkea ei tarvi turata irtopalikoista työmaalla. Markkinoilla on jo tuote, jossa rakennetaan elementeistä uusi KPH vanhan sisään. Näillä tempuilla työaika supistuu muutamaan viikkoon, mutta tällaisia ratkaisuja pystytään käyttämään vasta 70-luvun tai uudemmissa taloissa. Toistaiseksi on tehty pääasiassa 50/60 lukujen taloja, joissa

• - kylppärit ovat toivottoman ahtaat (3 m² luokkaa) = kaikki pitää sovitella ”kenkälusikan kanssa”
  - paikalla rakennetuissa taloissa mittatarkkuus on pari tuumaa sinne/tänne (KPH:t eivät ole suorakulmaisia, keskenään saman kokoisia eikä tarkalleen samassa linjassa, vaan putkinousut/hormikuilutkin kiemurtelevat) -> mitään esivalmistettuja elementtejä ei voida käyttää, vaan kaikki pitää mitoittaa ja rakentaa paikan päällä = hidasta ja kallista
  - vuosien mittaan asukkaat ovat muutelleet ja laajentaneet omia pesutilojaan -> tarvitaan yksilöllistä suunnittelua + työnaikaista suunnittelua tulee väistämättä, kun piirustukset eivät pidä paikkaansa -> työmaa seisoo, kun odotetaan uusia piirustuksia
  - on sitä ennenkin osattu oikoa… putkiremontin yhteydessä saattaa löytyä vanhoista iv-hormeistakin ylläreitä, mitä pitää samalla oikoa (olematon ilmatiiveys, koko hormisto rakennettu suunnitelmien vastaisesti, esim. hormien väliseinät jätetty pois ym)

Hieman on ristiriitaista sekin, kun lehdissä huudellaan, miten nykyrakentamisen ongelmat johtuvat liian nopeasta aikataulusta. Mikä pitkälti pitää paikkansa – työt aloitetaan, ennen kuin edes tiedetään, mitä pitää rakentaa (keksintö kulkee nimellä työnaikainen suunnittelu) ja muovimattoa lätkitään pintaan turhan pian (eräs mm. uusien koulujen ongelmista). Mutta kun asia osuu omalle kohdalle, ollaan välittömästi heittämässä kaikki kuivumisajat, ”tarpeettomat” valvonnat ja mittaukset romukoppaan… aika usein tuntuu olevan tavoitteena selvitä mahdollisimman nopeasti & helpolla, minkä jälkeen ”vimpan päälle remontoitu” kämppä myyntiin….

[Aquatica]

^
Et tainnut lukea lainkaan tuota artikkelia?
Siltä ainakin näyttää.

Miksikö epäilen? Luulisin, että putkiremontteja tekevä firma tietää, mitä tarvitsee tehdä. Joo joo, on siellä kusettajiakin.
Ja kuten jo pointattu: toisesta firmasta sanottiin, että "ei tarvitse, kun ei muutkaan". Siis tee suunnitellusti ja järkevästi.

Mut huomioi nyt se, että ei puhuta odotusajasta, missä odotetaan maalin kuivumista.
Puhutaan tyhjäkäynnistä.
Kun mitään ei tapahdu.
Mitään ei tapahdu, jos tyyppi on kävelemässä kilometrin päähän etsimään työkalua.
Mitään ei tapahdu, jos tyyppi on hakemassa jotain työkalua sieltä kilsan päästä, jotta se pääsee valmistelemaan jotain asiaa, joka johtaa siihen, että jotakin tapahtuu.

Ja se lattiavalu ei edelleenkään kuivu viikkoja. Tämä on vanhaa "hyvää aikaa". 90-luvulla varmaan vielä kesti kuukauden kuivatella valu. Tietysti, jos siitä tehdään 30cm kerros eikä 5cm kerros, vaikuttaa se kuivumisaikaan vielä vähän lisää.

Jos näitä turhia kävelyitä vähennetään, jos suunnitellaan etukäteen - jolloinka se työkalu on nopeammin saatavilla, jolloinka sitä ei välttämättä tarvitse varsinaisesti edes etsiä, joka tarkoittaa sitä että käytännön tapahtumista on enemmän.
Se, kun jotain tapahtuu, vie asiaa eteen päin.

Vaikka se olisi sitä rakenteiden kuivaamista.

Silloinkin tapahtuu.

Silloin kun raksamies raapii persettään sekaisessa varastossa ja miettii, että "mitähän mä tarvittisin" - silloin ei tapahdu mitään.

[doublesix]

On se hienoa, että jollain on enemmän tietoa öljyistä kuin yhdelläkään öljyfirmalla.
Mutta että vielä byggahommatkin on täydellisesti hallussa!
Nää on pakko lukea, voi vielä oppia jotain.

[Aquatica]

Mulla ole tietoa, mutta mulla on tapana myöskin ihmetellä tyhjäntekoa.

LEANista tiedän sentään jotakin. Ja siitä, miten sitä ei-mitään vähennetään tekemisessä.
Sitä ei vähennetä sillä, että ihmiset juoksee ees taas ettimässä laudanpätkiä, tikkaita ja työkaluja

Ja jos se lattia kuivuu viikkoja, miksi tuolla massatussa vessassa siinä ei mennyt viikkoja? Kysynpähän vaan. Olisikohan massat laitettu maanantaina ja saman viikon perjantaina jo sai käyttää?

[Abarth]

Ja se lattiavalu ei edelleenkään kuivu viikkoja. Tämä on vanhaa "hyvää aikaa". 90-luvulla varmaan vielä kesti kuukauden kuivatella valu. Tietysti, jos siitä tehdään 30cm kerros eikä 5cm kerros, vaikuttaa se kuivumisaikaan vielä vähän.

Kyllä meillä lattiavalu kuivui 2010-luvulla sentti per viikko, eli abaut 10 viikkoa taisi olla peittämättä.
Mikä tässä nyt sitten on muuttunut, että nykyään kuivuu nopeammin? Ilmaston lämpeneminen vai betonit liuotinohenteisia nyt?

[Aquatica]

^
Ehkä eri seos? Kittejäkin on erilaisia, joten varmaan lattiavalujakin - en tiedä.

Ja tuo "meidän valu" tais olla 10cm paksua.

[insinörtti]

^
Et tainnut lukea lainkaan tuota artikkelia?

Luin, mutta sinullahan oli jo lähtökohdat metsässä, mitä piti käydä oikomaan. Ei paljoa auta viilata tunteja pois LVI-asennustöistä, jos 3 kk remonttiajasta puolet kuluu lattian kuivumisen odotteluun. Koita seuraavaksi löytää linkki, jossa seurataan kameralla betonin kuivumista 1 kk

Ne hätäisemmin kuivuvat massat ovat yleensa a) kalliita b) tarkoitettu käytettäväksi vain ohuina kerroksina (pelkkään kaatojen tekoon), joten niistä ei ole hirveästi apua, jos kivihiilitervan/kreosoottien häätämiseksi pitää piikata 10 cm lattian pinnasta pois.

Sinällää tuo touhu oli normaalia, mutta tilanteen korjaaminen ei käy käden käänteessä. Edestakaisin juoksemista tulee, jos joka palikka pitää mitata ja sovitella yksilöllisesti, kuten wanhoissa taloissa pitää. Noh, voisihan kylppärit purkutöiden jälkeen laserskannata ja tehdä niistä tarkan 3D mallin. Tosin tähän menee viikko ja tuon mallin pohjalta voisi joku taas tehdä tarkat piirustukset (+pari viikkoa) joka kylppärin alakatosta yms. niin ei asentajien tarvitsisi rampata edestakaisin.

Tulitöitä ei ehkä voi tehdä sisällä, tarvikevarastot ja isommat työkoneet ei ahtaisiin kämppiin mahdu -> pakko juosta sisään ja ulos. Ja mitä olen sivusta työmaiden toimintaa seurannut, niin eniten aikaa kuluu avainten etsintään. Jos koko taloa ei ole tyhjennetty asukkaista/käyttäjistä, ei voi työmaan ympärille pystyttää aitaa -> asiattomien hiippailijoiden varalta ovia täytyy pitää lukossa, mutta (yleis)avaimia on käytössä vain muutama -> kun Peran tarttee päästä tilaan X on avain Jonen takussa ja Jone kellarissa, missä kännykkä ei toimi...

70-luvun rakennusmassojen korjaukseen ei tällä sähläystyylillä työmiehet riitä, muttei tarvitsekaan, koska näissä voidaan käyttää esivalmisteltuja elementtejä, esim häkkyrä, jossa on kaikki vesijohtonousut + viemäri + seinäasennus WC yhdessä paketissa. Isommissa kylppäreissä voidaan käyttää myös "huone huoneessa" rakennetta eli tehdään levyrakenteinen KPH entisen tilan sisään -> jää ne kuivumisajatat pois.

[Polforea]

Isommissa kylppäreissä voidaan käyttää myös "huone huoneessa" rakennetta eli tehdään levyrakenteinen KPH entisen tilan sisään -> jää ne kuivumisajatat pois.

Ihan vaan uteliaisuudesta: kai näissäkin tapauksissa sentään kaivetaan ne vanhat kuonat (ja märät) pois rakenteista, eli purkamisaikaa tuskin hirveästi säästyy? Kasaamisessa epäileämättä sitten omat etunsa on.

[Abarth]

Asiasta kukkaruukkuun:
Mulla on sellainen epäilys, että meillä vuotaa tuloilmakanava jostain, sillä jotta virtaukset olisivat arvoissaan, on tulopuhalluksen nopeutta pidettävä 58% poiston ollessa 40%. Tämä suuri tulopuhallus aiheuttaa kylmällä ilmalla lauhdutinkennon viilenemistä ja sitämyöden kylmää vetoa huoneisiin.
Ennen iv:n tasapainotusta tulo-ja poistonopeuksien ollessa samat, oli talo selvästi alipaineinen.
Iv- putket ovat Uponorin valmiiksi eristetyt muoviputket, joissa ei ole mitään kumitiivisteitä laipoissa. Olivat kyllä jämäkät ja tiukat liittää toisiinsa, mutta jos putken joutui irroittamaan ja asentamaan takaisin, niin eipä ollut enää niin tiukat. Tiivistyksen hoitaa muovihuullokset, jotka eivät oikein kestä irroittamista ja uudelleenasentamista. Tyhmä systeemi.
Yksi litos oli hieman "vajaa" ja meni työntämällä pari kolme senttiä sisään.
Mitenkäs tuollaisesta putkilinjasta voisi todeta mahdolliset vuodot? Putki on ullakolla puhallusvillan seassa.

[insinörtti]

Ihan vaan uteliaisuudesta: kai näissäkin tapauksissa sentään kaivetaan ne vanhat kuonat (ja märät) pois rakenteista, eli purkamisaikaa tuskin hirveästi säästyy?.

70-luvun taloissa ei enää ole käytetty vesieristeenä pintavalunvalun alle sijoitettua bitumia/tms. töhkää, ainakaan asuinhuoneistoissa, vaan lattian vesieristeen virkaa on toimittanut muovimatto -> ei tarvi piikata 5-10 cm betonia pois eikä etenkään tarvitse odotella uuden 10 cm betonikakun kuivumista.

En ole enää muutamaan vuoteen sotkeutunut putkiremonttien suunnitteluun, joten tietämys näistä uusista menetelmistä on aika hatara. Veikkaan kuitenkin, ettei kastuneita rakenteita tarvitse ihan vimpan päälle kuivata ennen kuin voidaan rakentaa elementtikylppäri nyk. tilan sisään, koska elementtirakenteen ympärille jää tuuletusrako ja rakenteet jatkavat kuivumistaan. Perinteisessä tyylissä ei voi märän päälle rakentaa, kun a) asennus märän päälle on kielletty b) kastunut rakenne ei pääse kuivumaan.

[insinörtti]

Ennen iv:n tasapainotusta tulo-ja poistonopeuksien ollessa samat, oli talo selvästi alipaineinen.

Aika tyypillistä, tulo&poistopuhaltimet ovat yleensä saman tehoiset, mutta tulopuolella enemmän virtausvastusta (karkea+hienosuodatin, poistossa pelkkä karkeasuodatin). Eikä pulaa ole niistäkään säätäjistä, joiden mielestä talo kuin talo pitää säätää, kunnolla, reilusti ja varman päälle alipaineiseksi...

Mitenkäs tuollaisesta putkilinjasta voisi todeta mahdolliset vuodot? Putki on ullakolla puhallusvillan seassa.

Auts. Vuodon olemassaolon voi todeta tiiveyskokeella, jossa päätelaitteet tulpataan, kanavaa paneistetaan puhaltimella ja mitataan paineen ylläpitoon tarvittava ilmavirta. IV-urakoitsijoita löytyy laitteet ja osaaminen, jos löytyy. Vuodon paikantaminen on sitten kinkkisempi juttu. Paineistuksen aikana voi vihellys/suhina paljastaa vuodon tai sitten lämpökamera. Jos pahasti vuotaa, niin ehkä lämpökameralla löytyy jo ihan koneen oman puhaltimen tuottamalla paineella & vuodolla....?

[Polforea]

^^Joo, etenkin tuota b-kohtaa mietin tuon huone huoneessa -ratkaisunkin osalta - plus tietty sitä, että jos putkia (mahdollisesti vuotavia) menee jossain valun sisällä niin millainen urakka niiden vaihto/poiskaivuu on. Tiedä sitten onko moisia tehty (voi hyvin olla että ei - en tosiaan tiedä, aloin vaan pohtimaan) ja tietty jos uudet putket tulee eri reittiä ja vanhat jää tyhjiksi niin niilläkään sitten niin väliä ole.

[insinörtti]

^Rakenteiden auki repimisestä se hitaus ja usein kaikenlaiset ylläritkin tulee. Eli vanhat, seiniin, lattioihin ja hormikuiluihin jemmatut vesijohdot pääsääntöisesti hylätään ja vedetään uudet vaikka porrashuoneen kautta. Jo siitäkin syystä, että niiden pitää nykyään olla vaihdettavissa ilman isoja purkutöitä.

Viemäritkin jäävät yleensä silleen välipohjiin. Uudet lattiakaivot yms asennetaan välipohjiin porattaviin reikiin ja viemärit alemman krs kattoon. Viemärinousut on vanhoissa taloissa tilan puutteen vuoksi pakko tunkea alkuperäisille paikoille ja sehän tarkoittaa, että pitää repiä hormikuilu auki. Kuilu on usein keittiön puolella = keittiökin uusix ja hyvällä tuurilla menee myös iv-kanavat/hormit siinä sivussa.

Uudemmissa taloissa, missä kylppärit ovat suurempia, voidaan lätkäistä uusi nousukuilu KPH nurkkaan. Tällainen ratkaisu näkyy mm. putkahtaneen vm. -69 taloon, jossa taannoin asuin.

[Aquatica]

Mites se meni?

Sitä ei vaan voi tehdä nopeasti? Vai?

http://yle.fi/uutiset/3-9302510

Kyllä tuo jutun perusteella aika hyvin on mennyt 2 viikossa ja aika laajalta tuo remppa näyttää?

Vai onko nyt keissi niin, että tässä ei sit tehty kylpyhuoneita tai putkia kokonaan uusiksi (toisin kuin jutussa btw kerrotaan), insinörtti?

[Kiisseli]

Noniin. Onko voittaja olo?

[Aquatica]

Olisi.

Jos olisin ollut tuossa talossa asukkaana putkiremontissa. Mut ei se mitään, hyvä vaan jos joku tässä maassa noissakin hommissa yrittää kehittyä.
Tietysti tossa on aina riskinsä, et se ns. sattuu varpaillensa. Joku oikassu vähän jossakin.
Mut siitä saa sit lukea iltapäivälehtien otsikoista, jos niin käy :p

[Oleino]

Tuossa jutussa ei taidettu mainita talon rakennusvuotta/tapaa eikä montaa muutakaan yksityiskohtaa. Mutta en nyt jatka aiheesta enempää kun en ole asiantuntija, vaan jätän tämän nyt tähän.

Hieno juttu että saivat remontin tehtyä kahdessa viikossa. Hesarissa oli pari kuvaakin http://www.hs.fi/kaupunki/a1479698009674

[Aquatica]

Joo, toki teillä tietämättömillä asiat.
Mut ulkoisesti näyttäisi 60-70-lukuiselta eli juuri siltä vähän jo ongelmalliselta keissiltä.

Toki, ei varmasti ole edullista suunnitella kuukausia etukäteen asioita - ja varmasti ovat kämpissä joutuneet ramppaamaan sinä aikana aika paljonkin.
Mutta se, että joku käy vähän mittailemassa ja ihmettelemässä x-kertaa kämpässä on pienempi haitta kuin se, että olet 3kk evakossa. Toivotaan, et homma meni oikeesti pulkkaan ja jatkossa alkaa ihmiset vähän vaatia tuollaista.

Tuossa muuten just yks työkaveri uhkas omalle taloyhtiölle tuosta keissistä vinkata, kun niillä tulossa putkiremontti... Kuulemma ei ole mahdollista alle 4kk tehdä pienessä yhtiössä sitä

[Albertolli]

Mitään putkiremonteista tietävänä sanottakoon sen verran, että monestihan yhtiöissä on vanhoja kääpiä, jotka eivät suostu muuttamaan pois rempan ajaksi -> nopeasti ei ole edes vaihtoehto. Otsikkoonhan tämäkään ei tosin osu mitenkään.

Ja aiheeseen: onko kenelläkkään tietoa tai tuntumaa paljonko koneellisen ilmanvaihdon säätäminen suurinpiirtein kustantaa? Edellisten asukkaiden jäljiltä säädöt ovat mitä sattuu, mutta tuskin niitä itsekään saa sen paremmin kohdilleen.

[Polforea]

Albertollia enempää putkiremonteista tietämättä: kannattaa myös huomata, että jutun mukaan evakkovaihe kesti sen 2 viikkoa. Edelleen jutun mukaan tätä edelsi melkoinen suunnittelu- ja valmistelutyö, minkä ansiosta päästiin tuohon 2 viikon evakkosuoritukseen.

Varmasti tuo evakkovaiheen lyhentäminen on asukkaille mukavampaa ja mahdollisesti reilustikin halvempaa, mutta ei kannata vetää suoraa 1:1 -johtopäätöstä, että työtunnit ovat esim. 4kk vs 2vko.

[hjpp]

Ja aiheeseen: onko kenelläkkään tietoa tai tuntumaa paljonko koneellisen ilmanvaihdon säätäminen suurinpiirtein kustantaa? Edellisten asukkaiden jäljiltä säädöt ovat mitä sattuu, mutta tuskin niitä itsekään saa sen paremmin kohdilleen.

Satasen kieppeillä.

[ristojärvelä]

Kahden viikon putkiremontti taisi sitten kestää sen kolmisen kuukautta. Ei yllätä, olen ollut rakennushommissa neljällä vuosikymmenellä, on tullut nähtyä millaista sekoilua varsinkin saneeraukset ovat. Itse kyllä toivotan tervetulleeksi uudet menetelmät ja tavoitteet työ tehostamisesta ja nopeuttamisesta, siitä hyötyvät kaikki. Kuultuani uutisen joka antoi kuvan, että putkiremontti tehdään kahdessa viikossa, jäin odottelemaan tarkempia tietoja siitä mitä tuo kaksi viikkoa todellisuudessa tarkoittaa. Sehän tarkoitti vain evakkoaikaa, mikä ehkä medialukutaitoiselle saattoi selvitä jo ensimmäisistä uutisista. Monet ovat kylläkin käsittäneet sen tarkoittaneen koko remontin läpimenoaikaa. Olisi hauskaa olla kärpäsenä katossa kuulemassa eri taloyhtiöiden yhtiökokouksissa esitettyjä vaatimuksia siitä, että meidänkin taloyhtiössä täytyy tehdä kahden viikon putkiremontti, koska se on nykyään mahdollista. Uutisissa käsitellyssä remontissa kerrottiin myös työskennellyn kahdessa vuorossa, mikä sekään ei tainnut tarkkaan ottaen pitää täysin paikkaansa. Aiemmissa viesteissä on tullut jo esiin se seikka, että putkiremontti tarkoittaa monissa tapauksissa laajaa saneerausta, jossa talotekniikan lisäksi tehdään myös muita korjauksia, toki talotekniikan uusiminen vaatii usein mittavia rakennusteknisiä töitä, joissa sitä aikaa tuppaa kulumaan. Loppukevennyksenä kerrottakoon, että olen ollut mukana projektissa, jossa ensimmäinen putkiremontti tehtiin jo ennen kohteen luovuttamista, kyllä, luitte aivan oikein. Ja ei, en ole putkimies.

[jalittam]

Putkihommista;
Millähän kaavalla vois laskea menoveden lämpötoilan, jos radiaattoreihin menee nyt 0-kelissä 37 vesi. Eli kuis pali tippuis, jos pinta-ala oliski 2x tai 3x?
Patteriremppaa siis suunnittelen.
Vilppi siis yrittää mökkiä lämmittää...

[Rolle]

^Ei taida ihan yksinkertaisella kaavalla onnistua. Pitäisi myös osata arvioida pumpun mitoitus, että voi arvioida onko järkeä investoida uusiin radiaattoreihin. Energian tarvettahan tuo ei vähennä, ainoastaan parantaa pumpun hyötysuhdetta.

Itse lähden omassa mökissä siitä, että niissä huoneissa missä on viileämpää kuin muualla, vaihdan uudet tehokkaammat patterit. Näin hoituu linjasäätö talossa, jossa sellaista ei ole

Kyseessä siis entinen öljylämmitys ja nykyinen maalämpö, kaikki patterit täysi kierto.

[Aquatica]

Kahden viikon putkiremontti taisi sitten kestää sen kolmisen kuukautta. Ei yllätä, olen ollut rakennushommissa neljällä vuosikymmenellä, on tullut nähtyä millaista sekoilua varsinkin saneeraukset ovat. Itse kyllä toivotan tervetulleeksi uudet menetelmät ja tavoitteet työ tehostamisesta ja nopeuttamisesta, siitä hyötyvät kaikki. Kuultuani uutisen joka antoi kuvan, että putkiremontti tehdään kahdessa viikossa, jäin odottelemaan tarkempia tietoja siitä mitä tuo kaksi viikkoa todellisuudessa tarkoittaa. Sehän tarkoitti vain evakkoaikaa, mikä ehkä medialukutaitoiselle saattoi selvitä jo ensimmäisistä uutisista. Monet ovat kylläkin käsittäneet sen tarkoittaneen koko remontin läpimenoaikaa. Olisi hauskaa olla kärpäsenä katossa kuulemassa eri taloyhtiöiden yhtiökokouksissa esitettyjä vaatimuksia siitä, että meidänkin taloyhtiössä täytyy tehdä kahden viikon putkiremontti, koska se on nykyään mahdollista. Uutisissa käsitellyssä remontissa kerrottiin myös työskennellyn kahdessa vuorossa, mikä sekään ei tainnut tarkkaan ottaen pitää täysin paikkaansa. Aiemmissa viesteissä on tullut jo esiin se seikka, että putkiremontti tarkoittaa monissa tapauksissa laajaa saneerausta, jossa talotekniikan lisäksi tehdään myös muita korjauksia, toki talotekniikan uusiminen vaatii usein mittavia rakennusteknisiä töitä, joissa sitä aikaa tuppaa kulumaan. Loppukevennyksenä kerrottakoon, että olen ollut mukana projektissa, jossa ensimmäinen putkiremontti tehtiin jo ennen kohteen luovuttamista, kyllä, luitte aivan oikein. Ja ei, en ole putkimies.

Jutusta päätellen evakkoaika oli pari viikkoa ja itse töitähän siinä tehtiinkin sen verta, kun kaikki oli jo etukäteen pläänätty.
Näin ainakin media antaa ymmärtää. Erona "perinteiseen menoon" taitaa olla se, että suunnitelmat oli jo tehty, ennen ku alettiin purkamaan. Perinteisesti puretaan ja katsotaan, sitten mietitään ja taas tehdään - aiheutuu siis nimenomaa asukkaille harmia.

Ja kyllähän se niin on, että mikä tahansa remontti onkin kyseessä, asukkaalle sen kestoaika on tasan se, kun se häiritsee elämää - jos se häiritsee 2vko, se kestää 2vko (vaikka suunnittelupöydällä oltaisiin ennen sitä oltu 10v jne).

[Albertolli]

Kyllä tuollakin on tehty hommia muutenkin kuin sen kahden viikon evakkoajan, eli haitta on ollut pidemmältä ajalta.
Kukaan ei voi kuvitella, että lähtötilanteesta (mihinkään ei ole koskettu) päästään valmiiksi kahdessa viikossa, ilman että ukot häärii nurkissa jo kauan ennen sitä kahta viikkoa.

[Polforea]

Jepni, aivan taatusti on tapahtunut työmaallakin jonninverran ennenkö asukkaat on häädetty evakon puolelle. Mahdollisesti myös evakkoajan jälkeen vielä ainakin viimeisiä pintajuttuja yms.

Saatan toki olla jälleen erilainen nuori, mutta mulle asiakkaana remppa/urakka/projekti/homma on käynnissä viimeistään siitä hetkestä, kun laskutus alkaa juosta, näkyi siinä vaiheessa vielä tekijää työmaalla tai ei.

[Tommi]

No hommahan voi "lähteä käyntiin" koska vaan. Putkiremonttien suurin ongelma (hirvittävän hinnan lisäksi) on se, että asukkaat joutuvat olemaan evakossa x viikkoa.
Mitä pienemmäksi tuo x saadaan, sitä tyytyväisempiä ne taloyhtiön 50+ asukasta on.
Myös se evakossa asuminen maksaa melko runsaasti, eikä se summa näy edes siinä putkiremontin virallisessa loppulaskussa.

Näkisin siis, että putkiremontin kestosta puhuminen ja paasaaminen kaikissa medioissa johtuu juurikin siitä, että se asukas kärsii pitkään. Ja asukas ei tässä tapauksessa ole varsinaisesti sama asia kuin asiakas. Se on yleensä kasvoton taloyhtiö.

Jos siis tuota asukkaalle näkyvää haittaa ja evakkoaikaa saadaan vähennettyä, niin se varmasti on olennaisempaa kuin se, kuinka pitkään projektin aloituksesta kului sen viralliseen lopetukseen.

[Polforea]

Tietty suorassa asiakas-/sopimussuhteessa remppafirman kanssa on taloyhtiö, mutta kyllä minä asukkaana ja taloyhtiön osakkaana aikoinani koin itseni asiakkaaksi, kun jotain rempattiin. Taloyhtiön talous koostuu kuitenkin yleensä vähintään osittain omistajien eli osakkaiden vastikkeista eli remppa tulee kuitenkin välillisesti asukkaiden/osakkaiden maksettavaksi. Toki, sitä voi maksaa vuokratuotoilla yms, mutta samasta yhteisestä pussista sekin menee.

Evakkoaika on varmasti ikävin osuus ja etenkin pitkänä tulee takuulla kalliiksi, mutta se ei varmasti ole koko remppa, enkä ihan heti usko että se lyhyen evakon rempassa olisi edes koko fyysinen osuus vaan että siihen pyritään tiivistämään ne kohdat, joissa evakoinnista on merkittävää hyötyä. Toki en vieläkään ole rakennusalan ammattilainen, joten olen mieluusti väärässä, jos joku perustelee että miksi mitään ei kannata paikan päällä tehdä ennenkö asukkaat ovat evakossa.

Vuokra-asujalla toki eri asia, kun remppa ei vaikuta omistuksen arvoon tai taloustilanteeseen, silloin evakon mitta voi hyvinkin olla ainoa merkitsevä tekijä.

[insinörtti]

Putkihommista;
Millähän kaavalla vois laskea menoveden lämpötoilan, jos radiaattoreihin menee nyt 0-kelissä 37 vesi. Eli kuis pali tippuis, jos pinta-ala oliski 2x tai 3x?

Ei tämä ihan pelkällä pinta-alalla ratkea, kun radiaattori on nimensä mukaisesti säteilylämmitin. Kaikki vaikuttaa; levyjen määrä, konvektiorivat on/ei...

Jos nykyisten patterien mitoitus (nimellistehot) eivät ole tiedossa, ne pitää selvittää. Onneksi fysiikan lait ovat kaikille valmistajille samat, joten ihan riittävään tarkkuuteen pääsee, kun etsii samankaltaiset mallit, jossa siis sama pituus & korkeus, levyjen ja konvektioripojen määrä.

Laskentataulukoita löytyy esim. täältä
http://www.purmo.com/fi/ladattavat-tied ... jelmat.htm

Laskentamalliin pitää ensin laittaa nyk. verkoston mitoituslämpötilat, esim. 70/40. Kun tehot on löydetty, muutetaan uudet lämpötilat, esim. 50/30, minkä jälkeen pitää löytää uudet patterit, joista saadaan samat watit kuin ennen.