Ensiksi piti selvittää, onko lämmitin mahdollista asentaa 159:iin. Asennusohjeessa lämmitin suositellaan asentamaan lämmityslaitteen kennon letkuun. Asennusvaihtoehtoja kartoittaessa eräässä korjaamossa tuli puheeksi mahdollinen vesiventtiili, jonka olemassaolo estää jäähdytinnesteen kierron ja tekee tämän tyyppisen lämmittimen käytön turhaksi. Lämpötilan mittaus infrapunalämpömittarilla meno- ja paluuletkuista osoitti termostaatin puolelta tulevan letkun olevan hiukan lämpimämpi. Päätin asentaa lämmittimen kennolle menevään letkuun, jotta auto alkaisi puhaltaa lämmintä mahdollisimman nopeasti. Seuraavaksi autosta lämmönsäätö minimiin ja alla näkyvä letku irti. Pikaliitintä ei tarvitse irroittaa. Puhaltamalla letkuun alkoi viereisestä letkusta kuulua pulputtavaa ääntä. Vesiventtiiliä ei siis ole ja lämmittimen voi asentaa lämppärinkennolle menevään letkuun.
Asennuspaikan halusin olevan mahdollisimman tukeva, turvallinen ja että lämmittimeen pääsee tarvittaessa helposti käsiksi. Lisäksi asennusohjeen mukaan lämmitin täytyy sijaita vähintään 20 cm paisuntasäiliön alapuolella ja ideaalitilanteessa oltava pystysuorassa. Näillä ehdoilla asennuspaikaksi valikoitui tulipelti. Koska asennuksessa täytyy operoida sekä ylä- että alapuolelta, on polttoainesuodatin kiinnikkeineen sekä moottorin alapuolen suojamuovi irroitettava. Muuten käsille ei riitä tilaa varsinkaan konehuoneen puolella. Kuvassa näkyy lattaraudasta tehty kiinnike, jonka kiinnityskohtaa on kavennettu, jotta kiinnitysmutterille jää riittävästi kierrettä.
Lämppärinkennolle menevä letku on moottorin päästä ulkohalkaisijaltaan 25 mm ja tulipellin läheltä 30 mm. Kennon letkuilla on yhteinen kiinnike, ja pari senttiä ennen tätä kiinnikettä ulkohalkaisija on vielä 25 mm. Katkaisin letkun tästä kohdasta, koska ostamistani tarvikkeista paksumpi letku oli sisähalkaisijalta 19 mm eli ulkohalkaisija on noin 25 mm. Tt-thermon liitännät ovat 16 mm.
Seuraavassa kuvassa oranssi viiva kuvaa letkua moottorista thermolle ja punainen thermolta kohti lämppärinkennoa.
Moottori-thermo -välille laitoin
- 1 kpl 19 mm 1-kulmaletku
- 1 kpl 16 mm 1-kulmaletku
- 1 kpl 16/19 mm supisteliitin
Thermolta kennolle laitoin
- 1 kpl 16 mm 3-kulmaletku
- 1 kpl 19 mm 3-kulmaletku
- 2 kpl 16 mm jatkoliitin
- 2 kpl 19 mm jatkoliitin
- 1 kpl 16/19 mm supisteliitin
Sitten ilmausta (ja tottakai kennon paluuletkun ilmausruuvi katkesi
) ja pari päivää nestepinnan tarkkailua. Jäähdytinnestettä meni pari litraa.No kannattiko? Todellakin. Ensinnäkin siksi, että korjaamo olisi ottanut lämmittimen ja sisähaaran asennuksesta päivän työn. Mutta tärkeimpänä se lämmitysteho. Parin tunnin lämmityksen (ilma -1,5 astetta) jälkeen lämpömittari nousi käynnistyksessä 55 asteeseen! Tosin käynnistyksen jälkeen lämpömittari tipahti 50 asteeseen, mutta parin sadan metrin ajon jälkeen alkoi kohota. Eli jäähdytinnesteen lämpötila lienee melko lähellä 50 astetta. Kone tuntuu ympäriinsä kädenlämpöiselle.
Tuolla KLD2:lla tulee minusta vähän hankalasti tuo toinen letkuliitin jos sen asentaa alkuperäisen telineen mukaisessa suunnassa. Se tulee suoraan pakosarjaa kohti ja tilaa ei jää paljoa. Lisäksi itseä hieman arveluttaa tuo kiinnitys tulipeltiin, tuntuu ettei siitä arvaa summassa pukata ruuvia läpi...
