Offtopic

[Ruokoton]

Tulkintoja kateudesta tai vihasta en ymmärrä, mutta kai niillekin jokin lähtöpiste löytyy - pahoittelut jos näkökulmani ansiotulon verotukseen herättää inhoa.

Ei ollut lausumassani inhoa sinuun tai esitettyihin mielipiteisiin kohdistuen. Seassa oli fiktiivinen, muttei kovin liioiteltu olkiukko jonka kohteena oli verbaalista sappea tukien varassa elävien suuntaan heittävät. Kateus: "Että se on heillä helppoa, pitäisikö itsekin heittää hommat ja nostaa taikaseinästä vähän rahaa" tai sitten ihan vaan vihaa vapaavalinteisesti ilmaistuna samaa ihmisjoukkoa kohtaan.

Tunne siitä että minua on riistetty ja riistettäisiin jatkuvasti on siis vieras. Elämä on ihan hyvä näin. Haluan olla autonominen ihminen, käyn töissä saavuttaakseni tuon, en rikastuakseni tai kuten nykyään usein kuuluu haveiltavan, jäädäkseni rikastuttuani aikaisin eläkkeelle.

[FinPat]

Saattaa tuosta rikkinäisestä asumistukijärjestelmästä jokunen yksityinen asuntosijoittajakin hyötyä, mutta ei mainita niistä ideologisen puhtauden nimissä.

Ko. järjestelmän ongelmia en ole kuullut aikoihin kenenkään kieltävän, mutta ehdotuksia tilanteen purkamiseksi on kuulunut vielä harvemmin. Asuminen ei ole ylellisyystuote josta voi luopua kokonaan - ei tässä ilmastossa. Asumisen taso voidaan jossain määrin sellaiseksi nähdä. Joten miten rikkinäinen himmeli poistetaan käytöstä poistamatta sen tuella asuvia ihmisiä kadulle odottamaan markkinavoimien korjausliikettä?

Yksityiset asuntosijoittajatkin hyötyvät tällä hetkellä todella paljon Koijjaamon yms. yleishyödyttömien organisaatioiden ohella rikkinäisestä asumistukijärjestelmästä mutta yleishyödyttömien organisaatioiden verosuunnittelu on pääsääntöisesti vielä huomattavasti tehokkaampaa. Anyway, broken system, through and through.

Suomessa on runsaasti edullistakin asumista tarjolla mutta se on ilmeisesti vähemmän houkuttelevaa isolle osaa porukkaa joka on asumis- ja toimeentulotuen piirissä. Omana korjausehdotuksena esittäisin että asumistuki olisi sama koko maassa jolloin löytyisi motivaatiota etsiä kustannustehokkaampia asumisjärjestelyitä. Ehkä.

[FinPat]

Elämä on ihan hyvä näin. Haluan olla autonominen ihminen, käyn töissä saavuttaakseni tuon, en rikastuakseni tai kuten nykyään usein kuuluu haveiltavan, jäädäkseni rikastuttuani aikaisin eläkkeelle.

Jos olisit autonominen niin tällöin sinun ei pitäisi olla pakotettu käymään töissä vaan passiiviset tulosi kattaisivat elinkustannuksesi. Eikö autonomisuus tarkoita sitä että voit tehdä omat päätöksesi ajankäyttösi suhteen?

[lerppu]

^^^Hyvä olisi kaikkien ihmisten tunnistaa omat onnentriggerit!

Mutta niistä en tiedä jotka haaveilevat aikaisesta eläköitymisestä?
- Sattumalta keskustelimme juurikin eläke-aiheesta aamulla byroossa ja vaikkakin dystooppisin näkemys tulevaisuudesta oli minulla (Olen 44% vakuuttunut että kuolen janoon/nälkään/tauteihin osin romahtaneen betonisillan alla tapeltuani reikäisestä peitteestä jonkun toisen 70 vuotiaan kanssa). Muilla oli suunnitelmia karata Mad Max tulevaisuutta johonkin erämaamökkiin, jonka jälkeen pitkään keskusteltiin tekniikan tohtoreiden kyvykkyydestä viljellä ja metsästää tai ajasta joka näiden oppimiseen tai ensimmäiseen satokauteen kuluu...

Oma eläköitymishaave liittyy siihen, että yhteiskunta ei ole kvarttaalivuosisadan kuluttua täysin romahtanut ja oma lapsi saisi vielä mahdollisuuden olla onnellinen. Itse olen kovasti saanut kivaa elämän ensimmäiseltä puoliskolta, toinen puolikas? Kenties vähän kuin Leijonien pelilliset esitykset parissa viime pelissä... Pelätään pahinta, toivotaan parasta!

[Ruokoton]

Elämä on ihan hyvä näin. Haluan olla autonominen ihminen, käyn töissä saavuttaakseni tuon, en rikastuakseni tai kuten nykyään usein kuuluu haveiltavan, jäädäkseni rikastuttuani aikaisin eläkkeelle.

Jos olisit autonominen niin tällöin sinun ei pitäisi olla pakotettu käymään töissä vaan passiiviset tulosi kattaisivat elinkustannuksesi. Eikö autonomisuus tarkoita sitä että voit tehdä omat päätöksesi ajankäyttösi suhteen?

Arvasin että tähän puututaan, mutta syystäkin Rajoitettu autonomiani on sitä että en mene pakotettuna töihin, vaan ainakin kuvitteellisesti omasta tahdostani. Olen ollut myös töissä, joissa kävin ehdottomasti vain kerätäkseni elantoni ja lopulta tein siirron joka tilapäisesti alensi palkkaa, mutta lisäsi koettua autonomiaa, eli menin jälleen töihin koska haluan.

Ehkä tämä selvensi. Vapaaherrailu pääoman tuotoilla on taas täysin vieras ajatus. En edes pidä golfista, joten en tiedä mitä tekisin sellaisella elämällä.

[nipaka]

Joku elämästä vieraantunut politikko ehdotti työmatkakulujen korvausten poistoa että väki muuttaisi lähemmäs työpaikkaa. Minulla 70km pohjoiseen ja puolisolla 20 km etelään. Pitäisikö muuttaa että molemmilla on 45km vai ostaa molemmille kämppä työpaikan naapurista?

Se on kuitenkin ihan todellisen keskustelun paikka, että onko valtion tehtävä subventoida työmatkakuluja. Täällä kun tuntuu olevan varsin oikeistolaiset talousnäkemykset vallalla, niin eikö se ole melkoista kommunismia, että valtio tukee toisten työmatkailua?

Itse en osaa ottaa vahvaa kantaa kumpaankaan suuntaan, mutta olen kyllä utelias kuulemaan, että miksi meidän pitäisi yhteisvastuullisesti tukea sinun valitsemaasi elämäntapaa?

Vastaukseen meni aikaa kun piti ajella työmatkat ja tehdä töitäkin siinä välillä.
Miksi meidän pitäisi tukea jonkun elantoa sosiaalitukien muodossa? Entä lapsilisät? Niitähän ei moni edes tarvitse, pois vain.
Yhteiskunnallinen sairaanhoito, pois vain. Maksakoon jokainen oman vakuutuksensa. Entä koulutus? Jos on varaa tehdä kakaroita, on varaa kouluttaakin ne.
Elämä on valintoja. Kun tekee valinnat oikein, pärjää omillaan. Kaikilla ei valinnat osu kohdalleen.
Hyvin oikeistolainen arvomaailma sinulla.

Pärjään kyllä ilman työmatkatukeakin. Mutta entä Helsinkiläinen yksinhuoltaja joka käy koulua siivoamassa Kirkkonummella. Ottaisitko häneltäkin työmatkatuet pois?
Et ota vahvaa kantaa, mutta asenne paistaa kilometrin päähän.

[Polforea]

Kateus: "Että se on heillä helppoa, pitäisikö itsekin heittää hommat ja nostaa taikaseinästä vähän rahaa" tai sitten ihan vaan vihaa vapaavalinteisesti ilmaistuna samaa ihmisjoukkoa kohtaan.

Tuotakin lie, mutta todennäköisesti kutakuinkin jokainen vähäosaisempia ihmisiä tunteva tunnistaa ko. ihmisryhmästä useampaa ihmistyyppiä.

On heitä, joiden osa ei todellakaan ole kadehdittava, jotka eivät tilantteesta tykkää ja tekevät edes jotain saadakseen tilannettaan parannettua. Heitä on aiheellista tukea ja auttaa monin tavoin. Moni heistä on ollut ja tahtoisi olla osa yhteiskunnan kustantavaa osaa. Tehnyt ja haluaisi tehdä osansa.

On myös heitä, joiden osa ei myöskään ole kadehdittava, mutta joilla syystä tai toisesta ei into ja toivo riitä siihen, että tekisivät edes jotain saadakseen tilannettaan parannettua. Ovat siis luovuttaneet. Heitä on aiheellista tukea, auttaa ja kannustaa löytämään toivo ja into takaisin. Heistäkin moni on ollut osa yhteiskunnan kustantavaa osaa.

Ja sitten on heitä, jotka pahimmilaan aktiivisesti pyrkivät välttämään joutumista osaksi maksavaa yhteiskuntaa. Parhaat - tai pahimmat, miten sen ottaa - ns. ammattisossupummit tuntevat järjestelmän niin hyvin, että pystyvät repimään siitä legendaarisesta taikaseinästä tuohta niin, ettei kannata mennä töihin. Esim. ex-kollegan emännän sisko oli tälläinen, hälle jäi pakollisten tai sellaiseksi tulkittavien menojen jälkeen (vuokra, netti, puhelin, sähkö jne) useita satasia käyttörahaa kuukaudessa, kun herutti yhteiskunnalta kaiken minkä voi. Eikä vissiin ollut juuri koskaan tehnyt palkkatöitä, niin ei yksinkertaisesti saa duunia, josta jäisi käteen lähellekään yhtä paljoa. Tälläisen ihmisen kustannukset yhteiskunnalle ovat pahimmillaan kertoimella puhkiherutetuista tuistansa, kun resurssia kuluu työaikaan käsitellä kaikkia hakemuksia jne. Rehellisesti sanoen yököttävää. Näitä tapauksia pitää toki myös tukea, että pysyvät hengissä ja järjissään, mutta myös vähän läpsiä poskille ja herättää, että nyt ei olla ihan oikealla raiteella. Todennäköisesti näiden osuus väestöstä on verrattain pieni, mutta herättää helposti vahvoja inhoreaktioita, kun ei moisille raharei'ille tunnu löytyvän mitään realistista korjausta.

[Ruokoton]

^ Silti en koe ammattimaista tukikikkailua millään tapaa kadehdittavana elämänä. Vaikka sillä eläisi ihan kivasti jos jaksaa päätoimisesti tehdä.

Ne joita henkilökohtaisesti tuntee ja jotka ovat tilanteelleen sen tehneet mitä kohtuullisesti voi vaatia, painavat vaakakupissa enemmän kuin nämä järjestelmän hyväksikäyttäjät. Ymmärrän että tuo painotus on vahvasti henkilökohtainen juttu ja jos ei lähipiiriin ole sattunut näitä surullisempia tarinoita, on helppo arvottaa joukko ensisijaisesti hyväksikäyttäjien kautta - kaikki kyllä kuulevat niistä juttuja.

Ehkä sitä rahaa ja resursseja olisi järkevämpi lappaa jo ongelmien alkumetreille, eikä vain jo rikki menneiden ihmisten niukan elämän ylläpitoon kun tämä joukko vain tuntuu kasvavan.

Tuollaisesta alhosta ylösnousu on myös turkasen hankalaa, 5+ vuoden aukko CV:ssä ei ole kovin meriitti työmarkkinoilla, eikä asiaa auta jos kerrot aukon syyksi että "pää vähän lahosi, nyt olen jo reippaampi" tai "tuon pätkän ryyppäsin / narkkasin rajusti"

[Polforea]

Jos kokisit, todennäköisesti harjoittaisit moista elämäntapaa. En koe minäkään kadehdittavaksi, mutta ärsyttäväksi.

Ja totta, alhon alkumetreillä olisi varmaan parempi auttaa kuin syvemmällä. Toisaalta ihminen on siitä jännä otus, että alhon alkumetreillä painetaan itsekin vielä täyyyysiä maliin "kyllä mää tästä selviän" ja "ei mulla mitään hätää, ei tartte auttaa", joten se auttaminen on myös hankalampaa paitsi toteuttaa, myös tarpeena tunnistaa.

[Ruokoton]

Tossa tukikikkailussa on vielä se että yleensä ihminen arvottaa itsensä ensisijaisesti lähipiirin kautta. Jos tukikikkailu on perheperintöä, on hankala nähdä siinä mitään ongelmallista. Muutamassa sukupolvessa varmasti osaa kehittää sujuvan itsepetoksen miksi näin on normaalia ja suotavaa toimia. Samalla tapaa kuin minä olen aivopeseytynyt työntekoon siinä määrin että kuvittelen tekeväni sitä omasta vapaasta tahdostani.

[FinPat]

jonka jälkeen pitkään keskusteltiin tekniikan tohtoreiden kyvykkyydestä viljellä ja metsästää tai ajasta joka näiden oppimiseen tai ensimmäiseen satokauteen kuluu...

Tekniikan tohtori joka laittaa cascaded PID säädetyn järjestelmän kohdalleen relay menetelmällä on niin jo kädetön että viljely ja metsästys ei onnistu. Parempi löytää kunnolla metsästävä ja viljelevä puoliso...

[Isola]

Pyrkiä hajauttamaan työpaikkoja lähemmäksi ihmisiä.

Tästä päästään eteenpäin, mikä olisi yrityksille toimiva porkkana toimia näin?

Työvoiman saatavuus ja hinta?

Olen tässä äimistellyt mm. Talouselämän kirjoituksia työvoimapulasta, kun kuulemma digialan osaajia ei saa mistään. Jostain syystä aika kovan luokan osaajien CV:itä putoili aina välillä postiini vielä tuossa syksyllä ollessani positiossa, johon tuollaisia oli luontevaa lähettää - vaikka avoimia paikkoja ei edes ollut. Ei siis todellakaan mitään "oommääjoskusvähäkoodannu"-tyyppejä, vaan oikeasti osaavan oloisia ja monitaitoisia. Vaan kun yritys on sijoittanut itsensä Helsinkiin, niin voihan sitä keskittyä vaikka voivotttelemaan osaajapulaa.

[Ruokoton]

Helsinkiin siirtyessä tarvitaan tymäkkä Helsinki-lisä palkkaan jotta suunnilleen sama elintaso kuin pienemmissä kaupungeissa säilyisi.

Omalla kohdallani OKT 3km keskustasta muuttuisi lisälainaksi ja kerrostalokaksioksi lähiöstä. 10 minuutin työmatka tunniksi. Ei kiitos. Onneksi Oulussakin IT vetää taas, joten synkimpinä hetkinä mielessä käynyt muutto voitiin hylätä ajatuksena. Mukavampi käydä turistina nauttimassa Helsingin hyvistä puolista ilman asumisen lieveilmiöitä.

[Tuomas K]

Miksi meidän pitäisi tukea jonkun elantoa sosiaalitukien muodossa? Entä lapsilisät? Niitähän ei moni edes tarvitse, pois vain.
Yhteiskunnallinen sairaanhoito, pois vain. Maksakoon jokainen oman vakuutuksensa. Entä koulutus? Jos on varaa tehdä kakaroita, on varaa kouluttaakin ne.
Elämä on valintoja. Kun tekee valinnat oikein, pärjää omillaan. Kaikilla ei valinnat osu kohdalleen.
Hyvin oikeistolainen arvomaailma sinulla.

Perustoimeentulo, terveydenhuolto jne. ovat aika lailla eri asia kuin työmatkavähennys.

Omalaatuinen näkemys, että ei voisi pohtia jonkun tukimuodon tarpeellisuutta ilman, että haluaisi lakkauttaa kaikki tuet kaikilta.

Pärjään kyllä ilman työmatkatukeakin. Mutta entä Helsinkiläinen yksinhuoltaja joka käy koulua siivoamassa Kirkkonummella. Ottaisitko häneltäkin työmatkatuet pois?
Et ota vahvaa kantaa, mutta asenne paistaa kilometrin päähän.

Niin, juuri siksi sanoin, että en osaa ottaa vahvaa kantaa puolesta enkä vastaan, koska tuolle työmatkavähennykselle on olemassa ihan päteviäkin perusteita. Sen sijaan, jos Helsingissä työssä käyvä ei halua sadan neliön kämppää Helsingistä, vaan kaksi sataa Nurmijärveltä, niin onko se valtion tehtävä tukea tuota valintaa?

[mutt]

Sen sijaan, jos Helsingissä työssä käyvä ei halua sadan neliön kämppää Helsingistä, vaan kaksi sataa Nurmijärveltä, niin onko se valtion tehtävä tukea tuota valintaa?

Onko myöskään päinvastaisessa tapauksessa?

[Tuomas K]

^Itse asiaan sinulla siis ei ole mitään sanottavaa?

[jeQQ]

Se kaksataa neliötä nurtsilta saattaa kyllä edelleen olla halvempi. Toisaalta valintojen maailma joo, ehkä tuon verovähennysoikeuden voisi oikeasti poistaa.

Ja sit vielä ne helvetin lomarahat sais napata pois, en ole oikein koskaan ymmärtänyt että saa lisäpalkkaa kun on lomalla - itselle kyllä riittäisi ihan normaalipalkka.

[nipaka]

Miksi meidän pitäisi tukea jonkun elantoa sosiaalitukien muodossa? Entä lapsilisät? Niitähän ei moni edes tarvitse, pois vain.
Yhteiskunnallinen sairaanhoito, pois vain. Maksakoon jokainen oman vakuutuksensa. Entä koulutus? Jos on varaa tehdä kakaroita, on varaa kouluttaakin ne.
Elämä on valintoja. Kun tekee valinnat oikein, pärjää omillaan. Kaikilla ei valinnat osu kohdalleen.
Hyvin oikeistolainen arvomaailma sinulla.

Perustoimeentulo, terveydenhuolto jne. ovat aika lailla eri asia kuin työmatkavähennys.

Omalaatuinen näkemys, että ei voisi pohtia jonkun tukimuodon tarpeellisuutta ilman, että haluaisi lakkauttaa kaikki tuet kaikilta.

Pärjään kyllä ilman työmatkatukeakin. Mutta entä Helsinkiläinen yksinhuoltaja joka käy koulua siivoamassa Kirkkonummella. Ottaisitko häneltäkin työmatkatuet pois?
Et ota vahvaa kantaa, mutta asenne paistaa kilometrin päähän.

Niin, juuri siksi sanoin, että en osaa ottaa vahvaa kantaa puolesta enkä vastaan, koska tuolle työmatkavähennykselle on olemassa ihan päteviäkin perusteita. Sen sijaan, jos Helsingissä työssä käyvä ei halua sadan neliön kämppää Helsingistä, vaan kaksi sataa Nurmijärveltä, niin onko se valtion tehtävä tukea tuota valintaa?

En jaksa siivota lainausta kun pakkasin hajonneen läppärin takuukorjaukseen ja töksöttimellä kirjoitan.
Kun kämpän ostin, oli elämäntilanne ja aika eri. Olin Porvoossa töissä ja puoliso samoin. Matkaa siedettävät 20 km. Ajankohta oli laman jälkimainigit -96.
Päätökset tehdään vallitsevassa ajassa kun tulevaisuutta ei tiedä eikä menneisyys vaikuta.
Sittemmin sain Helsingistä koulutukseen ja kokemukseen parempaa työtä. Ja viimeiset 11vuotta Lahdessa. Pitäisikö nyt rikkoa vakiintunut elämä ja muuttaa Lahteen (yäk)? Puolison ikääntyvät vanhemmat asuvat muutaman kilometrin päässä. Heidät voidaan kohta heittää kunnan elätiksi että matkakustannuksia ei tarvitse maksaa.

Laitoin esimerkit siksi että voit pohtia mitä kannattamasi oikeistolaisuus tuo tullessaan. Toki turhia tukia tulee karsia. Aloitetaanko yritystuista? Työmatkakorvaukset ovat lillukanvarsia. Mutta eihän se kokkarille käy.
Entä lapsilisät? Toiselle hyvin tarpeellisia jokapäiväiseen elämään. Toisille kiva raha lapsen lakkiaisjuhliin.

[FinPat]

Entä lapsilisät? Toiselle hyvin tarpeellisia jokapäiväiseen elämään. Toisille kiva raha lapsen lakkiaisjuhliin.

Kannattaa myös huomioida että sosiaaliset tulonsiirrot ovat käytännössä verotuksen progression nostamista. Joka on Suomessa jo lähtökohtaisesti OECD:n kärkeä.

[Ruokoton]

^^^Hyvä olisi kaikkien ihmisten tunnistaa omat onnentriggerit!

Ehdottomasti! Tuolle kannattaa suoda hieman aikaa, sillä ne voi olla yllättäviäkin ja sitä hukkaa aikaansa painelemalla vääriä nappeja. Sitten jos vielä tunnistaa asiat jotka syövät elämäniloa ja välttelee niitä kykyjensä mukaan, niin ainakin siedettävä, jollei hyvä, elämä alkaakin olla pedattuna. Donnerin äänellä: Itsetuntemus kannattaa aina.

[mutt]

^Itse asiaan sinulla siis ei ole mitään sanottavaa?

No jos ensimmäisen tapauksen kyseenalaistaa, niin tekeekö niin myös toisen kanssa ja miksi/miksi ei? Asumistukeen menee kuitenkin aikalailla moninkertainen määrä rahaa verrattuna siihen, että tuetaan työmatkaa - josta valtio taitaa vieläpä tienata ainakin autolla ajaessa. Ja missä määrin valtio varsinaisesti "tukee" muutenkaan työmatkailua - bussilipustakin maksetaan myös veroa, joka jäisi valtiolta saamatta, jos sitä ei osteta. Se, että jossain tapauksessa tämä vero palautetaan, on aikalailla pienempää tukea, kuin rahatukun ojentaminen asuntosijoittajalle.

[Tuomas K]

Tämä whataboutismin määrä on jo naurettavaa. Työmatkavähennyksestä ei saa puhua, koska tämä, tuo ja se tuki. Pitäisikö tuo nyt tulkita niin, että jos kukaan missään saa yhtään mihinkään mitään tukia, niin mistään muistakaan tuista ei saa keskustella? Vaiko niin, että työmatkavähennys on se kaikkein tärkein tukimuoto, johon yksinkertaisesti ei saa kajota?

Laitoin esimerkit siksi että voit pohtia mitä kannattamasi oikeistolaisuus tuo tullessaan. Toki turhia tukia tulee karsia. Aloitetaanko yritystuista? Työmatkakorvaukset ovat lillukanvarsia. Mutta eihän se kokkarille käy.

Tämä menee jo vitsikkääksi. Työmatkavähennyksen tarpeellisuudesta keskusteleminen tarkoittaa, että kannattaa yritystukia.

Ensimmäinen kerta muuten kun haukutaan kokkariksi

[insinörtti]

Eikös autoilun kustannuspuoli ole nyt juurikin oikeinpäin, jos vähän ajelevaa "rangaistaan" enemmän?

Jos pakollisten ajojen määrä olisi vaikkapa 10 tkm/vuosi, niin kilometrin hinnaksi tulee em. laskukaavoilla 0,45 €. Työajojen km-korvaus on siis ihan kohdillaan, kun autoa joutuu pitämään vaivoinaan pitkälti tätä varten.

Noh, entäs jos autolla ajetaan myös ne työmatkat mitkä voisi kulkea julkisilla? Tuplataan kilometrit ja kas, nyt km-hinta on enää 0,30 €/km. Onpas halpaa, joten muutetaankin haja-asutusalueelle, työmatkoihin 30 tkm/vuosi, hupiajot päälle ja sitten keräillään niitä työkeikkoja 10+ tkm/vuosi, millä lystiä rahoitetaan. 50 tkm/vuosi hintaan 0,21 €/km. Joten työkeikoilla tienaa. Toki ne työmatkavähennykset tulee vielä päälle.

Luonnollisesti kyseessä on saavutettu etu, jollaiset ovat tässä maassa pyhyä eli ei tämän järkevyyttä saa kyseenalaistaa eikä asiasta saa edes keskustella. Säästöt pitää hakea muualta = muiden ihmisten taskuista.

[insinörtti]

Saattaa tuosta rikkinäisestä asumistukijärjestelmästä jokunen yksityinen asuntosijoittajakin hyötyä, mutta ei mainita niistä ideologisen puhtauden nimissä.

Ko. järjestelmän ongelmia en ole kuullut aikoihin kenenkään kieltävän, mutta ehdotuksia tilanteen purkamiseksi on kuulunut vielä harvemmin. Asuminen ei ole ylellisyystuote josta voi luopua kokonaan - ei tässä ilmastossa. Asumisen taso voidaan jossain määrin sellaiseksi nähdä. Joten miten rikkinäinen himmeli poistetaan käytöstä poistamatta sen tuella asuvia ihmisiä kadulle odottamaan markkinavoimien korjausliikettä?

Yksityiset asuntosijoittajatkin hyötyvät tällä hetkellä todella paljon Koijjaamon yms. yleishyödyttömien organisaatioiden ohella rikkinäisestä asumistukijärjestelmästä mutta yleishyödyttömien organisaatioiden verosuunnittelu on pääsääntöisesti vielä huomattavasti tehokkaampaa.

Eihän nuo ongelmat nyt yleishyödyttömien käärimiin voittoihin rajoitu eikä kustannukset suoriin asumistukiin!

Tukia jaetaan surutta monella tavalla eikä toisataiseksi ole edes kiinnostanut tilastoita, paljonko rahaa kaikkiaan käytetään. Esim yleishyödyttömille luovutetaan/vuokrataan tontteja alle markkinahintojen tai annetaan suoraa tukea. HS kirjoitteli pari vuotta sitten kahdesta Myyrmäkeen rakennetusta vuokratalosta. Molemmissa kaksion vuokra n. 750 €/kk, vaikka toisen talon rakentamiseen oli myönnetty 1 000 000 € valtion tukea. Se siis valui täysimääräisesti rakennuttajan taskuun tai jollekin toisele paikkakunnalle. Sehän on kanssa jo tunnustettu, että yleishyödyttömät rahoittavat taantuvien paikkakuntien talojen korjaukset pääkaupunkiseudulta kupattavilla rahoilla "koska täällä on helpompi periä korkeaa vuokraa".

Huonokuntoisia kämppiä ei tarvi remontoida, kun ottaa niihin jokun elätin sossun maksusitoumuksella. Tällaisten asuntojen omistajat vastustavat kiivaasti kaikkea talojen kunnossapitoa, koska se on heidän tuotoistaan pois. Muut asukkaat saavat vaihtokapassa vain ne alkoholin/huumeiden kanssa sekoilevien asukkaiden tuottamat ongelmat.

Asumistuen maksimimäärästä on tullut ehdoton alaraja vuorkapyynnöille. Sen saa surkeimmastakin läävästä, mikä pumppaa huonokuntoisten asuntojen/talojen hintoja ylös. Tämä heikentää remonttien kannattavuutta ja aiheuttaa senkin hassun ongelman, ettei pienituloiset jotuvat etsimään halpaa asuntoa syrjemmältä, mutta "kaljasieppo" pääsee suit sait sukkelaan Kehä I sisäpuolelle. Vaikka "harrastusmahdollisuudet" on kunnossa ihan missä tahansa lähiössä.

Hirveä summa rahaa poltetaan siihen, että "sosiaalisen tasavertaisuuden vuoksi" näitä sossun luukulta maksettavia asuntoja pitää sijoittaa valtakunnan kalleimmillekin alueille = tukien varaan heittäytynyt pystyy valitsemaan asuinalueensa vapaammin kuin pienituloinen työssäkäyvä.

Korjaukset:

• - asumistuen määrä kiinteäksi
  - lopetetaan KAIKKI piilotuet, siis nämä alihinoitellut tonttivuokrat, suorat tuet, kaupunkien vuokratalojen matalat (verotuloin subventoidut) vuokrat yms

Piilotukien lopettaminen ei säästä rahaa hetimiten, koska asumistuki pitäisi korottaa lähemmäksi markkinavuokratasoa. Mutta tämän jälkeen edes nähtäisiin, paljonko rahaa tähän lystiin kuluu (... muutoin on täysin mahdotonta edes suunnitella parannuksia systeemiin), tuen saajilla olisi paljon nykyistä suurempi valinnanvapaus sekä mahdollisuus vaikuttaa käteen jäävän rahan määrään ja surkeimpien talojen vuokrien pitäisi laskea -> purkuun tai remonttiin.

[Ruokoton]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006115373.html

Liittyy aiheeseen. Hesarin alkuperäinen artikkeli johon viitataan on vain tilaajille.

[h_lauri]

Lainasin tuosta ylempää tämän:

"lopetetaan KAIKKI piilotuet, siis nämä alihinoitellut tonttivuokrat, suorat tuet, kaupunkien vuokratalojen matalat (verotuloin subventoidut) vuokrat yms"

Miten tuo "verotuloin subventoidut vuokrat" ilmenee käytännössä. Nimittäin, olen ollut kolmen kiinteistöosakeyhtiön (kaupungin vuokra-asuntoja) hallituksissa jäsenenä vuosina 1992-2004 eikä yhdenkään talousarviossa ollut mitään subventioita, tulopuolella oli aina pelkkiä hoito- ja pääomavastikkeita (sekä minimaalisia korkotuloja käyttö- ja muilta tileiltä). Tonttivuokratkin tarkistettiin aika-ajoin ylöspäin, esimerkiksi kun Kerankujan kiinteistö purettiin, tonttivuokra nousi samalla kun uudisrakentaminen alkoi. Suoria tukiakaan ei näkynyt.

En käsitä, mistä nuo juorut ovat saaneet alkunsa.

[nipaka]

Tämä whataboutismin määrä on jo naurettavaa. Työmatkavähennyksestä ei saa puhua, koska tämä, tuo ja se tuki. Pitäisikö tuo nyt tulkita niin, että jos kukaan missään saa yhtään mihinkään mitään tukia, niin mistään muistakaan tuista ei saa keskustella? Vaiko niin, että työmatkavähennys on se kaikkein tärkein tukimuoto, johon yksinkertaisesti ei saa kajota?

Laitoin esimerkit siksi että voit pohtia mitä kannattamasi oikeistolaisuus tuo tullessaan. Toki turhia tukia tulee karsia. Aloitetaanko yritystuista? Työmatkakorvaukset ovat lillukanvarsia. Mutta eihän se kokkarille käy.

Tämä menee jo vitsikkääksi. Työmatkavähennyksen tarpeellisuudesta keskusteleminen tarkoittaa, että kannattaa yritystukia.

Ensimmäinen kerta muuten kun haukutaan kokkariksi

Kun kerran tuista keskustellaan, ainoastaan työmatkavähennyksestä voidaan keskustella?
Keskustelua voidaan laajentaa myös yritystukiin joista osa maksetaan suuryrityksille. Maataloustukiin joita maksetaan suurtiloille. Asumistukiin joiden tuotot menevät vuokranantajille. Etkö näe näissä epäkohtaa, vai onko näiden kritisointi muuten vaikeaa?

[mutt]

Tämä whataboutismin määrä on jo naurettavaa. Työmatkavähennyksestä ei saa puhua, koska tämä, tuo ja se tuki. Pitäisikö tuo nyt tulkita niin, että jos kukaan missään saa yhtään mihinkään mitään tukia, niin mistään muistakaan tuista ei saa keskustella? Vaiko niin, että työmatkavähennys on se kaikkein tärkein tukimuoto, johon yksinkertaisesti ei saa kajota?

Kuinka valtion rahankäytöstä voi keskustella, jos valtion rahankäytöstä ei saa keskustella? Oma näkemykseni on, että korkeiden asumiskustannusten alueella on valtiolle edullisempaa tukea työmatkailua, kuin asumista kalliissa asunnossa. Semminkin, kun työmatkan tuki on käytännössä työmatkasta maksetun veron palauttamista, ja mahdollisesti ei edes täysimääräisesti, eli valtio käytännössä tienaa sillä, että ihmiset matkustavat töihin. Ja toisinpäin. Käytännössä valtio verottaa töihin matkustamista, joten sen kannalta on kannattavaa tarjota pientä porkkanaa töissä käymiseen vaikka vähän kauempaakin.

[mutt]

Ai niin, ja tässä tapaukessa lienee syytä mainita, etten ole oikeutettu työmatkavähennyksiin, enkä koskaan ole ollut. Ei ole oma persus tulessa työmatkavähennyksistä keskustellessa.

[Ruokoton]

100% mutua seuraa : Vero ja tukijärjestelmä on muodostunut nykyiseen tilaansa vuosikymmenien aikana. Kun on koettu että jossain on epäkohta, on se mieluummin korjattu jollain uudella verolla, verovähennyksellä tahi tuella, kuin että olisi kajottu suoraan aiempiin. Tätä kun on tarpeeksi kauan jatkettu, on nykyinen hämähäkin seitti lopputuloksena.

Naivisti ajatellen olisi paikallaan tarkastella tilannetta täysin puhtaalta pöydältä eikä nykytilannetta paikkaillen, mutta se ei taida olla realistinen ajatus monestakaan syystä.

[FinPat]

Vapaaherrailu pääoman tuotoilla on taas täysin vieras ajatus.

Tarkentava kysymys, onko vapaaherrailu vieras ajatus vai onko yksityisesti ja ihan itse kerätyn pääoman tuotto se vähemmän kiinnostava? Joka tapauksessahan yhteiskunta "pakkosäästää" sinulle eläkettä. Vai oliko tarkoituksesi olla ottamatta vastaan tämän pääoman tuottoja?

[FinPat]

Hirveä summa rahaa poltetaan siihen, että "sosiaalisen tasavertaisuuden vuoksi" näitä sossun luukulta maksettavia asuntoja pitää sijoittaa valtakunnan kalleimmillekin alueille = tukien varaan heittäytynyt pystyy valitsemaan asuinalueensa vapaammin kuin pienituloinen työssäkäyvä.

Eikä työmatkasta tarvitse välittää.

[insinörtti]

Miten tuo "verotuloin subventoidut vuokrat" ilmenee käytännössä.

Se ilmenee käytännössä siten, että kaupunkien vuokra-asunnoissa vuokrat voivat olla melkein puolet markkinavuokria edullisempia. Tämä ei johdu ylivertaisen fiksusta rakennuttamisesta ja ylläpidosta, vaan siitä, että talon rakentamiseen on saatu rahaa taikaseinästä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuokra-asunto

Muissa kuin kaupunkien rakennuttamissa vuokrataloissa vuokrat voivat taikaseinästä saadusta rahasta huolimatta olla markkinatasoa ts. kaikki tuet ovat näissä valuneet parempiin taskuihin. Tästäkin huolimatta PKS ARA-yksiöiden keskivuokra on 14,64 €/m²kk, kun vapaarahoitteisista peritään keskimäärin 23,49 €/m²kk. 30 m² ARA-yksiöön päässyt säästää vuodessa reilut 3 tonnia verrattuna markkinavuokraan.

https://www.stat.fi/til/asvu/2018/asvu_ ... 01_fi.html

OK, vaan onko tämä sittenkään kovin reilua peliä, kun näitä halpoja kaupungin vuokra-asuntoja ei riitä kaikille tarvitsijoille? Entä onko oikein, että asunnoissa asutaan edelleen, vaikka nyk. tulot riittäisivät markkinahintoihinkin? Tosin jos liian hyville tuloille päässeet lempataan automaattisesti pellolle, niin siinähän syntyisi uusi kannustinloukku – jos menet töihin/saat palkankorotuksen, asumiskulut pomppaavat ja käteen jääkin entistä vähemmän rahaa.

Tai onko oikein, että näitä asuntoja edelleenvuokrataan ja kääritään voitot välistä? Moisesta voisin vaikka vihastua. Onneksi ei tarvi, kun raha saadaan taikaseinästä. Siksi ei tarvitse edes yrittää tilastoida, paljonko rahaa kaikkiaan kuluu…

Eihän tuo wikipedian juttu kata kuin valtion korkotuen/halvan lainan osuuden. Ihan jatkuvasti on saanut lehdistä lukea, miten jollain uudella asuinalueella on parhaat paikat korvamerkitty ”kohtuuhintaisen asumisen nimissä” jollekin ”yleishyödyttömälle”. Eli ei ole yritettykään saada täyttä markkinahintaa tonteista. Ja onhan lehdissä välillä ollut myös näitä mainintoja siitä, miten johonkin kohteeseen on saatu suoraa euromääräistä tukea tai tontti myyty/vuokrattu asevelihintaan, ”koska yleishyödyllinen”.

Lisäksi näissä on se hauskuus, ettei vuokrien tarvitse riittää kattamaan talojen isompia remontteja. Usealla paikkakunnilla toimivat ”yleishyödylliset” voivat pumpata rahaa kaupungista toiseen (taannoisen HS jutun mukaan PKS mm. rahoittaa tällaisilla tulonsiirroilla mm. Kotkan ja Kouvolan talojen korjauksia), korjauksiin voidaan myöntää erillistä tukea tai sitten vaan annetaan talon rauhassa rapistua, minkä jälkeen se puretaan ja rakennetaan taikaseinästä saadulla rahalla uusi. Tai niinkuin Helsinki tekee... tontti myydään yksityiselle rakennuttajalle ja myyntitulolla rakennetaan uusi vuokratalo toiseen paikkaan.

Vantaan Martinlaaksossa on hyvä esimerkki siitä, mihin taikaseinärahoitus johtaa. Kyseessä on 70-luvun alussa rakennettu pesubetonilähiö, jonka omistustaloihin tehtiin vuosituhannen vaihteen tienoilla kevyempää, elinkaarta jatkavaa parveke yms. remonttia. Vuokratalot taas korjattiin kertarysäyksellä siten, että niistä uusittiin kaikki muu paitsi kantava runko. Korjauksen kerrottiin tulleen yhtä kalliiksi kuin uudisrakennus, tosin säästöä tuli siitä, ettei tarvinnut maksaa jätemaksuja vanha talon (rungon) purkujätteestä!

En muista, miksi tuollaiseen ratkaisuun oli päädytty, muttei siinä ole teknisesti eikä oikein taloudellisestikaan järkeä. Ei jää käteen kuin yksi vaihtoehto: tuolloin taikaseinästä sai rajattomasti rahaa korjaukseen, joten oli kannattavampaa ylikorjata vanhaa kuin rakentaa uutta.

[Ruokoton]

Vapaaherrailu pääoman tuotoilla on taas täysin vieras ajatus.

Tarkentava kysymys, onko vapaaherrailu vieras ajatus vai onko yksityisesti ja ihan itse kerätyn pääoman tuotto se vähemmän kiinnostava? Joka tapauksessahan yhteiskunta "pakkosäästää" sinulle eläkettä. Vai oliko tarkoituksesi olla ottamatta vastaan tämän pääoman tuottoja?

Vapaaherrailu ylipäätään tuntuu vieraalta, olo on kotoisa osana kokonaisuutta, hyödyllisenä ja toivottavasti kyky toteuttaa tätä säilyy pitkälle vanhuuteen. Eläkettä voin ottaa vastaan hyvällä omallatunnolla siinä vaiheessa kun koen etten enää kykene olemaan hyödyksi. Tavoite eläkeikään on vielä noin 30 vuotta, joten kovin vahvoja lausuntoja en uskalla tuosta ajasta antaa.

Arvotan siis tehdyn työn, vähäpätöisenkin, huomattavasti korkeammalle kuin pelkän omistamisen ja sen kautta saadun elannon. Kaikki vauraus syntyy työstä, suuret vauraudet muiden(kin) työstä.

[FinPat]

Arvotan siis tehdyn työn, vähäpätöisenkin, huomattavasti korkeammalle kuin pelkän omistamisen ja sen kautta saadun elannon. Kaikki vauraus syntyy työstä, suuret vauraudet muiden(kin) työstä.

"Pelkkä omistaminen" vaatii myös alkupääoman joka yleensä kerätään tekemällä työtä. Ja tosiaan eläkekin on "koroilla elämistä".

[Ruokoton]

Arvotan siis tehdyn työn, vähäpätöisenkin, huomattavasti korkeammalle kuin pelkän omistamisen ja sen kautta saadun elannon. Kaikki vauraus syntyy työstä, suuret vauraudet muiden(kin) työstä.

"Pelkkä omistaminen" vaatii myös alkupääoman joka yleensä kerätään tekemällä työtä. Ja tosiaan eläkekin on "koroilla elämistä".

Tottakai, mutta siltikin arvostan yhä ylemmäs eläkeiän kynnyksellä duuniansa puurtavan, kuin onnekkaiden elämänsattumien myötä vaikkapa 40-50 vuotiaana pääoman tuoton varaan heittäytyvän - pelkkä ahkeruus ei ketään tuohon asemaan vie, eikä se väärinkään ole. En vain itse arvosta.

Se on pitkälti geenilottoa ja juuri nyt vallitsevat suotuisat olosuhteet, että juuri minun ahkeruudestani saa parempaa liksaa kuin jonkun toisen vastaavasta. Palkkahierarkian yläpään (ei, en puhu omastani) työt ovat olemassa suuren matalapalkkaisemman joukon aherruksen seurauksena, en unohtaisi tuota ikinä, mutta toisaalta hienoa että yhteiskunta on kehittynyt pisteeseen jossa aivan kaikki ihmiset eivät ole enää sidottuna eloonjäämisen varmistamiseen. Olisin todennäköisesti aika kurja maanviljelijä tai kalastaja, nyt minulla on onneksi paikka maailmassa.

[Tuomas K]

Tämä whataboutismin määrä on jo naurettavaa. Työmatkavähennyksestä ei saa puhua, koska tämä, tuo ja se tuki. Pitäisikö tuo nyt tulkita niin, että jos kukaan missään saa yhtään mihinkään mitään tukia, niin mistään muistakaan tuista ei saa keskustella? Vaiko niin, että työmatkavähennys on se kaikkein tärkein tukimuoto, johon yksinkertaisesti ei saa kajota?

Laitoin esimerkit siksi että voit pohtia mitä kannattamasi oikeistolaisuus tuo tullessaan. Toki turhia tukia tulee karsia. Aloitetaanko yritystuista? Työmatkakorvaukset ovat lillukanvarsia. Mutta eihän se kokkarille käy.

Tämä menee jo vitsikkääksi. Työmatkavähennyksen tarpeellisuudesta keskusteleminen tarkoittaa, että kannattaa yritystukia.

Ensimmäinen kerta muuten kun haukutaan kokkariksi

Kun kerran tuista keskustellaan, ainoastaan työmatkavähennyksestä voidaan keskustella?
Keskustelua voidaan laajentaa myös yritystukiin joista osa maksetaan suuryrityksille. Maataloustukiin joita maksetaan suurtiloille. Asumistukiin joiden tuotot menevät vuokranantajille. Etkö näe näissä epäkohtaa, vai onko näiden kritisointi muuten vaikeaa?

Tottakai keskustelua voidaan laajentaa, ja siellä missä nämä asiat päätetään pitääkin laajentaa, mutta se ei ole mitään keskustelun laajentamista, että tölvit olettamuksiasi siitä, kuinka jostain syystä kenties en vastustaisi yritystukia.

Ruokoton tuossa totesikin, että homma olisi hyvä aloittaa kokonaan puhtaalta pöydältä, mutta kuten hän myös totesi, se ei todennäköisesti olisi edes mahdollista. Uudistuksena tuo lienee kertaluokkaa isompi kuin sote, joka sekin menee toistuvasti reisille kun jokainen eturyhmä ajaa härkäpäisesti omaa näkemystään, eikä mitään kokonaisnäkemystä tai konsensusta edes yritetä löytää. Kuitenkin uskoisin, että pyrky kannattaisi olla kohti yksinkertaisempaa systeemiä.

Kuinka valtion rahankäytöstä voi keskustella, jos valtion rahankäytöstä ei saa keskustella? Oma näkemykseni on, että korkeiden asumiskustannusten alueella on valtiolle edullisempaa tukea työmatkailua, kuin asumista kalliissa asunnossa.

Tottakai saa, ja hyvä onkin keskustella. Se ei kuitenkaan ole mitään keskustelua, että jos ottaa yhden asian esille, niin heti vaaditaan ratkaisua seitsemään muuhun.

Täälläkin on voivoteltu julkisen sektorin liian suurta kokoa ja liiallista virkamiesten määrää, mutta silti kysymys, että onko valtion tehtävä tukea hyvätuloisten elämäntapavalintoja herättää intohimoista vastustusta. Ja kyllä, minä nimenomaan puhun ihmisistä, joilla on varaa rahoittaa oma elämänsä. He todennäköisesti eivät myöskään ole asumistuen saajia, joten noiden asioiden asettaminen vastakkain vähän ontuu.

[GreenThing]

^näin tavallisena päivävuoro tekevänä haalariduunarina kiinnostaisi vähän tarkemmin tietää että mikä tuo hyvätuloisen määritelmä on.

[Tuomas K]

^Tuossa edellä sanoin, että ihmiset, joilla on varaa rahoittaa oma elämänsä.

[GreenThing]

Eli Sari/Sami Siivoaja, jolla vuokranmaksun, pakollisten laskujen ja ruoka-ostosten jälkeen jää käteen lähinnä tuulenhuuhtoma perse, on hyvätuloinen.
Ei mulla muuta. Kiitos että selvensit.

[h_lauri]

^^^^^^^Niin, valtio lainaa rakennuttajalle lainaamaansa fyrkkaa ja rakennuttaja maksaa lainaa takaisin. Rakennuttaja kerää rahat vuokralaisilta.


Semmoinen taikaseinä se on. Ja turha nillittää, että "asukkaat saavat rahansa sossusta".

[GreenThing]

Ai täällä joku muokkailee vähän tekstejään...

[FinPat]

^^^^^^^Niin, valtio lainaa rakennuttajalle lainaamaansa fyrkkaa ja rakennuttaja maksaa lainaa takaisin. Rakennuttaja kerää rahat vuokralaisilta.


Semmoinen taikaseinä se on. Ja turha nillittää, että "asukkaat saavat rahansa sossusta".

Ottamatta kantaa taikaseinään niin Suomessa on noin 2.7M asuntokuntaa (ent. ruokakunta) joista noin 0,37M saa yleistä asumistukea. Pääkaupunkiseudulla yleistä asumistukea saa noin 110 000 asuntokuntaa.

"Rapid Urbanization" megatrendin merkkinä ja Maalaisliitto vs. Kallion Virheet keskuteluun mausteeksi 2018 asumistukimenot ohittivat maataloustuen määrän Suomessa. Tähän vaikutti luonnollisesti se että 2017 tukimuutosten yhteydessä luokkaa 100 000 opiskelijaa siirtyi asumistuen piiriin. Ja luonnollisesti trendinomaisesti opiskelijat eivät enää halua asua YO-kylän soluissa vaan haluavat omaan yksiöönsä ja mielummin pelipaikoilta.

Anyway, asumistuki vääristää myös vapaarahoitteista vuokramarkkinaa.

[savijo-r]

^Tuossa edellä sanoin, että ihmiset, joilla on varaa rahoittaa oma elämänsä.

Kuuluukos Tuomas niihin "onnekkaisiin" Valtion rautatieläisiin, jotka tienaavat niin hyvin että 5-kymppisenä voivat jäädä eläkkeelle? Eli ovat eläkkeensä maksaneet.....

#saavutetutedut

[mutt]

Tottakai saa, ja hyvä onkin keskustella. Se ei kuitenkaan ole mitään keskustelua, että jos ottaa yhden asian esille, niin heti vaaditaan ratkaisua seitsemään muuhun.

Kenties juuri siksi, että asiat liittyy toisiinsa.

Täälläkin on voivoteltu julkisen sektorin liian suurta kokoa ja liiallista virkamiesten määrää, mutta silti kysymys, että onko valtion tehtävä tukea hyvätuloisten elämäntapavalintoja herättää intohimoista vastustusta. Ja kyllä, minä nimenomaan puhun ihmisistä, joilla on varaa rahoittaa oma elämänsä. He todennäköisesti eivät myöskään ole asumistuen saajia, joten noiden asioiden asettaminen vastakkain vähän ontuu.

Arvelinkin, että tähän tullaan menemään. Esitit asian varsin kärjistetysti ja yksipuolisesti lähtöasetelmalla "hyvätuloinen Helsingissä työskentelevä haluaa isomman kämpän Nurmijärveltä, ja valtio tukee sitä." Se on kuitenkin vain yksi ainoa tapaus. Entäpä Nurmijärvellä asuva Kaisa Kassaneiti, joka oli töissä parin sadan metrin päässä olevassa Siwassa, kunnes Kesko osti ja pisti kiinni ketjun. Kaisalla kävi kuitenkin tuuri, ja hänelle tarjottiin vastaavaa työpaikkaa Ruoholahden K-marketista. Osan ajasta Kaisa pystyy käyttämään julkisia kulkuneuvoja liikkumiseen, mutta epäsäännöllisten työaikojen ja lasten päivähoidon asettamien haasteiden vuoksi välillä joudutaan turvautumaan ikääntyneen Nissan Almeran kyytiin. Kaisan mielessä on vilahtanut muutto lähemmäs työpaikkaa, mutta kokemus on osoittanut, ettei työpaikat ole välttämätä kovin pysyviä, eivätkä tarjolla olevat asunnot ole oikein sopineet Kaisan tulotasolle, joka nykyisellään on tarkasti menoista huolehtimalla kuitenkin riittänyt elämiseen. Nurmijärvellä oleva vuokrakaksio on ollut paikallisittain melko edullinen. Kaisa saa työmatkakuluvähennyksiä halvimman tarjolla olevan kulkuneuvon mukaisesti, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa bussilipun hintaa.

Parin korttelin päässä Kaisasta asuu Pertti Porho suorasähköllä lämmitetyssä 300 neliön omakotitalossa, jonka alakerrassa on uima-allas. Ruoholahdessa olevan firmansa naapurissa Pertillä oli aiemmin kattohuoneisto, mutta golfausmahdollisuuksien ja vaihtelun vuoksi Pertti päätti muuttaa Nurmijärvelle. AMG-mersu kuljettaa mukavasti työpaikalle. Pertti saa työmatkavähennyksen bussilipun hinnan mukaan.

Siinä pari kuvitteellista esimerkkiä varsin erilaisista lähtökohdista. Toki voidaan pitää selvänä, ettei Pertti "tarvitse" tukea työmatkaansa. Asia olisi järjestettävissä rakentamalla byrokratiahimmeli, jossa vähennykset myönnetään tai ollaan myöntämättä esim. tulojen perusteella, mutta siinäkin olisi ainakin kaksi puolta:
- Himmelin rakentaminen ja pyöritys valituksien käsittelyineen maksaa sekin jotain.
- Työmatkakulujen verovähennykset tukevat myös työvoiman liikkuvuutta - niitä voi pitäää myös yhden sortin yritystukena.

Ennenkaikkea näissä ei kuitenkaan kyse ole siitä, että valtion kassasta otetaan veronmaksajien rahaa työmatkailijoille annettavaksi, joka sitten on pois jostain vain sen takia, että joidenkin "elämäntapaa" tuetaan, vaan enemmänkin siitä, että joiden "elämäntavan" seurauksena maksamista veroista palautetaan osa. Pertin AMG-meisseli ei juuri alle 10 litran kulutuksella mene, varsinkin kun Pertti joutuu tämän tästä ohittelemaan kaikenmaailman datsuneilla savuttavaa karjaa, eikä Kaisan Almerakaan varsinaisesti pyhällä hengellä kulje. Kummatkin maksavat elämäntavastaan veroja, jotka jäisivät maksamatta, mikäli heidän elämäntapansa olisi enemmän kulloisenkin työpaikan sijaintia huomioiva. Tämä kappale on omaa päätelmääni, ja jos jollain on todellista kovaa dataa käytettävissä, niin eikun jakoon vaan.

[FinPat]

Tottakai, mutta siltikin arvostan yhä ylemmäs eläkeiän kynnyksellä duuniansa puurtavan, kuin onnekkaiden elämänsattumien myötä vaikkapa 40-50 vuotiaana pääoman tuoton varaan heittäytyvän - pelkkä ahkeruus ei ketään tuohon asemaan vie, eikä se väärinkään ole. En vain itse arvosta.

Se että on säästänyt tavoitteellisesti ja pitkään on muutakin kuin onnekaita elämänsattumia.

Se on pitkälti geenilottoa ja juuri nyt vallitsevat suotuisat olosuhteet, että juuri minun ahkeruudestani saa parempaa liksaa kuin jonkun toisen vastaavasta.

Ahkeruus vs. tulokset on aina mielenkiintoinen keskustelu.

[Ruokoton]

...
Ottamatta kantaa taikaseinään niin Suomessa on noin 2.7M asuntokuntaa (ent. ruokakunta) joista noin 0,37M saa yleistä asumistukea. Pääkaupunkiseudulla yleistä asumistukea saa noin 110 000 asuntokuntaa.
...

Koko Suomen luku oli matalampi kuin arvelin, eritoten kun siinä on tuo 0,1M opiskelijaa mukana, mutta PK-seudun luku taas puolestaan aika synkkä. Miten mahtaa jakautua ko, tukeen käytetty rahasumma alueiden kesken? Mutuillen voisi kuvitella että PK-seudun yleinen tukitapaus on juuri maksimimäärä.

Melkoinen noidankehä on työpaikkojen ja asuntojen saatavuuden kohtaamattomuudesta on muodostunut.

[Ruokoton]

Tottakai, mutta siltikin arvostan yhä ylemmäs eläkeiän kynnyksellä duuniansa puurtavan, kuin onnekkaiden elämänsattumien myötä vaikkapa 40-50 vuotiaana pääoman tuoton varaan heittäytyvän - pelkkä ahkeruus ei ketään tuohon asemaan vie, eikä se väärinkään ole. En vain itse arvosta.

Se että on säästänyt tavoitteellisesti ja pitkään on muutakin kuin onnekaita elämänsattumia.

Se on pitkälti geenilottoa ja juuri nyt vallitsevat suotuisat olosuhteet, että juuri minun ahkeruudestani saa parempaa liksaa kuin jonkun toisen vastaavasta.

Ahkeruus vs. tulokset on aina mielenkiintoinen keskustelu.

Useimmissa töissä mikään työnteon ja säästäväisyyden määrä ei mahdollista eläköitymistä 20 työvuoden jälkeen - vai väitätkö että tuo on puhtaasti valintakysymys ja kuka tahansa töissäkäyvä oikeita valintoja tekevä yksilö pystyy suorituksen toistamaan? Se on jo onnekas sattuma että omaa kyvyt (ja halun) työllistyä hyvin palkattuihin töihin. Opiskellessa työelämän ohessa vähän varttuneempana tuli kuunneltua nuorempien opiskelijoiden haaveita työllistyä "hyväpalkkaisiin managerihommiin" eikä mihinkään hikisiin koodausduuneihin. Tämä, yhdistettynä noihin toisaalla kuulemiini "40 ja eläkkeelle" haavekuviin on siis tämän vähän setämäisen työmoraalinärkästykseni taustalla. Voihan olla että tämä ihmisjoukko on puheiden ulkopuolella yhtä todellinen kuin yksisarviset, mutta ainakin ajatusmalli on olemassa.

Halutaan vaurautta ja helppo elämä, minimi työpanoksella. Samaa settiä oli muinoin anonyymin jenkeistä kotiutuneen (lue: työttömäksi jääneen) Nokian managerin jupina jonossa työhaastatteluun, jossa osoitti korkean työmotivaationsa haettuun tehtävään tokaisemalla kaverilleen "pitää nyt tämmöisiäkin hommia hakea" - sama joukko kävi heittämässä paikallisissa pikkufirmoissa aika koomisia palkkapyyntöjä kehiin ilman mitään kokemusta haetusta työtehtävästä. Riittävän suuressa firmassa työskennellessä voi kuvitella että se nautittu liksa on puhtaasti omaa ansiota vaikka työn luonne olisi edennyt liksan vastafunktiona kohti metatyötä. Managereita todellakin tarvitaan, mutta ei määräänsä enempää. Kaikki eivät voi olla johtajia ja tätä synkkää tosiasiaa kaiketi jenkeissä kompensoidaan titteleillä jottei tule paha mieli.

Ehkä tässä alkaa olla patterni ajatteluni takana.

Ahkeruus vs tulokset on todellakin mielenkiintoinen keskustelu. Olen itsekin työssä jossa tulokset ratkaisevat, ei se montako tuntia käytin niiden saavuttamiseen - silti minua sitoo muodollisesti työaika ja toki tehtäville on deadlinet. Se on hieman toinen todellisuus kuin työt missä työn tulos määräytyy pitkälti tehtävään käytetyn ajan funktiona. Tai jossa tulosta on vaikea mitata - Otetaan esimerkkiksi lastentarhanopettaja - millainen on ahkera lastentarhanopettaja? Millä metriikoilla sitä mitattaisiin? Millaisia tuloksia lastentarhanopettajalta voidaan odottaa? Miksi lasten hoito & kasvatus vanhempien työssäkäynnin mahdollistamiseksi on niin matalasti arvostettu rahallisesti? Onko se työ jonka voisi hoitaa kuka tahansa, ts. matala arvostus johtuisi suuresta työntekijöiden tarjonnasta?

Miksi juuri minä ansaitsen minulla olevat elämän mukavuudet ja joku toinen ei? Onko se yksin tekojeni seurausta? Tässä voi kyllä olla alalla yleinen impostor-syndrome äänessä ja todellisuudessa olenkin uniikki lumihiutale.

[Ruokoton]

Anekdoottina työmatkakeskusteluun:

Brittituttava työskentelee Lontoossa manageripositiossa suuren yrityksen IT-puolella, työpiste Lontoon ytimessä. Työmatka on noin 40 minuuttia suuntaan kahdella junalla ja metrolla. Autolla matkustaminen olisi hitaampaa ja kalliimpaa, pyörällä matkaaminen tappavaa (hänen sanoin) ja lähempänä ei ole varaa asua alueella joka soveltuisi lapsiperheelle (subjektiivista, toki). Asunto on sellainen peribritti ketjutalo.

Sellaista on oikeasti suuren kaupungin meininki, eikä ole ollut Kallion vihreitä tätä rakentamassa.

[h_lauri]

^^^^^^^Niin, valtio lainaa rakennuttajalle lainaamaansa fyrkkaa ja rakennuttaja maksaa lainaa takaisin. Rakennuttaja kerää rahat vuokralaisilta.


Semmoinen taikaseinä se on. Ja turha nillittää, että "asukkaat saavat rahansa sossusta".

Ottamatta kantaa taikaseinään niin Suomessa on noin 2.7M asuntokuntaa (ent. ruokakunta) joista noin 0,37M saa yleistä asumistukea. Pääkaupunkiseudulla yleistä asumistukea saa noin 110 000 asuntokuntaa.

"Rapid Urbanization" megatrendin merkkinä ja Maalaisliitto vs. Kallion Virheet keskuteluun mausteeksi 2018 asumistukimenot ohittivat maataloustuen määrän Suomessa. Tähän vaikutti luonnollisesti se että 2017 tukimuutosten yhteydessä luokkaa 100 000 opiskelijaa siirtyi asumistuen piiriin. Ja luonnollisesti trendinomaisesti opiskelijat eivät enää halua asua YO-kylän soluissa vaan haluavat omaan yksiöönsä ja mielummin pelipaikoilta.

Anyway, asumistuki vääristää myös vapaarahoitteista vuokramarkkinaa.

Niin saa, mutta syynä lienee pikemminkin vuokrasääntelyn purku eikä taikaseinä. Asumiseen saa tukea myös, jos sattuu olemaan asuntolainan korkovähennyksiä